46/1998

Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:

SOPIMUS LOMÉN NELJÄNNEN AKT-EY-YLEISSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

allekirjoitettu Mauritiuksessa 4 päivänä marraskuuta 1995

JOHDANTO

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

IRLANNIN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

ITÄVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN

KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä 'yhteisö', jonka valtioista käytetään jäljempänä nimitystä 'jäsenvaltiot',

sekä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO,

toisaalta, ja

ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATAR,

BAHAMASAARTEN LIITTOVALTION VALTIONPÄÄMIES,

BARBADOSIN VALTIONPÄÄMIES,

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATAR,

BENININ TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BURKINA FASON PRESIDENTTI,

BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KOMORIEN ISLAMILAISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

KONGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUS,

DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ERITREAN VALTION PRESIDENTTI,

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

FIDZIN TÄYSIVALTAISEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATAR,

GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUYANAN YHTEISTOIMINNALLISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

JAMAIKAN VALTIONPÄÄMIES,

KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN VALTIONPÄÄMIES,

UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUDEN-GUINEAN ITSENÄISEN VALTION

KUNINGATAR,

RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT CHRISTOPHERIN JA NEVISIN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT LUCIAN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT VINCENTIN JA GRENADIINIEN KUNINGATAR,

LÄNSI-SAMOAN ITSENÄISEN VALTION VALTIONPÄÄMIES,

SAO TOMÉN JA PRINCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATAR,

SUDANIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TSADIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TOGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINGAS TAUFA 'AHAU TUPOU IV,

TRINIDADIN JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATAR,

VANUATUN HALLITUS,

ZAIREN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ZIMBABWEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

joiden valtioista käytetään jäljempänä nimitystä 'AKT-valtiot'

toisaalta,

jotka ovat Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetun neljännen AKT-EY-yleissopimuksen, jäljempänä 'yleissopimus', sopimuspuolet,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen sekä Georgetownin sopimuksen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän perustamisesta,

OTTAVAT HUOMIOON yleissopimuksen,

KATSOVAT, että yleissopimuksen 366 artiklan 1 kohdassa määrätään, että yleissopimus tehdään 10 vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 1990,

KATSOVAT, että kyseisestä määräyksestä huolimatta yleissopimuksen 366 artiklan 2 kohdan nojalla on mahdollista muuttaa yleissopimusta sen voimassaoloajan puolivälissä pidettävän tarkistuksen yhteydessä,

KATSOVAT, että yleissopimuksen liitteessä olevan rahoituspöytäkirjan 4 artiklassa määrätään, että yleissopimuksen toista viisivuotiskautta varten tehdään uusi rahoituspöytäkirja,

HALUAVAT vahvistaa uudelleen sitoutumisensa vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin ja haluavat tehdä kyseisistä periaatteista olennaisen osan tarkistettua Lomén yleissopimusta,

OVAT HUOLESTUNEITA AKT-valtioiden kaupan toimitusten merkittävästä vähenemisestä viime vuosien aikana,

PITÄVÄT välttämättömänä sitä, että tästä alkaen kiinnitetään erityistä huomiota AKT-EY-yhteistyön yhteydessä kaupan kehittämiseen, joka on olennainen osa omaehtoista kehitystä,

KATSOVAT, että tätä varten on lisäksi välttämätöntä varmistaa yleissopimuksen tarjoamien välineiden tehokas, yhteensovitettu ja yhtenäinen käyttö,

HALUAVAT vahvistaa AKT-EY-yhteistyön laatua ja tehokkuutta, ja

OVAT PÄÄTTÄNEET hyväksyä tämän sopimuksen yleissopimuksen muuttamisesta ja tätä varten nimittäneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS:

Réginald MOREELS,

Valtiosihteeri, kehitysyhteistyö

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR:

Ole LINSMANN-POULSEN,

Valtiosihteeri

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI:

Werner HOYER,

Varaministeri, ulkoasiainministeriö

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Georges ROMAIOS,

Varaulkoasiainministeri

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS:

Apolonio RUIZ LIGERO,

Valtiosihteeri, kauppa

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Jacques GODFRAIN,

Ministeri vastuualueenaan kehitysyhteistyö

IRLANNIN PRESIDENTTI:

Gerard CORR,

Ulkoasiainministeriön pääjohtaja

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Emanuele SCAMMACCA,

Valtiosihteeri, ulkoasiat

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA:

Georges WOHLFART,

Valtiosihteeri, ulkoasiat, ulkomaankauppa ja kehitysyhteistyö

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR:

Sjoerd GOSSES,

Eurooppalaisen yhteistyön pääjohtaja

ITÄVALLAN LIITTOPRESIDENTTI:

Mme Benita FERRERO WALDNER,

Valtiosihteeri ulkoasiainministeriössä

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

José LAMEGO,

Valtiosihteeri, ulkoasiat ja kehitysyhteistyö

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Pekka HAAVISTO,

Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS:

Mats KARLSSON,

Alivaltiosihteeri, kansainvälinen kehitysyhteistyö

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN

KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR:

Lord CHESHAM,

Ulkoasiain tiedottaja

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO:

Javier SOLANA,

Espanjan kuningaskunnan ulkoasiainministeri, Euroopan unionin neuvoston virassa oleva puheenjohtaja Jo~ao de Deus PINHEIRO,

Euroopan yhteisöjen komission jäsen

ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Jo~ao BAPTISTA KUSSUMVA,

Taloudellisen suunnittelun ja koordinaation ministeri

HÄNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATAR:

Starret D. GREENE,

Ministerineuvonantaja

BAHAMASAARTEN LIITTOVALTION VALTIONPÄÄMIES:

Arthur A. FOULKES,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

BARBADOSIN VALTIONPÄÄMIES:

Billie A. MILLER,

Varapääministeri sekä ulkoasiain-, matkailu- ja ulkomaanliikenneministeri

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATAR:

Russell GARCIA,

Maatalous- ja kalastusministeri

BENININ TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Edmond CAKPO-TOZO,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Arvoisa kenraaliluutnantti Mompati MERAFHE,

Ulkoasiainministeri

BURKINA FASON HALLITUKSEN PRESIDENTTI:

Youssouf OUEDRAOGO,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Gérard NIYIBIGIRA,

Suunnitteluministeri

KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Justin NDIORO,

Talous- ja valtiovarainministeri

KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

José Luis ROCHA,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan Unionissa

KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Dogo NENDJE BHE,

Talous-, suunnittelu- ja kansainvälisen yhteistyön ministeri

KOMORIEN ISLAMILAISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI:

Mouzaoir ABDALLAH,

Ulkoasiain- ja yhteistyöministeri

KONGON TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Luc Daniel Adamo MATETA,

Ministeri talous- ja valtiovarainministeriössä, vastuualueenaan valtion yhtiöiden koordinaation budjetti

NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTTI:

N'goran NIAMIEN,

Ministeri pääministerin kansliassa, vastuualueenaan talous, rahatalous ja suunnittelu

DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Ali Abdi FARAH,

Talous-, energia- ja kaivosministeri

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUS:

N.M. CHARLES,

Kauppa- ja markkinointiministeri

DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Angel LOCKWARD,

Valtiosihteeri ja neljännestä Lomén yleissopimuksesta vastaava

ERITREAN VALTION PRESIDENTTI:

BERHANE ABREHE,

Johtaja presidentin kansliassa, vastuualueenaan makropolitiikka ja kansainvälinen taloudellinen yhteistyö

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI:

Girma BIRU,

Talous-, kehitys- ja yhteistyöministeri

FIDZIN TÄYSIVALTAISEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Ratu Timoci VESIKULA,

Varapääministeri ja maatalous-, kalastus- ja metsäministeri

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Jean PING,

Ministeri valtiovarainministeriössä, vastuualueenaan talous, budjetti ja taloudellinen toiminta

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Bala Garba JAHUMPA,

Valtiovarain- ja talousasiainministeri

GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Alex Ntim ABANKWA,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

HÄNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATAR:

Samuel ORGIAS,

Asiainhoitaja Euroopan unionissa

GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Bobo CAMARA,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Aristides GOMES,

Suunnittelu- ja yhteistyöministeri

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Aurélio MBA OLO ANDEME,

Edustuston päällikkö Euroopan unionissa

GUYANAN YHTEISTOIMINNALLISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Clement J. ROHEE,

Ulkoministeri

HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Jean-Marie CHERESTAL,

Suunnittelu- ja ulkoasiainyhteistyöministeri

JAMAIKAN VALTIONPÄÄMIES:

Anthony HYLTON,

Valtiosihteeri, ulkoasiat ja ulkomaankauppa

KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Dr Philip Maingi MWANZIA,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Peter Sobby TSIAMALILI,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Papua-Uusi-Guinean edustustossa Euroopan unionissa

HÄNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINGAS:

Moeketsi SENAOANA,

Valtiovarain- ja taloudellisen suunnittelun ministeri

LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Mme Youngor TELEWODA,

Asiainhoitaja Euroopan unionissa

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Bertrand RAZAFINTSALAMA,

Madagaskarin suurlähettiläs Mauritiuksen tasavallassa

MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

F.Peter KALILOMBE,

Kauppa- ja teollisuusministeri

MALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

N'Tji Laïco TRAORE,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Achour ould SAMBA,

Suunnitteluministeriön pääsihteeri

MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Paramhamsa NABABSING,

Varapääministeri ja taloudellisen suunnittelun ja kehityksen ministeri

MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Frances Victoria VELHO RODRIGUES,

Ulkoasiain ja yhteistyön ministeri

NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Stanley WEBSTER,

Maatalouden, vesivarojen ja maaseudun kehityksen ministeri

NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Almoustapha SOUMAILA,

Valtiovarain- ja suunnitteluministeri

NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN VALTIONPÄÄMIES:

Chief Ayo OGUNLADE,

Kansallisen suunnittelun ministeri

UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

M.N. RUKIKAIRE,

Valtiovarain- ja taloudellisen suunnittelun ministeri

HÄNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUDEN-GUINEAN ITSENÄISEN VALTIONKUNINGATAR:

Moi AVEI,

Kansallisen suunnittelun ministeri

RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Jean-Berchmans BIRARA,

Suunnitteluministeri

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT CHRISTOPHERIN JA NEVISIN KUNINGATAR:

Edwin LAURENT,

Saint Lucian täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT LUCIAN KUNINGATAR:

Edwin LAURENT,

Saint Lucian täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT VINCENTIN JA GRENADIINIEN KUNINGATAR:

Edwin LAURENT,

Saint Lucian täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

LÄNSI-SAMOAN ITSENÄISEN VALTION VALTIONPÄÄMIES:

Tuilaepa S. MALIELEGAOI,

Varapääministeri ja valtiovarainministeri

S~AO TOMÉN JA PRINCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Guilherme POSSER da COSTA,

Ulkoasiain- ja yhteistyöministeri

SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Falilou KANE,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Danielle de ST. JORRE,

Ulko-, suunnittelu- ja ympäristöministeri

SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Victor O. BRANDON,

Valtiosihteeri, kehitys ja taloudellinen suunnittelu

HÄNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATAR:

David SITAI,

Kansallisen suunnittelun ja kehityksen ministeri

SUDANIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Abdalla Hassan AHMED,

Valtiovarainministeri

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Richard B. KALLOE,

Kauppa- ja teollisuusministeri

HÄNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINGAS:

James Majahenkhaba DLAMINI,

Kauppa- ja teollisuusministeri

TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

M.T. KIBWANA,

Komissaari valtiovarainministeriössä, vastuualueenaan ulkomainen rahatalous

TSADIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Mme Mariam Mahamat NOUR,

Suunnittelu- ja yhteistyöministeri

TOGON TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Elliot Latevi-Atcho LAWSON,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

HÄNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINGAS TAUFA 'AHAU TUPOU IV:

Sione KITE,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

TRINIDADIN JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Lingston CUMBERBATCH,

Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

HÄNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATAR:

Kaliopate TAVOLA,

Fidzin täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Euroopan unionissa

VANUATUN HALLITUS:

Serge VOHOR,

Talousministeri

ZAIREN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

MOZAGBA Ngbuka

Varapääministeri ja kansainvälisen yhteistyön ministeri

SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Dipak K.A. PATEL

Kauppa- ja teollisuusministeri

ZIMBABWEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

Denis NORMAN,

Maatalousministeri

JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

Muutetaan neljäs AKT-EY-yleissopimus sen 366 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen seuraavilla määräyksillä:

A. KOKO YLEISSOPIMUKSESSA

1. Korvataan ilmaisu ''Euroopan talousyhteisö'' ilmaisulla ''Euroopan yhteisö'', lyhenne ''ETY'' lyhenteellä ''EY'' ja ilmaisu ''Euroopan yhteisöjen neuvosto'' ilmaisulla ''Euroopan unionin neuvosto'';

2. korvataan ilmaisu ''asiamies'' ilmaisulla ''edustuston päällikkö''.

B. JOHDANTO

3. Lisätään johdanto-osaan seitsemäs kappale seuraavasti:

''TOIVOVAT voivansa vahvistaa edelleen keskinäisiä yhteyksiään lisääntyneen poliittisen vuoropuhelun avulla ja laajentamalla sitä koskemaan ulkopolitiikkaan ja turvallisuuteen sekä maaryhmän yleiseen ja/tai yhteiseen etuun liittyviä asioita ja ongelmia,''.

