79/2003

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkomaankauppa- ja kehitysministerin esittelystä, säädetään:

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2003

Arvoisa vastaanottaja,

Kirjoitamme teille tunnustaaksemme Itämeren alueen koealuerahaston ("koealuerahasto") perustamisen ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön NEFCOn hallituksen antamien toimintaohjeiden voimaantulon.

1. Meillä on ilo vahvistaa, että Suomen hallitus haluaa maksaa koealuerahastoon toimintaohjeiden mukaisesti yhteensä 1 750 000 euron rahoitusosuuden kansallisten säännösten ja määräysten perusteella sekä vuosittaisen talousarvion määrärahojen puitteissa.

2. Jos rahoitusosuus saadaan lainsäädäntötoimin käytettäväksi, se maksetaan koealuerahaston tilille (tilinumero FI10 157230 000392860) yhtenä eränä 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä.

3. Tämä sopimus tulee voimaan viidentenätoista päivänä siitä päivästä lukien, jona Suomen hallitus ilmoittaa NEFCOlle, että valtiosäännön sopimuksen voimaantulolle asettamat vaatimukset ovat täyttyneet.

4. Siihen asti, kun tämä sopimus tulee voimaan, Suomen hallitus soveltaa väliaikaisesti toimintaohjeiden määräyksiä, lukuun ottamatta IV kappaleen 4.4 kohdan, XII kappaleen 12.3 kohdan ja XV kappaleen määräyksiä.

5. Jos Suomen hallitus ilmoittaa NEFCOlle, ettei se aio ryhtyä koealuerahaston sijoittajaksi, Suomen rahoitusosuus kertyneine korkoineen, vähennettynä maksuilla ja kuluilla, palautetaan Suomen hallitukselle.

6. Vahvistan, että tässä käytetyillä käsitteillä on niille toimintaohjeissa annettu merkitys.

Kunnioittavasti

Kauppa- ja teollisuusministeri

Mauri Pekkarinen

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2003

Arvoisa vastaanottaja,

Kiitos 19 päivänä joulukuuta 2003 päivätystä kirjeestänne, joka koski Itämeren alueen koealuerahastoon maksamaanne yhteensä 1 750 000 euron rahoitusosuutta.

Vahvistamme, että NEFCO ottaa mielellään vastaan tämän rahoitusosuuden sisällytettäväksi koealuerahastoon rahaston toimintaohjeiden mukaisesti ja että NEFCO hallinnoi rahoitusosuutta toimintaohjeiden sekä kirjeessänne mainittujen ehtojen mukaisesti.

Siihen asti, kun tämä sopimus tulee voimaan, NEFCO soveltaa Suomen osalta väliaikaisesti toimintaohjeiden määräyksiä, lukuun ottamatta IV kappaleen 4.4 kohdan, XII kappaleen 12.3 kohdan ja XV kappaleen määräyksiä.

Kunnioittavasti

toimitusjohtaja

NEFCO

Harro Pitkänen

ITÄMEREN ALUEEN KOEALUERAHASTO

TOIMINTAOHJEET

Näissä toimintaohjeissa selostetaan ja määritellään Itämeren alueen koealuerahaston perustaminen ja toiminta sekä sijoittajien ja rahastonhoitajan väliset suhteet.

Määritelmät. Jollei asiayhteys muuta edellytä, seuraavilla käsitteillä on seuraavat merkitykset:

1) "sallittu päästömääräyksikkö" tarkoittaa kansalliseen rekisteriin Kioton pöytäkirjan nojalla liikkeelle laskettua yksikköä, joka vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia;

2) "konferenssi/kokous" tarkoittaa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (ilmastosopimus) sopimuspuolten konferenssia, joka toimii Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena;

3) "määrittely" (kelpuutus)" tarkoittaa hankesuunnitelman arviointia, mukaan lukien sen lähtötaso, jonka kolmas osapuoli suorittaa ennen hankkeen toteuttamista;

4) "päästövähennysyksikkö" tarkoittaa kansalliseen rekisteriin Kioton pöytäkirjan nojalla liikkeelle laskettua yksikköä, joka vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia;

5) "perustajasijoittajat" tarkoittaa niitä sijoittajia, jotka osallistuvat 31 päivänä joulukuuta 2003 päättyvään ensimmäiseen merkintään;

6) "rahastonhoitaja" tarkoittaa NEFCOa, joka ei toimi yksilönä tai henkilönä vaan yksinomaan koealuerahaston rahastonhoitajana;

7) "isäntämaa" tarkoittaa maata, jossa hanke toteutetaan ja joka luovuttaa sallittuja päästömääräyksiköitä ja/tai päästövähennysyksiköitä;

8) "riippumaton toimija" tarkoittaa Kioton pöytäkirjan 6 artiklassa tarkoitetun ohjauskomitean akkreditoimaa toimijaa, joka päättää ja todentaa, ovatko yhteistoteutushanke ja sitä seuraavat päästövähenemät yhdenmukaiset Kioton pöytäkirjan 6 artiklan kanssa. Siihen asti, kun tällaiset riippumattomat toimijat on akkreditoitu, Kioton pöytäkirjan 12 artiklan nojalla nimetyt toiminnalliset yksiköt voivat näitä toimintaohjeita sovellettaessa täyttää riippumattoman toimijan tehtävät;

9) "sijoittaja" tarkoittaa sopimuspuolta, joka osallistuu koealuerahaston toimintaan maksamalla siihen varoja eli merkitsemällä rahoitusosuuden ja maksamalla sen;

10) "sijoittajien komitea" tarkoittaa näiden toimintaohjeiden VII kappaleessa selostettua komiteaa;

11) "yhteistoteutushanke" tarkoittaa sijoittajamaan/-maiden ja isäntämaan yhdessä toteuttamaa hanketta, jonka tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja joka täyttää Kioton pöytäkirjan 6 artiklan kaikki vaatimukset;

12) "Kioton pöytäkirja" tarkoittaa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaa. Näissä toimintaohjeissa Kioton pöytäkirjaan viitattaessa viitataan myös kaikkiin ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan nojalla tehtyihin asiaankuuluviin päätöksiin;

13) "seuranta" tarkoittaa tietojen kokoamis- ja tallennustoimintaa, jonka avulla arvioidaan hankkeessa aikaansaatuja päästövähenemiä hankkeen seuranta- ja todentamispöytäkirjan ehtojen mukaisesti;

14) "uudet sijoittajat" tarkoittaa sijoittajia, jotka osallistuvat 31 päivän joulukuuta 2003 jälkeen tapahtuviin merkitsemisiin;

15) "henkilö" tarkoittaa kaikkia yksityishenkilöitä, osakeyhtiöitä, henkilöyhtiöitä, rahastoja, yhtiöittämättömiä yhteisöjä, yhtiöittämättömiä järjestöjä, yhteisyrityksiä ja muita toimijoita sekä hallituksia ja virastoja ja näiden poliittisia osastoja;

