79/1998

Brysselissä 26 päivänä heinäkuuta 1995 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty Euroopan poliisiviraston perustamista koskeva yleissopimus (Europol-yleissopimus), jonka eräät määräykset on hyväksytty 30 päivänä joulukuuta 1997 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (692/1998) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 30 päivänä joulukuuta 1997 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan 30 päivänä joulukuuta 1997, tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1998 niin kuin siitä on sovittu.

Europol-yleissopimuksen 4 artiklassa tarkoitettu kansallinen yksikkö on Suomessa keskusrikospoliisi.

Europol-yleissopimuksen 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen valvontaviranomainen on Suomessa tietosuojavaltuutettu.

Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen sekä siihen liittyvän Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevan pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu laki (692/1998), siltä osin kuin se koskee yleissopimusta, ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta1998.

1 artiklaPerustaminen

1. Euroopan unionin jäsenvaltiot, jäljempänä ''jäsenvaltiot'', perustavat tällä yleissopimuksella Euroopan poliisiviraston, jäljempänä ''Europol''.

2. Europol on kussakin jäsenvaltiossa yhteydessä ainoastaan yhteen 4 artiklan mukaan perustettuun tai nimettyyn kansalliseen yksikköön.

2 artiklaTavoite

1. Europolin tavoitteena on, osana jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, parantaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.1 artiklan 9 alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehokkuutta ja niiden yhteistyötä terrorismin, laittoman huumausainekaupan ja muiden vakavien kansainvälisen rikollisuuden muotojen estämisessä ja torjunnassa, kun on olemassa tosiasioihin perustuvaa näyttöä rikollisen rakenteen tai järjestön olemassaolosta ja kun näillä rikollisuuden muodoilla on kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa sellaisia vaikutuksia, että ottaen huomioon rikosten laaja-alaisuus, vakavuus ja seuraukset, jäsenvaltioiden yhteinen toiminta on välttämätöntä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden asteittaiseksi toteuttamiseksi Europolin ensivaiheen tehtävänä on laittoman huumausainekaupan, ydin- ja radioaktiivisten aineiden laittoman kaupan, laittoman maahantulon, ihmiskaupan ja varastettujen kulkuneuvojen laittoman kaupan estäminen ja niiden torjuminen.

Viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta Europol käsittelee myös henkeen, ruumiilliseen koskemattomuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen ja omaisuuteen kohdistuvan terroritoiminnan yhteydessä suoritettuja rikoksia tai sellaisiksi epäiltyjä tekoja. Neuvosto voi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen yksimielisesti antaa Europolin tehtäväksi käsitellä tällaista terroritoimintaa ennen määräajan päättymistä.

Neuvosto voi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen yksimielisesti antaa Europolin tehtäväksi käsitellä muita tämän yleissopimuksen liitteessä lueteltuja rikollisuuden muotoja tai erityisiä näihin rikollisuuden muotoihin liittyviä erityispiirteitä. Ennen päätöksen tekemistä neuvosto pyytää hallintoneuvostoa valmistelemaan päätöksensä ja tekemään esityksen varsinkin sen vaikutuksista Europolin talousarvioon ja henkilöstöön.

3. Rikollisuuden eri muotoja tai niihin liittyviä erityispiirteitä koskeva Europolin toimivalta käsittää myös

1) näihin rikollisuuden muotoihin tai niiden erityispiirteisiin liittyvän rahanpesun,

2) niiden liitännäisrikokset.

Rikollisuuteen liittyvinä pidetään ja 8 ja 10 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan sellaisiksi luetaan

- rikokset Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien keinojen hankkimiseksi,

- rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamisen helpottamiseksi tai niiden täytäntöönpanon toteuttamiseksi,

- rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

4. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan toimivaltaisilla viranomaisilla jäsenvaltioissa olevia julkisia elimiä, siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan ovat toimivaltaisia rikollisuuden estämisessä ja sen torjunnassa.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua laitonta huumausainekauppaa on huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan 20 päivänä joulukuuta 1988 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa sekä kyseisen yleissopimuksen muuttamista tai korvaamista koskevissa määräyksissä luetellut rikokset.

3 artiklaTehtävät

1. Edellä 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti Europol toteuttaa ensisijaisesti seuraavia tehtäviä:

1) helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa,

2) kerää, järjestelee ja analysoi tietoja,

3) välittää viivytyksettä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille niitä koskevia tietoja ja ilmoittaa välittömästi rikosten välillä havaitut yhteydet 4 artiklassa määriteltyjen kansallisten yksikköjen välityksellä,

4) helpottaa jäsenvaltioissa tehtävää tutkintaa välittämällä kansallisille yksiköille kaikki tässä suhteessa asiaankuuluvat tiedot,

5) pitää yllä atk-pohjaisia tietojärjestelmiä, jotka sisältävät tietoja 8, 10 ja 11 artiklan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön ja tehokkuuden parantamiseksi kansallisten yksiköiden välityksellä 2 artiklan 1 kohdassa määrättyjen tavoitteiden mukaan Europol hoitaa muun muassa seuraavia muita tehtäviä:

1) jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tutkinnassa käyttämän erikoisosaamisen syventäminen ja tutkintaa koskevien neuvojen antaminen,

2) strategisten tietojen toimittaminen kansallisen tason operatiivisessa toiminnassa käytettävissä olevien voimavarojen tehokkaan ja järkiperäisen käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi,

3) yleisluontoisten tilannekertomusten laatiminen.

3. Lisäksi Europol voi osana 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tavoitteita, jos se käytettävissä olevan henkilökunnan ja budjettivarojen kannalta on mahdollista ja hallintoneuvoston määräämissä rajoissa, auttaa jäsenvaltioita neuvoin ja selvityksin seuraavilla aloilla:

1) toimivaltaisten viranomaisten jäsenten koulutus,

2) näiden yksiköiden organisointi ja välineet,

3) rikostorjuntamenetelmät,

4) poliisin tekniset ja tieteelliset menetelmät ja rikostutkintamenetelmät.

4 artiklaKansalliset yksiköt

1. Jokainen jäsenvaltio perustaa tai nimeää kansallisen yksikön, joka vastaa tässä artiklassa lueteltujen tehtävien toteuttamisesta.

2. Kansallinen yksikkö on ainoa Europolin ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Kansallisen yksikön ja toimivaltaisten viranomaisten väliset suhteet määräytyvät kansallisen lainsäädännön, erityisesti valtiosäännön asettamien vaatimusten, mukaan.

3. Jäsenvaltiot toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen kansallisen yksikön toiminnan ja erityisesti, että sillä on oikeus saada aiheelliset kansalliset tiedot.

4. Kansallisten yksiköiden tehtävänä on

1) toimittaa Europolille oma-aloitteisesti tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamisessa

2) vastata Europolin tekemiin tietoja ja ohjeita koskeviin pyyntöihin,

3) pitää tietoja ajan tasalla,

4) kansallista lainsäädäntöä noudattaen käyttää ja toimittaa tietoja toimivaltaisten viranomaisten käyttöön,

5) toimittaa Europolille neuvoja, tietoja ja analyyseja koskevia pyyntöjä,

6) välittää Europolille atk-tietojärjestelmään tallennettavia tietoja,

7) huolehtia, että kaikki tietojen vaihto niiden ja Europolin välillä tapahtuu lainmukaisesti.

5. Kansallinen yksikkö ei yksittäisessä tapauksessa ole velvollinen välittämään 4 kohdan 1, 2 ja 6 alakohdassa sekä 8 ja 10 artiklassa tarkoitettuja tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.2 artiklan 2 kohdan mukaista jäsenvaltioiden vastuuta, jos tietojen välittäminen:

1) vahingoittaa keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja, tai

2) vaarantaa vireillä olevan tutkinnan tai henkilön turvallisuuden,

3) koskee tietoja valtion turvallisuusyksiköistä tai valtion turvallisuutta koskevasta tiedustelutoiminnasta.

6. Jäsenvaltiot maksavat kansallisten yksiköiden yhteydenpidosta Europoliin aiheutuvat kulut eikä niitä, lukuun ottamatta liityntämaksuja, veloiteta Europolilta.

7. Kansallisten yksiköiden johtajat kokoontuvat tarvittaessa avustamaan Europolia neuvoillaan.

5 artiklaYhteyshenkilöt

1. Kukin kansallinen yksikkö lähettää Europoliin ainakin yhden yhteyshenkilön. Hallintoneuvosto vahvistaa yksimielisellä päätöksellään, kuinka monta yhteyshenkilöä jäsenvaltiot voivat lähettää Europoliin; hallintoneuvosto voi yksimielisesti muuttaa tätä päätöstä. Jollei tämän yleissopimuksen yksittäisistä määräyksistä muuta johdu, nämä henkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia.

2. Kansallinen yksikkö velvoittaa yhteyshenkilöt valvomaan sen etua Europolissa yhteyshenkilön lähettäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja Europolin toimintaa koskevia määräyksiä noudattaen.

3. Jollei 4 artiklan 4 ja 5 kohdasta muuta johdu, yhteyshenkilöt osallistuvat 2 artiklan 1 kohdassa määrättyjen tavoitteiden mukaisesti heidät lähettäneiden kansallisten yksikköjen ja Europolin väliseen tietojen vaihtoon, erityisesti

1) välittämällä omista kansallisista yksiköistään saatuja tietoja Europolille,

2) toimittamalla yhteyshenkilön lähettäneen jäsenvaltion kansallisille yksiköille Europolista saatuja tietoja, ja

3) Europolin työntekijöiden kanssa yhteistyössä välittämällä tietoja ja antamalla näille neuvoja heidät lähettäneitä jäsenvaltioita koskevien tietojen analysoinnissa.

4. Yhteyshenkilöt osallistuvat samanaikaisesti kansallisen lainsäädännön ja 2 artiklan 1 kohdassa määrättyjen tavoitteiden mukaisesti kansallisilta yksiköiltään tulevien tietojen vaihtoon ja niistä aiheutuvien toimenpiteiden yhteensovittamiseen.

5. Yhteyshenkilöillä on oikeus käyttää eri tietokantoja asiaa koskevissa artikloissa täsmennettyjen määräysten mukaisesti sikäli kuin se on 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen kannalta tarpeen.

6. Mitä 25 artiklassa määrätään, sovelletaan vastaavasti yhteyshenkilöiden toimintaan.

7. Hallintoneuvosto päättää yksimielisesti yhteyshenkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän yleissopimuksen muiden määräysten soveltamista.

8. Tehtäviään suorittaessaan yhteyshenkilöillä on 41 artiklan 2 kohdan määräysten mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

9. Europol antaa yhteyshenkilöiden toimintaa varten tarpeelliset tilat korvauksetta jäsenvaltioiden käyttöön Europolin rakennuksessa. Yhteyshenkilön lähettänyt jäsenvaltio vastaa muista hänen lähettämisestään aiheutuvista kustannuksista sekä hänen käyttöönsä annettavista välineistä aiheutuvista kustannuksista sikäli kuin hallintoneuvosto ei Europolin talousarviota laadittaessa yksimielisesti suosittele yksittäistapauksessa poikkeamista tästä käytännöstä.