C. ENSIMMÄINEN 0SA - AKT-EY-yhteistyötä koskevat yleiset määräykset

4. Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:

''AKT-valtioiden kehityslinjausten tukemiseksi on niiden otettava asianmukaisesti huomioon sekä yhteisön yhteistyöpolitiikan tavoitteet ja tärkeysjärjestys että AKT-valtioiden kehityspolitiikat ja niiden tärkeysjärjestys.''.

5. Korvataan 5 artikla seuraavasti:

''5 artikla

1. Yhteistyön tavoitteena on kehitys, joka keskittyy ihmiseen, joka on kehityksen pääasiallinen aikaansaaja ja hyödyntäjä, mikä edellyttää näin ollen kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistämistä. Yhteistyötoimet kuuluvat tähän myönteiseen lähestymistapaan, jossa ihmisoikeuksien kunnioittaminen tunnustetaan tosiasiallisen kehityksen perustekijäksi ja jossa myös yhteistyötä pidetään osana näiden oikeuksien edistämistä.

Tässä yhteydessä kehityspolitiikan ja yhteistyön on kiinteästi liityttävä ihmisten perusoikeuksien kunnioittamiseen ja niistä nauttimiseen sekä kansanvaltaisten periaatteiden tunnustamiseen ja soveltamiseen, oikeusvaltion lujittamiseen ja moitteettomaan julkiseen hallintoon. Myös yksilöiden ja ryhmien tekemien aloitteiden merkitys ja mahdollisuudet tunnustetaan, jotta väestö voi tosiasiallisesti osallistua kehitykseen 13 artiklan mukaisesti. Tässä yhteydessä yhteistyötoimien erityisenä tavoitteena on moitteettoman julkisen hallinnon varmistaminen.

Ihmisoikeuksien, kansanvaltaisten periaatteiden ja oikeusvaltion kunnioittaminen, jolla vahvistetaan AKT-valtioiden ja yhteisön välisiä suhteita ja yleissopimuksen kaikkia määräyksiä ja joka sääntelee sopimuspuolten sisä- ja ulkopolitiikkaa, muodostaa tämän yleissopimuksen olennaisen osan.

2. Sopimuspuolet vahvistavat tämän vuoksi kunnioittavansa syvästi ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat yksittäisten ihmisten ja kansojen oikeutettuihin pyrkimyksiin. Tässä tarkoitettuja oikeuksia ovat kaikki ihmisoikeudet, ja niiden eri ryhmät ovat toisistaan erottamattomia ja toisistaan riippuvaisia, ja niillä kaikilla on oikeutuksensa: syrjimätön kohtelu, ihmisten perusoikeudet, kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sivistykselliset oikeudet.

Jokaisella ihmisellä on omassa maassaan tai vieraassa maassa oikeus ihmisarvonsa kunnioitukseen ja lain suojaan.

AKT-EY-yhteistyön on edistettävä sellaisten esteiden poistamista, jotka estävät yksilöitä ja kansoja käyttämästä täysimääräisesti ja tosiasiallisesti taloudellisia, yhteiskunnallisia, poliittisia ja sivistyksellisiä oikeuksiaan, ja tämä on saavutettava heidän ihmisarvonsa, hyvinvointinsa ja kehittymisensä kannalta välttämättömän kehityksen avulla.

Sopimuspuolet vahvistavat kansainvälisestä oikeudesta heille johtuvat velvoitteensa ja sitoumuksensa pyrkiä poistamaan kaikki etniseen ryhmään, alkuperään, rotuun, kansallisuuteen, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon tai muuhun olosuhteeseen perustuva syrjintä. Tämä sitoumus koskee erityisesti kaikkia AKT-valtioissa tai yhteisössä ilmeneviä tilanteita, joilla saattaa olla yleissopimuksen tavoitteiden kannalta kielteinen vaikutus. Yhteisön jäsenvaltiot (ja/tai tarvittaessa yhteisö itse) ja AKT-valtiot valvovat edelleen toteuttamiensa oikeudellisten tai hallinnollisten toimenpiteiden mukaisesti, ettei niiden alueella laillisesti oleskelevia siirtotyöläisiä, opiskelijoita eikä muita ulkomaan kansalaisia millään tavalla syrjitä rodullisten, uskonnollisten, sivistyksellisten tai yhteiskunnallisten syiden perusteella varsinkaan asumista, koulutusta, terveydenhuoltoa, muita sosiaalipalveluja tai työtä koskevissa asioissa.

3. AKT-valtioiden pyynnöstä voidaan kehitysrahoitusyhteistyön sääntöjen mukaisesti myöntää rahavaroja ihmisoikeuksien edistämiseen AKT-valtioissa, kansanvaltaan tähtääviin toimenpiteisiin ja oikeusvaltion sekä moitteettoman julkisen hallinnon vahvistamiseen. Käytännön julkiset tai yksityiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia ja kansanvaltaa, erityisesti oikeudellisten asioiden osalta, voidaan toteuttaa järjestöjen kanssa, joilla on alalla kansainvälisesti tunnustettua asiantuntemusta.

Lisäksi voidaan instituutioiden ja hallinnon uudistamisen tukemiseksi käyttää rahoituspöytäkirjassa tähän tarkoitukseen määrättyjä varoja asianomaisten AKT-valtioiden toteuttamien toimenpiteiden täydentämiseksi maaohjelman yhteydessä erityisesti asiaa koskevien hankkeiden ja ohjelmien valmistelu- ja aloitusvaiheessa.''.

6. Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

''2. Sopimuspuolet tunnustavat, että etusija on annettava ympäristönsuojelulle ja luonnonvarojen säilyttämiselle, jotka ovat kestävän ja tasapainoisen kehityksen edellytyksiä sekä taloudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta katsoen. Ne tunnustavat, että on tärkeää edistää markkinatalouden ja yksityisen alan kehityksen kannalta suotuisia olosuhteita AKT-valtioissa.''.

7. Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

''6 a artikla

Sopimuspuolet tunnustavat kaupankäynnin keskeisen merkityksen kehityksen edistämisessä. Yhteisö ja AKT-valtiot sopivat sen vuoksi asettavansa kaupan kehittämisen etusijalle nopeuttaakseen AKT-valtioiden talouden kasvua ja niiden talouden yhdentymistä maailmantalouteen sopusointuisesti ja asteittain. Edellä mainitun huomioon ottaen olisi myönnettävä riittävät varat AKT-valtioiden kaupan laajentamiseen.''.

8. Korvataan 12 artikla seuraavasti:

''12 artikla

Silloin kun yhteisö suunnittelee toteuttavansa toimivaltansa rajoissa toimenpiteitä, jotka voisivat vaikuttaa AKT-valtioiden etuihin tämän yleissopimuksen tavoitteiden osalta, yhteisö ilmoittaa niistä AKT-valtioille riittävän ajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 366 a artiklan määräysten soveltamista. Tämän vuoksi komissio ilmoittaa samalla kertaa AKT-valtioiden sihteeristölle tällaisia toimenpiteitä koskevat ehdotukset. Tarvittaessa AKT-valtiot voivat myös omasta aloitteestaan esittää tiedustelun.

Niiden pyynnöstä käydään riittävän ajoissa neuvotteluja, jotta valtioiden käsitykset toimenpiteiden vaikutuksesta voidaan ottaa huomioon ennen lopullista päätöstä.

Tällaisten neuvottelujen jälkeen AKT-valtiot voivat lisäksi esittää käsityksensä kirjallisesti yhteisölle ja tehdä muutosehdotuksia ilmoittaen miten niiden käsitykset olisi otettava huomioon.

Jos yhteisö ei suostu AKT-valtioiden ehdotuksiin, se ilmoittaa niille asiasta mahdollisimman pian perustellen kantansa.

AKT-valtioille toimitetaan myös riittävät tiedot näiden päätösten voimaantulosta, mahdollisuuksien mukaan ennakolta.''.

9. Lisätään 12 a artikla seuraavasti:

''12 a artikla

Tunnustaen hajautetun yhteistyön toimijoiden mahdollisuudet myönteisesti osallistua AKT-valtioiden kehittämiseen, sopimuspuolet sopivat tehostavansa yrityksiään kannustaa AKT-valtioiden ja yhteisön toimijoiden osallistumista yhteistyötoimintaan. Tätä varten tämän yleissopimuksen varoja voidaan käyttää tukemaan hajautettuja yhteistyötoimia. Kyseisten toimien on oltava yhdenmukaisia AKT-valtioiden määrittelemien tärkeysjärjestysten, suuntaviivojen ja kehitysmenetelmien kanssa.''.

10. Lisätään 15 a artikla seuraavasti:

''15 a artikla

Kaupankäynnin kehittämisen tavoitteena on oltava AKT-valtioiden kaupan kehittäminen, monipuolistaminen ja lisääminen sekä niiden kilpailukyvyn parantaminen niiden kotimaanmarkkinoilla, alueellisilla ja AKT-valtioiden keskinäisillä markkinoilla sekä yhteisön ja kansainvälisillä markkinoilla. Sopimuspuolet sitoutuvat käyttämään kaikkia tämän yleissopimuksen mukaisia keinoja, mukaan lukien kaupallinen yhteistyö sekä rahoitus- ja tekniseen yhteistyöhön liittyvät keinot, tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ne sopivat myös panevansa tämän yleissopimuksen määräykset täytäntöön yhtenäisellä ja yhteensovitellulla tavalla.''.

11. Poistetaan 20, 21 ja 22 artikla.

12. Lisätään 30 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

''3. Lisäksi ministerineuvosto johtaa entistä laajempaa poliittista vuoropuhelua. Tätä varten molemmat sopimuspuolet järjestäytyvät varmistaakseen tehokkaan vuoropuhelun.

Tällainen vuoropuhelu on mahdollista myös muussa kuin tässä yhteydessä, esimerkiksi maantieteellisessä ja muussa keskusteltavina oleviin aiheisiin soveltuvassa kokoonpanossa, jos sopimuspuolet pitävät sitä tarpeellisena.''

13. Korvataan 32 artiklan 1 kohta seuraavasti:

''1. Yhteinen edustajakokous muodostuu tasalukuisesta määrästä toisaalta Euroopan parlamentin jäseniä, jotka edustavat yhteisöä, ja toisaalta asianomaisen AKT-valtion parlamentin jäseniä tai parlamentin nimeämiä edustajia. Jos parlamenttia ei ole, yhteisen edustajakokouksen on hyväksyttävä ennakolta edustajan osallistuminen.''.

D. TOINEN 0SA - AKT-EY-YHTEISTYÖN ALUEET

14. Lisätään 50 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

''3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut erityissopimukset eivät saa vaarantaa AKT-alueiden tuotantoa ja kauppavirtoja.''.

15. Korvataan 51 artiklan toisen kohdan b, c ja e alakohta seuraavasti:

''b) jos 105 elintarvikeapuna toimitetut tuotteet myydään, ne on myytävä sellaisella hinnalla, joka ei aiheuta häiriöitä kotimaanmarkkinoilla eikä rajoita kyseisten tuotteiden alueellisen kaupan kehittämistä ja tehostamista. Tästä johtuvat vastaavuusrahastojen varat on käytettävä ensisijaisesti maaseudun kehitystä koskevien hankkeiden tai ohjelmien täytäntöönpanon tai toiminnan rahoittamiseen; näitä varoja voidaan käyttää myös kaikkiin yhteisellä sopimuksella hyväksyttyihin perusteltuihin tarkoituksiin ottaen huomioon 226 artiklan d alakohdan määräykset;

c)jos toimitetut tuotteet jaetaan ilmaiseksi, niiden on kuuluttava osana erityisesti heikompiosaisimmille väestönosille tarkoitettuihin ravitsemusohjelmiin tai ne on jaettava korvauksena työstä, ja asianomaisten AKT-valtioiden ja alueen kauppavirrat on otettava huomioon;

e)toimitettujen tuotteiden on ensisijaisesti vastattava vastaanottajien tarpeita. Näitä tuotteita valittaessa olisi otettava huomioon erityisesti kustannusten suhde tuotteiden erityiseen ravintoarvoon ja tämän valinnan vaikutus kulutustottumuksiin sekä kotimaan- ja alueellisen kaupan kehitykseen;''.

16. Korvataan 87 artikla seuraavasti:

''87 artikla

1. Suurlähettiläskomitea nimittää teollisen yhteistyön komitean jäsenet, valvoo sen toimintaa sekä määrää sen kokoonpanon ja toimintaa koskevat säännöt.

2. Teollisen yhteistyön komitea tarkkailee edistymistä AKT-valtioiden ja Euroopan yhteisön teollisen yhteistyöpolitiikan toteuttamisessa. Teollisuuden kehittämiskeskuksen, jäljempänä 'TKK', osalta komitea tarkastelee ja hyväksyy:

a) TKK:n yleisen toimintamallin;

b) toisen rahoituspöytäkirjan 3 artiklassa tarkoitettujen kokonaisvarojen kohdentamisen vuosittain;

c) TKK:n vuotuisen talousarvion ja tilinpäätöksen.

3. Teollisen yhteistyön komitea antaa kertomuksen suurlähettiläs-komitealle. Edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi se suorittaa työjärjestyksessä määrätyt tehtävät sekä suurlähettiläskomitean sille määräämät tehtävät.''.