16) "hanke" tarkoittaa toimintaa, jonka rahoittamisen sijoittajien komitea on hyväksynyt;

17) "hankesalkkuperusteet" tarkoittaa toimintaohjeiden liitteessä 1 hankesalkkuperusteiksi mainittuja perusteita;

18) "hankevalintaperusteet" tarkoittavat toimintaohjeiden liitteessä 1 hankevalintaperusteiksi mainittuja perusteita;

19) "koealue" tarkoittaa Itämeren alueen maiden (Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Venäjän ja Ruotsin) välistä yhteistyötä kokemuksen saamiseksi yhteistoteutuksen ja päästökaupan käytöstä sekä sen helpottamiseksi siten kuin on selostettu 29 päivänä syyskuuta 2003 tehdyssä sopimuksessa koealueesta Kioton mekanismien soveltamiseksi energiahankkeissa Itämeren alueella;

20) "koealuerahaston omaisuus" tarkoittaa kaikkia koealuerahastoon maksettuja varoja ja kaikkia muita koealuerahaston varoja, saamisia ja etuja;

21) "todentaminen" tarkoittaa menettelyä, jolla riippumaton toimija tai isäntämaa vahvistaa hankkeessa aikaansaatujen päästövähenemien määrän ja todentaa, että yhteistoteutushankkeesta johtuvat päästövähenemät ovat ylimääräisiä muutoinkin toteutuvien päästövähenemien lisäksi Kioton pöytäkirjan 6 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Itämeren alueen koealuerahasto (jäljempänä "koealuerahasto") on alueellinen rahasto, joka perustetaan koealueen hankkeiden toteuttamisen välineeksi. Koealuerahasto perustetaan avoimeksi rahastoksi, jota hallinnoi NEFCO näiden toimintaohjeiden mukaisesti. Koealuerahasto koostuu varoista, joita sijoittajat maksavat siihen ajan mittaan ja joita NEFCO hoitaa sijoittajien puolesta ja joita käytetään pelkästään koealuerahaston tarkoituksiin tässä selostetulla tavalla.

Koealuerahaston tarkoituksena on:

(i) antaa taloudellisia voimavaroja yhteistoteutushankkeille, pääasiassa energiasektorilla;

(ii) levittää yhteistoteutushankkeista saatuja tietoja koealuerahaston toiminnan avulla; ja

(iii) avustaa koealueen tavoitteiden saavuttamisessa.

4.1 Koealuerahaston toiminta. Koealuerahasto rahoittaa yhteistoteutushankkeita edellyttäen, että koealuerahastolle luovutetaan sovittu määrä seuraavia:

(i) vuosina 2008–2012 aikaansaatuja päästövähennysyksiköitä tai sallittuja päästömääräyksiköitä;

(ii) ennen tammikuun 1 päivää 2008 aikaansaatuihin päästövähenemiin liittyviä sallittuja päästömääräyksiköitä; ja

(iii) vuoden 2012 jälkeisiin päästövähenemiin liittyviä päästövähennysyksiköitä tai sallittuja päästömääräyksiköitä.

Koealuerahasto pyrkii helpottamaan määrittelyä (kelpuutusta), toimintojen seurantaa ja seurantatulosten todentamista sekä päästövähennysyksiköiden tai sallittujen päästömääräyksiköiden tehokasta kohdentamista sijoittajien tarpeiden mukaisesti.

Rahastonhoitaja tekee koealuerahaston puolesta isäntämaiden ja muiden osapuolten kanssa sopimukset, jotka ovat tarpeen rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.2. Hankkeiden identifiointi ja valinta. Rahastonhoitaja identifioi yhdessä sijoittajien, mahdollisten isäntämaiden ja muiden asiaan liittyvien elinten ja laitosten kanssa ehdotukset mahdollisiksi hankkeiksi. Näistä ehdotuksista rahastonhoitaja valitsee mahdolliset hankkeet noudattaen hankevalintaperusteita ja pyrkien noudattamaan koealuerahaston toiminta-aikana hankesalkkuperusteita sekä saattaa ne sijoittajien komitean hyväksyttäviksi.

4.3. Mukautettavuus Kioton pöytäkirjan vaatimuksiin. Koealuerahasto pyrkii noudattamaan kaikkia asiaankuuluvia Kioton pöytäkirjan vaatimuksia ja muita asiaan liittyviä määräyksiä. Tietoisena siitä, että päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden omistusta, hallussapitoa ja luovutusta koskevaa sääntelykehystä kehitetään edelleen, ja enimmäistääkseen koealuerahaston mahdollisuudet saavuttaa ilmaistut tavoitteensa rahastonhoitaja pyrkii varmistamaan, että rahastonhoitajan, sijoittajien, isäntämaiden, hankkeen omistajien ja muiden osapuolten välisistä sopimusjärjestelyistä tehdään rakenteeltaan joustavat, jotta ne voidaan mukauttaa Kioton pöytäkirjan sääntelykehyksen toimintaohjeisiin, menettelytapoihin ja menettelyihin, jos, kun ja sitä mukaa kuin niitä kehitetään.

4.4 Valtuutus. Tekemällä merkintäsopimuksen (i) sijoittaja, joka on oikeutettu valtuuttamaan oikeushenkilöitä osallistumaan sen vastuulla toimiin, jotka johtavat Kioton pöytäkirjan 6 artiklan mukaisten päästövähennysyksiköiden aikaansaamiseen, luovutukseen tai hankintaan, valtuuttaa rahastonhoitajan toimimaan puolestaan tältä osin, ja (ii) kukin tällainen sijoittaja hyväksyy hankkeet Kioton pöytäkirjan 6 artiklan tarkoitusten toteuttamiseksi.

5.1 Yhteinen etu. Koealuerahasto hankkii päästövähennysyksiköt ja sallitut päästömääräyksiköt yhteisesti kaikkien niiden sijoittajien puolesta, joilla on kokonaishankesalkkuun liittyvä yhteinen osallistumisetu. Päästövähennysyksiköt ja sallitut päästömääräyksiköt, jotka koealuerahasto on saanut ennen kuin kaikki rahoitusosuudet on maksettu sille kokonaan, katsotaan hankitun niiden sijoittajien puolesta, jotka olivat kyseisenä ajankohtana maksaneet rahoitusosuutensa kokonaan tai osittain, tosiasiallisesti maksettujen summien mukaisessa suhteessa.

Jos kuitenkin osoittautuu mahdottomaksi sopia hankevalintaperusteista tai hankesalkkuperusteista, sijoittajien komitea voi päättää, että koealuerahasto tekee sijoitukset yksilöllisesti kunkin sijoittajan puolesta tämän sijoittajan maksamilla varoilla. Tällöin kullakin sijoittajalla on oikeus sen puolesta erityisesti hankittuihin päästövähennysyksiköihin tai sallittuihin päästömääräyksiköihin.

