Finlex - Etusivulle
Sopimussarja

8/2010

Sopimussarja

Sopimustekstit, valtiosopimusten voimaansaattamissäädökset, ministeriöiden ilmoitukset sekä sähköinen sopimussarja vuodesta 1999 alkaen

Valtioneuvoston asetus Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tietyistä keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Allekirjoituspäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 1/2010 (Julkaistu 22.1.2010)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään:

1 §

Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tietyistä keskinäiseen oikeusapuun liittyvistä näkökohdista Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2004 tehty sopimus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 11 päivänä joulukuuta 2007 ja valtioneuvosto 3 päivänä tammikuuta 2008. Sopimuksen hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 28 päivänä toukokuuta 2008.

2 §

Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tietyistä keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 11 päivänä tammikuuta 2008 annettu laki (12/2008) tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2010.

3 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2010.

Sopimus

Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tietyistä keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa liittyvistä näkökohdista

1. Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä 25 päivänä kesäkuuta 2003 allekirjoitetun keskinäisen oikeusapusopimuksen (jäljempänä EU-USA oikeusapusopimus) 3 artiklan 3 kohdan nojalla Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen hallitukset hyväksyvät, että EU-USA oikeusapusopimusta sovelletaan niiden välillä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti seuraavasti:

(a) tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen välistä keskinäistä oikeusapua EU-USA oikeusapusopimuksen määräysten mukaisesti;

(b) EU-USA oikeusapusopimuksen 4 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 1 artiklassa, koskee pankkitilien ja pankkitapahtumien tunnistamista;

(c) EU-USA oikeusapusopimuksen 5 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 2 artiklassa, koskee yhteisten tutkintaryhmien perustamisen ja toiminnan sallimista;

(d) EU-USA oikeusapusopimuksen 6 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 3 artiklassa, koskee lausunnon saamisen sallimista pyynnön vastaanottaneessa valtiossa olevalta todistajalta tai asiantuntijalta käyttäen videolähetystekniikkaa;

(e) EU-USA oikeusapusopimuksen 7 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 4 artiklassa, koskee nopeiden viestintävälineiden käyttämistä;

(f) EU-USA oikeusapusopimuksen 8 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 5 artiklassa, koskee asianomaisille hallintoviranomaisille annettavaa keskinäistä oikeusapua;

(g) EU-USA oikeusapusopimuksen 9 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 6 artiklassa, koskee pyynnön esittäneelle valtiolle toimitettujen tietojen tai todistusaineiston käytön rajoittamista sekä ehtojen asettamista oikeusavulle tai siitä kieltäytymistä tietoturvaan liittyvin perustein

(h) EU-USA oikeusapusopimuksen 10 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 7 artiklassa, koskee olosuhteita, joissa pyynnön esittänyt valtio voi pyytää, että sen pyyntö katsotaan luottamukselliseksi;

(i) EU-USA oikeusapusopimuksen 13 artikla, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen liitteen 8 artiklassa, koskee pyynnön vastaanottaneen valtion vetoamista kieltäytymis-perusteisiin.

2. Liitteestä ilmenevät tämän sopimuksen voimaan tullessa Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen välillä sovellettavat keskinäistä oikeusapua koskevat määräykset.

3. EU-USA oikeusapusopimuksen 12 artiklan mukaisesti tätä sopimusta sovelletaan sekä ennen sen voimaantuloa että sen voimaantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin.

4. Tätä sopimusta ei sovelleta ennen sen voimaantuloa tehtyihin pyyntöihin, kuitenkin niin, että EU-USA oikeusapusopimuksen 12 artiklan mukaisesti liitteen 3 ja 4 artiklaa sovelletaan ennen edellä mainittua voimaantuloa tehtyihin pyyntöihin.

5 (a) Tämä sopimus edellyttää, että Suomen tasavalta ja Amerikan yhdysvallat saattavat päätökseen sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset menettelynsä. Sen jälkeen Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen hallitukset vaihtavat tiedonantoja, joilla ne ilmoittavat kyseisten menettelyjen saattamisesta päätökseen. Tämä sopimus tulee voimaan samana päivänä kuin EU-USA oikeusapusopimus.

(b) EU-USA oikeusapusopimuksen voimassaolon mahdollisesti päättyessä myös tämän sopimuksen voimassaolo päättyy. Siitä huolimatta Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen hallitukset voivat sopia tämän sopimuksen eräiden tai kaikkien määräysten soveltamisen jatkamisesta.

TODISTUKSENA TÄSTÄ, allekirjoittaneet, asianmukaisesti hallitustensa valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty kahtena kappaleena Brysselissä 16 joulukuuta 2004 suomen- ja englanninkielisenä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia.