17. Poistetaan 88 artikla.

18. Korvataan 89 artikla seuraavasti:

''89 artikla

1. TKK edistää AKT-valtioiden teollisuusyritysten perustamista ja lujittamista tukemalla erityisesti yhteisön ja AKT-valtioiden taloudellisten toimijoiden yhteisiä aloitteita. TKK:n on suoritettava tehtävänsä valikoiden painottaen erityisesti yhteisyritysten ja alihankinnan tarjoamia mahdollisuuksia.

2. TKK:n tehtävänä on:

a) tehokkuutensa varmistamiseksi keskittää ponnistelunsa AKT-valtioihin, jotka ovat:

i) yksilöineet tuen teolliseen kehitykseen tai yksityiselle alalle yleensä 281 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti maaohjelmasuunnitelmissaan; ja/tai

ii) saaneet yhteisön muilta toimielimiltä rahoitustukea ja -apua yksityisen alan ja/tai teollisuuden edistämiseksi ja kehittämiseksi;

b) toteuttaa toimiaan a alakohdassa tarkoitettujen AKT-valtioiden maaohjelmasuunnitelmiaan varten perustamien teollisen kehityksen tai yksityisen alan tukiohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä;

c) lisätä toiminnallista läsnäoloaan a alakohdassa tarkoitetuissa valtioissa yksilöidäkseen hankkeita ja niiden alullepanijoita ja antaakseen apua näiden hankkeiden esittelemisessä rahoituslaitoksille;

d) asettaa etusijalle sellaisten toimijoiden yksilöimisen, joilla on toteuttamiskelpoisia pieniä ja keskisuuria teollisia hankkeita, ja jos nämä hankkeet vastaavat kyseisten AKT-valtioiden tarpeita, auttaa niiden edistämisessä ja toteuttamisessa.

3. Komissio, Euroopan investointipankki, jäljempänä 'pankki', ja TKK harjoittavat toiminnallista yhteistyötä kukin toimialallaan. Tätä varten, varmistaakseen yhteisön johdonmukaisuuden toimissa yleisesti yksityisen alan ja erityisesti teollisuuden tukemiseksi 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa AKT-valtioissa, komissio laatii yhteistyössä pankin kanssa ja yhdessä TKK:n kanssa kyseisille aloille tukiohjelmia, jotka sisältävät noudatettavan toimintalinjan suuntaviivat.''

19. Korvataan 91 artikla seuraavasti:

''91 artikla

TKK:n päällikkönä on johtaja sekä tätä avustava apulaisjohtaja, jotka valitaan ammatillisten ansioidensa, teknisten taitojensa ja johtamiskokemuksensa perusteella, ottaen aiheellisella tavalla huomioon liitteen XIV määräykset, ja jotka molemmat nimittää teollisen yhteistyön komitea. TKK:n johto toteuttaa teollisen yhteistyön komitean määrittelemiä suuntaviivoja ja on vastuussa johtokunnalle.''.

20. Korvataan 92 artikla seuraavasti:

''92 artikla

1. Teollisen yhteistyön komitea nimittää TKK:n johtokunnan jäsenet, valvoo sen toimintaa ja määrää sen kokoonpanon sekä toimintaa koskevat säännöt. Johtokunta, jossa AKT-valtiot ja yhteisö ovat yhtäläisesti edustettuina, muodostuu kuudesta riippumattomasta, erittäin pätevästä henkilöstä, joilla on huomattavaa kokemusta teollisesta yhteistyöstä. Komissiolla, pankilla, AKT-sihteeristöllä ja neuvoston sihteeristöllä on kullakin edustaja, joka osallistuu tarkkailijana asian käsittelyyn.

2. Johtokunnan tehtävänä on:

a) antaa teollisen yhteistyön komitean tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi TKK:n yleinen toimintamalli, talousarvio ja tilinpäätös, jotka se on vahvistanut TKK:n johdon esittämien ehdotusten perusteella;

b) hyväksyä TKK:n johtajan ehdotuksesta monivuotiset ja vuosittaiset toimintaohjelmat, vuosikertomus, organisaatiorakenne, henkilöstöpolitiikka ja hallintokaavio;

c) varmistaa, että TKK:n johto toteuttaa teollisen yhteistyön komitean hyväksymää yleistä toimintalinjaa ja vuotuista talousarviota tehokkaasti ja oikein.

3. Edellä tarkoitettujen tehtävien lisäksi johtokunta suorittaa sen työjärjestyksessä määrätyt tehtävät ja muut Teollisen yhteistyön komitean sille määräämät tehtävät. Johtokunta esittää teollisen yhteistyön komitealle määräajoin kertomuksen johtokunnan toiminnan yhteydessä esille tulleista kysymyksistä.''.

21. Korvataan 93 artiklan 3 kohta seuraavasti:

''3. Suurlähettiläskomitea vahvistaa TKK:n perussäännön, taloutta ja henkilöstöä koskevat määräykset sekä työjärjestyksen sen jälkeen, kun toinen rahoituspöytäkirja on allekirjoitettu.''.

22. Poistetaan 94, 95 ja 96 artikla

23. Lisätään 129 artiklan ainoan kohdan alkuun numero ''1'' sekä lisätään 2 ja 3 kohta seuraavasti:

''2. AKT-valtioiden merikaupan edistämiseksi ja kehittämiseksi sopimuspuolet voivat kehitysrahoitusyhteistyötä toteutettaessa kiinnittää erityistä huomiota olemassa olevien välineiden yhteydessä siihen, että AKT-valtioiden meriliikenteen alan toimijoiden mahdollisuutta käyttää yleissopimuksessa tarkoitettuja varoja helpotetaan ja kannustetaan, erityisesti meriliikennepalvelujen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden ja ohjelmien osalta.

3. Yhteisö voi osallistua hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen tässä artiklassa tarkoitetuilla aloilla riskipääoman ja/tai pankin lainojen muodossa.''.

24. Korvataan 135 artikla seuraavasti:

''135 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat 15 a artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteitä kaupan kehittämiseksi kaikissa sen vaiheissa tuotteiden jakeluun saakka.

Tavoitteena on taata, että AKT-valtiot saavat mahdollisimman suuren hyödyn tämän yleissopimuksen määräyksistä ja voivat toimia mahdollisimman suotuisin edellytyksin yhteisön, kotimaan-, osa-alueiden, alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla monipuolistaen tavara- ja palvelukauppansa valikoimaa ja lisäten tämän kaupan arvoa ja määrää.

Tätä varten AKT-valtiot ja yhteisö sitoutuvat varmistamaan, että kaupan kehittämisohjelmille annetaan etusija kansallisia ja alueellisia ohjelmia laadittaessa 281 artiklan ja tämän yleissopimuksen muiden asiaa koskevien määräyksien mukaisesti.''.

25. Korvataan 136 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

''1. AKT-valtioiden ja yhteisön välisen kaupan kehittämisen lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota toimiin, joiden tarkoituksena on lisätä AKT-valtioiden omavaraisuutta, kehittää AKT-valtioiden keskinäistä ja kansainvälistä kauppaa sekä parantaa kaupan ja palvelualan alueellista yhteistyötä.

2. Tässä yleissopimuksessa määrättyjen välineiden yhteydessä ja niihin liittyvien määräysten mukaisesti ryhdytään AKT-valtioiden ja -alueiden pyynnöstä toimiin erityisesti seuraavilla aloilla:

- kaupan kehittämisen kannalta tarpeellisten asianmukaisten makrotaloudellisten politiikkojen määrittelemisen tukeminen,

- asianmukaisen oikeudellisten ja hallinnollisten perusrakenteiden luomisen tai uudistamisen sekä hallinnollisten menettelyjen uudistamisen tukeminen,

- yhdenmukaisten kaupan toimintamallien käyttöön ottaminen,

- AKT-valtioiden tukeminen omien sisäisten voimavarojen, tietojärjestelmien sekä kaupan aseman ja sen taloudelliselle kehitykselle olevan merkityksen ymmärtämisen kehittämiseksi,

- kauppaan liittyvän infrastruktuurin lujittamisen tukeminen sekä erityisesti AKT-valtioiden tukipalveluiden infrastruktuurin kehittämistä ja parantamista koskevien pyrkimysten tukeminen, mukaan lukien kuljetus- ja varastointipalvelut, tavaroiden ja palvelujen tehokkaan jakelun varmistamiseksi ja AKT-valtioiden viennin lisäämiseksi,

- inhimillisten voimavarojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen kaupan ja palvelujen alalla, erityisesti yhteisön, alueellisille ja kansainvälisille markkinoille suunnattujen valmistus-, markkinointi-, jakelu- ja kuljetusalojen osalta,

- yksityisen alan kehityksen tukeminen, erityisesti pienten ja keski-suurten yritysten tuotteiden yksilöimisen ja kehittämisen sekä markkinoiden ja vientiin suuntautuneiden yhteisyritysten osalta,

- sellaisten AKT-valtioiden toimien tukeminen, joiden tarkoituksena on rohkaista ja houkutella yksityistä sijoitustoimintaa ja yhteishankkeita,

- AKT-valtioiden kaupan ja palvelujen kehittämisestä vastaavien järjestöjen perustaminen, mukauttaminen ja vahvistaminen kiinnittäen erityisesti huomiota sellaisten AKT-valtioiden järjestöjen erityistarpeisiin, jotka ovat vähiten kehittyneitä tai sisämaa- tai saarivaltioita,

- AKT-valtioiden tuotteiden laadun parantamista, tuotteiden mukauttamista markkinoiden tarpeisiin ja markkinoiden monipuolistamista koskevien pyrkimysten tukeminen,

- AKT-valtioiden tukeminen niiden pyrkimyksissä päästä tehokkaammin kolmansien maiden markkinoille,

- markkinoiden kehittämistoimenpiteet, mukaan lukien AKT-valtioiden, yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden taloudellisten toimijoiden välisten yhteyksien ja tietojen vaihdon tehostaminen,

- AKT-valtioiden tukeminen nykyaikaisten markkinoinnin tekniikoiden soveltamiseksi tuotantoon suuntautuvilla aloilla ja ohjelmissa, kuten maaseudun kehittämisessä ja maataloudessa.''.

26. Korvataan 136 artiklan 4 kohdan sana ''should'' sanalla ''may'' (koskee vain englanninkielistä toisintoa).

27. Korvataan 141 artikla seuraavasti:

''141 artikla

1. AKT-EY-kulttuuriyhteistyön säätiö ja muut erikoistuneet toimielimet voivat avustaa tämän osaston tavoitteiden täytäntöönpanossa omalla toiminta-alallaan.

2. Kulttuuriyhteistyön osalta tähän päämäärään tähtäävä toiminta käsittää seuraavat alueet:

a) selvitykset, tutkimukset ja toimenpiteet, jotka koskevat yhteistyönkulttuuriulottuvuuden huomioon ottamisen kulttuurinäkökohtia;

b) selvitykset, tutkimukset ja toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää AKT-valtioiden väestöjen kulttuuri-identiteettiä ja kaikkia aloitteita, jotka voivat vahvistaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua.''.

28. Korvataan 159 artiklan j alakohta seuraavasti:

''j) asianomaisten AKT-valtioiden pyynnöstä sellaisten toimien ja rakenteiden tukeminen, joilla edistetään alakohtaisten politiikkojen, mukaan lukien kaupan kehittäminen ja rakenteelliset mukauttamispyrkimykset, yhteensovittamista;''.

29. Korvataan 164 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

''d) AKT-ministerineuvosto tai erityisesti valtuutettuna AKT-suurlähettiläskomitea voivat esittää AKT-valtioiden keskinäisiä alueellisia yhteistyösuunnitelmia koskevia rahoituspyyntöjä. Tässä yhteydessä yhteisö ilmoittaa AKT-valtioille toisen rahoituspöytäkirjan soveltamisjakson alussa niiden rahavarojen määrän, jotka ovat käytettävissä AKT-valtioiden keskinäiseen alueelliseen yhteistyöhön;''.

E. KOLMAS 0SA - AKT-EY-YHTEISTYÖN VÄLINEET

30. Korvataan 167 artiklan 2 kohta seuraavasti:

''2. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että AKT-valtioiden yhteisön kanssa käymästä kaupasta saadaan tosiasiallisia lisäetuja ja että niiden tuotteiden markkinoille pääsyn edellytyksiä parannetaan AKT-valtioiden kaupan kasvuvauhdin ja erityisesti niiden yhteisöön suuntautuvan viennin lisäämiseksi sekä entistä paremman kaupan tasapainon takaamiseksi sopimuspuolten välillä lisäten siten vientiä alueellisille ja kansainvälisille markkinoille.''

31. Korvataan 177 artiklan 1 kohta seuraavasti:

''1. Jos tämän luvun soveltamisesta aiheutuu vakavia häiriöitä jollakin yhteisön taikka yhden tai useamman yhteisön jäsenvaltion taloudellisen toiminnan alalla ja jos soveltaminen vaarantaa niiden rahatalouden ulkoista vakautta taikka jos ilmenee vaikeuksia, jotka saattavat johtaa rahatalouden vakauden merkittävään heikentymiseen, yhteisö voi toteuttaa suojatoimenpiteitä. Näistä toimenpiteistä ilmoitetaan välittömästi ministerineuvostolle.''

32. Korvataan 178 artiklan 3 kohta seuraavasti:

''3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ennakkoneuvottelut eivät kuitenkaan ole esteenä välittömille päätöksille, joita yhteisö voi tehdä 177 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos se on tarpeen erityisolosuhteiden vuoksi.''