6 artiklaAtk-tietojärjestelmä

1. Europol ylläpitää atk-tietojärjestelmää, joka koostuu seuraavista osista:

1) jäljempänä 7 artiklassa tarkoitettu tietojärjestelmä, jonka sisältö on rajattu ja tarkasti määritelty ja jonka avulla voidaan saada nopeasti selville jäsenvaltioissa ja Europolissa olevia tietoja,

2) jäljempänä 10 artiklassa tarkoitetut analyysitietokannat, jotka perustetaan analysointityötä varten vaihtelevan pituisiksi ajoiksi ja jotka sisältävät yksityiskohtaisia tietoja, ja

3) hakemistojärjestelmä, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitettujen analyysitietokantojen osia 11 artiklassa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Europolin toteuttama atk-tietojärjestelmä ei saa missään tapauksessa olla käytettävissä yhdessä muiden atk-järjestelmien kanssa, lukuun ottamatta kansallisten yksiköiden atk-järjestelmiä.

7 artiklaTietojärjestelmän perustaminen

1. Tehtäviensä suorittamiseksi Europol perustaa atk-pohjaisen tietojärjestelmän ja ylläpitää sitä. Kansalliset yksiköt, yhteyshenkilöt, Europolin johtaja, apulaisjohtajat ja siihen asianmukaisesti valtuutetut työntekijät saavat suoraan käyttää tietojärjestelmää, johon jäsenvaltiot kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden kautta tallentavat tietoja kansallisia menettelyjä noudattaen ja johon Europol antaa kolmansien valtioiden ja kolmansien elinten toimittamat tiedot sekä analyysien tuloksena saadut tiedot.

Kansallisten yksiköiden oikeus saada käyttöönsä tietojärjestelmästä 8 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa mainittuja henkilöryhmiä koskevia tietoja rajoitetaan koskemaan ainoastaan 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöllisyyttä koskevia seikkoja. Kansallisilla yksiköillä on oikeus pyynnöstä saada tiedot kokonaisuudessaan käyttöönsä yhteyshenkilön välityksellä määrättyä tutkintaa varten.

2. Europolin

1) tehtävänä on varmistaa yhteistyötä ja tietojärjestelmän ylläpitoa koskevien määräysten noudattaminen, ja

2) vastuulla on tietojärjestelmän moitteeton toiminta teknisellä ja toiminnallisella tasolla. Europol toteuttaa erityisesti 21 ja 25 artiklassa määrättyjen tietojärjestelmää koskevien toimenpiteiden asianmukaiseksi täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

3. Jäsenvaltioissa kansallinen yksikkö vastaa yhteyksistä tietojärjestelmään. Sen toimivaltaan kuuluvat erityisesti asianomaisen jäsenvaltion alueella tietojenkäsittelyyn käytettäviin laitteisiin sovellettavat, 25 artiklassa tarkoitetut turvatoimenpiteet, 21 artiklassa tarkoitettu valvonta ja, jos asianomaisen jäsenvaltion lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä siellä noudatettavat menettelyt sitä vaativat, tämän yleissopimuksen moitteeton täytäntöönpano muilla aloilla.

8 artiklaTietojärjestelmän sisältö

1. Tietojärjestelmässä voidaan tallentaa, muuttaa ja käyttää ainoastaan Europolin toiminnalle tarpeellisia tietoja, poikkeuksena 2 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan mukaisten rikollisuuden muotojen liitännäisrikoksia koskevat tiedot. Tallennettavat tiedot koskevat:

1) henkilöitä, joita epäillään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla Europolin toimivaltaan 2 artiklan mukaisesti kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta,

2) henkilöitä, joiden painavien tosiseikkojen perusteella kansallisen lainsäädännön nojalla oletetaan suorittavan Europolin toimivaltaan 2 artiklan mukaisesti kuuluvia rikoksia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot saavat sisältää vain seuraavat seikat:

1) sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa peitenimi tai omaksuttu nimi,

2) syntymäaika ja -paikka,

3) kansalaisuus,

4) sukupuoli,

5) tarvittaessa muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, mukaan lukien erityiset objektiivisesti havaittavat ja muuttumattomat ruumiilliset tuntomerkit.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja Europolia tai tiedot tallentanutta kansallista yksikköä koskevien tietojen lisäksi voidaan seuraavia, 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tietoja tallentaa, muuttaa ja käyttää tietojärjestelmässä seuraavasti:

1) rikokset, syytteeseen johtaneet seikat sekä niiden tapahtuma-aika ja -paikka,

2) rikoksen teossa käytetyt tai mahdollisesti käytettävät keinot,

3) asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden käyttämät asiakirjojen numerot,

4) epäily henkilöiden kuulumisesta rikolliseen järjestöön,

5) rangaistukset, sikäli kuin on kyse Europolin toimivaltaan 2 artiklan mukaan kuuluvista rikoksista.

Nämä tiedot voidaan myös tallentaa siinä tapauksessa, että niissä ei vielä viitata henkilöihin. Jos Europol itse tallentaa tiedot, se ilmoittaa oman asiakirjanumeronsa lisäksi, onko tiedot siirtänyt kolmas osapuoli vai onko ne saatu Europolin oman analysointityön tuloksena.

4. Täydentävät, 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot, joita Europolilla ja kansallisilla yksiköillä on hallussaan, voidaan pyynnöstä luovuttaa muille kansallisille yksiköille ja Europolille. Kansallisten yksiköiden osalta tämä tietojen luovuttaminen tapahtuu kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

Siinä tapauksessa, että täydentävät tiedot liittyvät yhteen tai useampaan 2 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan mukaiseen liitännäisrikollisuuden muotoihin liittyvään rikokseen, tietojärjestelmään tallennettu tieto varustetaan liitännäisrikosten olemassaolon ilmaisevalla merkinnällä, jotta kansalliset yksiköt ja Europol voisivat vaihtaa liitännäisrikollisuutta koskevia tietojaan.

5. Jos asianomaista henkilöä koskevasta menettelystä luovutaan lopullisesti tai häneen kohdistuneet syytteet hylätään, on tiedot, joita kyseinen päätös koskee, poistettava.

9 artiklaOikeus käyttää tietojärjestelmää

1. Ainoastaan kansalliset yksiköt, yhteyshenkilöt sekä Europolin johtaja, apulaisjohtajat ja asianmukaisesti valtuutetut työntekijät ovat oikeutettuja tallentamaan tietoja suoraan ja hakemaan niitä tietojärjestelmässä. Tietojen haku sallitaan vain, jos se on tarpeen jonkin tietyn tehtävän suorittamiseksi, ja se tapahtuu lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sekä haun suorittavan yksikön menettelyjä noudattaen, jollei tämän yleissopimuksen täydentävistä määräyksistä muuta johdu.

2. Ainoastaan tiedot järjestelmään tallentaneella yksiköllä on oikeus muuttaa, oikaista tai poistaa tietoja. Jos jollain yksiköllä on aihetta epäillä, että 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat virheellisiä, tai jos se haluaa täydentää niitä, se ilmoittaa asiasta heti tiedot järjestelmään vieneelle yksikölle, jonka on viipymättä tutkittava kyseinen ilmoitus ja tarvittaessa viipymättä muutettava, täydennettävä, oikaistava tai poistettava tiedot. Jos järjestelmä sisältää 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja henkilöä koskevia tietoja, jokainen yksikkö voi niitä täydentääkseen toimittaa muita 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Jos nämä tiedot ovat keskenään ilmeisen ristiriitaisia, asianomaiset yksiköt neuvottelevat asiasta keskenään. Jos jonkin yksikön aikomuksena on poistaa kokonaan järjestelmään tallentamansa, 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöä koskevat tiedot, ja muut yksiköt ovat toimittaneet samaa henkilöä koskevia 8 artiklan 3 kohdan mukaisia tietoja, 15 artiklan 1 kohdan mukainen vastuu tietosuojasta ja oikeus muuttaa, täydentää, oikaista ja poistaa tietoja siirtyvät sille yksikölle, joka ensimmäisenä tallensi järjestelmään 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja asianomaisesta henkilöstä. Yksikkö, joka ehdottaa tietojen poistamista, ilmoittaa tästä sille yksikölle, jolle vastuu tietosuojasta siirtyy.

3. Yksikkö, joka hakee, tallentaa tai muuttaa tietoja tietojärjestelmässä, vastaa haun, tallennuksen tai muuttamisen lainmukaisuudesta; kyseinen yksikkö on voitava tunnistaa. Kansallisten yksikköjen ja toimivaltaisten viranomaisten välisessä tietojen välittämisessä noudatetaan kansallista lainsäädäntöä.

10 artiklaHenkilötietojen kerääminen, käsittely ja käyttö

1. Europol voi henkilötietojen lisäksi, jos se on 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamisen kannalta tarpeen, tallentaa muihin tietokantoihin tai niissä muuttaa ja käyttää Europolin toimivaltaan 2 artiklan 2 kohdan mukaan kuuluvia rikoksia, mukaan lukien 2 artiklan 3 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetut liitännäisrikokset, koskevia tietoja, jotka on tarkoitettu tiettyyn analyysiin ja jotka koskevat

1) edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä,

2) henkilöitä, jotka voidaan kutsua todistamaan käynnissä olevassa rikostutkinnassa tai siitä johtuvassa rikosoikeudenkäynnissä,

3) käsiteltävän rikoksen uhreina olleita henkilöitä tai henkilöitä, joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja,

4) henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka avustavat häntä,

5) henkilöitä, jotka voivat antaa tietoja käsiteltävinä olevista rikoksista.

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan ensimmäisessä virkkeessä lueteltuja tietoja saa kerätä, tallentaa ja käsitellä ainoastaan, jos se on kyseisen tietokannan tavoitteiden kannalta ehdottoman välttämätöntä ja jos nämä tiedot täydentävät muita samassa tietokannassa olevia henkilötietoja. Tietyn henkilöryhmän valitseminen ainoastaan 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan ensimmäisessä virkkeessä olevien tietojen perusteella on kielletty edellä mainittuja tavoitteita koskevien määräysten vastaisena.

Neuvosto antaa yksimielisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen hallintoneuvoston ehdotuksesta tietokantojen käyttöä koskevat täytäntöönpanosäännöt, joilla täsmennetään erityisesti tässä artiklassa tarkoitettuihin henkilötietoryhmiin liittyviä seikkoja, sekä kyseisten tietojen tietoturvaa ja niiden käytön sisäistä valvontaa koskevia säännöksiä.

