Tasavallan presidentin asetus Ecuadorin kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 34/2001 (Julkaistu 28.11.2001)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemääm määrätyn ulkomaankauppaministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2001 Suomen tasavallan hallituksen ja Ecuadorin tasavallan hallituksen välillä tehty, eduskunnan 10 päivänä lokakuuta 2001 hyväksymä ja tasavallan presidentin 16 päivänä marraskuuta 2001 hyväksymä sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus, jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 16 päivänä marraskuuta 2001, on Suomen osalta kansainvälisesti voimassa 16 päivästä joulukuuta 2001 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Ecuadorin kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 16 päivänä marraskuuta 2001 annettu laki (991/ 2001) tulee voimaan 28 päivänä marraskuuta 2001.
3 §
Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä marraskuuta 2001.
SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA ECUADORIN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ SIJOITUSTEN EDISTÄMISESTÄ JA SUOJAAMISESTA
Suomen tasavallan hallitus ja Ecuadorin tasavallan hallitus, jäljempänä sopimuspuolet, jotka
haluavat tehostaa taloudellista yhteistyötä molempien maiden yhteisen edun mukaisesti ja säilyttää oikeudenmukaiset ja suotuisat olosuhteet sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille, jotka ovat toisen sopimuspuolen alueella,
ovat tietoisia siitä, että sijoitusten edistäminen ja suojaaminen tämän sopimuksen perusteella kannustaa yksityisiä taloudellisia aloitteita ja edistää molempien sopimuspuolten vaurauden lisäämistä,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaMääritelmät
Tässä sopimuksessa:
1. "Sijoitus" tarkoittaa kaikenlaista varallisuutta, mukaan luettuna erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan:
a) irtain ja kiinteä omaisuus tai muut omistusoikeudet kuten kiinnitykset, panttioikeudet, vuokraoikeudet, nautintaoikeudet ja muut vastaavat oikeudet;
b) osakkeet, joukkovelkakirjat tai muut osuudet yrityksestä;
c) oikeudet tai vaateet rahaan tai oikeudet suoritteisiin, joilla on taloudellista arvoa;
d) henkiseen tai teolliseen omaisuuteen kohdistuvat oikeudet, kuten patentit, tekijänoikeudet, tekniset valmistusmenetelmät, tavaramerkit, teolliset mallioikeudet, toiminimet, tietotaito ja goodwill-arvo;
e) lakiin, hallinnolliseen toimenpiteeseen tai toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvat toimiluvat, mukaan luettuna luvat etsiä, ottaa käyttöön, louhia tai hyödyntää luonnonvaroja.
Mikään varallisuuden sijoitus- tai jälleensijoitusmuodon muutos ei vaikuta varallisuuden luonteeseen sijoituksena.
2. "Tuotto" tarkoittaa sijoitusten tuottamia rahamääriä ja siihen sisältyy erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan voitto, osingot, korot, rojaltit, omaisuuden luovutusvoitto tai sijoitukseen liittyvät luontoissuoritukset. Jälleensijoitettua tuottoa kohdellaan samalla tavalla kuin alkuperäistä sijoitusta.
3. "Sijoittaja" tarkoittaa:
a) luonnollista henkilöä, joka on jommankumman sopimuspuolen kansalainen sen lainsäädännön mukaisesti; tai
b) oikeushenkilöä, esimerkiksi yhtiötä, yhtymää, toiminimeä, taloudellista yhdistystä, yleishyödyllistä laitosta tai muuta kokonaisuutta, joka on perustettu sopimuspuolen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti ja jonka toimipaikka kuuluu kyseisen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan.
4. "Alue" tarkoittaa Suomen osalta Suomen tasavallan muodostavaa aluetta ja Ecuadorin osalta Ecuadorin tasavallan muodostavaa aluetta.