33. Korvataan 181 artiklan toisen kohdan 4 alakohta seuraavasti:

''4) jos yhteisö toteuttaa 177 artiklan mukaisesti suojatoimenpiteitä, niistä voidaan neuvotella ministerineuvostossa asianomaisten sopimuspuolten pyynnöstä erityisesti 177 artiklan 3 kohdan määräysten noudattamisen varmistamiseksi.''.

34. Korvataan 187 artiklan 1 kohdassa tuotetta koskeva merkintä 24 seuraavasti:

''24. Tuoreet banaanit 0803 00 11 ja 19'',

sekä lisätään tuotetta koskeva merkintä 50 seuraavasti:

''50. Karakul- karitsojen nahat

4301 30 00:sta

4302 13 00:sta

4302 30 31:stä.''.

35. Lisätään 193 artiklaan 4 alakohta seuraavasti:

''4) määrät, jotka kertyvät sovellettaessa 366 a artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa.''.

36. Lisätään 194 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

''5. Lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettua pienentämistä, muuta siirtoon perustuvaa pienentämistä ei toteuteta järjestelmän varojen vajauksen vuoksi, jos vähiten kehittyneiden tai AKT-sisämaavaltioiden ollessa kyseessä näin 2 kohdan mukaisesti pienennetty siirtoperuste on vähemmän kuin kaksi miljoonaa ecua tai saarivaltioiden ollessa kyseessä vähemmän kuin yksi miljoona ecua.''.

37. Korvataan 203 artikla seuraavasti:

''203 artikla

1. Jos tarkasteltaessa:

a) soveltamisvuonna markkinoille saatettua tuotantoa viiteajanjaksoon verrattuna; tai

b) saman ajanjakson aikana markkinoille saatetun tuotannon kokonaisviennin osuutta; taikka

c) saman jakson aikana yhteisöön vietävän kokonaisviennin osuutta; tai

d) edellä b ja c alakohdassa tarkoitettujen lukujen summaa

ilmenee suurta alenemista, komissio ja kyseinen AKT-valtio neuvottelevat siitä, onko siirtoperuste säilytettävä vai onko sitä pienennettävä ja kuinka paljon.

2. Alenemista pidetään 1 kohtaa sovellettaessa suurena, jos se on vähintään 20 prosenttia.''.

38. Korvataan 209 artiklan 4 kohta seuraavasti:

''4. Jos on jo olemassa mukauttamisohjelma, mukaan lukien tuotannon ja viennin uudelleenjärjestely- tai monipuolistamistoimet, varojen käyttö toteutetaan sopusoinnussa tämän toiminnan kanssa, ja niillä tuetaan kaikkea yhtenäistä uudistuspolitiikkaa.''.

39. Korvataan 211 artiklan 1 kohta seuraavasti:

''1. Yleissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siirtosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä siirtosumma maksetaan ecuina yhteisön jäsenvaltion korolliselle tilille, mitä varten edellytetään sekä AKT-valtion että komission allekirjoitusten esittämistä. Kaikki korot merkitään kyseisen tilin hyväksi.''.

40. Lisätään 220 artiklaan p alakohta seuraavasti:

''p) tukea kauppapolitiikkojen ja -ohjelmien määrittämistä ja toteuttamista AKT-valtioiden sopusointuisen ja asteittaisen maailmantalouteen yhdentymisen edistämiseksi.''.

41. Muutetaan 224 artikla seuraavasti:

- korvataan d alakohta seuraavasti:

''d) talousarviota koskevaa tukea, jolla on tarkoitus lieventää sisäisiä rahoitusvaikeuksia:

i) joko suoraan sellaisten AKT-valtioiden osalta, joiden valuutta on vapaasti vaihdettavaa ja siirrettävää;

ii) tai välillisesti käyttämällä yhteisön eri välineiden avulla saatuja toisen osapuolen rahaston varoja;'',

- korvataan i alakohta seuraavasti:

''i) AKT-valtioille aiheutuvia ylimääräisiä henkilöstö- ja aineellisia menoja, jotka ovat välttämättömiä Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä 'rahasto', rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien tehokkaaseen ja tosiasialliseen hallintoon ja johtamiseen;'',

- lisätään m alakohta seuraavasti:

''m) tukea toimielinten ja hallinnollisia uudistustoimenpiteitä varten kansanvallan ja oikeusvaltion tavoitteen saavuttamiseksi.''.

42. Korvataan 230 artiklan 2 kohdan g alakohta seuraavasti:

''g) AKT-valtioiden ja yhteisön hajautetun yhteistyön toimijat, jotta heille annettaisiin mahdollisuus toteuttaa taloudellisia, kulttuurin alan, yhteiskunnallisia ja koulutushankkeita ja -ohjelmia AKT-valtioissa hajautetun yhteistyön yhteydessä.''.

43. Korvataan 233 artiklan 4 kohta seuraavasti:

''4. Jos rahoitustukea myönnetään lopulliselle edunsaajalle välittäjän kautta tai suoraan yksityisellä alalla:

a) ehdot, joilla kyseistä tukea myönnetään välittäjän kautta lopulliselle edunsaajalle tai suoraan lopulliselle edunsaajalle yksityisellä alalla, vahvistetaan rahoitusyleissopimuksessa ja lainasopimuksessa; ja

b) kaikki kyseisen edelleenlainaamisen perusteella välittäjälle koituva taloudellinen hyöty tai yksityisellä alalla lopulliselle edunsaajalle tapahtuvan suoran lainaamisen perusteella koituva taloudellinen hyöty käytetään kehitystarkoituksiin rahoitusyleissopimuksessa tai lainasopimuksessa tarkoitetuin edellytyksin sen jälkeen, kun on otettu huomioon hallinnolliset kustannukset, valuuttakursseihin liittyvät ja taloudelliset riskit sekä lopulliselle edunsaajalle toimitetun teknisen avun kustannukset.''.

44. Muutetaan 234 artikla seuraavasti:

- korvataan johdantosanat seuraavasti:

''1. Riskipääoma voi olla joko lainojen, osuuksien tai muun pääoman kaltaisen tuen muodossa.'',

- lisätään 1 kohdan b a alakohta seuraavasti:

''b a) Pääoman kaltainen tuki voi muodostua osakkeenomistajien ennakoista, vaihtovelkakirjalainoista, lainoista, joihin on osallistumisoikeus, tai muista vastaavista tukimuodoista.'',

- korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

''c)Riskipääomiin kohdistuviin toimiin sovellettavat edellytykset riippuvat kunkin rahoitetun hankkeen tai ohjelman ominaispiirteistä ja ovat yleensä edullisempia kuin ne, joita sovelletaan korkotuettuihin lainoihin. AKT-valtioille tai välittäjille myönnettävien lainojen koron on kuitenkin oltava vähemmän kuin kolme prosenttia.''

- lisätään 1 kohdan c a ja c b alakohta seuraavasti:

c a)Riskipääomavaroja voidaan käyttää tukemaan sijoituksia koskevia esitutkimuksia ja asiantuntija-apuna 268 artiklan 1 kohdan g alakohdan määräysten mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa lainat maksetaan takaisin ainoastaan silloin, jos sijoitus toteutetaan.

c b)Osuudet tai muu pääoman kaltainen tuki korvataan kyseisen hankkeen tai ohjelman saavutusten perusteella ja saatu voitto jaetaan yhteisön ja mainittuun hankkeeseen tai ohjelmaan osallistuvien osapuolten välillä.'',

- korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

''b)rahoitettaessa riskipääomalla pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', sijoituksia valuuttakurssiriski jaetaan yhteisön ja muiden asianomaisten osapuolten kesken. Keskimääräisesti valuuttakurssiriski jaetaan samansuuruisiin osiin;''.

45. Lisätään 235 artiklaan b a alakohta seuraavasti:

''b a) rahoitettaessa suoraan yksityistä alaa yksinomaan kaupallisia hankkeita varten b alakohdassa mainittua tuen määrää ei sovelleta lainoihin, joita myönnetään muille kuin AKT-valtioiden lainaajille tai AKT-valtioiden yrityksille, joiden osakkeen-omistajista enemmistö on AKT-valtioiden ulkopuolisia osakkeenomistajia;''.

46. Korvataan 236 artiklan a alakohta seuraavasti:

''a) myötävaikuttaa hoidossaan olevien varojen avulla AKT-valtioiden taloudelliseen ja teolliseen kehitykseen sekä kansallisella että aineellisella tasolla ja tätä varten rahoittaa teollisuuden, maataloustuotannon, matkailun, kaivostuotannon ja energiantuotannon aloilla sekä näihin aloihin liittyvillä liikenteen ja televiestinnän aloilla ensisijaisesti tuotannollisia hankkeita ja ohjelmia tai muita sijoituksia, joiden tarkoituksena on edistää yksityistä alaa. Tämä alakohtainen tärkeysjärjestys ei estä pankkia rahoittamasta omista varoistaan tuotannollisia hankkeita ja ohjelmia muilla aloilla, mukaan lukien kaupallinen maatalous;''.

47. Lisätään 243 artiklan ainoan kohdan alkuun numero ''1'' ja lisätään 2 kohta seuraavasti:

''2. AKT-valtiot ja yhteisö tunnustavat myös välttämättömyyden edistää alueellisen tason uudistusohjelmia varmistamalla, että kansallisten ohjelmien valmistelussa otetaan aiheellisella tavalla huomioon alueellinen toiminta, joka vaikuttaa kansalliseen kehitykseen. Tätä varten rakennemukautuksessa pyritään myös:

a) yhdistämään määrittelyn alussa sellaiset toimenpiteet, joilla kannustetaan alueellista yhdentymistä, ja ottamaan huomioon rajat ylittävien mukautusten merkitys;

b) tukemaan makrotaloudellisten ja alakohtaisten politiikkojen yhdenmukaistamista ja yhteensovittamista, mukaan lukien vero- ja tulliala, jotta saavutettaisiin tavoitteet alueellisesta yhdentymisestä ja rakenteellisesta uudistuksesta kansallisella tasolla;

c) edistämään ja tukemaan alakohtaisten uudistuspolitiikkojen toteuttamista alueellisella tasolla;

d) tukemaan kaupan, maksujen ja rajat ylittävien sijoitusten vapautumista.''.

48. Korvataan 244 artiklan c alakohta seuraavasti:

''c) avulla tuetaan AKT-valtioiden ensisijaisia kehitystavoitteita, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämistä, elintarviketurvaa, JKJK:ta, kaupan kehittämistä ja ympäristönsuojelua sekä edistetään velkataakan keventämistä;''.

49. Korvataan 246 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

''1. Kaikki AKT-valtiot voivat periaatteessa saada rakennemukautustukea riippuen toteutettujen tai suunniteltujen makrotaloudellisten tai alakohtaisten uudistusten laajuudesta ja ottaen huomioon alueelliset näkökohdat sekä uudistusten tehokkuus ja niiden mahdolliset vaikutukset taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen sekä valtioiden sellaisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin, joita voidaan arvioida seuraavien tekijöiden avulla:''.

50. Muutetaan 247 artikla seuraavasti:

- korvataan 2 kohta seuraavasti:

''2. Tämä tuki mukautuspyrkimyksille voidaan myöntää:

a) alakohtaisina tai yleisinä tuontiohjelmina 224 artiklan c alakohdan ja 225 artiklan mukaisesti;

b) talousarviota koskevana tukena 224 artiklan d alakohdan mukaisesti;

c) rakennemukautustukiohjelmiin liittyvänä teknisenä apuna.'',

- korvataan 4 kohta seuraavasti:

''4. Rakennemukautustuki pannaan täytäntöön joustavasti soveltaen seuraavia välineitä olosuhteiden mukaisesti:

a) asianmukaisin väline makrotaloudellisia uudistuksia toteuttavien valtioiden osalta on tavallisesti yleinen tuontiohjelma (YTO), joka on yhdenmukainen yleissopimuksessa määritellyn rakennemukautusten käsitteen kanssa;

b) talousarviota koskeva tuki AKT-valtioiden auttamiseksi niiden talousarvioiden yhtenäisen, tehokkaan ja oikeudenmukaisen täytäntöönpanon parantamiseksi;

c) alakohtaista tuontiohjelmaa (ATO) voidaan käyttää alakohtaisen mukautusohjelman tukemiseen tai makrotaloudellisten uudistusten osalta entistä laajemman alakohtaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi.'',

- lisätään 5 kohta seuraavasti:

''5. Edellä 4 kohdassa määriteltyjä välineitä voidaan myös käyttää samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti tukemaan 246 artiklan mukaisesti tukeen oikeutettuja AKT-valtioita toteuttamaan uudistuksia, joiden tarkoituksena on alueiden välinen taloudellinen vapautuminen ja joista aiheutuu nettosiirtymäkustannuksia.''.

51. Korvataan 248 artiklan c alakohta seuraavasti:

''c) varmistaa, että AKT-valtioiden taloudelliset toimijat voivat käyttää ohjelman varoja mahdollisimman laajasti ja avoimesti ja että hankintamenettelyt on sovitettu asianomaisen valtion hallinnollisiin ja kaupallisiin käytäntöihin ja että tuontitavaroiden hinta-laatu -suhde on paras mahdollinen ja että on olemassa tarpeellinen vastaavuus rakennemukautusten tukemismenettelyjen yhdenmukaistamista koskevan kansainvälisen kehityksen kanssa.''.