2. Nämä tietokannat perustetaan analyysiä varten, jolla tarkoitetaan tietojen keräämistä, käsittelyä tai käyttöä, tarkoituksena avustaa rikostutkinnassa. Jokaista analyysihanketta varten perustetaan analyysiryhmä, johon 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 5 artiklan 3 kohdassa määrättyjen tehtävien mukaisesti osallistuvat seuraavat henkilöt:

1) analyytikot ja muut Europolin johdon tehtävään määräämät Europolin työntekijät. Ainoastaan analyytikoilla on valtuudet tallentaa, tietoja kyseiseen tietokantaan ja hakea niitä sieltä;

2) yhteyshenkilöt ja/tai tietojen alkuperämaan asiantuntijat, tai ne, joita 6 kohdassa tarkoitettu analyysi koskee.

3. Kansalliset yksiköt välittävät Europolille sen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan 3 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaisten tehtävien täyttämiseksi tarpeellisia tietoja, jollei 4 artiklan 5 kohdasta muuta johdu. Jäsenvaltiot toimittavat tietoja ainoastaan, jos niiden käsittely rikosten estämisessä, analysoinnissa tai rikollisuuden torjunnassa sallitaan myös kansallisessa lainsäädännössä.

Kansallisilta yksiköiltä tulevien tietojen arkaluontoisuuden mukaan ne voidaan toimittaa suoraan analyysiryhmille kaikin asianmukaisin keinoin, asianomaisten yhteyshenkilöiden välityksellä tai muuten.

4. Jos Europol näyttää perustellusti tarvitsevan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi muita tietoja 3 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaisten tehtäviensä täyttämiseksi, Europol voi pyytää

1) Euroopan yhteisöjä ja yhteisöjen perustamissopimusten nojalla muodostettuja julkisoikeudellisia elimiä,

2) muita Euroopan unionin yhteydessä perustettuja julkisoikeudellisia elimiä,

3) Euroopan unionin kahden tai useamman jäsenvaltion välisellä sopimuksella perustettuja elimiä,

4) kolmansia valtioita,

5) kansainvälisiä järjestöjä ja niiden alaisia julkisoikeudellisia yksiköitä,

6) muita julkisoikeudellisia yksiköitä, jotka ovat olemassa kahden tai useamman jäsenvaltion välisen sopimuksen nojalla ja

7) kansainvälistä rikospoliisijärjestöä, välittämään sille asiaa koskevia tietoja kaikin asianmukaisin keinoin. Se voi myös ottaa vastaan näiden eri tahojen omasta aloitteestaan samoilla ehdoilla ja samaa kautta välittämät tiedot. Neuvosto antaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen yksimielisesti hallintoneuvostoa kuultuaan tätä koskevat säännöt, joita Europolin on noudatettava.

5. Jos Europolilla on muiden yleissopimusten nojalla oikeus tehdä kyselyjä muista tietojärjestelmistä automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen, se voi tällä tavoin hankkia henkilötietoja, jos se on 3 artiklan 1 kohdan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi tarpeen.

6. Jos analysointityö on yleisluontoista ja strategista, kaikki jäsenvaltiot saatetaan yhteyshenkilöiden ja/tai asiantuntijoiden välityksellä täysimääräisesti osallisiksi työn tuloksista, erityisesti toimittamalla niille Europolin tekemät selostukset.

Jos analysointityössä on kyse yksittäistapauksesta, joka ei koske kaikkia jäsenvaltioita, ja sillä on suoraan toiminnallinen tarkoitus, siihen osallistuvat seuraavien jäsenvaltioiden edustajat:

1) jäsenvaltiot, joista analyysitietokannan perustamista koskevan päätöksen tekemiseen johtaneet tiedot ovat peräisin tai joita tiedot välittömästi koskevat, sekä valtiot, joita analysointiryhmä pyytää myöhemmin osallistumaan sen vuoksi, että asiasta on tullut myös niitä koskeva,

2) jäsenvaltiot, jotka hakemistojärjestelmää tutkiessaan havaitsevat, että niiden on tarpeen tutustua siihen, ja vaativat sitä 7 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

7. Valtuutetut yhteyshenkilöt esittävät tietoihin tutustumista koskevan vaatimuksen. Kukin jäsenvaltio nimeää ja valtuuttaa tehtävään rajoitetun määrän yhteyshenkilöitä. Se toimittaa heistä luettelon hallintoneuvostolle.

Yhteyshenkilö perustelee 6 kohdassa tarkoitetun tutustumistarpeen kirjallisessa ilmoituksessa, jossa on sen viranomaisen hyväksyntä, jonka alainen hän on kotimaassaan, ja toimittaa sen analysointiin osallistuvien tiedoksi. Sen jälkeen hänet otetaan mukaan käynnissä olevaan analysointityöhön täysivaltaisesti.

Jos analysointiryhmässä vastustetaan tätä kyseistä täysivaltaista osallistumista, sitä lykätään sovittelumenettelyn ajaksi, joka voi käsittää seuraavat kolme vaihetta:

1) analyysityöhön osallistuvat pyrkivät saavuttamaan yksimielisyyden yhteyshenkilön kanssa, joka esitti tietojen saantia koskevan vaatimuksen; tätä varten on käytettävissä enintään kahdeksan päivää;

2) jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asianomaisten kansallisten yksikköjen johtajat sekä Europolin johto kokoontuvat kolmen päivän kuluessa;

3) jos erimielisyys edelleen jatkuu, asianosaisten edustajat Europolin hallintoneuvostossa kokoontuvat kahdeksan päivän kuluessa. Jos asianomainen jäsenvaltio ei luovu vaatimuksestaan saada tietoja, päätetään yksimielisesti, että asianomainen saa osallistua täysivaltaisesti.

8. Ainoastaan Europolille tiedon toimittava jäsenvaltio määrää sen arkaluontoisuuden asteesta ja vaihtelusta. Analysoinnissa käytettävien tietojen levittämisestä ja niiden operatiivisesta käytöstä analysointiin osallistuvat päättävät yhteisesti. Analysointityöhön myöhemmin mukaan tuleva jäsenvaltio ei saa levittää tai käyttää tietoja ilman alussa mukana olleiden jäsenvaltioiden etukäteen antamaa suostumusta.

11 artiklaHakemistojärjestelmä

1. Europol luo hakemistojärjestelmän 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tallennettuja tietoja varten.

2. Europolin johtajalla, apulaisjohtajilla ja asianmukaisesti valtuutetuilla työntekijöillä sekä yhteyshenkilöillä on oikeus käyttää hakemistojärjestelmää. Hakemistojärjestelmän on oltava sellainen, että siitä käy sitä käyttävälle yhteyshenkilölle kysyttyjen tietojen perusteella selkeästi ilmi, että 6 artiklan 1 kohdan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tietokannat sisältävät hänet lähettänyttä jäsenvaltiota koskevia tietoja.

Yhteyshenkilön oikeus käyttää hakemistoa määritellään siten, että käytön avulla on mahdollista saada tietää, onko jokin tieto tallennettuna vai ei, mutta että ei ole mahdollista vertailla tietokantojen sisältöä tai tehdä sen pohjalta päätelmiä.

3. Hallintoneuvosto päättää yksimielisesti hakemistojärjestelmän järjestämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

12 artiklaTietokannan perustamista koskevat määräykset

1. Europolin 10 artiklan mukaisesti tehtäviensä hoitamiseksi ylläpitämän jokaisen automatisoidun henkilötietokannan osalta laaditaan rekisteriseloste, joka hallintoneuvoston on hyväksyttävä ja jossa ilmoitetaan:

1) tietokannan nimi,

2) tietokannan tarkoitus,

3) henkilöryhmät, joita tietokannan sisältämät tiedot koskevat,

4) tallennettavien tietojen laatu ja kaikki ehdottoman tarpeelliset 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan ensimmäisessä virkkeessä luetellut tiedot,

5) erityyppiset henkilötiedot, jotka mahdollistavat tietokantaan pääsyn,

6) tallennettavien tietojen toimittaminen tai tallentaminen,

7) millä edellytyksin tietokantaan tallennetut henkilötiedot voidaan välittää, niiden vastaanottajat ja menettelytapa,

8) tietojen tarkastamista koskevat määräajat ja niiden säilyttämisaika,

9) tarkastuskertomusten tekemistapa.

Europolin johtaja antaa jäljempänä 24 artiklassa tarkoitetulle yhteiselle valvontaviranomaiselle välittömästi tiedon ehdotuksesta tällaisen tietokannan perustamista koskevaksi määräykseksi ja antaa sille tiedoksi kaikki asiakirjat esityksen laatimiseksi hallintoneuvostolle tarpeellisina pitämistään huomautuksista.

2. Jos asian kiireellisyyden vuoksi ei ole mahdollista saada 1 kohdan mukaista hallintoneuvoston hyväksyntää, johtaja voi omasta aloitteestaan tai asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä perustellulla päätöksellä päättää tietokannan perustamisesta. Hän ilmoittaa tästä samanaikaisesti hallintoneuvoston jäsenille. Sen jälkeen 1 kohdassa tarkoitettu menettely on aloitettava välittömästi ja saatettava päätöksen ensi tilassa.

13 artiklaTiedonantovelvollisuus

Europol antaa viipymättä kansallisille yksiköille ja niiden pyynnöstä niiden yhteyshenkilöille tiedoksi näiden jäsenvaltioita koskevat tiedot samoin kuin Europolin toimivaltaan 2 artiklan nojalla kuuluvien rikosten välillä havaitut yhteydet. Muita Europolin tietoon sen tehtäviään suorittaessa tulleita vakavia rikoksia koskevia tietoja voidaan myös välittää.

14 artiklaTietosuojan taso

1. Kukin jäsenvaltio toteuttaa tämän yleissopimuksen soveltamisalan rajoissa viimeistään sen voimaantulopäivänä tietokantojen henkilötietojen käsittelyä koskevat, sen kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet, taatakseen tiedoille vähintään 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteiden soveltamisen mukaisen suojatason, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 antaman suosituksen R (87) 15 henkilötietojen käyttämisestä poliisin toiminnassa.

2. Tämän yleissopimuksen mukaisen henkilötietojen välittämisen saa aloittaa vasta, kun tietosuojaa koskevat säännöt, joista määrätään 1 kohdassa, ovat tulleet voimaan jokaisen siirtoon osallistuvan jäsenvaltion alueella.

3. Europol noudattaa henkilötietoja kerättäessä, käsiteltäessä ja käytettäessä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 antaman suosituksen R (87) 15 periaatteiden mukaista suojatasoa.

Europol noudattaa näitä periaatteita myös muiden kuin atk-pohjaisten tietojen osalta, jotka se on saanut käyttöönsä tietokannan muodossa, eli kaikkien henkilötietoja käsittävien järjestelmällisten kokonaisuuksien osalta, joita voi käyttää määrättyjen perusteiden mukaisesti.

15 artiklaTietosuojavastuu

1. Jollei tämän yleissopimuksen muissa määräyksissä toisin määrätä, vastuu Europolissa säilytettävistä tiedoista, erityisesti niiden keräämisen ja Europoliin välittämisen lainmukaisuudesta sekä tietojen tallentamisesta järjestelmään, niiden oikeellisuudesta, ajankohtaisuudesta ja säilyttämisaikojen valvonnasta, kuuluu

1) tiedot järjestelmään tallentaneelle tai välittäneelle jäsenvaltiolle,

2) kolmansien osapuolten välittämien tietojen tai Europolin analysointityön tuloksena olevien tietojen osalta Europolille.