2 artiklaSijoitusten edistäminen ja suojaaminen
1. Kumpikin sopimuspuoli kannustaa luomaan alueelleen suotuisat olosuhteet toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille ja sallii sellaiset sijoitukset lainsäädäntöönsä perustuvan toimivallan puitteissa.
2. Kumpikin sopimuspuoli myöntää aina alueellaan oikeudenmukaisen kohtelun sekä täysimääräisen ja jatkuvan suojan ja turvan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille.
3. Kumpikaan sopimuspuoli ei haittaa kohtuuttomin, mielivaltaisin tai syrjivin toimenpitein toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoitusten hoitoa, ylläpitämistä, käyttöä, hyödyntämistä, hankkimista tai myymistä alueellaan.
4. Kumpikaan sopimuspuoli ei kohdista toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiin pakottavia toimenpiteitä, jotka koskevat tarvikkeiden hankintaa, tuotantovälineitä, toimintaa, kuljetusta tai tuotteiden markkinointia, tai muita vastaavia määräyksiä, joilla on kohtuuttomia tai syrjiviä vaikutuksia.
5. Kukin sopimuspuoli suhtautuu lainsäädäntönsä puitteissa myönteisesti sen alueella olevia sijoituksia koskeviin tarpeellisiin lupahakemuksiin, mukaan luettuna luvat sijoittajien valitseman johtohenkilöstön ja teknisen henkilökunnan palkkaamiseen kansallisuudesta riippumatta.
6. Kumpikin sopimuspuoli julkaisee viipymättä tai pitää muuten julkisesti saatavilla yleisesti sovellettavat lait, määräykset, menettelyt ja hallinnolliset päätökset ja tuomioistuinten päätökset, sekä kansainväliset sopimukset, jotka voivat vaikuttaa sen alueella oleviin toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiin.
3 artiklaSijoitusten kohtelu
1. Sijoituksille, joita sopimuspuolen sijoittajat tekevät toisen sopimuspuolen alueella, myönnetään yhtä edullinen kohtelu kuin isäntäsopimuspuolen omien investoijien tai suosituimmuusasemassa olevien maiden sijoittajien sijoituksille ja niiden tuotolle myönnetty kohtelu, sen mukaan kumpi niistä on sijoittajalle edullisempi.
2. Sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen sijoittajille sijoitusten hoidon, ylläpidon, käytön, hyödyntämisen tai myynnin osalta yhtä edullisen kohtelun kuin se myöntää omille sijoittajilleen tai suosituimmuusasemassa olevien maiden sijoittajille, sen mukaan kumpi niistä on sijoittajalle edullisempi.
4 artiklaPoikkeukset
Tämän sopimuksen määräysten ei katsota velvoittavan sopimuspuolta ulottamaan toisen sopimuspuolen sijoittajiin kohtelua, etua tai erivapautta, joka perustuu:
a) olemassaolevaan tai tulevaan vapaakauppa-alueeseen, tulliliittoon tai yhteismarkkina-alueeseen, jonka osapuolena toinen sopimuspuolista on tai jonka osapuoleksi se voi tulla,
b) täysin tai pääasiassa verotusta koskevaan kansainväliseen sopimukseen, tai
c) sijoittamista koskevaan monenväliseen yleissopimukseen tai sopimukseen, jonka sopimuspuolena toinen sopimuspuolista on tai jonka sopimuspuoleksi se voi tulla.
5 artiklaPakkolunastus
1. Kumpikaan sopimuspuoli ei ryhdy kansallistamis- tai pakkolunastustoimenpiteisiin tai muihin toimenpiteisiin, joilla on sama vaikutus, sen alueella olevia toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia vastaan, ellei toimenpiteisiin ryhdytä yleisen edun vuoksi ketään syrjimättä ja oikeudenmukaista menettelyä noudattaen.