52. Lisätään III osaston 2 lukuun 4 a jakso seuraavasti:

''4 a jakso

Hajautettu yhteistyö

251 a artikla

1. AKT-valtioiden pitkän aikavälin kehityksen perustan vahvistamiseksi ja monipuolistamiseksi sekä kaikkien sellaisten AKT-valtioiden ja yhteisön toimijoiden, jotka voivat edistää AKT-valtioiden itsenäistä kehitystä, kannustamiseksi esittämään ja toteuttamaan aloitteita, AKT-EY-yhteistyöllä tuetaan asianomaisten AKT-valtioiden asettamissa rajoissa tällaisia kehitystoimia hajautetun yhteistyön yhteydessä etenkin silloin, kun niissä yhdistyvät AKT-valtioiden järjestöjen ja yhteisön vastaavien järjestöjen pyrkimykset ja voimavarat. Tällä yhteistyömuodolla pyritään erityisesti saamaan hajautetun yhteistyön toimijoiden kyvyt, innovatiiviset toimintamenetelmät ja voimavarat palvelemaan AKT-valtioiden kehitystä.

2. Tässä artiklassa tarkoitettuja toimijoita ovat hajautetut julkiset viranomaiset, maatalous- ja kyläryhmittymät, osuuskunnat, ammattijärjestöt, opetus- ja tutkimuslaitokset, valtioista riippumattomat kehitysjärjestöt, muut yhdistykset sekä sellaiset ryhmät ja toimijat, jotka pystyvät ja ovat halukkaita antamaan omasta aloitteestaan osuutensa AKT-valtioiden kehityksen hyväksi edellyttäen, että toimijat ja/tai toimet ovat voittoa tavoittelemattomia.

251 b artikla

1. AKT-EY-yhteistyön yhteydessä pyritään erityisesti edistämään ja tukemaan AKT-valtioiden toimijoiden aloitteita sekä lisäämään kyseisten toimijoiden toimintakykyä. Tässä yhteydessä yhteistyötä tuetaan joko AKT-valtioiden toimijoiden itsenäistä toimintaa tai niiden toimintaa yhdistettynä sellaisten yhteisön toimijoiden tukeen, jotka antavat kykynsä, kokemuksensa, teknologiset ja organisatoriset taitonsa tai rahavarojaan apua AKT-valtioiden toimijoiden käyttöön.

2. Hajautetulla yhteistyöllä kannustetaan AKT-valtioiden ja yhteisön toimijoita antamaan lisää rahavaroja ja teknisiä voimavaroja kehittämis-työhön, mukaan lukien tällaisten toimijoiden välisen kumppanuuden edistäminen. Yhteistyöllä voidaan antaa hajautettuun yhteistyötoimintaan rahoitustukea ja/tai teknistä tukea tässä yleissopimuksessa tarkoitetuista varoista 251 c, 251 d ja 251 e artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

3. Tämä yhteistyömuoto on järjestettävä AKT-valtioiden viranomaisten aseman ja valtaoikeuksien mukaisesti.

251 c artikla

1. Hajautettuja yhteistyötoimia voidaan tukea maaohjelmien rahavaroista tai vastaavuusrahaston varoista. Tuen laajuus määritellään ehdotettujen toimien onnistuneen täytäntöönpanon mukaan edellyttäen, että ehdotettujen toimien toteuttamiskelpoisuus on vahvistettu kehitysrahoitusyhteistyön määräysten mukaisesti.

2. Tämän yhteistyömuodon mukaiset hankkeet ja ohjelmat saattavat liittyä tai olla liittymättä ohjelmiin aloilla, joille maaohjelmat keskitetään, mutta ne voivat olla keino saavuttaa maaohjelman erityiset tavoitteet tai hajautettujen toimijoiden aloitteissa asetetut tavoitteet.

251 d artikla

1. AKT-valtiot hyväksyvät hajautetun yhteistyön yhteydessä toteutetut hankkeet ja ohjelmat. Nämä toimet rahoitetaan avustuksilla:

a) rahastosta, jolloin avustus ei tavallisesti saa ylittää kolmea neljäsosaa kunkin hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannuksista eikä se saa ylittää 300 000 ecua. Rahaston avustusosuus annetaan kansallisen tai aineellisen maaohjelman määrärahoista;

b) hajautetun yhteistyön toimijoilta, jos niiden antamat taloudelliset, asiantuntija-, aineelliset ja muut varat ovat tavallisesti vähintään 25 prosenttia hankkeen/ohjelman arvioiduista kustannuksista; ja

c) poikkeuksellisesti asianomaiselta AKT-valtiolta joko taloudellisena tukena taikka julkisia välineitä tai palveluja käyttämällä.

2. Hajautetun yhteistyön yhteydessä rahoitettuihin hankkeisiin ja ohjelmiin sovellettavat menettelyt määrätään tämän osaston 5 luvussa ja erityisesti 290 artiklassa.

251 e artikla

Hajautetun yhteistyön toimijoille tässä jaksossa, pienimuotoisia hankkeita koskevissa 252 ja 253 artiklassa, asiantuntija-apua koskevassa 278 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja kiireellistä apua koskevassa 300 artiklassa tarjottujen mahdollisuuksien lisäksi AKT-valtiot voivat pyytää tai voivat hyväksyä hajautetun yhteistyön toimijoiden osallistumisen muiden rahaston hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanoon ja erityisesti niiden, jotka toteutetaan suoraan 299 artiklan ja tämän yleissopimuksen asiaa koskevien muiden määräysten mukaisesti.''.

53. Lisätään 254 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

''3. Jos tämän artiklan mukaisesti myönnetyt varat ovat riittämättömiä hätätilanteen korjaamiseksi, osa kansallisen maaohjelman varoista, joita ei ole sidottu sen vuoksi, että kyseinen AKT-valtio ei kykene allekirjoittamaan tai panemaan täytäntöön maaohjelmaansa, voidaan käyttää maan väestön hyödyksi hätäapuna, humanitaarisena apuna tai hätätilanteen jälkeiseen kunnostamistoimintaan kyseisen AKT-valtion pyynnöstä, AKT-valtioiden kyseisen valtion puolesta esittämästä pyynnöstä tai yhteisön pyynnöstä, jos se on neuvotellut ennakolta AKT-valtioiden kanssa.''.

54. Lisätään 274 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

''3. Tämän osaston 5 luvun 5 jaksoa sovellettaessa ilmaisulla 'jäsenvaltioiden yritykset' tarkoitetaan myös MMA:n yrityksiä.''.

55. Korvataan 281 artikla seuraavasti:

''281 artikla

1. Toisen rahoituspöytäkirjan soveltamisajan alussa:

a) yhteisö antaa kullekin AKT-valtiolle selvän ilmoituksen siitä ohjelmoitavasta ohjeellisesta rahoitusavusta, jonka valtio voi saada käyttöönsä kyseisenä aikana, ja ilmoittaa valtiolle kaikki muut tarvittavat tiedot;

b) kullekin 246 artiklan mukaisesti rakenteelliseen mukautustukeen osoitettuihin erityisvaroihin oikeutetulle AKT-valtiolle ilmoitetaan sille osoitetun ensimmäisen erän arvioidusta suuruudesta;

c) pankki antaa kullekin AKT-valtiolle kaiken kattavan ilmoituksen sen omista varoista ja riskipääomavaroista, joita se voi hyödyntää tämän jakson aikana.

2. Saatuaan 1 kohdassa mainitut tiedot kukin AKT-valtio laatii ja toimittaa yhteisölle maaohjelman luonnoksen kehitystavoitteidensa ja kehitystä koskevan tärkeysjärjestyksen perusteella ja niiden mukaisesti; maaohjelman luonnoksessa mainitaan:

a) asianomaisen AKT-valtion ensisijaiset kansalliset ja alueelliset kehitystavoitteet;

b) yksi tai useampi kohdeala, jolle tuki olisi keskitettävä painottaen köyhyyden lievittämistä ja kestävää kehitystä sekä tähän tarkoitukseen käytettäviä varoja;

c) ne yksityisen alan ja/tai teollisuuden kehittämistä koskevat ehdotukset, joihin AKT-valtio pitää aiheellisena käyttää riskipääomaa ja muita saatavilla olevia varoja;

d) tavoitteiden toteuttamiseen parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet ilmoitetulla yhdellä tai useammalla kohdealalla tai, jos näitä toimia ei ole riittävästi määritelty, AKT-valtion näillä aloilla noudattaman politiikan tukiohjelmien yleiset suuntaviivat;

e) tarvittaessa ehdotukset maaohjelmien hallintoa varten ja 224 artiklan alakohdan mukaisesti vaadittu tuki;

f) varat, jotka on varattu yhden tai useamman kohdealan ulkopuolisille hankkeille tai ohjelmille, laajat suuntaviivat 290 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien osille sekä ilmoitus varoista, joita käytetään kullekin osalle;

g) selkeästi yksilöidyt erityiset kansalliset hankkeet ja toimintaohjelmat, erityisesti ne, joilla jatketaan jo käynnissä olevia hankkeita ja toimintaohjelmia, sikäli kuin se on mahdollista;

h) tarvittaessa sellainen rajoitettu osa ohjelmoitavista varoista, jota ei ole osoitettu kohdealalle ja jonka AKT-valtio ehdottaa käytettäväksi rakenteellisena mukautustukena;

i) kaikki alueellisia hankkeita ja ohjelmia koskevat ehdotukset;

j) maaohjelman täytäntöönpanon aikataulu, mukaan lukien sitoumukset ja suoritukset;

k) tehdyt varaukset mahdollisiin valituksiin vastaamiseksi sekä kustannusten ja sitoumusten ennakoimattoman kasvun kattamiseksi.''.

56. Korvataan 282 artikla seuraavasti:

''282 artikla

1. Maaohjelmaluonnoksesta käydään asianomaisen AKT-valtion ja yhteisön välillä yhteisiä keskusteluja, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon AKT-valtioiden kansalliset tarpeet ja niiden täysivaltaiset oikeudet määrittää kehitystoimintamallinsa, tärkeysjärjestyksensä ja mallinsa sekä makrotaloudellisen ja aluekohtaisen politiikkansa.

2. Maaohjelma otetaan käyttöön yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä sopimuksella kyseisen valtion ehdottaman maaohjelman luonnoksen perusteella ja ottaen huomioon 3 ja 4 artiklassa asetetut periaatteet, ja tultuaan hyväksytyksi sopimus sitoo sekä yhteisöä että kyseistä valtiota. Siinä täsmennetään, muun muassa, kaikki 281 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut osat ja 70 prosenttia ohjeellisista määrä-rahoista sellaisia AKT-valtioita lukuun ottamatta, joiden ohjeellisen määrän suuruus tai maaohjelman keskittyminen yhteen hankkeeseen eivät salli tukimäärän jakamista.

3. Maaohjelman on oltava riittävän joustava toiminnan ja tavoitteiden pysyvän vastaavuuden varmistamiseksi ja niiden muutosten huomioon ottamiseksi, joita voi ilmaantua asianomaisen AKT-valtion taloudellisessa tilanteessa, tärkeysjärjestyksessä ja tavoitteissa. Sitä voidaan tarkistaa asianomaisen AKT-valtion pyynnöstä. Sitä tarkastellaan, kun asianomainen valtio on sitoutunut merkittävästi ohjelman toteuttamiseen ja joka tapauksessa viimeistään kolmen vuoden kuluttua toisen rahoituspöytäkirjan voimaantulosta.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelun päättyessä voidaan varat, jotka tarvitaan maaohjelman toteuttamisen päätökseen saattamiseksi, myöntää ottaen asianmukaisesti huomioon:

a) ohjeelliset määrärahat;

b) yleissopimuksen 281 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ohjelman osien täytäntöönpanon edistyminen sekä maksusitoumusten ja suoritusten hyväksytty aikataulu 284 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen komission asiamiehen ja kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjän vuosikertomuksen perusteella;

c) niiden toimien valmiusaste, jotka ATK-valtio aikoo toteuttaa maaohjelman toisen vaiheen yhteydessä; ja

d) asianomaisen AKT-valtion erityinen tilanne.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun tarkastelun jälkeen ja joka tapauksessa viimeistään toisen rahoituspöytäkirjan soveltamisajan päättyessä jakamattomat ohjelmoitavista varoista jäljelle jääneet varat käytetään rahoitustoimiin, jotka kuuluvat kehitysrahoitusyhteistyön soveltamisalaan, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät ohjelmoitavaan apuun, jollei ministerineuvosto toisin päätä.''.

57. Korvataan 283 artikla seuraavasti:

''283 artikla

Yhteisö ja asianomainen AKT-valtio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen maaohjelman mahdollisimman nopean hyväksymisen, jonka olisi tapahduttava, jolleivät poikkeukselliset olosuhteet sitä estä, 12 kuukauden kuluessa toisen rahoituspöytäkirjan allekirjoittamisesta.''.

58. Korvataan 284 artikla seuraavasti:

''284 artikla

1. Kiireellistä apua, korkotukea ja alueellista yhteistyötä varten varattujen varojen lisäksi ohjelmoitava tuki käsittää avustuksia.