SUOMEN TASAVALLAN PUOLESTA:

AMERIKAN YHDYSVALTOJEN PUOLESTA:

1 artiklaPankkitietojen selvittäminen

1 (a) Pyynnön esittävän valtion pyynnöstä pyynnön vastaanottavan valtion on tämän artiklan mukaisesti selvitettävä viipymättä, onko sen alueella sijaitsevilla pankeilla tietoa siitä, onko nimetyllä rikoksesta epäillyllä tai syytteeseen pannulla luonnollisella tai oikeushenkilöllä pankkitili tai -tilejä. Pyynnön vastaanottaneen valtion on ilmoitettava viipymättä tutkimustensa tulokset pyynnön esittäneelle valtiolle.

(b) Edellä 1 (a)-alakohdassa kuvattuihin toimiin voidaan ryhtyä myös:

(i) sellaisia luonnollisia tai oikeushenkilöitä koskevien tietojen selvittämiseksi, jotka on tuomittu rikoksesta tai jotka on muutoin sekaantuneet rikokseen;

(ii) muiden rahoituslaitosten kuin pankin hallussa olevien tietojen selvittämiseksi; tai

(iii) sellaisten pankkitapahtumien selvittämiseksi, jotka eivät liity tileihin.

2. Edellä tämän artiklan 1 -alakohdassa kuvatun tiedonsaantipyynnön mukana on toimitettava:

(a) kyseisen luonnollisen tai oikeushenkilön henkilöllisyyttä koskevat tiedot, joiden perusteella nämä tilit tai maksutapahtumat voidaan jäljittää;

(b) riittävät tiedot, joiden perusteella pyynnön vastaanottaneen valtion toimivaltainen viranomainen voi:

i) kohtuudella olettaa, että kyseinen luonnollinen tai oikeushenkilö on syyllistynyt rikokseen ja että pyynnön vastaanottaneen valtion alueella olevilla pankeilla tai muilla rahoituslaitoksilla kuin pankeilla saattaa olla pyydetyt tiedot; ja

ii) todeta, että pyydetyt tiedot liittyvät kyseiseen rikostutkintaan tai oikeudenkäyntiin; ja

(c) mahdollisuuksien mukaan tiedot siitä, mikä pankki tai muu rahoituslaitos kuin pankki saattaa olla kyseessä sekä muita tietoja, joiden avulla tutkintaa voidaan kohdentaa.

3. Ellei Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä myöhemmin diplomaattisia nootteja vaihtamalla toisin sovita, tämän artiklan mukaiset pyynnöt on toimitettava seuraavien viranomaisten välityksellä:

(a) Suomen oikeusministeriö; ja

(b) Amerikan yhdysvaltojen puolesta se attasea, jonka vastuualueeseen Suomi kuuluu:

(i) Yhdysvaltojen oikeusministeriön huumausainevirastossa viraston toimivaltaan kuu-luvissa asioissa;

(ii) Yhdysvaltojen kotimaan turvallisuuden ministeriön siirtolais- ja tulliasioiden virastossa viraston toimivaltaan kuuluvissa asioissa;

(iii) Yhdysvaltojen oikeusministeriön liittovaltion poliisivirastossa, kaikissa muissa asioissa.

4. Oikeusapua myönnetään tämän artiklan mukaisesti rahanpesuun ja terroristiseen toimintaan liittyen, jos ne ovat rangaistavia sekä pyynnön esittäneen että pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädännön mukaisesti. Oikeusapua myönnetään myös muuhun sellaiseen rikolliseen toimintaan liittyen, josta Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen.

5. Oikeusapua ei tämän artiklan mukaisesti voida evätä pankkisalaisuuteen vetoamalla.

6. Pyynnön vastaanottaneen valtion on vastattava pyyntöön, jossa sitä pyydetään esittämään tämän artiklan mukaisesti tunnistettuja tilejä tai pankkitapahtumia koskevat kirjalliset tiedot kansallisen lainsäädäntönsä vaatimusten mukaisesti.

2 artiklaYhteiset tutkintaryhmät

1. Jos Suomen tasavalta ja Amerikan yhdysvallat katsovat sen tarpeelliseksi, yhteisiä tutkintaryhmiä, joissa ovat osallisina yksi tai useampia Euroopan unionin jäsenvaltioita ja Amerikan yhdysvallat, voidaan perustaa ja niiden sallitaan toimia sekä Suomen tasavallan että Amerikan yhdysvaltojen alueella rikostutkinnan ja syytteeseenpanon helpottamiseksi.