2. Jollei tämän yleissopimuksen muissa määräyksissä toisin määrätä, Europol vastaa lisäksi kaikista sille tulleista ja sen käsittelemistä tiedoista, kun ne ovat 8 artiklassa tarkoitetussa tietojärjestelmässä, 10 artiklassa tarkoitetuissa analyysiä varten perustetuissa tietokannoissa tai 11 artiklassa tarkoitetussa hakemistojärjestelmässä tai 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa järjestelmissä.

3. Europol säilyttää tiedot siten, että ne toimittaneet jäsenvaltiot tai kolmannet osapuolet voidaan tunnistaa tai tietää, onko ne saatu Europolin analysointityön tuloksena.

16 artiklaTarkastuskertomusten laatimista koskevat määräykset

Pyyntöjen lainmukaisuuden valvomiseksi Europol laatii keskimäärin vähintään yhden tarkastuskertomuksen kymmentä pyyntöä kohden ja jokaista 7 artiklassa tarkoitetun tietojärjestelmän puitteissa tehtyä pyyntöä kohden. Europol ja 23 ja 24 artiklassa tarkoitetut valvontaviranomaiset voivat käyttää näiden kertomusten sisältämiä tietoja ainoastaan tähän tarkoitukseen, ja tiedot poistetaan kuuden kuukauden kuluessa, paitsi jos ne ovat tarpeen parhaillaan suoritettavalle valvonnalle. Hallintoneuvosto päättää yksityiskohdista yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan.

17 artiklaTietojen käyttämistä koskevat säännöt

1. Ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat välittää tai käyttää tietojärjestelmästä, hakemistojärjestelmästä tai analysointia varten perustetuista tietokannoista haettuja henkilötietoja ja muilla asianmukaisilla keinoilla toimitettuja tietoja Europolin toimivaltaan kuuluvan rikollisuuden ja muiden vakavien rikollisuuden muotojen estämiseen ja niiden torjuntaan.

Käytettäessä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja on noudatettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jonka alainen käyttäjäviranomainen on.

Europol saa käyttää 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja vain 3 artiklassa määrättyjä tehtäviä suorittaessaan.

2. Jos tiedot välittävä jäsenvaltio tai 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kolmas valtio tai kolmas elin ilmoittaa, että tiettyihin tietoihin tässä jäsenvaltiossa tai kolmannen osapuolen käytössä sovelletaan erityisiä käyttörajoituksia, myös käyttäjän on noudatettava näitä rajoituksia, lukuun ottamatta erityistapauksia, joissa kansallisen lainsäädännön mukaan on velvollisuus poiketa rajoituksista tuomioistuinten tai lainsäädäntöelinten osalta taikka sellaisten muiden lailla perustettujen riippumattomien elinten osalta, jotka ovat vastuussa 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvonnasta. Tällöin tietoja saa käyttää ainoastaan, kun tiedot toimittanutta valtiota on ennalta kuultu, ja sen edut ja näkökannat on otettava huomioon mahdollisimman laajalti.

3. Tietoja saa käyttää muihin kuin 2 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin ja niitä saavat käyttää muut kuin kyseisessä artiklassa tarkoitetut viranomaiset ainoastaan, kun tiedot toimittanut jäsenvaltio on siihen antanut ennalta luvan, edellyttäen, että tämä kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan on sallittua.

18 artiklaTietojen välittäminen kolmansille valtioille ja kolmansille elimille

1. Europol voi välittää säilyttämiään henkilötietoja 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille kolmansille valtioille ja kolmansille elimille tämän artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti, kun

1) toimenpide on yksittäisissä tapauksissa tarpeen Europolin toimivaltaan 2 artiklan mukaisesti kuuluvien rikosten estämisessä ja niiden torjunnassa,

2) tietojen riittävä suojataso taataan kyseisessä valtiossa tai kyseisessä elimessä,

3) toimenpide on 2 kohdassa tarkoitettujen yleisten sääntöjen mukainen.

2. Neuvosto antaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen ja 3 kohdassa tarkoitetut seikat huomioon ottaen yksimielisesti yleiset säännöt Europolin suorittamasta henkilötietojen välittämisestä 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille kolmansille valtioille ja kolmansille elimille. Hallintoneuvosto valmistelee neuvoston päätöksen 24 artiklassa tarkoitettua yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan.

3. Edellä 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kolmansien valtioiden ja kolmansien elinten antaman suojatason riittävyys arvioidaan ottaen huomioon kaikki henkilötietojen välittämiseen vaikuttavat tekijät, erityisesti

1) tietojen laatu,

2) niiden käyttötarkoitus,

3) suunnitellun käsittelyn kestoaika, sekä

4) edellä 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin kolmansiin valtioihin ja kolmansiin elimiin sovellettavat yleiset ja erityiset määräykset.

4. Europol saa välittää jäsenvaltion sille välittämät tiedot kolmansille valtioille ja kolmansille elimille ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Jäsenvaltio voi antaa tätä varten alustavan, yleisen tai muunlaisen ja koska tahansa peruutettavissa olevan suostumuksen.

Jos tiedot eivät ole jäsenvaltion välittämiä, Europol varmistaa, että niiden välittäminen ei voisi

1) estää jäsenvaltioita hoitamasta asianmukaisesti toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä,

2) uhata jäsenvaltion turvallisuutta tai sen yleistä järjestystä tai muulla tavoin vahingoittaa sitä.

5. Europol vastaa välittämisen lainmukaisuudesta. Sen on tehtävä tietojen välittämisestä ja sen perusteluista merkintä. Välittäminen sallitaan vain, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne välitettiin. Tämä ei koske sellaista henkilötietojen välittämistä, joka tehdään Europolin pyynnöstä.

6. Jos 1 kohdassa tarkoitettu tietojen välittäminen koskee salassa pidettäviä tietoja, lupa myönnetään ainoastaan, jos Europolin ja vastaanottajan välillä on salassapitoa koskeva sopimus.

19 artiklaOikeus tietojen saantiin

1. Jokainen, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada itseään koskevia, Europolissa tallennettuja tietoja tai tarkastaa ne, voi esittää maksuitta tätä tarkoittavan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka saattaa asian viipymättä Europolin käsiteltäväksi ja ilmoittaa pyynnön tehneelle henkilölle, että Europol vastaa suoraan hänelle.

2. Europolin on käsiteltävä pyyntö kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaanotti pyynnön.

3. Henkilön oikeuteen saada itseään koskevia tietoja tai tarkastaa ne sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa henkilö on tehnyt tiedonsaantioikeutta koskevan pyynnön, ottaen huomioon seuraavat määräykset:

Jos sen jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa asia saatettiin vireille, sallii tietojen toimittamisen, pyyntö on evättävä, jos se on tarpeen:

1) jotta Europol voisi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti,

2) jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten torjumiseksi,

3) kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi, ja jonka vuoksi sen henkilön etu, jota tietojen luovuttaminen koskee, ei voi siis olla määräävä.

4. Käytettäessä 3 kohdan mukaista oikeutta saada tiedot käyttöön noudatetaan seuraavia menettelyjä:

1) edellä 8 artiklassa määriteltyyn tietojärjestelmään sisältyvien tietojen luovuttamisesta saa päättää ainoastaan, jos tiedot tallentaneella jäsenvaltiolla ja jäsenvaltioilla, joita tämä tietojen luovuttaminen välittömästi koskee, on ollut ennalta tilaisuus ilmaista kantansa, joka voi käsittää jopa kieltäytymisen luovuttamasta tietoja. Tiedot järjestelmään tallentanut jäsenvaltio ilmoittaa luovutettavat tiedot sekä niiden luovuttamistavan;

2) niiden tietojen osalta, jotka Europol on tallentanut tietojärjestelmään, jäsenvaltioilla, joita tämä luovuttaminen välittömästi koskee, on täytynyt olla ennalta tilaisuus ilmaista kantansa, joka voi käsittää jopa kieltäytymisen luovuttamasta tietoja;

3) analysointitietokantoihin 10 artiklassa määriteltyä analysointia varten tallennettujen tietojen luovuttamisen edellytyksenä on, että Europol ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun analysointiin osallistuvat jäsenvaltiot sekä se jäsenvaltio tai ne jäsenvaltiot, jota tai joita tämä luovuttaminen välittömästi koskee, ovat tästä yhtä mieltä.

Jos yksi tai useampi jäsenvaltio tai Europol on ilmoittanut vastustavansa tietojen luovuttamista, Europol ilmoittaa pyynnön esittäneelle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi paljastaa, onko tietojärjestelmässä asianomaista koskevia tietoja.

5. Käytettäessä oikeutta tarkastaa tietoja noudatetaan seuraavia menettelyä:

Kun asiaan sovellettava kansallinen lainsäädäntö ei salli tietojen luovuttamista tai jos kyseessä on yksinkertainen tarkastuspyyntö, Europol suorittaa tarkastuksen tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja ilmoittaa pyynnön esittäneelle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi paljastaa, onko tietojärjestelmässä asianomaista koskevia tietoja.

6. Vastauksessaan tarkastusta koskevaan pyyntöön tai pyyntöön saada tietoja käyttöönsä, Europol ilmoittaa pyynnön esittäjälle, että tämä voi hakea muutosta yhteiseltä valvontaviranomaiselta siinä tapauksessa, että hän ei tyydy päätökseen. Pyynnön esittänyt voi myös saattaa asian yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi, jos hänen pyyntöönsä ei ole vastattu tässä artiklassa säädetyissä määräajoissa.

7. Jos pyynnön esittänyt henkilö hakee muutosta 24 artiklassa tarkoitetulta yhteiseltä valvontaviranomaiselta, tämä viranomainen tutkii asian.

Kun muutoksenhaku koskee jäsenvaltion tietojärjestelmään tallentamien tietojen luovuttamista, yhteinen valvontaviranomainen tekee päätöksensä sen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen, jolle pyyntö esitettiin. Yhteinen valvontaviranomainen kuulee ennalta sen jäsenvaltion kansallista valvontaviranomaista tai toimivaltaista tuomioistuinta, josta tiedot ovat peräisin. Yhteinen valvontaviranomainen suorittaa tarvittavat tarkastukset erityisesti päättääkseen, onko kieltäytymispäätös tehty tämän artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan 1 alakohdan mukaisesti. Tällöin yhteinen valvontaviranomainen tekee päätöksen, joka voi käsittää jopa kieltäytymisen luovuttamasta tietoja, tiiviissä yhteistyössä kansallisen valvontaviranomaisen tai toimivaltaisen tuomioistuimen kanssa.