5.2. Päästövähenemistä luopuminen. Kukin sijoittaja on oikeutettu päättämään vuosittain vuodesta 2008 alkaen, luovutetaanko koealuerahaston hankkimat päästövähennysyksiköt tai sallitut päästömääräyksiköt kokonaan tai osittain sijoittajalle suhteessa sen osuuteen koealuerahastossa (sijoittajan kanssa sovitulla tavalla) vai pidättääkö koealuerahasto nämä yksiköt itsellään. Tällaiset pidätetyt päästövähennysyksiköt ja sallitut päästömääräyksiköt voidaan vaihtoehtoisesti käyttää uudelleen myymällä ne markkinoilla ja sijoittamalla niistä saadut tulot uusiin hankkeisiin, tai ne voidaan pidättää sijoittajan tilillä koealuerahastossa päästövähennysyksiköinä tai sallittuina päästömääräyksiköinä.

5.3. Tilikertomus. Rahastonhoitaja antaa vuosittain tilikertomuksen, jossa vahvistetaan niiden päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden määrät, joihin sijoittaja on oikeutettu, sijoittajan koealuerahastossa olevan osuuden perusteella.

5.4. Kioton pöytäkirjan vaatimusten mukainen jakaminen. Jollei Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten mahdollisesti sopimista menettelyistä muuta johdu, rahastonhoitaja pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin varmistamaan, että hankkeessa aikaansaadut päästövähenemät voidaan hyvittää Kioton pöytäkirjan 3 artiklan mukaisten pöytäkirjan I liitteessä mainittujen maiden velvoitteiden hyväksi tai muuntaa vastaavaksi määräksi sallittuja päästömääräyksiköitä, jotka voidaan samoin hyvittää.

Minkään muun näiden toimintaohjeiden määräyksen estämättä rahastonhoitaja, NEFCO tai koealuerahasto ei ota vastatakseen sijoittajien oikeudesta saada päästövähennysyksiköitä tai sallittuja päästömääräyksiköitä taikka sijoittajien oikeudesta käyttää päästövähennysyksiköitä tai sallittuja päästömääräyksiköitä Kioton pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämiseen.

6.1. Koealuerahaston koko. Koealuerahaston koko vaihtelee saatujen rahoitusosuuksien mukaan. Koealuerahasto on avoinna yhden tai useamman merkinnän rahoitusosuuksille. Ensimmäinen merkintäaika kestää 29 päivästä syyskuuta 31 päivään joulukuuta 2003.

Kukin sijoittaja vahvistaa merkintänsä tekemällä merkintäsopimuksen, jossa eritellään sitoumuksen määrä, valuutta, rahoitusosuuksien vuosi tai vuodet ja tapa, jolla rahoitusosuudet maksetaan rahastonhoitajalle. Merkintäsopimuksen on periaatteessa oltava liitteessä 2 olevan mallin mukainen.

Tekemällä merkintäsopimuksen sijoittaja hyväksyy näiden toimintaohjeiden soveltamisen merkintäsopimuksen mukaisesti maksettaviin varoihin.

6.2. Perustajasijoittajien maksut.

Vähintään 1/3 (kolmannes) kunkin perustajasijoittajan rahoitusosuudesta maksetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 rahastonhoitajan ilmoittamalle tilille. Loppusumma erääntyy maksettavaksi kahtena yhtä suurena eränä 1 päivään heinäkuuta 2004 ja 1 päivään heinäkuuta 2005 mennessä.

Sijoittajilla on oikeus maksaa ennakolta vaadittavan rahoitusosuutensa koko summa.

Sijoittajat eivät maksa koealuerahastolle korkoa mistään sellaisesta rahoitusosuutensa osasta, jota rahastonhoitaja ei vielä ole vaatinut, eikä koealuerahasto maksa sijoittajille korkoa mistään vaaditun rahoitusosuuden ennakolta maksetusta osasta.

Varsinainen korkotulo maksetusta pääomasta, jonka koealuerahasto on sijoittanut korkoinstrumentteihin, kunnes hankkeisiin tarkoitetut maksut maksetaan, kohdennetaan sijoittajille kulloinkin asianmukaisena ajankohtana suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja lisätään näiden maksuosuuteen.

6.3. Uudet sijoittajat

Koealuerahasto voi milloin tahansa joulukuun 31 päivän 2003 jälkeen kutsua uusia sijoittajia osallistumaan koealuerahaston rahoitukseen, jos sijoittajien komitea niin päättää. Uusien sijoittajien osallistumisen ehdoksi voidaan asettaa vähimmäismerkintämäärät ja muita merkintäkutsussa esitettäviä sijoittajien komitean määräämiä ehtoja. Uusien sijoittajien rahoitusosuudet on maksettava samanaikaisesti perustajasijoittajien maksamattomien maksujen kanssa, jos uusi merkintä tai uudet merkinnät tehdään ennen heinäkuun 1 päivää 2005, ja muutoin sijoittajien komitean määräämää maksuaikataulua noudattaen.

6.4. Rahoitusosuuden peruuttaminen. Sijoittajalla ei ole oikeutta peruuttaa mitään osaa koealuerahastolle maksamastaan rahoitusosuudesta tai saada koealuerahastolta maksuja muutoin kuin näiden toimintaohjeiden mukaisesti.

7.1. Sijoittajien komitea. Sijoittajat perustavat sijoittajien komitean, jossa on yksi jäsen edustamassa kutakin perustajasijoittajaa ja rahastonhoitajaa.

Myös niillä uusilla sijoittajilla, joiden rahoitusosuus on vähintään 2 miljoonaa euroa, on oikeus nimetä jäsen sijoittajien komiteaan.

Sijoittajien komitea valitsee yhden jäsenistään (ei kuitenkaan rahastonhoitajan edustajaa) puheenjohtajaksi yhdeksi vuodeksi alkaen ensimmäisestä kokouksestaan tai siihen asti, kun tämä jäsen on lakannut olemasta jäsenenä sijoittajien komiteassa tai kun tällaisen jäsenen seuraaja puheenjohtajana on valittu.

Niillä sijoittajilla, jotka eivät ole edustettuina sijoittajien komiteassa, on oikeus osallistua sijoittajien komitean kokouksiin tarkkailijoina. Myös kutsutut asiantuntijat sekä BASRECin sihteeristön ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön tarkkailijat saavat osallistua kokouksiin.

Sijoittajien komitean jäsen ei saa koealuerahastolta korvausta palveluistaan sinänsä, eikä sijoittajien komitean jäsenellä ole oikeutta saada koealuerahastolta tai rahastonhoitajalta maksua tai korvausta matkakuluista tai muista kuluista, jotka ovat aiheutuneet osallistumisesta sijoittajien komitean kokouksiin.