2. Tutkintaryhmän toimintaa koskevista periaatteista, kuten sen koostumuksesta, kestosta, sijainnista, organisaatiosta, tehtävistä, tarkoituksesta ja jonkin jäsenvaltion lähettämien tutkintaryhmän jäsenten rikostutkintaan osallistumisen ehdoista toisen valtion alueella sovitaan asianomaisten valtioiden nimeämien rikostutkinnasta ja syytteeseenpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kesken.

3. Kunkin asianomaisen valtion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset ovat suorassa yhteydessä keskenään tällaisen tutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan liittyvissä asioissa paitsi, jos katsotaan, että tehtävien poikkeuksellinen monimutkaisuus, laajuus tai muut asiaan liittyvät olosuhteet edellyttävät keskitetympää koordinaatiota joidenkin tai kaikkien näkökohtien osalta, missä tapauksessa valtiot voivat sopia muista asianmukaisista yhteydenpitokanavista.

4. Kun yhteisen tutkintaryhmän on tarpeellista suorittaa rikostutkinta jossakin ryhmän perustamiseen osallistuneessa valtiossa, kyseisen valtion jäsen ryhmässä voi pyytää omia toimivaltaisia viranomaisiaan suorittamaan kyseisen tutkinnan ilman, että toisen valtion tai valtioiden olisi esitettävä keskinäistä oikeusapua koskeva pyyntö. Tämä toimenpide on suoritettava noudattaen samoja tutkinnallisia standardeja kuin mitä kyseisen valtion sisäisessä tutkinnassa noudatetaan.

3 artiklaVideokonferenssi

1. Videolähetysteknologian käyttö tulee olla mahdollista Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen välillä pyynnön vastaanottaneessa valtiossa oleskelevan todistajan tai asiantuntijan lausunnon saamiseksi oikeudenkäynnissä, jota varten keskinäistä oikeusapua on saatavissa. Siltä osin kuin siitä ei ole erikseen määrätty tässä artiklassa, tällaisessa menettelyssä noudatetaan yksityiskohtaisia sääntöjä, joista muutoin säädetään pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädännössä.

2. Jolleivät pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut valtio muuta sovi, pyynnön esittänyt valtio vastaa videolähetysten käyttöönotosta ja toteuttamisesta aiheutuvista kuluista. Avun antamisen yhteydessä aiheutuvista muista kuluista (mukaan lukien pyynnön täyttämiseen osallistuvien henkilöiden matkakustannuksista pyynnön vastaanottaneessa valtiossa) vastataan pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen valtion keskenään sopimalla tavalla.

3. Pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut valtiot voivat neuvotella keskenään pyynnön täyttämisen yhteydessä mahdollisesti ilmenevien oikeudellisten, teknisten tai logististen ongelmien ratkaisemiseksi.

4. Jos todistaja tai asiantuntija antaa tahallisesti väärän lausunnon tai syyllistyy muuhun väärinkäytökseen videoneuvottelun yhteydessä, aiheutuu tästä pyynnön vastaanottaneessa valtiossa samanlainen seuraamus kuin jos se olisi tapahtunut kansallisen oikeudenkäynnin yhteydessä, tämän kuitenkaan rajoittamatta pyynnön esittäneen valtion oman lainsäädäntönsä mukaista toimivaltaa.

5. Tämä artikla ei estä pyynnön vastaanottanutta valtiota käyttämästä muita sovellettavan sopimuksen tai lainsäädännön mukaisia keinoja todistajanlausunnon saamiseksi.

6. Pyynnön vastaanottanut valtio voi sallia videoneuvottelutekniikan käytön muihin kuin tämän artiklan 1 kohdassa kuvattuihin tarkoituksiin, mukaan lukien henkilöiden tai esineiden tunnistamiseksi tai tutkinnan yhteydessä annettavan lausunnon saamiseksi.

4 artiklaPyyntöjen nopeutettu toimittaminen

Keskinäistä oikeusapua koskevat pyynnöt ja niitä koskevat viestit voidaan lähettää nopeita viestintävälineitä käyttäen, mukaan lukien telekopio tai sähköposti, ja niiden lisäksi toimitetaan virallinen vahvistus, jos pyynnön vastaanottanut valtio sitä edellyttää. Pyynnön vastaanottanut valtio voi vastata pyyntöön vastaavia nopeita viestintävälineitä käyttäen.