2. Näihin toimenpiteisiin liittyvät määräykset välittömästä, riittävästä ja tosiasiallisesta korvauksesta. Korvauksen määrä vastaa pakkolunastetun sijoituksen kohtuullista markkina-arvoa, joka sillä oli välittömästi ennen pakkolunastuksen suorittamista tai ennen kuin uhkaava pakkolunastus tuli yleiseen tietoon. Tällainen kohtuullinen markkina-arvo lasketaan vapaasti vaihdettavassa valuutassa kyseisen valuutan senhetkisen vaihtokurssin perusteella. Korvaukseen sisältyy kaupallisen markkinakoron mukainen korko pakkolunastuspäivästä korvauksen maksupäivään saakka.
3. Sijoittajalla, jonka sijoitukset pakkolunastetaan, on oikeus saada asia viipymättä kyseisen sopimuspuolen oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi, sekä oikeus investointiensa arviointiin tässä artiklassa mainittujen periaatteiden mukaisesti.
6 artiklaMenetysten korvaaminen
1. Sopimuspuolen sijoittajille, joiden toisen sopimuspuolen alueella oleville sijoituksille aiheutuu menetyksiä sodan tai muun aseellisen selkkauksen, kansallisen hätätilan, kansannousun tai kapinan vuoksi, myönnetään edunpalautuksen, hyvityksen, vahingonkorvauksen tai muun järjestelyn osalta yhtä edullinen kohtelu kuin kyseisen sopimuspuolen omille sijoittajilleen tai suosituimmuusasemassa olevien maiden sijoittajille myöntämä kohtelu, sen mukaan kumpi niistä on sijoittajalle edullisempi.
2. Sen vaikuttamatta tämän artiklan 1 kappaleen soveltamiseen, sopimuspuolen sijoittajalle, joka kyseisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa kärsii toisen sopimuspuolen alueella menetyksiä, jotka johtuvat:
a) siitä, että viimeksi mainitun sopimuspuolen viranomaiset ovat pakko-ottaneet sen sijoituksen tai sijoituksen osan, tai
b) siitä, että viimeksi mainitun sopimuspuolen viranomaiset ovat tuhonneet sen sijoituksen tai sijoituksen osan, vaikka tilanne ei olisi edellyttänyt sitä,
myönnetään välitön, riittävä ja tosiasiallinen hyvitys tai korvaus.
7 artiklaVapaat siirrot
1. Kumpikin sopimuspuoli takaa toisen sopimuspuolen sijoittajille oikeuden siirtää sijoituksiaan vapaasti alueelleen ja alueeltaan. Tällaisiin siirtoihin sisältyvät erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan:
a) peruspääoma sekä sijoituksen ylläpitämiseen, kehittämiseen tai kasvattamiseen tarkoitetut lisäsummat;
b) tuotto;
c) osittain tai kokonaan tapahtuvasta sijoituksen myynnistä tai realisoinnista saadut tulot;
d) sijoituksen hoitamisesta aiheutuvien kulujen maksamiseen vaaditut rahasummat, kuten lainojen takaisinmaksut, rojaltit ja lisenssimaksut tai muut vastaavat kulut;
e) tämän sopimuksen 5 ja 6 artiklan mukaisesti maksettavat korvaukset;
f) riitojen ratkaisusta johtuvat maksut;
g) ulkomailta palkatun ja sijoituksen yhteydessä työskentelevän henkilökunnan käytettävissä olevat ansiotulot ja muut palkkiot.
2. Sopimuspuolet takaavat edelleen, että tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut siirrot suoritetaan rajoituksetta tai viipymättä, vapaasti vaihdettavassa valuutassa ja siirtopäivänä vallitsevan, siirrettävässä valuutassa tapahtuvaan avistakauppaan sovellettavan markkinakurssin mukaisesti, ja että ne ovat tosiasiallisesti realisoitavissa ja välittömästi siirrettävissä. Jos markkinakurssia ei ole käytettävissä, sovellettava vaihtokurssi vastaa niistä valuuttakursseista johdettavaa viimeisintä ristikkäiskurssia, joita kansainvälinen valuuttarahasto on soveltanut kyseisten valuuttojen muuttamiseksi erityisnosto-oikeuksiksi.