7.2. Sijoittajien komitean valtuudet ja velvollisuudet. Sijoittajien komitealla on seuraavat valtuudet ja velvollisuudet:

a) tarkastella koealuerahaston toimintaa antaakseen rahastonhoitajalle koealuerahaston toimintaa koskevia yleisiä toimintapoliittisia ja strategisia ohjeita;

b) käsitellä rahastonhoitajan tekemät hanke-ehdotukset harkitakseen, voidaanko hankkeelle myöntää tukea ja sijoitusrahoitusta koealuerahastosta; hyväksyä hankkeet, jotka ovat hankevalintaperusteiden ja hankesalkkuperusteiden mukaisia;

c) tehdä muutokset hankevalintaperusteisiin tai hankesalkkuperusteisiin;

d) päättää, kutsutaanko uusia sijoittajia osallistumaan koealuerahastoon;

e) käsitellä ja hyväksyä koealuerahaston toimintasuunnitelma ja vuosittainen talousarvio kullekin varainhoitovuodelle;

f) hyväksyä rahastonhoitaja tekemään yksi tai useampi sopimus henkilöiden kanssa hankkeen määrittelyyn (kelpuutukseen) ja todentamiseen liittyvistä palveluista 8.2 kohdan mukaisesti;

g) hyväksyä kullekin varainhoitovuodelle muut kuin näiden toimintaohjeiden 7.2 kohdan f alakohdan ja XI kappaleen mukaisesti aiheutuvat menot, jotka ylittävät vuosittaisen kokonaistalousarvion yli 10 prosentilla siitä talousarviosta, jonka sijoittajat ovat aiemmin hyväksyneet kyseiselle varainhoitovuodelle;

h) laadituttaa tarvittaessa ajoittain yhteenveto koealuerahaston kehittämisen ja toiminnan hyvistä käytännöistä ja siitä saaduista kokemuksista, mukaan lukien rajoituksetta määrittelyn (kelpuutuksen), seurannan ja todentamisen menetelmät ja menettelyt;

i) hyväksyä sijoittajien komitean menettelysäännöt;

j) toteuttaa muita toimia, joihin sijoittajat voivat ryhtyä näiden toimintaohjeiden mukaisesti.

Päätökset c ja d alakohdassa mainituista asioista tehdään yksimielisesti.

7.3. Päätöksentekoprosessi. Kokous on päätösvaltainen kaupankäyntiä varten, kun enemmistö sijoittajien komitean jäsenistä on läsnä kokouksessa.

Sijoittajien komitean jäsenillä on rahastonhoitajan edustajaa lukuun ottamatta oikeus yhteen ääneen. Sijoittajien komitean käsiteltäviksi annetut asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä (yli viisikymmentä prosenttia) kokouksessa annetuista läsnä olevina äänestävien tai valtakirjalla taikka sähköisesti (muutoin kuin puhelimitse) äänestävien sijoittajien äänistä, paitsi jos muualla näissä toimintaohjeissa määrätään suuremmasta enemmistöstä. Äänestämästä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi. Sijoittaja, jolla on äänioikeus sijoittajien komitean kokouksessa, voi äänestää valtakirjalla.

7.4. Sijoittajien komitean kokoukset. Sijoittajien komitean kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja tai rahastonhoitaja. Kullekin sijoittajien komitean jäsenelle ja rahastonhoitajalle toimitetaan vähintään 14 päivää etukäteen kirjallinen ilmoitus sijoittajien komitean kokouksesta, jollei kyseinen vastaanottaja ole luopunut tästä ilmoituksesta. Ilmoituksessa tiedotetaan käsiteltävä asialista sekä kokouspaikka, -päivä ja -aika.

Yksi tai useampi sijoittajien komitean jäsen voi kaikkien muiden kokoukseen osallistuvien sijoittajien komitean jäsenten suostumuksella osallistua sijoittajien komitean kokoukseen käyttämällä sellaisia puhelin- tai muita viestintäjärjestelyjä, jotka tekevät kaikille kokoukseen osallistuville jäsenille mahdolliseksi kuulla toisiaan, tai osallistua muin sähköisin keinoin, ja näitä toimintaohjeita sovellettaessa katsotaan kokoukseen tällaisin keinoin osallistuvan sijoittajien komitean jäsenen olevan läsnä kokouksessa.

Sijoittajien komitean kokouksessa toteutettavaksi vaadittu tai sallittu toimi voidaan toteuttaa ilman kokousta, jos kaikille sijoittajille on 14 päivää ennen vaadittua tointa lähetetty kirjallinen suostumus, jossa mainitaan näin toteutettava toimi, ja jos sijoittajien enemmistö tai yksimielistä hyväksymistä edellyttävän toimen osalta kaikki sijoittajat ovat hyväksyneet suostumuksen.

7.5 Menettelysäännöt. Sijoittajien komitea voi laatia itselleen myös muita menettelysääntöjä.

8.1. Rahastonhoitajan tehtävät:

Rahastonhoitaja

a) hoitaa kaikkea koealuerahaston omaisuutta sijoittajien eduksi. Rahastonhoitaja hoitaa ja käyttää koealuerahaston omaisuutta ainoastaan näiden toimintaohjeiden määräysten tarkoituksiin ja niiden mukaisesti, pitäen tämän omaisuuden erillään rahastonhoitajan varoista, mutta voi sijoitustarkoituksia varten yhdistää niitä muiden rahastonhoitajan hoitamien varojen ja muiden rahoituslaitosten varojen kanssa;

b) noudattaa näiden toimintaohjeiden mukaisia tehtäviään hoitaessaan samaa huolellisuutta kuin omissa asioissaan, eikä ota lisävelvoitteita tältä osin. NEFCOlle sen perustamissopimuksen tai muiden sopimusten mukaisesti myönnettyjä erioikeuksia ja vapauksia sovelletaan koealuerahaston omaisuuteen, arkistoihin, toimintoihin ja kaupankäyntiin. Näiden toimintaohjeiden mukaiset rahastonhoitajan velvoitteet eivät ole minkään hallituksen tai muun osapuolen velvoitteita;

c) hyväksyy näissä toimintaohjeissa määrätyt sijoittajien rahoitusosuudet. Rahastonhoitaja sijoittaa maksetun pääoman korkoinstrumentteihin, kunnes hankkeisiin tarkoitetut maksut maksetaan, ja käyttää koealuerahastoon maksettuja rahoitusosuuksia ja maksujen maksamiseen asti tehdystä rahoitusosuuksien sijoituksesta saatuja tuloja yksinomaan näissä toimintaohjeissa määrättyihin tarkoituksiin;