2. Jotta otettaisiin huomioon 330 artiklassa lueteltujen vähiten kehittyneiden maiden taloudelliset ja rahoitusongelmat, 50 prosenttia riskipääomasta osoitetaan kaiken kattavasti näille maille. Lisäksi vähintään 50 prosenttia riskipääomavaroista käytetään niiden AKT-valtioiden auttamiseksi, jotka aktiivisesti hyväksyvät ja toteuttavat toimenpiteitä sijoittamisen tukemiseksi yksityisellä alalla.

3. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja edustuston päällikkö tekevät ja antavat kehitysrahoitusyhteistyön komitean hyväksyttäväksi maaohjelman täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen 90 päivän kuluessa kalenterivuoden päättymisestä. He myös toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen ohjelmien valmistelun yhteydessä sovitun maksu-sitoumuksia ja suorituksia koskevan aikataulun noudattamisen ja vahvistavat niiden toteuttamisessa todetut viivästymisten syyt ehdottaakseen tarvittavia toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Komitea tarkastaa kertomukset sille yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden ja myönnettyjen valtuuksien mukaisesti.''.

59. Lisätään 287 artiklan 2 kohtaan i alakohta seuraavasti:

''i) yhteensopivuus AKT-valtioiden kauppapolitiikan ja kaupan kehitysohjelmien kanssa sekä vaikutus valtioiden kilpailukykyyn kotimaan-, alueellisilla, kansainvälisillä ja yhteisön markkinoilla.''.

60. Korvataan 290 artikla seuraavasti:

''290 artikla

1. Menettelyjen nopeuttamiseksi ja 288 ja 289 artiklasta poiketen rahoituspäätöksiä voidaan tehdä monivuotisista ohjelmista, jos on kyse seuraavien rahoittamisesta:

a) koulutus;

b) hajautetut toimet;

c) pienimuotoiset hankkeet;

d) kaupankäynnin edistäminen ja kaupan kehitys;

e) rajoitetun suuruisten toimien kokonaisuus määrätyllä alalla;

f) hankkeen/ohjelman hallinnon tukeminen;

g) tekninen yhteistyö.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomainen AKT-valtio voi esittää edustuston päällikölle monivuotisen ohjelman, jossa esitetään sen pääpiirteet, minkälaisia toimia on suunniteltu, ja ehdotetut rahoitussitoumukset:

a) johtava tulojen ja menojen hyväksyjä tekee rahoituspäätöksen kunkin monivuotisen ohjelman osalta. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän kirje kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, jossa ilmoitetaan tästä päätöksestä, muodostaa 291 artiklassa tarkoitetun rahoitusyleissopimuksen.

b) Näin hyväksyttyjen monivuotisten ohjelmien yhteydessä kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä tai tarvittaessa hajautetun yhteistyön toimija, joka on valtuutettu tähän tarkoitukseen, tai tietyissä tapauksissa muut apuun oikeutetut edunsaajat panevat kunkin toimen täytäntöön tämän yleissopimuksen ja edellä tarkoitetun rahoitusyleissopimuksen määräysten mukaisesti. Jos hajautetun yhteistyön toimijat tai muut apuun oikeutetut edunsaajat toteuttavat täytäntöönpanon, kansallisella tulojen ja menojen hyväksyjällä ja komission asiamiehellä on rahoitusvastuu ja nämä tarkkailevat toimia säännöllisesti voidakseen, muun muassa, toteuttaa 3 kohdan mukaiset velvoitteensa.

3. Kunkin vuoden lopussa kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa komissiolle yhdessä komission asiamiehen kanssa laaditun kertomuksen monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanosta.''.

61. Korvataan 294 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii ja iii alakohta seuraavasti:

''i) AKT-valtioiden ja jäsenvaltioiden luonnollisille henkilöille, yhtiöille tai yrityksille, julkisille tai julkisesti rahoitetuille toimielimille;

ii) jäsenvaltioiden ja/tai AKT-valtioiden osuuskunnille ja muille julkis- tai yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille, voittoa tavoittelemattomia oikeushenkilöitä lukuun ottamatta;

iii) AKT-valtioiden ja/tai jäsenvaltioiden yritysten tai yhtiöiden yhteisyrityksille tai ryhmittymille.''.

62. Korvataan 296 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

''b) jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden yrittäjien, hankkijoiden ja konsulttien kilpailukykyyn;''.

63. Korvataan 316 artiklan 1 kohta seuraavasti:

''1. Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion hyväksymä, edustuston päällikön johdolla toimiva edustusto edustaa komissiota kussakin AKT-valtiossa tai alueellisessa ryhmittymässä, joka ilmaisee tätä asiaa koskevan nimenomaisen pyynnön.''.

64. Muutetaan 317 artikla seuraavasti:

- lisätään uudeksi ensimmäiseksi kohdaksi kohta seuraavasti:

''Edustuston päällikkö edustaa komissiota kaikilla sen toimivaltaan ja toimintaan liittyvillä aloilla.'',

- korvataan toisen kohdan johdanto-osa seuraavasti:

''Erityisesti yhteistyön osalta edustuston päällikkö saa tarvittavat ohjeet ja toimivaltuudet hankkeiden ja ohjelmien valmistelun, tarkastelun ja täytäntöönpanon helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä näissä asioissa tarvittavaa tukea. Tätä varten ja läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa edustuston päällikkö:''.

64 a. Lisätään 331 artiklan 10 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

- 194 artiklan 5 kohta

64 b. Lisätään 331 artiklan 12 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:

- 284 artiklan 2 kohta

64 c. Lisätään ennen 334 artiklan 9 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa luetelmakohta seuraavasti:

- 194 artiklan 5 kohta

64 d. Lisätään ennen 337 artiklan 9 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa luetelmakohta seuraavasti:

- 194 artiklan 5 kohta

F. VIIDES 0SA - LOPPUMÄÄRÄYKSET

65. Korvataan 364 artikla seuraavasti:

''364 artikla

Jos ennen kuin tämän yleissopimuksen muuttamista koskevat määräykset tulevat 366 artiklan 2 kohdan mukaisesti voimaan, neuvottelut Etelä-Afrikan kanssa johtavat sopimukseen sen liittymisestä tähän yleissopimukseen, ministerineuvosto toimii näiden neuvottelujen tulosten mukaisesti ja tekee tämän valtion liittymisen ehtoja ja edellytyksiä koskevan päätöksen ottaen huomioon Etelä-Afrikan erityispiirteet 363 artiklassa määrätyistä liittymistä koskevista edellytyksistä huolimatta.

Nämä ehdot ja edellytykset esitetään erityisessä pöytäkirjassa, joka on tämän yleissopimuksen erottamaton osa.

Jos päätös on myönteinen, Etelä-Afrikka lisätään tämän yleissopimuksen allekirjoittajavaltioihin eikä tämän yleissopimuksen allekirjoittaja-valtioilta tarvita erikseen ratifiointia. Tämän liittymisen voimaantuloajankohta ilmenee ministerineuvoston päätöksessä.''.

66. Lisätään 364 a artikla seuraavasti:

''364 a artikla

1. Jos Somalia esittää tähän yleissopimukseen liittymistä koskevan hakemuksen, ministerineuvosto toimii pyynnön perusteella ja päättää tämän valtion liittymisestä.

2. Jos ministerineuvosto tekee myönteisen päätöksen ennen tarkistetun yleissopimuksen muuttamista koskevien määräysten voimaantuloa, Somalia lisätään allekirjoittajavaltioihin samoilla perusteilla kuin muut allekirjoittajavaltiot.

3. Jos ministerineuvosto tekee myönteisen päätöksen tämän yleissopimuksen muuttamista koskevien määräysten tultua voimaan, tämän yleissopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna, voimaantulo on Somalian osalta voimassa sitä päivää seuraavana päivänä, jona Somalia tallettaa ratifioimiskirjansa. Ministerineuvosto voi kuitenkin määrätä päätöksessään, että tiettyjä yleissopimuksessa annettuja oikeuksia ja asetettuja velvoitteita sovelletaan Somaliaan eri päivämääränä kyseisen maan edun mukaisesti.''.

67. Lisätään 366 a artikla seuraavasti:

''366 a artikla

1. Tässä artiklassa ilmaisulla 'osapuoli' tarkoitetaan yhdeltä puolen yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita sekä toiselta puolen AKT-valtiota.

2. Jos joku sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli ei ole täyttänyt 5 artiklassa tarkoitettuihin olennaisiin seikkoihin liittyviä velvoitteitaan, se pyytää kyseiseltä sopimuspuolelta, ellei kyseessä ole erityisen kiireellinen tapaus, neuvotteluja tilanteen yksityiskohtaiseksi arvioimiseksi ja tarvittaessa sen korjaamiseksi.

Näissä neuvotteluissa ja ratkaisun saavuttamiseksi:

- yhteisöä edustaa puheenjohtajavaltio, jota avustavat edellinen ja seuraava puheenjohtajavaltio, yhdessä komission kanssa,

- AKT-valtioita edustaa se AKT-valtio, jolla on yhteispuheenjohtajuus, avustajinaan edellinen ja seuraava yhteispuheenjohtajana toiminut tai toimiva AKT-valtio. Asianomaisen sopimuspuolen valitsemat AKT-ministerineuvoston lisäjäsenet osallistuvat myös neuvotteluihin.

Neuvottelut aloitetaan viimeistään 15 päivän kuluttua pyynnön esittämisestä, ja ne kestävät pääsääntöisesti enintään 30 päivää.

3. Jos ratkaisuun ei ole päästy ponnisteluista huolimatta 2 kohdan kolmannessa alakohdassa mainitun ajanjakson päättyessä taikka heti kiireellisessä tapauksessa tai osapuolen kieltäytyessä neuvotteluista, osapuoli, joka totesi velvoitteen noudattamatta jättämisen, voi toteuttaa tarvittavat toimet, joihin voi sisältyä tarvittaessa tämän yleissopimuksen soveltamisen keskeyttäminen asianomaiseen sopimuspuoleen joko kokonaan tai osittain. Soveltamisen keskeyttäminen on äärimmäinen toimenpide.

Asianomaiselle sopimuspuolelle ilmoitetaan ennakolta tällaisesta toimenpiteestä, jonka soveltaminen lopetetaan heti, kun soveltamista ei enää ole syytä jatkaa.''.

G. TOINEN RAHOITUSPÖYTÄKIRJA

68. Seuraavaa toista rahoituspöytäkirjaa sovelletaan tämän yleissopimuksen soveltamisajan toisen viisivuotiskauden aikana:

''TOINEN RAHOITUSPÖYTÄKIRJA

1 artikla

1. Tämän yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 ja 3 luvussa ja III osastossa esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä on 1 päivästä maaliskuuta 1995 viiden vuoden ajanjaksona 14 625 miljoonaa ecua.

Tähän kokonaismäärään sisältyy:

a) Euroopan kehitysrahastosta 12 967 miljoonaa ecua, joista 292 miljoonaa ecua muodostuu jakamattomista ja käyttämättömistä edellisistä rahastoista siirretyistä varoista. Tämä määrä jaetaan seuraavasti:

i) yleissopimuksen 220, 221 ja 224 artiklassa esitettyihin tarkoituksiin: 9 592 miljoonaa ecua avustuksina, joista 1 400 miljoonaa ecua rakennemukautustukeen, jota voidaan täydentää 281 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisella pitkän aikavälin kehitysavulla,

ii) yleissopimuksen 220, 221 ja 224 artiklassa esitettyihin tarkoituksiin: 1 000 miljoonaa ecua riskipääomina,

iii) yleissopimuksen 186-212 artiklassa esitettyihin tarkoituksiin: 1 800 miljoonaa ecua avustuksena vientitulojen vakauttamiseen,

iv) yleissopimuksen 214-219 artiklassa esitettyihin tarkoituksiin: 575 miljoonaa ecua Sysmin-järjestelmän mukaisina avustuksina;

b) yleissopimuksen 220, 221 ja 224 artiklassa esitettyihin tarkoituksiin: enintään 1 658 miljoonaa ecua pankin omista varoistaan sen perussäännössä asetettujen ehtojen mukaisesti myöntäminä lainoina. Näihin lainoihin sovelletaan 235 artiklan määräyksiä korkotuesta.

2. Pankki hoitaa sen omista varoista myönnettyjä lainoja, korkotuki mukaan lukien, sekä riskipääomia. Kaikkia muita yleissopimuksen mukaisia rahavaroja hoitaa komissio.

2 artikla

Tämän yleissopimuksen 254 ja 255 artiklassa tarkoitetun tuen rahoittamiseksi:

a) edellä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen varojen osalta muodostetaan erityinen 260 miljoonan ecun määräraha, josta 140 miljoonaa ecua osoitetaan 254 artiklassa tarkoitettuun tukeen ja 120 miljoonaa ecua 255 artiklassa tarkoitettuun tukeen;

b) jos jommassakummassa edellä mainituista artikloista tarkoitettu erityinen määräraha loppuu ennen rahoituspöytäkirjan voimassaoloajan päättymistä, voidaan varoja siirtää toisessa artiklassa tarkoitetuista määrärahoista;

c) jollei ministerineuvosto toisin päätä, tämän rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä ne määrärahat, joita ei ole käytetty kiireelliseen apuun eikä pakolaisille, kotimaahansa palaaville ja pakkosiirretyille henkilöille myönnettävään tukeen, palautetaan rahastoon käytettäviksi muuhun kehitysyhteystyörahoituksen alaan kuuluvaan toimintaan;

d) jos erityinen määräraha loppuu ennen pöytäkirjan voimassaoloajan päättymistä ja ottaen huomioon muut varat, joita AKT-valtiot voivat saada samoihin tarkoituksiin, AKT-valtiot ja yhteisö toteuttavat asiaa koskevissa yhteisissä toimielimissä aiheellisia toimenpiteitä 254 ja 255 artiklassa tarkoitetuissa tilanteessa toimimiseksi.