8 artiklaSijaantulo
1. Jos sopimuspuoli tai sen edustajaksi määrätty taho suorittaa maksun toisen sopimuspuolen alueella olevaan sijoitukseen liittyvän korvausvastuun, takuun tai vakuutussopimuksen perusteella, viimeksi mainittu sopimuspuoli tunnustaa sijoittajan oikeuksien ja vaateiden siirtämisen ensin mainitulle sopimuspuolelle tai sen edustajaksi määrätylle taholle, jotta tämä voi käyttää näitä oikeuksia ja vaateita sijaantulon perusteella samassa määrin kuin niiden edellinen haltija.
2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetussa sijaantulotapauksessa sijoittaja ei esitä vaatimuksia, ellei sopimuspuoli tai sen edustajaksi määrätty taho anna siihen valtuutusta.
9 artiklaNeuvottelut
Sopimuspuolet neuvottelevat viipymättä kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä asioista, jotka liittyvät tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen.
10 artiklaSijoittajan ja sopimuspuolen väliset riidat
1. Sopimuspuolen sijoittajan ja toisen sopimuspuolen väliset riidat, jotka koskevat viimeksi mainitun sopimuspuolen alueella olevia sijoituksia, ratkaistaan mahdollisuuk-sien mukaan sovinnollisesti.
2. Jos riitaa ei voida ratkaista sovinnolli-sesti kuuden kuukauden kuluessa riidan sovinnollista ratkaisua koskevasta pyynnöstä, sijoittajalla on oikeus saattaa asia joko sen sopimuspuolen toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jonka alueella sijoitus on tehty, tai kansainväliseen välimiesmenettelyyn. Jälkimmäisessä tapauksessa sijoittaja voi valintansa mukaan saattaa tapauksen ratkaistavaksi:
a) sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliselle ratkaisukeskukselle (ICSID), joka on perustettu 18 päivänä maaliskuuta 1965 Washingtonissa allekirjoitettavaksi avatun, valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemista koskevan yleissopimuksen mukaisesti, tai
b) mille tahansa tilapäiselle välimiesoikeudelle, joka perustetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) välimiesme-nettelysääntöjen mukaisesti, elleivät riidan osapuolet toisin sovi.
Molemmat riidan osapuolet antavat peruuttamattoman suostumuksensa sille, että kaikki sijoituksiin liittyvät riidat saatetaan yllämainitun kansallisen tuomioistuimen ratkaistavaksi tai vaihtoehtoiseen kansainväliseen välimiesmenettelyyn.
3. Sijoittajalla, joka on saattanut riidan kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, voi kuitenkin olla oikeus saattaa asia tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun välimiesoikeuden ratkaistavaksi ennen kuin kansallinen tuomioistuin on antanut asian sisältöä koskevan ratkaisunsa, jos sijoittaja päättää olla jatkamatta asian ajamista kansallisessa tuomioistuinmenettelyssä.
4. Sopimuspuoli, joka on riidan osapuolena, ei voi esittää vastalausetta missään välimiesmenettelyn vaiheessa tai välimiesoikeuden päätöksen antamisvaiheessa sillä perusteella, että sijoittaja, joka on riidan toisena osapuolena, on saanut vakuutuksen perusteella korvauksen, joka kattaa sen menetykset kokonaan tai osittain.
5. Päätös on lopullinen ja sitoo riidan osapuolia, ja se pannaan täytäntöön kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
11 artiklaSopimuspuolten väliset riidat
1. Sopimuspuolten väliset riidat, jotka koskevat tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista, ratkaistaan mahdollisuuksien mukaan diplomaattiteitse.
2. Jos riitaa ei voida ratkaista tällä tavoin kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona jompikumpi sopimuspuoli on pyytänyt neuvotteluja, se saatetaan jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.
3. Tällainen välimiesoikeus muodostetaan kutakin yksittäistapausta varten seuraavalla tavalla. Kahden (2) kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden välimiesoikeuden jäsenen. Nämä kaksi jäsentä valitsevat kolmannen valtion kansalaisen, joka molempien sopimuspuolten hyväksynnästä nimitetään välimiesoikeuden puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja nimitetään kahden (2) kuukauden kuluessa kahden muun jäsenen nimittämispäivästä.
4. Jos tarpeellisia nimityksiä ei ole tehty tämän artiklan 3 kappaleessa mainittujen ajanjaksojen kuluessa, kumpi tahansa sopimuspuoli voi muun sopimuksen puuttuessa pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa tekemään tarpeelliset nimitykset. Jos puheenjohtaja on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai on muutoin estynyt hoitamasta kyseistä tehtävää, virkaiältään seuraavaksi vanhinta Kansainvälisen tuomioistuimen jäsentä, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen tai muutoin estynyt hoitamasta tehtävää, pyydetään tekemään tarpeelliset nimitykset.
5. Välimiesoikeus tekee päätöksensä äänten enemmistöllä. Välimiesoikeuden päätökset ovat lopullisia ja sitovat molempia sopimuspuolia. Kumpikin sopimuspuoli vastaa nimittämänsä jäsenen kustannuksista ja edustuksensa aiheuttamista kustannuksista välimiesmenettelyn aikana. Molemmat sopimuspuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin puheenjohtajan kustannuksista sekä muista mahdollisista kustannuksista. Välimiesoikeus voi tehdä erilaisen päätöksen kustannusten jakamisen osalta. Kaikilta muilta osin välimiesoikeus päättää omista menettelysäännöistään.
12 artiklaMuiden sääntöjen soveltaminen
Jos jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön määräykset tai tämän sopimuksen lisäksi sopimuspuolten välillä olemassaolevat tai myöhemmin vahvistettavat kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet sisältävät joko yleisiä tai erityisiä määräyksiä, joiden mukaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille voidaan myöntää edullisempi kohtelu kuin tämän sopimuksen mukainen kohtelu, sellaiset määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen määräyksiin nähden siinä määrin kuin ne ovat sijoittajalle edullisempia.
13 artiklaSopimuksen soveltaminen
Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sijoituksiin, joita jommankumman sopimuspuolen sijoittajat ovat tehneet toisen sopimuspuolen alueella, riippumatta siitä, onko ne tehty ennen tämän sopimuksen voimaantuloa vai sen jälkeen, mutta sitä ei sovelleta riitoihin, jotka ovat syntyneet ennen sopimuksen voimaantuloa tai vaateisiin, joita koskevat ratkaisut on tehty ennen sopimuksen voimaantuloa.
14 artiklaVoimaantulo, voimassaoloaika ja voimassaolon päättyminen
1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona jälkimmäinen sopimuspuoli ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti, että sen valtiosäännön mukaiset vaatimukset sopimuksen voimaantulolle on täytetty. Sopimus on voimassa kymmenen vuoden ajan. Ellei virallista irtisanomisilmoitusta anneta kaksitoista kuukautta ennen sen voimassaolon päättymistä, tämän sopimuksen voimassaoloa jatketaan edelleen samoin ehdoin ilman nimenomaista mainintaa kymmenen vuoden ajaksi.
2. Sellaisten sijoitusten osalta, jotka tehdään ennen päivää, jona tämän sopimuksen irtisanomisilmoitus tulee voimaan, 1―13 artiklan määräykset ovat voimassa kymmenen vuoden ajan sopimuksen voimassaolon päättymispäivästä.
Tehty Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2001 kahtena alkuperäiskappaleena suomen, espanjan ja englannin kielillä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia. Tekstien poiketessa toisistaan on englanninkielinen teksti ratkaiseva. SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA
Kimmo Sasi ECUADORIN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA
Juan Diego Stacey Moreno