5 artiklaKeskinäinen oikeusapu hallintoviranomaisille

1. Keskinäistä oikeusapua myönnetään myös valtion hallintoviranomaiselle, joka tutkii tekoa tarkoituksena nostaa rikossyyte tai käynnistää rikostutkinta tai antaa asia syyttäjäviranomaisen harkittavaksi ja joilla on erityinen hallinnollinen tai lakisääteinen valtuus suorittaa tällaisia tutkimuksia. Keskinäistä oikeusapua voidaan myöntää myös muille hallintoviranomaisille tällaisissa tapauksissa. Apua ei anneta tapauksissa, joissa hallintoviranomainen olettaa, ettei asiasta tapauksesta riippuen tulla joko nostamaan syytettä tai käynnistetä tutkintaa.

2. Tämän artiklan mukainen oikeusapupyyntö toimitetaan Suomen oikeusministeriön ja Yhdysvaltojen oikeusministeriön välillä tai muiden viranomaisten välillä, joista kummankin valtion oikeusministeriöt ovat keskenään sopineet.

6 artiklaKäyttörajoitukset henkilötietojen tai muiden tietojen suojaamiseksi

1. Pyynnön esittänyt valtio voi käyttää kaikkia pyynnön vastaanottaneelta valtiolta saamiaan tietoja tai todistusaineistoa:

(a) rikostutkinnassa ja rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä;

(b) yleiselle turvallisuudelle aiheutuvan välittömän ja vakavan uhan estämiseksi;

(c) sen muissa kuin rikosoikeudellisissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä, jotka liittyvät suoraan tutkintaan tai oikeudenkäyntiin:

(i) joita tarkoitetaan edellä (a) -alakohdassa; tai

(ii) joita varten on annettu tämän liitteen 5 artiklan mukaista keskinäistä oikeusapua;

(d) mihin tahansa muuhun tarkoitukseen, jos kyseiset tiedot tai todistusaineisto on julkistettu sen oikeudenkäynnin yhteydessä, jota varten ne toimitettiin, tai edellä jossakin (a), (b) ja (c) -alakohdassa kuvatussa tilanteessa; ja

(e) mihin tahansa muuhun tarkoitukseen, vain jos pyynnön vastaanottanut valtio antaa ennakolta suostumuksensa.

2 (a) Tämä artikla ei rajoita pyynnön vastaanottanutta valtiota asettamasta yksittäistapauksessa lisäehtoja, jos kyseiseen oikeusapupyyntöön ei voida suostua ilman tällaisia ehtoja. Jos tämän alakohdan mukaisesti on asetettu lisäehtoja, pyynnön vastaanottanut valtio voi pyytää pyynnön esittänyttä valtiota antamaan tietoja siitä, mihin todistusaineistoa tai tietoja käytetään.

(b) Pyynnön vastaanottava valtio ei kuitenkaan voi asettaa a alakohdassa todistusaineiston tai tietojen toimittamiselle pyynnön esittäneen valtion henkilötietojen käsittelyä koskeviin oikeudellisiin normeihin liittyviä yleisiä rajoituksia.

(3) Jos pyynnön vastaanottanut valtio sen jälkeen, kun se on antanut tiedot pyynnön esittäneelle valtiolle, saa tietoonsa seikkoja, joiden vuoksi se saattaa haluta asettaa lisäehtoja tietyssä tapauksessa, pyynnön vastaanottanut valtio voi neuvotella pyynnön esittäneen valtion kanssa sen määrittämiseksi, millä tavoin todistusaineisto ja tiedot voidaan suojata.

7 artiklaLuottamuksellisuutta koskeva pyynnön esittäneen valtion pyyntö

Pyynnön vastaanottaneen valtion on parhaansa mukaan pyrittävä säilyttämään pyyntö ja sen sisältö luottamuksellisena, jos pyynnön esittänyt valtio sitä edellyttää. Jos pyyntöä ei voida täyttää ilman pyydetyn luottamuksellisuuden loukkaamista, pyynnön vastaanottaneen valtion oikeusministeriön on ilmoitettava siitä pyynnön esittäneelle valtiolle, jonka on sen jälkeen päätettävä, olisiko pyyntö kuitenkin täytettävä.

8 artiklaAvun epääminen

Ellei tämän liitteen 1 artiklan 5 kohdasta ja 6 artiklan 2 kohdan b alakohdasta muuta johdu, tämän liitteen määräykset eivät vaikuta pyynnön vastaanottaneen valtion mahdollisuuteen evätä apu vedoten kyseisessä valtiossa sovellettaviin oikeudellisiin peri-aatteisiin sekä siihen, että pyynnön täyttäminen vaikuttaisi haitallisesti sen yksinmääräämisoikeuteen, turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai muihin olennaisiin etuihin.

Sivun alkuun