3 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti käytettävissä olevien rahoitusavustusten kokonaismäärästä 1 300 miljoonaa ecua varataan AKT-valtioiden alueellisten hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen.

2. Tämän artiklan mukaisesti sidotuista varoista yhteisö osallistuu:

i) enimmäismäärältään 73 miljoonan ecun suuruisella erillisellä määrärahalla teollisuuden kehittämiskeskuksen talousarvion rahoitukseen;

ii) liitteessä LXVIII mainittuihin tarkoituksiin enintään 4 miljoonan ecun osuudella:

iii) yleissopimuksen 138 artiklassa tarkoitettujen alueellisten kaupan kehittämisohjelmien rahoitukseen ohjeellisella 85 miljoonan ecun osuudella;

iv) yleissopimuksen 224 artiklan m alakohdassa tarkoitettujen institutionaalisten tukien kannustavaan rahoitukseen 80 miljoonan ecun osuudella.

3. Pankki voi täydentää näitä varoja antamalla rahoitusta alueellisiin hankkeisiin ja ohjelmiin hoidossaan olevista varoista.

4 artikla

Rahastosta jäljelle jäänyt määrä, jota ei ole sidottu tai myönnetty tämän rahoituspöytäkirjan viimeisenä soveltamisvuonna, käytetään loppuun tässä yleissopimuksessa määrättyjä edellytyksiä vastaavien edellytysten mukaisesti.''.

H. PÖYTÄKIRJA N:o 1 - ALKUPERÄTUOTTEIDEN KÄSITTEEN MÄÄRITELMÄSTÄ JA HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMISTÄ

69. Korvataan pöytäkirjassa N:o 1 olevan I osaston 5 artiklassa ilmaisu ''10 prosenttia'' ilmaisulla ''15 prosenttia''.

70.Lisätään pöytäkirjassa N:o 1 olevan I osaston 6 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

''5. AKT-valtioiden pyynnöstä tuotteita, jotka ovat peräisin naapurina olevasta kehitysmaasta, joka ei ole AKT-valtio ja joka kuuluu yhtenäiseen maantieteelliseen kokonaisuuteen, pidetään sen AKT-valtion alkuperätuotteina, jossa niitä käsitellään ja valmistetaan edelleen, jos:

- AKT-valtiossa toteutettava valmistus tai käsittely ylittää 3 artiklan 3 kohdassa luetellut toimet. Harmonoidun järjestelmän 50 - 63 ryhmään kuuluvien tuotteiden osalta on AKT-valtiossa lisäksi suoritettava vähintään sellaisia valmistus- ja käsittelytoimia, joiden seurauksena saatu tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän eri nimikkeeseen kuin tuote, joka on peräisin muusta kuin AKT-valtioihin kuuluvasta kehitysmaasta. Tämän pöytäkirjan liitteessä X lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan ainoastaan sarakkeessa 3 tarkoitettuja erityisiä toimia riippumatta siitä, muuttuuko nimike,

- AKT-valtiot, yhteisö ja muut asianomaiset maat ovat tehneet sopimuksen riittävistä hallinnollisista menettelyistä, joilla varmistetaan tämän kohdan oikea täytäntöönpano.

Tätä kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 3 tai 16 ryhmään luokiteltuihin tonnikalatuotteisiin, HS-koodiin 1006 kuuluviin riisituotteisiin tai tämän pöytäkirjan liitteessä XI lueteltuihin tekstiilituotteisiin.

Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan sen määrittämiseksi, ovatko tuotteet peräisin muusta kuin AKT-valtioihin kuuluvasta kehitysmaasta.

AKT-EY-ministerineuvosto päättää AKT-valtioiden pyynnöistä 30 artiklan mukaisesti perustetun AKT-EY-tulliyhteistyökomitean laatiman kertomuksen perusteella.''.

71. Korvataan pöytäkirjassa N:o 1 olevan II osaston 21 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ''2 820 ecua'' ilmaisulla ''3 140 ecua'' ja 2 kohdassa ilmaisu ''30 päivään huhtikuuta 1991'' ilmaisulla ''30 päivään huhtikuuta 1997'' sekä ilmaisu 1 päivänä lokakuuta 1988'' ilmaisulla ''1 päivänä lokakuuta 1994''.

72. Korvataan pöytäkirjassa N:o 1 olevan II osaston 22 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu ''200 ecua'' ilmaisulla ''230 ecua'' ja ilmaisu ''565 ecua'' ilmaisulla ''63O ecua''.

73. Korvataan pöytäkirjassa N:o 1 olevan III osaston 31 artiklan 8 kohta seuraavasti:

''8. Tonnikalasäilykkeitä ja tonnikalan paloja koskevat poikkeukset myönnetään pyynnöstä ilman eri toimenpiteitä tonnikalasäilykkeiden osalta vuotuisen 4 000 tonnin suuruisen kiintiön rajoissa ja tonnikalan palojen osalta vuotuisen 500 tonnin suuruisen kiintiön rajoissa.''.

74.Korvataan pöytäkirjassa N:o 1 oleva IV osasto seuraavasti:

''IV OSASTO

CEUTA JA MELILLA

32 artikla

Erityisedellytykset

1. Tässä pöytäkirjassa käytetyllä käsitteellä 'yhteisö' ei tarkoiteta Ceutaa eikä Melillaa. Käsitteillä 'yhteisön alkuperätuotteet' tai 'yhteisöstä peräisin olevat tuotteet' ei tarkoiteta Ceutan eikä Melillan alkuperätuotteita.

2. Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin määritettäessä, voidaanko Ceutaan ja Melillaan tuotuja tuotteita pitää AKT-valtioiden alkuperätuotteina.

3. Jos Ceutassa ja Melillassa, MMA:illa tai yhteisössä kokonaan tuotettuihin tuotteisiin kohdistuu AKT-valtioissa käsittely- tai valmistustoimia, ne katsotaan AKT-valtioissa kokonaan tuotetuiksi.

4. Ceutassa ja Melillassa, MMA:lla tai yhteisössä tapahtunut valmistus tai käsittely katsotaan AKT-valtioissa tapahtuneeksi jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään AKT-valtioissa.

5. Edellä 3 ja 4 kohtaa sovellettaessa 3 artiklan 3 kohdan a, b, c ja d alakohdassa lueteltuja riittämättömiä toimia ei katsota valmistukseksi tai käsittelyksi.

6. Ceutan ja Melillan katsotaan olevan yksi ainoa alue.

75. Lisätään pöytäkirjaan No 1 liitteet X ja XI seuraavasti:

LIITE X

Luettelo valmistuksesta tai käsittelystä, joka antaa AKT-alkuperäaseman tuotteelle, kun valmistus tai käsittely suoritetaan tekstiiliaineille, jotka ovat peräisin 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista kehitysmaista (Taulukko jätetty tästä pois)

LIITE XI

Tiettyjen tämän pöytäkirjan 6 artiklan 5 kohdassa mainittujen kehitysmaiden kumulaatiomenettelyn ulkopuolelle jätetyt tekstiilituotteet (Taulukko jätetty tästä pois)

I. PÖYTÄKIRJA N:o 7 NAUDAN- JAVASIKANLIHASTA

76. Korvataan pöytäkirjassa N:o 7 oleva 1, 2 ja 4 artikla seuraavasti:

''1 artikla

AKT-valtioista peräisin olevaan naudanlihaan sovellettavia tuontitulleja, muita kuin tullimaksuja, alennetaan 2 artiklassa määrättyjen rajojen mukaisesti 92 prosenttia.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettu tuontitullien laskeminen koskee seuraavia määriä luutonta naudanlihaa kalenterivuotta ja maata kohti, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista:

Botswana: 18 916 tonnia

Kenia: 142 tonnia

Madagaskar: 7 579 tonnia

Swazimaa: 3 363 tonnia

Zimbabwe: 9 100 tonnia

Namibia: 13 000 tonnia'',

''4 artikla

Jos jokin 2 artiklassa tarkoitettu AKT-valtio ei tiettynä vuonna pysty toimittamaan vahvistettua määrää kokonaisuudessaan eikä halua käyttää hyväkseen 3 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, komissio voi jakaa puuttuvan määrän muiden asianomaisten AKT-valtioiden kesken. Siinä tapauksessa kyseiset AKT-valtiot tekevät komissiolle viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä syyskuuta esityksen, jossa nimetään yksi tai useampi AKT-valtio, joka pystyy toimittamaan lisämäärän, ja ilmoittavat komissiolle AKT-valtion, joka ei pysty toimittamaan sille osoitettua määrää kokonaisuudessaan edellyttäen, että tämä uusi väliaikainen osoitus ei muuta alkuperäisiä määriä.

Komissio huolehtii siitä, että päätös tehdään 1 päivään joulukuuta mennessä.''.

J. PÖYTÄKIRJA N:o 10 KESTÄVÄSTÄMETSÄVAROJEN HOIDOSTA

77. Lisätään pöytäkirja N:o 10 seuraavasti:

''PÖYTÄKIRJA N:o 10

kestävästä metsävarojen hoidosta

1. Yhteisö ja AKT-valtiot tunnustavat järkevän metsävarojen hoidon merkityksen ja tarpeen AKT-valtioiden metsien pitkän aikavälin kestävän kehityksen varmistamiseksi ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion periaatejulistuksen, johon sisältyvät metsäperiaatteet, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, YK:n ilmastollisia muutoksia koskevan puitesopimuksen ja biologista monimuotoisuutta ja aavikoitumista koskevien yleissopimusten mukaisesti.

2. Erityinen etusija annetaan toimille, joilla tuetaan ja edistetään AKT-valtioiden ja niiden järjestöjen ponnisteluja metsävarojen säilyttämiseksi, palauttamiseksi ja kestävän käytön varmistamiseksi, mukaan lukien toiminta aavikoitumista vastaan.

3. Yhteisö ja AKT-valtiot keskittävät ponnistelunsa toimiin, jotka edistävät:

a) uhanalaisten trooppisten metsien ja niiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä sekä trooppisten metsien vahingoittuneiden elintoimintojen elvyttämistä ottaen huomioon paikallisen väestön tarpeet ja edut metsätuotteiden kestävän käytön kannalta, erilaiset tekijät ja seikat, jotka aiheuttavat metsän häviämistä, tarpeen varmistaa paikallisen väestön osallistuminen toimien yksilöimiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen, maiden ja alueiden sekä niihin sovellettavien toimenpiteiden väliset erot;

b) suojavyöhykkeiden kehittämistä trooppisten metsien säilyttämisen, uudistamisen ja kestävän kehityksen edistämiseksi osana laajempaa maankäyttösuunnitelmaa;

c) puun ja siitä saatujen tuotteiden tuotantoon tarkoitettujen metsien kestävää hoitoa varmistaen siten, että vuoteen 2000 mennessä nämä tuotteet ovat tarkoituksenmukaisten hoito-suunnitelmien avulla peräisin kestävistä lähteistä. Erityinen etusija annetaan paikallisten yhteisöjen toteuttamille ja pienimuotoisille metsätoimille;

d) paikallisesti mukautettujen metsittämis- ja metsänhoitotoimien tukemista ja kehittämistä sekä kuluneiden metsämaiden hedelmällisyyden palauttamista etenkin kansallisten ja alueellisten aavikoitumista vastaan suuntautuvien kampanjoiden yhteydessä;

e) metsäalan laitosten rakentamisen tukemista painottaen sellaisen kapasiteetin aikaansaamista, joka suuntautuu paikallisen väestön ja metsänhoitajien ja -tutkijoiden koulutusohjelmien tarpeeseen, lainsäädäntöön, lisääntyneeseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tukeen ja instituutioiden vahvistamiseen sekä metsään liittyvän toiminnan alalla toimiviin järjestöihin ja yhdistyksiin;

f) paikallisten, kansallisten ja alueellisten toiminta-suunnitelmien kehittämistä ja soveltamista metsien hoidon, säilyttämisen ja kestävän kehityksen parantamiseksi ottaen huomioon metsien häviämisen syyt, jotka johtuvat sekä metsäalasta itsestään että sen ulkopuolelta;

g) sellaisen strategisen ja mukautettavan tutkimuspolitiikan luomista, jonka tarkoituksena on levittää tietoa ja luoda suunnittelukykyä, jota vaaditaan metsien säilyttämiseen ja kestävään hoitoon sekä tutkimuksen valvontatoimien soveltamiseen hankkeiden ja ohjelmien yhteydessä.