d) on sijoittajien komitean ohjaamana valtuutettu ottamaan palvelukseen sellaisia henkilöitä tai tekemään sopimuksia sellaisten henkilöiden kanssa, joita se voi pitää suotavina koealuerahaston kaupankäynnin hoitamisen kannalta, osallistumaan yhteisyrityksiin, kumppanuuksiin ja muihin yhtymiin tai yhteenliittymiin sekä valitsemaan ja sanomaan irti tällaiset toimihenkilöt ja nimittämään ja erottamaan tällaiset koealuerahaston edustajat tai työntekijät katsoessaan sen tarpeelliseksi;

e) on valtuutettu aiheuttamaan ja maksamaan kuluja tai menoja, jotka se katsoo välttämättömiksi tai suotaviksi koealuerahaston jonkin tarkoituksen toteuttamisen kannalta, sekä maksamaan koealuerahaston omaisuudesta maksuja itselleen rahastonhoitajana näissä toimintaohjeissa määrätyssä laajuudessa, edellyttäen, että ilman sijoittajien komitean hyväksyntää tällaiset muut kuin näiden toimintaohjeiden 7.2 kohdan i alakohdan ja XI kappaleen mukaisesti aiheutuneet kulut tai menot eivät ylitä koealuerahaston vuosittaista kokonaistalousarviota yli 10 prosentilla sijoittajien aiemmin hyväksymästä kokonaistalousarviosta;

f) on valtuutettu suorittamaan kaikki muut sellaiset toimet ja tekemään kaikki muut sellaiset sopimukset, mukaan lukien sopimukset isäntämaiden ja hankkeiden rahoittajien kanssa, jotka ovat välttämättömiä tai suotavia koealuerahaston tarkoitusten toteuttamiseksi, myös toimimaan koealuerahastoon liittyvissä prosesseissa, kanteissa, oikeudenkäynneissä, riidoissa, vaateissa ja vaatimuksissa ja/tai ratkaisemaan niitä 1 miljoonan euron enimmäismäärän rajoissa. Kysymykset 1 miljoonaa euroa ylittävästä vapaaehtoisesta sovintoratkaisusta on saatettava sijoittajien komitean käsiteltäväksi;

g) sijoittajien komitean ohjaamana antaa ajoittain yhden tai useamman yrityksen/henkilön tehtäväksi toimia kirjaajana, luovutusten välittäjänä ja/tai omaisuudenhoitajana koealuerahaston puolesta koealuerahaston omaisuuden osalta, oikeutta päästövähennysyksiköihin ja sallittuihin päästömääräyksiköihin osoittavien sopimusten osalta tai koealuerahaston taikka sijoittajien muiden etujen osalta rahastonhoitajan määräämin ehdoin.

Mikään näissä toimintaohjeissa ei estä NEFCOa toimimasta omaan lukuunsa ja tekemästä sopimusta tai kauppaa taikka osallistumatta tällaisiin jonkin henkilön kanssa, mukaan lukien mutta ei yksinomaisesti sijoittaja, isäntämaa tai hankkeen omistaja, samoin oikeuksin, jotka sillä olisi ollut, jollei se toimisi rahastonhoitajana, eikä NEFCOn tarvitse antaa selvitystä näin saamastaan voitosta. Niin kauan kuin koealuerahaston varoja ei ole täysimääräisesti sidottu hankkeisiin, NEFCO ei kuitenkaan saa ottaa hoitaakseen muuta rahastoa, jonka tarkoitus vastaa koealuerahaston tarkoitusta.

8.2. Hankkeen määrittely (kelpuutus), todentaminen ja sertifiointi. Jos sijoittajien komitea sen hyväksyy, rahastonhoitaja voi ajoittain tehdä henkilöiden kanssa yhden tai useamman sopimuksen sellaisista palveluista ja sellaisin ehdoin, jotka rahastonhoitaja katsoo asianmukaisiksi hankkeen määrittelyn (kelpuutuksen) tai todentamisen kannalta.

9.1. Rahoitusosuuden maksun laiminlyönti. Jos sijoittaja ("laiminlyövä sijoittaja") rahastonhoitajan pyydettyä maksua jättää maksamatta rahoitusosuuden maksettavaksi erääntyneen erän (tai osan siitä) ja tämä laiminlyönti jatkuu 30 päivän ajan, rahastonhoitaja ilmoittaa laiminlyönnistä laiminlyövälle sijoittajalle ja muille sijoittajille. Jos laiminlyövä sijoittaja ei 45 päivän kuluttua ilmoituksesta ole maksanut erääntynyttä summaa täysimääräisesti, rahastonhoitaja ilmoittaa asiasta muille sijoittajille.

Sijoittajan, joka laiminlyö maksuvelvoitteensa koealuerahastoa kohtaan, on korvattava rahastonhoitajalle ja koealuerahastolle kaikki maksun laiminlyömisestä aiheutuvat kulut tai vahingot.

10.1. Varainhoitovuosi. Koealuerahaston varainhoitovuosi on sama kuin rahastonhoitajan varainhoitovuosi, joka kestää 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta. Ensimmäistä varainhoitovuotta voidaan pidentää ulottumaan pitemmälle ajalle, mukaan lukien koealuerahaston perustamisvuotta seuraava kalenterivuosi.

10.2. Toimintasuunnitelma; vuosittainen talousarvio. Rahastonhoitaja laatii toimintasuunnitelman, joka sisältää ehdotuksen talousarvioksi koealuerahaston toimintaa varten kullekin varainhoitovuodelle, ja toimittaa toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotuksen sijoittajien käsiteltäväksi asianmukaisessa sijoittajien komitean kokouksessa vähintään 30 päivää ennen kyseisen varainhoitovuoden alkua.

10.3. Tilinpäätös. Rahastonhoitaja pitää koealuerahaston osalta erillisiä arkistoja ja tilejä. Rahastonhoitaja laatii 120 päivän kuluessa kunkin varainhoitovuoden päättymisestä koealuerahaston tilinpäätöksen ja toimittaa jäljennöksen siitä kullekin sijoittajalle. Vuosittaisen tilinpäätöksen on oltava tarkastettu tilinpäätös. Rahastonhoitaja tarkastuttaa vuosittaisen tilinpäätöksen samoilla tilintarkastajilla, joita rahastonhoitaja muulloinkin käyttää, ja lähettää jäljennöksen tilintarkastuskertomuksesta kullekin sijoittajalle.

10.4. Sijoittajille annettavat raportit. Rahastonhoitaja laatii 120 päivän kuluessa kunkin varainhoitovuoden päättymisestä raportin koealuerahaston toiminnasta edelliseltä kaudelta ja lähettää jäljennöksen siitä kullekin sijoittajalle. Kaikki nämä raportit sisältävät hankkeen tilanneraportin sekä tiedot koealuerahaston rakenteen ja toiminnan mahdollisista muutoksista. Kuhunkin raporttiin liitetään sijoittajakohtainen tilikertomus, josta ilmenee kyseisen sijoittajan osuus koealuerahaston omaisuudesta.