Kun luovuttamispyyntö koskee Europolin tietojärjestelmään tallentamien tietojen luovuttamista tai sellaisten tietojen luovuttamista, jotka on tallennettu analysointia varten perustettuihin tietokantoihin, yhteinen valvontaviranomainen voi, jos Europol tai jokin jäsenvaltio jatkuvasti vastustaa pyyntöön suostumista, Europolia tai jäsenvaltioita kuultuaan päättää vastoin tätä vastustusta ainoastaan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos tätä enemmistöä ei saavuteta, yhteinen valvontaviranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi ilmaista pyynnön esittäjälle, onko tietojärjestelmässä häntä koskevia tietoja.

Kun muutoksenhaussa on kyse jäsenvaltion tietojärjestelmään tallentamien tietojen tarkastamisesta, yhteinen valvontaviranomainen varmistuu, että tarvittavat tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti, sovittaen toimintansa tiiviisti yhteen tiedot tallentaneen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen kanssa. Yhteinen valvontaviranomainen ilmoittaa pyynnön esittäjälle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi ilmaista pyynnön esittäjälle, onko tietojärjestelmässä häntä koskevia tietoja.

Kun muutoksenhaussa on kyse Europolin tietojärjestelmään tallentamien tietojen tarkastamisesta tai sellaisten tietojen tarkastamisesta, jotka on tallennettu analysointia varten perustettuihin tietokantoihin, yhteinen valvontaviranomainen varmistuu, että Europol on suorittanut tarvittavat tarkastukset asianmukaisesti. Yhteinen valvontaviranomainen ilmoittaa pyynnön esittäjälle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi ilmaista pyynnön esittäjälle, onko tietojärjestelmässä häntä koskevia tietoja.

8. Edellä olevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti Europolilla tietokantojen muodossa oleviin muihin kuin atk-pohjaisiin tietoihin eli kaikkiin henkilötietoja käsittäviin järjestelmällisiin kokonaisuuksiin, joita voi käyttää määrättyjen perusteiden mukaisesti.

20 artiklaTietojen oikaiseminen ja poistaminen

1. Jos osoittautuu, että Europolin tallentamissa tiedoissa, joita sille ovat välittäneet kolmannet valtiot tai kolmannet elimet tai jotka ovat syntyneet sen suorittaman analysoinnin tuloksena, on virheitä tai niiden tallentaminen tai säilyttäminen on tämän yleissopimuksen vastaista, Europolin on oikaistava nämä tiedot tai poistettava ne.

2. Jos virheelliset tai tämän yleissopimuksen vastaiset tiedot ovat jäsenvaltioiden suoraan Europolille tallentamia, näiden on oikaistava tai poistettava ne yhteistyössä Europolin kanssa. Jos virheelliset tiedot on välitetty muulla asianmukaisella tavalla tai jos jäsenvaltioiden välittämiin tietoihin liittyvät virheet johtuvat virheellisestä tai tämän yleissopimuksen vastaisesti suoritetusta tietojen välittämisestä tai jos ne johtuvat niiden virheellisestä tai tämän yleissopimuksen vastaisesta Europolin suorittamasta tallentamisesta, niiden arvioinnista tai niiden säilyttämisestä, Europolin on oikaistava tiedot tai poistettava ne yhdessä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa.

3. Näiden tietojen kaikille vastaanottajille ilmoitetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viipymättä asiasta. Vastaanottajien on myös oikaistava tai poistettava nämä tiedot.

4. Jokaisella on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan tai poistamaan häntä koskevat virheelliset tiedot.

Europol ilmoittaa pyynnön esittäjälle, että se on oikaissut tai poistanut häntä koskevat tiedot. Jos pyynnön esittäjä ei tyydy Europolin vastaukseen tai jos hän ei ole saanut vastausta kolmessa kuukaudessa, hän voi saattaa asian yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi.

21 artiklaTietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat määräajat

1. Europol saa säilyttää tietokannassa olevia tietoja ainoastaan tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavan ajan. Tietojen säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuus tutkitaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden järjestelmään tallentamisesta. Tiedot järjestelmään tallentanut yksikkö suorittaa tietojärjestelmässä säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol suorittaa sen muissa tietokannoissa säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol ilmoittaa ilman eri toimenpiteitä jäsenvaltioille kolme kuukautta etukäteen niiden järjestelmään tallentamien tietojen säilyttämistä koskevan määräajan päättymisestä.

2. Tarkastusta tehdessään 1 kohdan kolmannessa ja neljännessä virkkeessä mainitut yksiköt voivat päättää tietojen säilyttämisestä seuraavaan tarkastukseen saakka, jos niiden säilyttäminen on Europolin tehtävien suorittamiselle edelleen tarpeen. Jos ne päättävät olla enää säilyttämättä tietoja, ne poistetaan ilman eri toimenpiteitä.

3. Edellä 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja saa säilyttää enintään kolme vuotta. Määräaika alkaa uudelleen joka kerta sellaisen tapahtuman ajankohdasta, josta seuraa asianomaista henkilöä koskevien tietojen tallentaminen. Niiden säilyttämisen tarpeellisuus tutkitaan uudelleen joka vuosi ja uudelleen tutkimisesta tehdään merkintä.

4. Jos jäsenvaltio poistaa kansallisista tietokannoistaan Europolille välittämiään tietoja, joita tämä säilyttää muissa tietokannoissa, jäsenvaltio ilmoittaa siitä Europolille. Tämä poistaa tällöin tiedot, jollei niillä muutoin ole sille merkitystä, ottaen huomioon tämän lisäksi käytössään olevat tiedot, joita ensin mainitut tiedot välittäneellä jäsenvaltiolla ei ole käytettävissään. Europol ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tietojen säilyttämisestä tietokannassa.

5. Tietoja ei poisteta, jos vaarana on suojaa vaativien asianomaisen etujen vahingoittaminen. Tässä tapauksessa tietoja voidaan käyttää ainoastaan asianomaisen suostumuksella.

22 artiklaAsiakirjoissa olevien tietojen säilyttäminen ja oikaiseminen

1. Jos osoittautuu, että Europolin hallussa oleva asiakirjakokonaisuus tai tässä kokonaisuudessa olevat tiedot eivät enää ole Europolin tehtävien täyttämiseksi tarpeellisia tai jos nämä tiedot kokonaisuutena ovat tämän yleissopimuksen määräysten vastaisia, asiakirja kokonaisuudessaan tai kyseiset tiedot on hävitettävä. Jos kyseistä asiakirjaa tai kyseisiä tietoja ei tosiasiallisesti hävitetä, niihin on liitettävä maininta, että niiden käyttö on kielletty.

Asiakirjaa ei saa tuhota, jos on syytä olettaa, että se vahingoittaisi asiakirjassa tarkoitetun henkilön oikeutettuja etuja. Tällöin on asiakirjaan liitettävä samanlainen maininta, että sen käyttö on kielletty.

2. Jos osoittautuu, että Europolin asiakirjoissa olevissa tiedoissa on virheitä, Europolin on oikaistava virhe.

3. Jokaisella, jota Europolin asiakirja koskee, on oikeus vaatia Europolilta asiakirjan oikaisemista, hävittämistä tai merkinnän tekemistä. Tällöin sovelletaan, mitä 20 artiklan 4 kohdassa ja 24 artiklan 7 kohdassa määrätään.

23 artiklaKansallinen valvontaviranomainen

1. Kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen valvontaviranomaisen, jonka tehtävänä on riippumattomana ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen valvoa, että henkilötietojen järjestelmään tallentaminen, käyttäminen sekä missä hyvänsä muodossa tapahtuva välittäminen Europolille tapahtuu lainmukaisesti, ja varmistaa, että yksilöiden oikeuksia ei loukata. Tätä tarkoitusta varten valvontaviranomaisella on oltava mahdollisuus tutkia kansallisissa yksiköissä tai yhteyshenkilöiden tiloissa tietojärjestelmässä ja hakemistojärjestelmässä olevia jäsenvaltion järjestelmään tallentamia tietoja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisia menettelyjä noudattaen.

Kansallisilla valvontaviranomaisilla on valvontatehtävänsä suorittamista varten oikeus päästä Europolissa olevien omien yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja asiakirjoihin.

Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset valvovat kansallisten menettelyjen mukaisesti kansallisten yksikköjen 4 artiklan 4 kohdan ja yhteyshenkilöiden 5 artiklan 3 kohdan 1, 2 ja 3 alakohdan sekä 4 ja 5 kohdan mukaisesti suorittamia tehtäviä, jos tämä toiminta koskee henkilötietojen suojaamista.

2. Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomaisen jäsenvaltion suorittama häntä koskevien tietojen järjestelmään tallentaminen ja välittäminen Europoliin millä hyvänsä tavoin sekä jäsenvaltioiden suorittama näiden tietojen käyttö on lainmukaista.

Tätä oikeutta käytetään sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka toimivaltaan valvontaviranomainen, jonka puoleen on käännytty, kuuluu.

24 artiklaYhteinen valvontaviranomainen

1. Perustetaan yhteinen valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on tätä yleissopimusta noudattaen riippumattomana valvoa Europolin toimintaa sen varmistamiseksi, että Europolin elinten käytössä olevien tietojen tallentaminen, käsittely ja käyttö eivät vaaranna rekisteröityjen henkilöiden oikeuksia. Yhteinen valvontaviranomainen valvoo lisäksi Europolista peräisin olevien tietojen välittämisen lainmukaisuutta. Yhteinen valvontaviranomainen muodostuu enintään kahdesta kunkin jäsenvaltion viideksi vuodeksi nimeämästä jokaisen kansallisen valvontaviranomaisen jäsenestä tai edustajasta, joilla voi olla apunaan varajäseniä ja joiden riippumattomuus on taattu sekä joilla on tarvittava kelpoisuus. Kullakin valtuuskunnalla on yksi ääni.

Yhteinen valvontaviranomainen valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Tehtäviään suorittaessaan yhteisen valvontaviranomaisen jäsenet eivät ota vastaan ohjeita miltään viranomaiselta.

2. Europolin tehtävänä on avustaa yhteistä valvontaviranomaista sen tehtävien hoitamisessa. Europolin on erityisesti

1) toimitettava valvontaviranomaiselle sen pyytämiä tietoja, annettava sen käyttöön kaikki asiakirjat sekä tallennetut tiedot, ja

2) sallittava valvontaviranomaisen pääsy milloin hyvänsä vapaasti kaikkiin toimitiloihinsa sekä

3) pantava täytäntöön yhteisen valvontaviranomaisen 19 artiklan 7 kohdassa ja 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua muutoksenhakua koskevat päätökset.

3. Yhteinen valvontaviranomainen on myös toimivaltainen analysoimaan Europolin toimintaan liittyviä henkilötietojen käsittelyä ja käyttöä koskevia soveltamis- ja tulkintavaikeuksia, tutkimaan mahdollisia jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten riippumattomasta valvonnasta tai tiedonsaantioikeudesta aiheutuvia ongelmia sekä laatimaan yhdenmukaistettuja ehdotuksia yhteisten ratkaisujen löytämiseksi olemassa oleviin ongelmiin.