4. Tunnustaen puun ja puutuotteiden merkityksen AKT-valtioiden taloudelle, yhteisö ja AKT-valtiot keskittyvät edellä tarkoitettujen rajoitusten mukaisesti seuraavaan:

a) parantamaan kauppaa ja kestävästi kehittyvistä metsistä peräisin olevan puun kaupan markkinoille saattamista;

b) tukemaan trooppisissa metsissä tuotetun puun varmentamis-järjestelmien määrittämistä ja kehittämistä pitäen mielessä, että kestävän metsänhoidon periaatteet ovat osa suunniteltua kansainvälisesti yhdenmukaistettua varmentamisjärjestelmää kaikille puulajeille ja -tuotteille;

c) tukemaan toimenpiteitä, joilla lisätään kestävistä lähteistä saatujen trooppisen puun ja puutuotteiden osuutta tämän alan kokonaistuotannossa AKT-valtioissa, taloudellisen kehityksen ja teollistumisen edistämiseksi näissä valtioissa ja työllisyysmahdollisuuksien sekä vientitulojen lisäämiseksi;

d) edistämään ja monipuolistamaan sellaisen trooppisen puun kansainvälistä kauppaa, joka on saatu kansainvälisten markkinoiden rakenteellisia ominaispiirteitä parantamalla kestäväksi saatetuista lähteistä ottaen huomioon hinnat, joihin on siirretty metsien kestävän hoidon kustannukset ja jotka ovat samalla kummankin osapuolen kannalta kannattavia ja oikeudenmukaisia;

e) tukemaan AKT-valtioiden sellaisen kansallisen politiikan kehittämistä, jonka tarkoituksena on trooppista puuta tuottavien metsien sekä niiden geneettisten varojen kestävä käyttö ja säilyttäminen sekä sellaisten alueiden ekologisen tasapainon ylläpitäminen trooppisen puun kaupan yhteydessä;

f) edistämään teknologian käyttömahdollisuuksia ja teknologian siirtoa sekä teknistä yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5. Yhteisö tukee edellä mainittuja toimia tunnustaen lisäksi trooppisen puun merkityksen niiden AKT-valtioiden taloudelle, joissa on puuta tuottavia metsiä, sekä pakottavan tarpeen estää aavikoituminen monissa AKT-valtioissa pitäen mielessä lisääntyvät kustannukset saavutettaessa etuja, jotka liittyvät metsien säilyttämiseen ja kehittämiseen. Tätä varten yhteisö käyttää yhteisön talousarvion varoja niiden varojen lisäksi, jotka on varattu kansallisiin maaohjelmiin, alueellisiin maaohjelmiin tai muuhun AKT-valtioiden toimintaan asiaa koskevien määräysten mukaisesti.''.

K. PÄÄTÖSASIAKIRJA

78. Lisätään päätösasiakirjaan liite III a seuraavasti:

''LIITE III a

Yhteisön julistus 4 artiklasta

Tukiessaan AKT-valtioiden kehitystoimintamalleja yhteisö ottaa AKT-valtioiden kanssa käymässään vuoropuhelussa huomioon sen kehitystavoitteet ja kehityksen tärkeysjärjestyksen sekä erityisesti:

- kehitysmaiden, etenkin köyhimpien kehitysmaiden, kestävän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota inhimillisten voimavarojen lisäämiseen ja ympäristöön,

- niiden tasaisen ja asteittaisen yhdentymisen maailmantalouteen painottaen erityisesti niiden talouden elvyttämistä yksityistä alaa edistämällä,

- köyhyyden lievittämisen,

- kansanvallan ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien noudattamisen.''.

79. Korvataan päätösasiakirjan liite XIV seuraavasti:

''LIITE XIV

Yhteinen julistus teollisuuden kehittämiskeskusta (TKK) koskevasta 91 artiklasta

1. Sopimuspuolet sopivat, että TKK:n johtajan ja apulaisjohtajan nimeämisessä noudatettu vuorotteluperiaate AKT- ja EY-kansalaisten välillä vakiinnutetaan.

2. Tätä vuorotteluperiaatetta sovelletaan viiden vuoden määräajan jälkeen, joka on teollisen yhteistyön komitean nimeämän johtajan ja apulaisjohtajan virkakauden enimmäiskestoaika.

3. Johtajan ja apulaisjohtajan nimittämistä varten sopimuspuolet neuvottelevat yhdessä toistensa ehdotuksista ja ottavat huomioon TKK:n yhtäläiseen edustukseen perustuvan luonteen.

4. Perustetaan TKK:n neuvoa-antava neuvosto. Sen kokoonpanosta ja toimintasäännöistä määrätään TKK:n perussäännössä.''.

80. Korvataan päätösasiakirjan liite XXII seuraavasti:

''LIITE XXII

Yhteinen julistus kulttuuri- ja yhteiskunnallista yhteistyötä koskevasta 141 artiklasta

1. AKT-EY-kulttuuriyhteistyön säätiön ja yleissopimuksen 141 artiklassa tarkoitettujen erikoistuneiden toimielinten esittämien yhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien toteuttamiseksi voidaan myöntää yhteisön rahoitustukea 140 artiklan 2 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

2. Yhteisön myöntämä tuki määrätään kokonaisuudessaan kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden ja ohjelmien rahoitukseen.''

81. Korvataan päätösasiakirjan liite XL seuraavasti:

''LIITE XL

Yhteinen julistus 168 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista maataloustuotteista

Sopimuspuolet ovat ottaneet huomioon, että yhteisö aikoo toteuttaa liitteessä tarkoitetut toimenpiteet, jotka on vahvistettu tämän yleissopimuksen allekirjoituspäivänä, taatakseen AKT-valtioille 168 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun suosituimmuuskohtelun tiettyjen maataloustuotteiden ja jalostettujen tuotteiden osalta.

Ne ovat ottaneet huomioon, että yhteisö on ilmoittanut toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vastaavat maataloutta koskevat asetukset annetaan hyvissä ajoin ja että ne tulevat mahdollisuuksien mukaan voimaan samaan aikaan kuin väliaikaiset järjestelyt, jotka otetaan käyttöön sen jälkeen, kun asiakirja neljännen AKT-EY-yleissopimuksen muuttamisesta on allekirjoitettu.

AKT-valtioista peräisin oleviin maatalous- ja elintarviketuotteisiin sovellettava tuontijärjestely

82. Korvataan päätösasiakirjan liite XLVI seuraavasti:

''LIITE XLVI

STABEX

Yhteinen julistus 210 ja 211 artiklasta

Kingstonissa Jamaikassa kokoontuneen AKT-EU-ministerineuvoston 21 päivänä toukokuuta 1992 tekemän päätöksen mukaisesti ja keskinäisten velvoitteiden nopeasta täytäntöönpanosta syntyvien vaikeuksien välttämiseksi sopimuspuolet sopivat käyttävänsä kaikkia tarkoituksenmukaisia keinoja, mukaan lukien asianmukaiset tiedotusseminaarit ja asiantuntija-apu jne., kehitysrahoitusyhteistyön yhteydessä.''

83. Korvataan päätösasiakirjan liite LIV seuraavasti:

''LIITE LIV

Yhteinen julistus 294 artiklasta

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä yleissopimuksen 294 artiklan soveltamiseksi arvioidaan suhteessa asiaan liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Sovellettaessa 294 artiklaa yhteisöstä peräisin olevat tuotteet sisältävät MMA:ilta peräisin olevat tuotteet.''

84. Poistetaan päätösasiakirjan liitteessä LXVIII olevasta 1 kohdasta ilmaisu seuraavasti:

- ''(lukuun ottamatta sen yleiskokousta)''.

85. Lisätään päätösasiakirjaan liitteet LXXIX -LXXXIX seuraavasti:

''LIITE LXXIX

Yhteinen julistus alueellisesta yhteistyöstä 156 artiklan 4 kohdan, 157 artiklan 1 kohdan ja 158 artiklan 1 kohdan d ja h alakohdan osalta

Kanariansaaret, Azorit ja Madeira kuuluvat näissä artikloissa tarkoitettuihin merentakaisiin alueisiin ja departementteihin.

LIITE LXXX

Yhteinen julistus kehitysyhteistyön toimijoiden kuulemisesta ja näille tiedottamisesta

Edistääkseen hajautetun yhteistyön toimijoiden osallistumista rahoitus-hankkeisiin ja -ohjelmiin ja varmistaakseen, että heidän aloitteensa otetaan huomioon maaohjelmia laadittaessa ja täytäntöönpantaessa, AKT-valtiot pyrkivät järjestämään näkemysten vaihtoa kyseisten toimijoiden kanssa. AKT-valtiot ja komissio pyrkivät myös tarjoamaan asiaa koskevaa tietoa, jota tarvitaan, jotta näiden osallistuminen ohjelmien täytäntöönpanoon olisi mahdollista.

LIITE LXXXI

Yhteisön julistus 281 artiklan 1 kohdasta

Yleissopimuksen 281 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta ohjeellisesta määrästä ei sovelleta niihin AKT-valtioihin, joiden kanssa yhteisö on keskeyttänyt yhteistyön.

LIITE LXXXII

Yhteinen julistus täytäntöönpanomenettelyistä

Täytäntöönpanomenettelyjen osalta, erityisesti:

- sopimusten tekemisen ja

- täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden osalta,

ministerikokous kehottaa AKT-EY-ministerineuvostoa kehitysrahoitus-yhteistyön komitean välityksellä syventämään näiden menettelyjen tarkastelua ja, jos on tarkoituksenmukaista, mukauttamaan niitä toisen rahoituspöytäkirjan voimassaoloaikana.

Lisäksi ministerikokous tunnustaa, että rahoitusehdotusten loppuun saattamiseksi vaaditaan mahdollisesti lisätietoa. Tältä osin ministerikokous pyytää AKT-EY-ministerineuvostoa vahvistamaan tarvittavat yksityiskohtaiset järjestelyt vaadittujen, tarvittavien varojen määräämiseksi tämän yleissopimuksen perusteella, jos komission omat varat ja Euroopan kehitysrahaston varoista kertyvä korko ovat riittämättömiä.

LIITE LXXXIII

Yhteinen julistus 366 a artiklasta

1. Tätä yleissopimusta sovellettaessa käytännössä sopimuspuolet eivät vetoa 366 a artiklan 'erityisen kiireellistä tapausta' koskevaan määräykseen muuten kuin poikkeuksellisissa, erityisen vakavan ja ilmeisen rikkomuksen tapauksissa, koska ennakkoneuvottelujen järjestäminen on vaaditun vastausajan vuoksi mahdotonta.

2. Jos jompikumpi sopimuspuolista turvautuu tähän toimenpiteeseen, asianomainen sopimuspuoli sitoutuu toteuttamaan järjestelyt neuvotellakseen toisen sopimuspuolen kanssa nopeasti, jotta tilanne voidaan arvioida yksityiskohtaisesti ja tarvittaessa korjata.

LIITE LXXXIV

Yhteisön julistus velasta

Yhteisö vahvistaa uudelleen halukkuutensa osallistua rakentavasti ja aktiivisesti AKT-valtioiden velkataakan vähentämiseen.

Tässä yhteydessä se suostuu muuttamaan avustuksiksi kaikki edellisen yleissopimuksen erikoislainat, joita ei ole vielä sidottu.

Yhteisö vahvistaa myös päätöksensä jatkaa keskustelua näistä asioista sopivassa yhteydessä ottaen huomioon AKT-valtioiden erityiset vaikeudet.

LIITE LXXXV

Yhteisön julistus toisen rahoituspöytäkirjan 2 artiklan d kohdasta

Toisessa rahoituspöytäkirjassa kiireelliseen apuun tarkoitettuja erityisiä määrärahoja voidaan täydentää toisen rahoituspöytäkirjan voimassaoloaikana 160 miljoonan ecun lisämäärällä yhteisön talousarviosta.

LIITE LXXXVI

Yhteinen julistus kumulaatiosta

Sopimuspuolet sopivat, että pöytäkirjassa no 1 olevan 6 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanemiseksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

kehitysmaa: OECD:n ja Etelä-Afrikan tasavallan kehitysapukomitean sellaiseksi luetteloima maa, lukuun ottamatta korkeatuloisia maita sekä maita, joiden BKTL ylitti vuonna 1992 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria käypinä hintoina;

ilmaisulla ''naapurina oleva kehitysmaa, joka kuuluu yhtenäiseen

maantieteelliseen kokonaisuuteen'' tarkoitetaan seuraavaa maaluetteloa:

- Afrikka: Algeria, Egypti, Libya, Marokko, Tunisia ja, ad hoc -perusteella, Etelä-Afrikka

- Karibia: Kolumbia, Costa Rica, Kuuba, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua, Panama, Venezuela,

- Tyynimeri: Nauru.

LIITE LXXXVII

Yhteinen julistus kalastustuotteista

Sopimuspuolet sopivat, että tulliyhteistyökomitea tarkastelee myönteisessä hengessä mahdollisimman pian vaikeuksia, joita syntyy pöytäkirjassa n:o 2 olevan 2 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta. Tulliyhteistyökomitea esittää kertomuksensa ministerineuvostolle yhden vuoden kuluessa näiden määräysten voimaantulosta.

LIITE LXXXVIII

Yhteinen julistus banaaneista

Erityistä huomiota kiinnitetään AKT-valtioiden yhteisöön banaaneja toimittavien toimittajien ohjelmoidun tuen määrää määriteltäessä tapauksiin, joissa ulkoiset olosuhteet, joihin nämä eivät voi vaikuttaa, ovat johtaneet myös banaanialalla rakennemuutoksen tarpeeseen.

LIITE LXXXIX

Yhteinen julistus pöytäkirjasta N:o 10

Sopimuspuolet sopivat toimivansa yhteistyössä pöytäkirjan N:o 10 määräysten täytäntöönpanemiseksi ottaakseen huomioon kansainvälisesti yhdenmukaistetut arviointiperusteet ja merkit kestävästä metsien hoidosta.''