10.5. Muut asiakirjat. Jos se on rahastonhoitajan tietojen luovuttamista koskevien periaatteiden mukaista, rahastonhoitaja antaa sijoittajille jäljennökset asiaankuuluvista loppuasiakirjoista, jotka rahastonhoitaja on laatinut tai saanut kustakin hankkeesta (mukaan lukien rajoituksitta hankkeiden suunnitteluasiakirjat, arviointiasiakirjat, määrittely(kelpuutus)raportit ja todentamisraportit). Rahastonhoitaja raportoi hankkeista sijoittajien komitealle konferenssin/kokouksen tai sen alaisten elinten vahvistamien raportointivaatimusten mukaisesti, jos ja kun tällaiset vaatimukset on vahvistettu.

11.1. Kulut. Rahastonhoitaja käyttää koealuerahaston omaisuutta maksaakseen tai korvatakseen rahastonhoitajalle tai muulle henkilölle kaikki kustannukset ja kulut, jotka ovat aiheutuneet koealuerahaston hallinnosta.

11.2 Hallintomaksu ja -kustannukset. Rahastonhoitaja on oikeutettu perimään palveluistaan vuosittaisen hallintomaksun. Rahastonhoitajalle maksettava hallintomaksu on suuruudeltaan enintään 1,75 prosenttia (yksi ja kolme neljäsosaa prosenttia) vuodessa koealuerahaston kokonaissummasta (sijoittajien merkintöjen yhteismäärä) vähennettynä sijoittajille tai kolmansille osapuolille tosiasiallisesti luovutettujen päästövähennysyksiköiden/sallittujen päästömääräyksiköiden arvolla. Hallintomaksu maksetaan ensisijaisesti koealuerahaston kassavirrasta, ja jollei tämä riitä, rahaston pääomasta.

Hallintomaksu sisältää kaikki hallintokustannukset lukuun ottamatta seuraavia: (i) kaikki välittömät ulkoiset kustannukset (kuten korvaukset ja kulut, jotka ovat aiheutuneet rahastonhoitajan koealuerahaston tarpeisiin käyttämistä konsulteista, edustajista, neuvonantajista, urakoitsijoista tai aliurakoitsijoista), jotka ovat aiheutuneet hankkeiden arvioinnin, valinnan ja valvonnan yhteydessä, ja (ii) tarvituista asiakirjoista ja muista asiaankuuluvista tarpeista aiheutuneet kulut, mukaan lukien Kioton pöytäkirjaan sekä määrittely- (kelpuutus-) ja todentamisprosesseihin liittyvät maksut.

Rahastonhoitajalla on oikeus pyytää hallintomaksun tarkistamista vuodesta 2005 lukien, jos se pystyy osoittamaan, ettei maksu kata tosiasiallisia kuluja.

Jos sijoittajien komitea sen hyväksyy, enintään 5 (viittä) prosenttia koealuerahaston kokonaissummasta vastaava summa voidaan varata rahastonhoitajan käyttöön teknisen avun hankkimiseksi hankkeiden kehittämistä varten, mukaan lukien rajoituksitta edellä i ja ii alakohdassa mainitut kustannukset. Koealuerahasto pyrkii kuitenkin ensisijaisesti maksattamaan tällaiset kustannukset hankkeen omistajilla tai muilla osapuolilla, joita asia koskee.

12.1. Korvaukset rahastonhoitajalle ja NEFCOlle. Sijoittajat suostuvat yhteisvastuullisesti maksamaan rahastonhoitajalle ja NEFCOlle korvausta sekä puolustamaan ja suojaamaan näitä koealuerahaston toiminnan yhteydessä kaikkia sellaisia vaateita, vastuita, tappioita tai kuluja vastaan (mukaan lukien kustannukset ja kohtuulliset asianajopalkkiot), jotka liittyvät siihen tai johtuvat siitä, että sijoittaja on rikkonut lakia tai asetusta taikka oikeudellista, hallinnollista tai välimiespäätöstä, velvoitustuomiota, kieltotuomiota, muuta tuomiota tai tuomioistuinratkaisua.

12.2. Korvaukset sijoittajille. Rahastonhoitaja suostuu maksamaan sijoittajille korvausta sekä puolustamaan ja suojaamaan näitä koealuerahaston toiminnan yhteydessä kaikkia sellaisia vaateita, vastuita, tappioita tai kuluja vastaan (mukaan lukien kustannukset ja kohtuulliset asianajopalkkiot), jotka liittyvät siihen tai johtuvat siitä, että rahastonhoitaja tai NEFCO on rikkonut lakia tai asetusta taikka oikeudellista, hallinnollista tai välimiespäätöstä, velvoitustuomiota, kieltotuomiota, muuta tuomiota tai tuomioistuinratkaisua.

12.3. Vapaus henkilökohtaisesta vastuusta. Rahastonhoitaja, NEFCO tai sijoittajat taikka edellisten toimihenkilöt, työntekijät tai edustajat eivät ole koealuerahaston toiminnan yhteydessä henkilökohtaisesti vastuussa mistään kolmannelle osapuolelle, ja kaikkien tällaisten kolmansien osapuolten on haettava kaikkien rahaston toiminnan yhteydessä syntyvien vaateidensa korvaamista yksinomaan koealuerahaston omaisuudesta. Kaikki koealuerahaston toiminnan yhteydessä toteutetut velvoitteet, urakat, sopimukset, sertifioinnit tai sitoumukset ja muut toimet katsotaan todistusvoimaisesti toteuttajiensa suorittamiksi tai tekemiksi ainoastaan rahastonhoitajan tai koealuerahaston toimihenkilöinä, työntekijöinä tai edustajina.

13.1. Kesto. Jollei tässä kappaleessa toisin määrätä, hankkeista sovitaan ennen vuotta 2008 ja koealuerahasto lopettaa hanketoimintansa (lukuun ottamatta sen toiminnan lopettamiseen liittyviä toimia) 31 päivänä joulukuuta 2012.

Kaikki tai jotkin sijoittajat voivat päättää jatkaa koealuerahaston toimintaa määräämillään ehdoilla joulukuun 31 päivän 2012 jälkeen.

13.2. Koealuerahaston toiminnan lopettaminen

(a) Koealuerahaston toiminta voidaan lopettaa ennen joulukuun 31 päivää 2012 kaikkien sijoittajien yksimielisellä päätöksellä (joka vahvistetaan kirjallisesti rahastonhoitajalle).

(b) Koealuerahaston toimintaa lopetettaessa:

i) rahastonhoitaja käy kauppaa koealuerahaston puolesta ainoastaan sen toiminnan lopettamiseksi, ja kaikki näiden toimintaohjeiden mukaiset rahastonhoitajan valtuudet ovat voimassa, kunnes koealuerahaston toiminta on lopetettu; ja

ii) maksettuaan kaikki vastattavat tai varauduttuaan asianmukaisesti niiden maksamiseen sekä saatuaan sellaiset korvaukset ja hyvityssopimukset, jotka se voi katsoa tarpeellisiksi suojansa kannalta, rahastonhoitaja jakaa koealuerahaston jäljellä olevan omaisuuden käteisenä ja/tai luontoissuorituksena sijoittajien kesken näiden oikeuksien mukaisessa suhteessa. Edellä sanotun estämättä, jos koealuerahaston jäljellä olevaan omaisuuteen sisältyy oikeus päästövähennysyksiköihin ja sallittuihin päästömääräyksiköihin, jotka saadaan aikaan koealuerahaston toiminnan lopettamispäivän jälkeen, rahastonhoitaja pyrkii sovellettavia rajoituksia noudattaen tekemään tarvittavat järjestelyt näiden oikeuksien luovuttamiseksi sijoittajille (tai kenelle nämä määräävät), mutta se ei ole vastuussa sijoittajille mahdollisesta kyvyttömyydestään näihin järjestelyihin.

13.3 Sijoittajan peruutusoikeus. Jollei koealuerahastolla ole vuoden 2006 lopussa valmisteilla hankkeita, joihin sidotaan yhteensä vähintään 50 prosenttia koealuerahaston pääomasta (lukuun ottamatta uusien sijoittajien maksamaa pääomaa ja pääomaa, joka on varattu teknisen avun hankkimiseen 11.2 kohdan mukaisesti tai koealuerahaston kulujen kattamiseen), perustajasijoittajilla on 1 päivästä tammikuuta 2007 lukien oikeus peruuttaa sitomaton osa koealuerahastoon tekemästään sijoituksesta tai osa siitä.

Tätä määräystä sovellettaessa "sitomaton osa" tarkoittaa seuraavasti laskettavaa summaa:

Co I – [(Co I/ Co Σ) \x (P + TA + E)] ,

jossa

Co I tarkoittaa peruuttamista pyytävän perustajasijoittajan tosiasiallisesti maksamien rahoitusosuuksien kokonaissummaa (mukaan lukien 6.2 kohdan mukainen korko)

Co Σ tarkoittaa kaikkien perustajasijoittajien tosiasiallisesti maksamien rahoitusosuuksien kokonaissummaa (mukaan lukien 6.2 kohdan mukainen korko)

P tarkoittaa koealuerahaston hankkeisiin kohdentamien varojen kokonaissummaa

TA tarkoittaa 11.2 kohdan mukaiseen teknisen avun hankintaan varattua pääomaa

E tarkoittaa 11 kappaleen mukaisia koealuerahaston kuluja

Maksettuaan kaikki asiaankuuluvat vastattavat tai varauduttuaan asianmukaisesti niiden maksamiseen sekä saatuaan sellaiset korvaukset ja hyvityssopimukset, jotka se voi katsoa tarpeellisiksi suojansa kannalta, rahastonhoitaja palauttaa jäljellä olevan osan tällaisesta sijoituksesta sijoittajalle käteisenä ja/tai luontoissuorituksena.

13.4 Rahastonhoitajan oikeus lopettaa toimintansa. Jos (i) rahastonhoitaja esittää perustellun pyynnön hallintomaksun tarkistamisesta 11.2 kohdan mukaisesti mutta sijoittajat eivät hyväksy tätä pyyntöä; tai (ii) rahastonhoitaja päättää, ettei koealuerahaston toiminta ole kannattavaa ja ettei rahaston tarkoitusta voida saavuttaa, mutta sijoittajat, käsiteltyään rahastonhoitajan ehdotuksen koealuerahaston lakkauttamisesta, päättävät, ettei rahastoa lakkauteta, rahastonhoitajalla on oikeus lopettaa toimintansa ja erota rahastonhoitajan tehtävästä. Rahastonhoitaja ilmoittaa päätöksestään sijoittajille vähintään 90 päivää etukäteen, ja rahastonhoitaja ja sijoittajat pyrkivät kaikin keinoin sopimaan tyydyttävistä järjestelyistä tällaisen tilanteen käsittelemiseksi, mukaan lukien rahastonhoitajan oikeuksien ja velvoitteiden luovuttaminen ja siirtäminen sijoittajille tai näiden puolesta toimivalle kolmannelle osapuolelle. Rahastonhoitaja ei ole missään vastuussa sijoittajille, jos rahastonhoitaja ja sijoittajat eivät saa aikaan tällaisia tyydyttäviä järjestelyjä oikea-aikaisesti tai muutoin.

13.5. Toimintaohjeiden muuttaminen. Näitä toimintaohjeita voidaan muuttaa ainoastaan sijoittajien komitean yksimielisellä päätöksellä.

14.1. Rahastonhoitajan ilmoitus kilpailevista eduista. Rahastonhoitaja ilmoittaa kirjallisesti sijoittajien komitealle, millä aloilla NEFCOn ja rahastonhoitajan välillä voi syntyä eturistiriita, joka saattaa vaikuttaa annettavien palvelujen puolueettomaan suorittamiseen tai ilmeisesti häiritä sitä. Jos sijoittajat katsovat, että jonkin asian ilmaiseminen johtaa näiden toimintaohjeiden mukaisten rahastonhoitajan velvoitteiden rikkomiseen, niiden on viipymättä ilmoitettava asiasta kirjallisesti rahastonhoitajalle. Sen jälkeen osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan molempien kannalta hyväksyttävällä tavalla.

14.2. Sijoittajan ilmoitus kilpailevista eduista. Ennen kuin sijoittajien komitea käsittelee kulloisetkin hanke-ehdotukset, sijoittajan, joka osallistuu tai jonka sidosyhteisöt tai työntekijät osallistuvat yksilöllisesti ja/tai kollektiivisesti sellaisiin rahastoihin tai muihin sijoitusjärjestelyihin (lukuun ottamatta kuitenkaan kansallisia yhteistoteutus- tai päästökauppaohjelmia), joilla on samanlaiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet kuin koealuerahastolla ja jotka voivat tämän vuoksi kilpailla koealuerahaston kanssa sijoitusmahdollisuuksista, tai sijoittajan tai sen sidosyhteisön tai työntekijän, jolla on osuus kolmannen osapuolen rahoittamassa hankkeessa, johon koealuerahasto myöntää lisärahoitusta tai voimavaroja hankkeen kautta, on ilmoitettava tällaisesta edusta täysimittaisesti rahastonhoitajalle.