4. Jokaisella on oikeus pyytää yhteistä valvontaviranomaista varmistamaan, että häntä koskevien henkilötietojen tallentaminen, kerääminen, käsittely ja käyttö Europolissa tapahtuu lainmukaisesti ja oikein.

5. Jos yhteinen valvontaviranomainen toteaa, että tämän yleissopimuksen määräyksiä ei ole noudatettu henkilötietojen tallentamisessa, käsittelyssä tai käytössä, se toimittaa tarpeellisiksi katsomansa havainnot Europolin johtajalle ja pyytää, että sen tekemiin havaintoihin vastataan sen vahvistaman määräajan kuluessa. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle menettelyn etenemisestä. Jos ongelmia ilmenee, yhteinen valvontaviranomainen saattaa asian hallintoneuvoston käsiteltäväksi.

6. Yhteinen valvontaviranomainen laatii säännöllisin väliajoin toimintakertomuksen. Se toimitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen neuvostolle; sitä ennen annetaan hallintoneuvostolle mahdollisuus kertomukseen liitettävän lausunnon antamiseen.

Yhteinen valvontaviranomainen päättää, onko sen toimintakertomus julkistettava, ja tarvittaessa sen julkistamistavasta.

7. Yhteinen valvontaviranomainen vahvistaa yksimielisellä päätöksellä työjärjestyksensä. Se saatetaan neuvoston yksimielisesti hyväksyttäväksi. Yhteinen valvontaviranomainen muodostaa keskuudestaan komitean, johon kuuluu yksi jäsen kustakin valtuuskunnasta, joilla jokaisella on yksi ääni. Komitean tehtävänä on tutkia kaikin aiheellisin tavoin, mukaan lukien osapuolten kuuleminen, joilla voi olla heidän niin toivoessaan avustajia, 19 artiklan 7 kohdassa ja 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut muutoksenhaut. Tässä yhteydessä tehdyt päätökset ovat kaikkiin asianosaisiin nähden lopullisia.

8. Yhteinen valvontaviranomainen voi myös muodostaa yhden tai useamman muun komitean.

9. Yhteistä valvontaviranomaista kuullaan sitä koskevasta talousarvioesityksestä. Sen lausunto liitetään kyseiseen talousarvioesitykseen.

10. Yhteistä valvontaviranomaista avustaa sihteeristö, jonka tehtävät määritellään työjärjestyksessä.

25 artiklaTietoturvallisuus

1. Europol toteuttaa tämän yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi tarpeelliset tekniset ja organisaatiota koskevat toimenpiteet. Toimenpiteet ovat tarpeen ainoastaan, jos niiden aiheuttamat kustannukset ovat suhteessa niissä tarkoitettuun suojan tavoitteeseen.

2. Kukin jäsenvaltio ja Europol toteuttavat automaattista tietojenkäsittelyä Europolin yksiköissä koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

1) kieltää asiaan kuulumattomilta henkilöiltä henkilötietojen käsittelyyn käytettävien laitteiden käyttö (laitteille pääsyn valvonta);

2) estää asiaankuulumattomia henkilöitä lukemasta, jäljentämästä, muuttamasta ja poistamasta tietovälineitä (tietovälineiden valvonta);

3) estää tietojen luvaton tallennus järjestelmään sekä säilytettyjen henkilötietojen luvaton käyttö, muuttaminen tai poistaminen (tietojen säilytyksen valvonta);

4) estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä atk-järjestelmää tietojen välittämislaitteiden avulla (käytön valvonta);

5) taata, että atk-järjestelmän käyttöön oikeutetut henkilöt saavat tarkastella ainoastaan toimivaltaansa kuuluvia tietoja (pääsyn valvonta);

6) taata, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tiedonvälittämislaitteiden avulla (siirtojen valvonta);

7) taata, että on mahdollista tarkastaa ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu atk-järjestelmään, milloin ja ketkä tallensivat tiedot (tietojen tallentamisen valvonta);

8) estää, että henkilötietoja välitettäessä sekä tietojen tallennusmuotoja siirrettäessä tietoja ei voida luvattomasti lukea, jäljentää, muuttaa tai poistaa (toimitusten valvonta);

9) varmistaa, että häiriön tapahtuessa käytetyt järjestelmät voidaan välittömästi korjata (toimintakunnon palauttaminen);

10) varmistaa, että järjestelmän toiminta ei ole viallinen, että toimintavirheistä ilmoitetaan välittömästi (luotettavuus) ja että virhe toimintajärjestelmässä ei voi väärentää säilytettyjä tietoja (väärentämättömyys).

26 artiklaOikeuskelpoisuus

1. Europol on oikeushenkilö.

2. Europolilla on kaikissa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Europol voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää tai irtainta omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudessa.

3. Europolilla on valtuudet tehdä sopimus toimipaikasta Alankomaiden kuningaskunnan kanssa ja tehdä 18 artiklan 6 kohdan nojalla vaadittavia salassapitosopimuksia sekä muita järjestelyjä 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kolmansien valtioiden ja kolmansien elinten kanssa neuvoston tämän yleissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti yksimielisesti antamien sääntöjen rajoissa.

27 artiklaEuropolin elimet

Europolin elimet ovat

1) hallintoneuvosto,

2) johtaja,

3) varainhoidon valvoja,

4) varainhoitokomitea.

28 artiklaHallintoneuvosto

1. Europolilla on hallintoneuvosto.

Hallintoneuvosto

1) osallistuu Europolin tavoitteiden laajentamiseen (2 artiklan 2 kohta),

2) määrittää yksimielisesti yhteyshenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa Europoliin (5 artikla),

3) päättää yksimielisesti niiden yhteyshenkilöiden lukumäärästä, jotka jäsenvaltiot voivat lähettää Europoliin (5 artikla),

4) huolehtii tietokantoja koskevien soveltamissääntöjen valmistelusta (10 artikla),

5) osallistuu Europolin ja 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kolmansien valtioiden ja kolmansien elinten välisiä suhteita koskevien sääntöjen antamiseen (10, 18 ja 42 artikla),

6) määrittää yksimielisesti hakemistojärjestelmän järjestämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt (11 artikla),

7) hyväksyy kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tietokantojen perustamista koskevat ohjeet (12 artikla),

8) voi ottaa kantaa yhteisen valvontaviranomaisen lausuntoihin ja kertomuksiin (24 artikla),

9) käsittelee kysymykset, jotka yhteinen valvontaviranomainen on saattanut sen käsiteltäväksi (24 artiklan 5 kohta),

10) sääntelee tietojärjestelmästä tehtävien pyyntöjen lainmukaisuutta koskevan valvontamenettelyn yksityiskohtia (16 artikla),

11) osallistuu johtajan ja apulaisjohtajien nimittämiseen ja erottamiseen (29 artikla),

12) valvoo, että johtaja hoitaa tehtäväänsä asianmukaisesti (7 ja 29 artikla),

13) osallistuu henkilöstösääntöjen hyväksymiseen (30 artikla),

14) osallistuu salassapitosuojaa koskevien sopimusten laatimiseen ja salassapitosuojaa koskevien sääntöjen hyväksymiseen (18 ja 31 artikla),

15) osallistuu talousarvion hyväksymiseen, mukaan lukien henkilöstösuunnitelma, tilintarkastus ja johtajan vastuuvapaus (35 ja 36 artikla),

16) hyväksyy yksimielisesti viisivuotisen taloussuunnitelman (35 artikla),

17) nimeää yksimielisesti varainhoidon valvojan ja valvoo hänen toimintaansa (35 artikla),

18) osallistuu varainhoitoasetuksen antamiseen (35 artikla),

19) hyväksyy yksimielisesti toimipaikkaa koskevan sopimuksen tekemisen (37 artikla),

20) antaa yksimielisesti Europolin työntekijöiden valtuuttamista koskevat säännöt,

21) tekee kahden kolmasosan enemmistöllä päätöksen jäsenvaltion ja Europolin välisessä tai jäsenvaltioiden keskinäisessä riidassa, joka koskee lainvastaisesta tai virheellisestä tietojen käsittelystä johtuvan vastuun nojalla maksettavia korvauksia (38 artikla),

22) osallistuu yleissopimuksen mahdolliseen muuttamiseen (43 artikla),

23) huolehtii muista neuvoston sille antamista tehtävistä, erityisesti tämän yleissopimuksen soveltamista koskevien määräysten puitteissa.

2. Hallintoneuvostossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni.

3. Jokainen hallintoneuvoston jäsen voi antaa sijaisen edustaa itseään; varsinaisen jäsenen poissa ollessa voi sijainen käyttää hänen äänioikeuttaan.

4. Euroopan yhteisöjen komissio kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin, mutta se ei osallistu äänestyksiin.

Hallintoneuvosto voi kuitenkin päättää, että se käsittelee asian komission jäsenen poissa ollessa.

5. Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valtuutetaan käyttämään eri jäsenvaltioiden asiantuntijoita avustajina tai neuvonantajina hallintoneuvoston tehdessä ratkaisuja.

6. Neuvoston puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion edustaja vastaa hallintoneuvoston puheenjohtajuudesta.

7. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä yksimielisesti.

8. Äänestämättä jättäminen ei estä hallintoneuvostoa tekemästä yksimielisyyttä edellyttävää päätöstä.

9. Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

10. Hallintoneuvosto hyväksyy yksimielisesti vuosittain

1) kulunutta vuotta koskevan yleiskertomuksen Europolin toiminnasta,

2) Europolin toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimintatarpeet ja niiden vaikutus Europolin talousarvioon ja sen henkilöstöön.

Nämä kertomukset toimitetaan neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen.

29 artiklaJohtaja

1. Neuvosto nimittää yksimielisesti Europolin johtajan, saatuaan hallintoneuvoston lausunnon, neljäksi vuodeksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen; sama henkilö voidaan valita kerran uudeksi neljän vuoden toimikaudeksi.

2. Johtajaa avustavat apulaisjohtajat, joiden lukumäärän neuvosto vahvistaa ja jotka nimitetään neljäksi vuodeksi 1 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen; samat henkilöt voidaan valita kerran uudeksi toimikaudeksi. Johtaja määrää tarkemmin heidän tehtävänsä.

3. Johtaja vastaa

1) Europolin tehtävien täytäntöönpanosta,

2) juoksevasta hallinnosta,

3) henkilöstöhallinnosta,

4) hallintoneuvoston päätösten asianmukaisesta valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

5) talousarvioesityksen, henkilöstösuunnitelman ja viisivuotisen taloussuunnitelman valmistelusta sekä Europolin talousarvion toteuttamisesta,

6) kaikista muista hänelle tässä yleissopimuksessa määrätyistä tai hallintoneuvoston antamista tehtävistä.

4. Johtaja on toiminnastaan vastuussa hallintoneuvostolle. Hän osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin.

5. Johtaja on Europolin laillinen edustaja.

6. Neuvosto voi jäsenvaltioiden äänten kahden kolmasosan enemmistöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen tehdä päätöksen johtajan tai apulaisjohtajien erottamisesta saatuaan hallintoneuvoston lausunnon.

7. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, johtajan ensimmäinen toimikausi on viisi vuotta, ensimmäisen apulaisjohtajan neljä vuotta ja toisen apulaisjohtajan kolme vuotta yleissopimuksen voimaantulosta.

30 artiklaHenkilöstö

1. Europolin johtajan, apulaisjohtajien ja työntekijöiden on hoidettava tehtäviään pitäen silmällä Europolin tavoitteita ja tehtäviä eivätkä he saa pyytää tai ottaa ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta tai Europolin ulkopuoliselta henkilöltä, jollei tämän yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten soveltamista.

2. Johtaja on Europolin apulaisjohtajien ja työntekijöiden esimies. Hän nimittää työntekijät ja erottaa heidät. Työntekijöitä valitessaan hän ottaa henkilökohtaisen soveltuvuuden ja ammatillisen pätevyyden lisäksi huomioon tarpeen varmistaa, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset ja Euroopan unionin viralliset kielet otetaan riittävästi huomioon.

3. Yksityiskohtaiset säännöt määrätään henkilöstösäännöissä, jotka neuvosto antaa yksimielisesti saatuaan hallintoneuvoston lausunnon ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen.

31 artiklaLuottamuksellisuus

1. Europol ja jäsenvaltiot toteuttavat aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen suojan salassa pidettäville tiedoille, jotka tämän yleissopimuksen mukaisesti kerätään Europoliin tai joita vaihdetaan Europolin puitteissa. Neuvosto antaa yksimielisesti hallintoneuvoston valmistelemat salassapitosuojaa koskevat säännöt, jotka annetaan neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen.

2. Kun Europol on antanut jollekin henkilölle turvallisuuden kannalta arkaluonteisia tehtäviä, jäsenvaltiot sitoutuvat toteuttamaan Europolin johtajan pyynnöstä kansallista lainsäädäntöä noudattaen kyseisiä omia kansalaisiaan koskevia turvallisuustutkimuksia ja avustamaan toisiaan tässä tehtävässä. Kansallisten säännösten nojalla toimivaltainen viranomainen on velvollinen välittämään Europolille ainoastaan turvallisuustutkimuksen päätelmät, jotka sitovat Europolia.

3. Kukin jäsenvaltio ja Europol voivat nimetä tietojen käsittelytehtävään Europolissa ainoastaan erityiskoulutuksen saaneita henkilöitä, joille on tehty turvallisuustutkimus.

32 artiklaPidättymistä ja luottamuksellisuutta koskeva velvollisuus

1. Europolin elinten, niiden jäsenten, apulaisjohtajien, työntekijöiden ja yhteyshenkilöiden on pidättäydyttävä sellaisista toimista ja mielipiteiden ilmaisuista, jotka saattaisivat vahingoittaa Europolia tai vaarantaa sen toimintaa.

2. Europolin elimet, niiden jäsenet, apulaisjohtajat, työntekijät, yhteyshenkilöt sekä muut henkilöt, joille on nimenomaan määrätty pidättymistä tai luottamuksellisuutta koskeva velvollisuus, eivät saa antaa tehtäviään hoitaessaan tai toiminnassaan saamiaan tietoja kenellekään asiaan kuulumattomalle henkilölle tai julkisuuteen. Tämä ei koske tietoja, joiden sisältöä ei ole pidettävä salassa. Pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskeva velvollisuus jatkuu tehtävien, työsopimuksen tai toiminaan päätyttyäkin. Europol ilmoittaa ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta velvollisuudesta ja sen loukkaamisesta aiheutuvista rangaistusseuraamuksista; ilmoitus tehdään kirjallisesti.

3. Europolin elimet, niiden jäsenet, apulaisjohtajat, työntekijät, yhteyshenkilöt sekä henkilöt, joita 2 kohdan mukainen velvollisuus koskee, eivät saa ilman johtajan tai, jos kyse on johtajasta, hallintoneuvoston suostumusta antaa todistajanlausuntoa tai lausuntoa tuomioistuimessa tai oikeuslaitoksen ulkopuolisessa menettelyssä tiedoista, jotka he ovat saaneet tietoonsa tehtäviään hoitaessaan tai toimintansa yhteydessä.

Johtaja tai tarvittaessa hallintoneuvosto ottaa yhteyttä tuomioistuimeen tai muuhun toimivaltaiseen elimeen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi siihen elimeen sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla, jossa asia on vireillä, joko todistamismenettelyn muuttamiseksi siten, että tietojen luottamuksellisuus taataan, tai, jos se kansallisen lain mukaan on sallittua, jotta tietojen luovuttamisesta voisi kieltäytyä, jos Europolin tai jonkin jäsenvaltion keskeinen etu sitä edellyttää.

Jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään oikeudesta kieltäytyä todistamasta, todistamaan kutsutuille henkilöille on annettava todistamiseen asianmukaisesti lupa. Luvan antaa johtaja, ja jos hänet on itse kutsuttu todistamaan, hallintoneuvosto. Jos yhteyshenkilö on kutsuttu todistamaan Europolilta saamistaan tiedoista, lupa annetaan sen jäsenvaltion suostumuksella, josta yhteyshenkilö on kotoisin.

Jos ilmenee, että todistaminen voi käsittää myös jäsenvaltion välittämiä tietoja tai tietoja, jotka ilmeisesti koskevat jotain jäsenvaltiota, tältä jäsenvaltiolta on saatava lausunto ennen luvan antamista.

Luvan todistaa saa evätä ainoastaan, jos se on tarpeen Europolin tai asianomaisten jäsenvaltioiden ehdottoman välttämättömien etujen turvaamiseksi.

Tämä velvoite jatkuu heidän tehtävistään erottuaankin ja heidän työsopimuksensa tai tehtäviensä hoidon päätyttyäkin.

4. Kukin jäsenvaltio käsittelee 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien loukkaamista salassapitovelvollisuutta koskevan oman lainsäädäntönsä tai luottamuksellista aineistoa koskevien säännöstensä mukaisesti.

Tarvittaessa kukin jäsenvaltio antaa viimeistään tämän yleissopimuksen tullessa voimaan kansallisessa lainsäädännössään 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun pidättäytymistä koskevan velvollisuuden tai salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevien seuraamusten määräämiseksi tarvittavat säännökset tai määräykset. Näiden säännösten ja määräysten on oltava myös sovellettavissa kyseisen jäsenvaltion virkamiehiin, jotka tehtäviään hoitaessaan ovat yhteydessä Europoliin.

33 artiklaKielet

1. Hallintoneuvostolle tiedoksi annettavat kertomukset sekä muut asiakirjat ja aineisto on toimitettava kaikilla Euroopan yhteisön virallisilla kielillä; hallintoneuvoston työkielinä ovat Euroopan unionin viralliset kielet.

2. Euroopan unionin toimielinten käännöskeskus hoitaa Europolin toiminnassa tarpeelliset käännöstyöt.

34 artiklaTietojen antaminen Euroopan parlamentille

1. Neuvoston puheenjohtajana toimiva valtio toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille erityiskertomuksen Europolin työskentelystä. Euroopan parlamenttia kuullaan tätä yleissopimusta mahdollisesti muutettaessa.

2. Neuvoston puheenjohtajana toimiva valtio tai sen nimeämä edustaja noudattaa Euroopan parlamentin suhteen pidättyvyyden ja salassapidon velvoitetta.

3. Tässä artiklassa määrätyt velvoitteet eivät rajoita kansallisten parlamenttien oikeuksia, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.6 artiklan soveltamista eivätkä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla suhteessa Euroopan parlamenttiin noudatettavien yleisten periaatteiden soveltamista.

35 artiklaTalousarvio

1. Europolin kaikki tulot ja menot, mukaan lukien yhteisen valvontaviranomaisen ja sen 24 artiklan mukaan perustetun sihteeristön aiheuttamat menot, on arvioitava jokaista varainhoitovuotta varten ja ne on kirjattava talousarvioon; talousarvioon liitetään henkilöstösuunnitelma. Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

Talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Viisivuotinen taloussuunnitelma laaditaan talousarvion kanssa samanaikaisesti.

2. Talousarvion menot katetaan jäsenvaltioiden maksamilla rahoitusosuuksilla sekä satunnaisilla muilla tuloilla. Jäsenvaltioiden maksettavaksi tuleva rahoitusosuus määräytyy sen mukaan, mikä niiden bruttokansantulon osuus on jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta talousarvion laatimista edeltävänä vuonna. Bruttokansantulolla tässä kohdassa tarkoitetaan markkinahintaisen bruttokansantuotteen laatimisen yhtenäistämisestä 13 päivänä helmikuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/130/ETY, Euratom määriteltyä bruttokansantuloa.

3. Johtaja laatii talousarvioesityksen sekä esityksen henkilöstösuunnitelmaksi seuraavaa varainhoitovuotta varten viimeistään 31 päivänä maaliskuuta kunakin vuonna, sekä Europolin varainhoitokomitean käsittelyn jälkeen esittää ne yhdessä viisivuotisen taloussuunnitelmaesityksen kanssa hallintoneuvostolle.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa viisivuotisen taloussuunnitelman. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti.

5. Neuvosto vahvistaa Europolin talousarvion Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrätyn menettelyn mukaisesti sekä kuultuaan hallintoneuvostoa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta kutakin varainhoitovuotta edeltävänä vuonna. Neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti. Talousarvion hyväksyminen neuvostossa velvoittaa jokaisen jäsenvaltion maksamaan määrätyn ajan kuluessa sille kuuluvan rahoitusosuuden.

6. Johtaja toteuttaa talousarviota 9 kohdassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen määräysten mukaisesti.

7. Menositoumuksia ja maksusuorituksia sekä tulojen toteamista ja tulouttamista valvoo varainhoidon valvoja, jonka hallintoneuvosto nimittää yksimielisesti ja joka on vastuussa hallintoneuvostolle. Varainhoitoasetuksessa voidaan säätää, että varainhoidon valvoja voi valvoa tiettyjä tuloja tai menoja jälkikäteen.

8. Varainhoitokomitea muodostuu kunkin jäsenvaltion lähettämästä edustajasta, jonka on oltava talousarviokysymyksiin perehtynyt asiantuntija. Komitean tehtävänä on valmistella talousarvioon ja rahoitukseen liittyvät päätökset.

9. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrätyn menettelyn mukaisesti varainhoitoasetuksen, jossa määritellään erityisesti talousarvion laatimiseen, muuttamiseen ja toteuttamiseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt samoin kuin kyseisen toteuttamisen valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

36 artiklaTilintarkastus

1. Kaikki Europolin talousarvioon kirjatut tulo- ja menotilit samoin kuin vastaavien ja vastattavien tase tarkastetaan vuosittain varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tätä varten johtaja antaa kertomuksen tilikauden päättämisestä viimeistään 31 päivänä toukokuuta seuraavana vuonna.