Jos rahastonhoitaja katsoo, että sijoittajan ei tällaisen osallistumisen tai osuuden vuoksi tulisi osallistua hanketta koskevaan sijoittajien komitean päätöksentekoon, se kehottaa ilmoituksen tehnyttä sijoittajaa jäämään pois hanketta koskevista sijoittajien komitean neuvotteluista. Jos sijoittaja on eri mieltä rahastonhoitajan päätöksestä, se ilmoittaa sijoittajien komitealle ristiriidasta tai mahdollisesta ristiriidasta, ja sijoittajien komitea (lukuun ottamatta ilmoituksen tehnyttä sijoittajaa) päättää, sallitaanko tämän sijoittajan osallistua hanketta koskeviin komitean neuvotteluihin. Jollei sijoittaja ilmoita tällaisesta osallistumisesta tai osuudesta oikea-aikaisesti, sijoittaja rikkoo näitä toimintaohjeita ja rahastonhoitaja päättää muiden sijoittajien kanssa asiasta neuvoteltuaan, mitä oikeuskeinoja se käyttää.

15.1. Näistä toimintaohjeista johtuva tai niihin liittyvä riita, erimielisyys tai vaade taikka näiden toimintaohjeiden rikkominen, voimassaolon päättyminen tai pätemättömyys ratkaistaan välimiesmenettelyllä kulloinkin voimassa olevien UNCITRALin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti. Välimiehiä on yksi, ja nimeävänä viranomaisena on Lontoon kansainvälinen välitystuomioistuin. Välimiesmenettelyn paikkana on Lontoo, Englanti, ja koko välimiesmenettelyn ajan käytetään englannin kieltä.

Rahastonhoitaja ja sijoittajien komitea soveltavat seuraavia perusteita identifioidessaan, kehittäessään, käsitellessään ja hyväksyessään hanke-ehdotuksia:

I. Hankevalintaperusteet

Koealuerahasto pyrkii valitsemaan hankkeet seuraavia hankevalintaperusteita noudattaen:

a) Hankkeiden on oltava kunkin isäntämaan ensisijaisten ympäristötavoitteiden ja sektorikohtaisten tavoitteiden mukaiset. Lisäksi hankkeiden sekä päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden luovutuksen on oltava isäntämaiden määräämien Kioton mekanismeja koskevien sääntöjen ja perusteiden mukaiset.

b) Hankkeet on valittava pyrkien saavuttamaan koealuesopimuksessa määrätyt koealueen strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet.

c) Hankkeiden on perustuttava tutkittuun teknologiaan (joka on kaupallisesti hyödynnettävissä ja osoitettu toimivaksi kaupallisessa yhteydessä ja jolle on annettu tavanomaiset kaupalliset suoritustakuut), joka on kohtuullisesti uusittavissa koealueella. Hankkeen omistajan tekninen ja institutionaalinen pätevyys hallita teknologiaa ja toteuttaa hanketta (tarvittaessa hankkimalla asianmukaista teknistä apua) sekä hankkeen taloudellinen ja rahoituksellinen kannattavuus on todettava hankearvioinnin yhteydessä.

d) Hankkeiden on oltava kaikkien ilmastosopimuksen ja/tai Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten hyväksymien voimassa olevien toimintaohjeiden, menettelytapojen ja menettelyjen mukaiset sekä kaikkien tulevien, erityisesti täydentävyyttä koskevien toimintaohjeiden, menettelytapojen ja menettelyjen mukaiset, kun tällaisia hyväksytään.

e) Päästövähenemien on oltava kohtuullisesti ennustettavissa ajalta, jolta päästövähennysyksiköitä ja sallittuja päästömääräyksiköitä odotetaan kertyvän. Ottaen huomioon koealuerahaston pyrkimyksen alentaa kaupankäynnin kustannuksia on asetettava etusijalle hankkeet, joissa voidaan hyödyntää standardoituja määrittely (kelpuutus) ja todentamisprosesseja.

f) Hanke on valmisteltava Kioton pöytäkirjan mukaisia sääntöjä ja toimintaohjeita noudattaen ja käyttäen ohjeena BASRECin ilmastonmuutostyöryhmän teettämää Itämeren alueen yhteistoteutusmenettelyä koskevaa alueellista käsikirjaa.

II. Hankesalkkuperusteet

Hankevalintaperusteiden lisäksi koealuerahasto pyrkii kehittämään hankesalkun, jonka avulla huolehditaan koealuerahaston toimikautena seuraavista:

a) korkea kustannustehokkuuden taso;

b) etusijan antaminen energiasektorin hankkeille siinä määrin kuin se on kohtuullisesti mahdollista;

c) päästövähennysyksiköiden/sallittujen päästömääräyksiköiden hankkiminen pääasiassa ostosopimuksilla, joissa määrätään maksusta toimitusta vastaan, jollei pidetä tarkoituksenmukaisena tapauskohtaista sijoituksen jonkin osan ennakkomaksua;

d) kohtuullinen tasapaino, jossa otetaan huomioon ja toteutetaan sijoittajien edut; ja

e) hankkeiden kohtuullinen jakautuminen koealueeseen osallistuvien asiasta kiinnostuneiden mahdollisten isäntämaiden kesken, ottaen asianmukaisesti huomioon niiden mahdollisuudet.

Arvoisa ...,

Kirjoitamme teille tunnustaaksemme Itämeren alueen koealuerahaston ("koealuerahasto") perustamisen ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön NEFCOn hallituksen antamien toimintaohjeiden voimaantulon.

1. Meillä on ilo vahvistaa, että [valtion nimi] haluaa maksaa koealuerahastoon toimintaohjeiden mukaisesti yhteensä [ ] euron/muun vapaasti vaihdettavan valuutan määräisen rahoitusosuuden kansallisten säännösten ja määräysten perusteella sekä vuosittaisen talousarvion määrärahojen puitteissa.

2. Jos rahoitusosuus saadaan lainsäädäntötoimin käytettäväksi, se maksetaan käteisenä/korottomina maksusitoumuksina euroina/muussa vapaasti vaihdettavassa valuutassa yhdessä tai useammassa maksuerässä kalenterivuosien [ ] [ ] [ ] aikana.

3. Valtuutamme rahastonhoitajan hoitamaan puolestamme toimenpiteet, jotka liittyvät TGF:n toimintoihin, mukaan luettuna toimenpiteet, joiden seurauksena TGF:lle siirretään päästövähennysyksiköitä tai sallittuja päästömääräyksiköitä.

4. Vahvistan, että tässä käytetyillä käsitteillä on niille toimintaohjeissa annettu merkitys.

Kunnioittavasti

B. NEFCOn vahvistuksen sanamuoto Arvoisa ....,

Kiitos ________ päivätystä kirjeestänne, joka koski Itämeren alueen koealuerahastoon maksamaanne yhteensä ________ [euron] rahoitusosuutta.

Vahvistamme, että NEFCO ottaa mielellään vastaan tämän rahoitusosuuden sisällytettäväksi koealuerahastoon rahaston toimintaohjeiden mukaisesti ja että NEFCO hallinnoi rahoitusosuutta toimintaohjeiden sekä kirjeessänne mainittujen ehtojen mukaisesti.

Kunnioittavasti