2. Tilintarkastuksen suorittaa yhteinen kolmijäseninen tarkastuskomitea, jonka jäsenet Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin nimeää puheenjohtajansa esityksestä. Jäsenten toimikausi kestää kolme vuotta; jäsenet seuraavat toisiaan siten, että joka vuosi nimetään uusi jäsen komiteassa jo kolme vuotta olleen tilalle. Poiketen siitä, mitä toisessa virkkeessä määrätään, sen jäsenen toimikausi, joka arvonnan jälkeen on

- ensimmäisellä sijalla, on kaksi vuotta,

- toisella sijalla, on kolme vuotta ja

- kolmannella sijalla, on neljä vuotta,

muodostettaessa ensimmäistä yhteistä tarkastuskomiteaa Europolin aloitettua toimintansa.

Mahdolliset tilintarkastuksesta johtuvat kustannukset kirjataan 35 artiklassa tarkoitettuun talousarvioon.

3. Yhteinen tilintarkastuskomitea esittää neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrätyn menettelyn mukaisesti tarkastuskertomuksen päättyneestä tilikaudesta; johtajalla ja varainhoidon valvojalla on mahdollisuus antaa etukäteen lausuntonsa tarkastuskertomuksesta, ja tästä lausunnosta keskustellaan hallintoneuvostossa.

4. Europolin johtaja antaa yhteisen tarkastuskomitean jäsenille kaikki tiedot ja kaiken sen avun, jota nämä tarvitsevat tehtävänsä suorittamiseksi.

5. Neuvosto antaa johtajalle vastuuvapauden kyseisen tilikauden talousarvion toteuttamisesta, sen jälkeen kun se on tutkinut tilikauden päättämisestä tehdyn kertomuksen.

6. Varainhoitoasetuksessa täsmennetään tilintarkastuksen yksityiskohtaiset säännöt.

37 artiklaToimipaikkaa koskeva sopimus

Europolin toimipaikan sijaintia ja sen sijaintivaltion tehtäväksi tulevia suorituksia koskevat määräykset samoin kuin Europolin sijaintivaltiossa sen elinten jäseniin, sen apulaisjohtajiin, sen henkilöstöön ja perheenjäseniin sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan hallintoneuvoston yksimielisen hyväksynnän jälkeen toimipaikkaa koskevassa Europolin ja Alankomaiden kuningaskunnan välisessä sopimuksessa.

38 artiklaVastuu tietojen oikeudettomasta tai virheellisestä käsittelystä

1. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kansallisen lainsäädännön mukaisesti Europolin tallentamien tai käsittelemien tietojen oikeudellisista tai asiavirheistä johtuvista henkilöille aiheutuneista vahingoista. Vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia korvausta ainoastaan jäsenvaltiolta, jossa vahingon aiheuttanut seikka on tapahtunut, osoittamalla vaateensa asianomaisen kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltaisille tuomioistuimille. Jäsenvaltio ei voi vedota siihen, että toinen jäsenvaltio on välittänyt virheelliset tiedot vapautuakseen vastuusta, joka sille kuuluu sen kansallisen lain mukaan vahingon kärsinyttä osapuolta kohtaan.

2. Jos tietojen oikeudellinen tai asiavirhe aiheutuu virheellisestä välittämisestä tai siitä, että yksi tai useampi jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta tässä yleissopimuksessa määrättyjä velvoitteita, tai että Europol on tallentanut ne tai käsitellyt niitä oikeudettomasti tai virheellisesti, Europolin tai asianomaisten jäsenvaltioiden on pyynnöstä maksettava takaisin korvauksena maksetut määrät, jollei jäsenvaltio, jonka alueella vahinko tapahtui, ole käyttänyt tietoja tämän yleissopimuksen vastaisesti.

3. Jäsenvaltion ja Europolin tai kahden jäsenvaltion välinen periaatetta tai tämän korvauksen määrää koskeva erimielisyys käsitellään hallintoneuvostossa, joka tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

39 artiklaMuu vastuu

1. Europolin sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2. Muun kuin sopimusperusteisen vastuun alalla Europolin on riippumatta 38 artiklan mukaisesta korvausvelvollisuudesta korvattava elintensä, apulaisjohtajien tai työntekijöiden tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot, sikäli kuin vahinko voidaan lukea heidän syykseen. Mitä edellä määrätään, ei rajoita muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisten oikeussuojakeinojen käyttämistä.

3. Vahinkoa kärsineellä henkilöllä on oikeus vaatia, että Europol luopuu toimen suorittamisesta tai peruuttaa sen.

4. Brysselissä 27 päivänä syyskuuta 1968 tehtyä yleissopimusta tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla, sellaisina kuin se on liittymissopimuksilla muutettuna, sovelletaan sen määrittelemiseksi, mikä kansallinen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään riidan, joka koskee tässä artiklassa tarkoitettua Europolin vastuuta.

40 artiklaRiitojen ja erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Jäsenvaltioiden väliset tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet on ensimmäisessä vaiheessa tutkittava neuvostossa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen ratkaisun saavuttamiseksi.

2. Jos ratkaisua ei ole voitu löytää kuuden kuukauden määräajan kuluessa, erimielisyyden osapuolina olevat jäsenvaltiot sopivat menettelyistä, joiden mukaan kyseinen erimielisyys ratkaistaan.

3. Euroopan yhteisöjen tilapäiseen ja avustavaan henkilöstöön sovellettavaa järjestelmää koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuja valituskeinoja koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti Europolin henkilöstöön.

41 artiklaErioikeudet ja vapaudet

1. Europolilla, elinten jäsenillä, sen apulaisjohtajilla ja työntekijöillä on tehtäväänsä suorittaessaan tarpeelliset erioikeudet ja vapaudet sen pöytäkirjan mukaisesti, jossa määritellään kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat säännöt.

2. Alankomaiden kuningaskunta ja muut jäsenvaltiot sopivat samalla tavoin muiden jäsenvaltioiden lähettämille yhteyshenkilöille samoin kuin heidän perheenjäsenilleen tehtävien moitteettoman ja asianmukaisen suorittamisen kannalta Europolissa tarpeellisista erioikeuksista ja vapauksista.

3. Neuvosto hyväksyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen yksimielisesti 1 kohdassa tarkoitetun pöytäkirjan, jonka jäsenvaltiot hyväksyvät kukin valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

42 artiklaSuhteet kolmansiin maihin ja kolmansiin elimiin

1. Europol luo yhteistyösuhteet ja ylläpitää niitä 10 artiklan 4 kohdan 1-3 alakohdassa tarkoitettujen kolmansien elinten kanssa siltä osin kuin se on tarpeellista sen 3 artiklassa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi. Hallintoneuvosto hyväksyy yksimielisesti näitä suhteita koskevat säännöt. Tämä määräys ei kuitenkaan rajoita 10 artiklan 4 ja 5 kohdan ja 18 artiklan 2 kohdan soveltamista; henkilötietoja vaihdettaessa on noudatettava tämän yleissopimuksen II-IV osaston määräyksiä.

2. Lisäksi Europol voi luoda ja ylläpitää suhteita 10 artiklan 4 kohdan 4, 5, 6 ja 7 alakohdassa tarkoitettujen kolmansien valtioiden ja kolmansien elinten kanssa siltä osin kuin se on tarpeellista 3 artiklassa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi. Neuvosto vahvistaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen yksimielisesti, saatuaan hallintoneuvoston lausunnon, ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja suhteita koskevat säännöt. Mitä 1 kohdan kolmannessa virkkeessä määrätään, sovelletaan soveltuvin osin.

43 artiklaYleissopimuksen muuttaminen

1. Neuvosto antaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen jäsenvaltion aloitteesta ja saatuaan hallintoneuvoston lausunnon yksimielisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.1 artiklan 9 kohdan mukaisesti tämän yleissopimuksen muutokset, ja se suosittaa jäsenvaltioille niiden hyväksymistä niiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti.

2. Muutokset tulevat voimaan tämän yleissopimuksen 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Kuitenkin neuvosto voi yksimielisesti ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen jäsenvaltion aloitteesta päättää saatuaan asiasta hallintoneuvoston lausunnon laajentaa, muuttaa tai täydentää liitteessä olevien rikollisuuden muotojen määritelmiä. Se voi myös päättää sisällyttää siihen uusia määritelmiä liitteessä luetelluista rikollisuuden muodoista.

4. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri ilmoittaa muutosten voimaantulopäivän kaikille jäsenvaltioille.

44 artiklaVaraumat

Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

45 artiklaVoimaantulo

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tämä yleissopimus valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot ilmoittavat tallettajalle valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisten, tämän yleissopimuksen hyväksymiseksi tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta sen valtion tekemästä 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, joka oli Euroopan unionin jäsen neuvoston hyväksyessä tämän yleissopimuksen tekemistä koskevan säädöksen ja joka viimeisenä suoritti tämän muodollisuuden.

4. Europol aloittaa tämän yleissopimuksen mukaisesti toimintansa vasta, kun viimeinen 5 artiklan 7 kohdassa, 10 artiklan 1 kohdassa, 24 artiklan 7 kohdassa, 30 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 1 kohdassa, 35 artiklan 9 kohdassa, 37 artiklassa ja 41 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimista tulee voimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

5. Europolin huumausaineyksikön toiminta päättyy Europolin aloittaessa toimintansa Europolin huumausaineyksikön perustamisesta 10 päivänä maaliskuuta 1995 hyväksytyn yhteisen toiminnan mukaisesti. Europolista tulee kaikkien niiden Europolin huumausaineyksikön yhteisestä talousarviosta rahoitettujen välineiden omistaja, jotka Europolin huumausaineyksikkö on kehittänyt tai tuottanut tai jotka toimipaikan sijaintivaltio on antanut sen pysyvään käyttöön ilmaiseksi, sekä kaikkien sen itsenäisesti hoitamien arkistojen ja tietojärjestelmien omistaja.

6. Jäsenvaltiot toteuttavat kansallista lainsäädäntöään noudattaen tämän yleissopimuksen tekemistä koskevan neuvoston säädöksen antamisesta alkaen yksin tai yhdessä kaikki Europolin toiminnan aloittamiseksi tarvittavat valmistelevat toimenpiteet.

46 artiklaUusien jäsenvaltioiden liittyminen

1. Tähän yleissopimukseen voi liittyä jokainen valtio, josta tulee Euroopan unionin jäsen.

2. Tämän yleissopimuksen teksti, joka on laadittu Euroopan unionin neuvostossa liittyvän valtion kielellä, on todistusvoimainen.

3. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

4. Tämä yleissopimus tulee voimaan siihen liittyneen valtion osalta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta liittymiskirjan tallettamispäivästä, tai yleissopimuksen voimaantulopäivänä, jos se ei vielä ole tullut voimaan edellä mainitun määräajan päättyessä.

47 artiklaTallettaja

1. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän yleissopimuksen tallettaja.

2. Tallettaja julkaisee tätä yleissopimusta koskevat ilmoitukset, asiakirjat tai tiedoksiannot Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä heinäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäviisi englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä yhtenä ainoana kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen ja joka talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon.