Asetus EFTA-valtioiden ja Turkin välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Turkin välillä tehdyn maataloustuotteiden kauppaa koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä niiden eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:
1 §
Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1991 EFTA-valtioiden ja Turkin välillä tehty sopimus sekä siihen liittyvä Suomen ja Turkin välillä tehty maataloustuotteiden kauppaa koskeva pöytäkirja, joiden eräät määräykset on hyväksytty 27 päivänä maaliskuuta 1992 annetulla lailla (352/92) ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 27 päivänä maaliskuuta 1992 ja joita koskeva hyväksymiskirja on talletettu Ruotsin hallituksen huostaan 30 päivänä maaliskuuta 1992, tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
EFTA-valtioiden ja Turkin välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Turkin välillä tehdyn maataloustuotteiden kauppaa koskevan pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä 27 päivänä maaliskuuta 1992 annettu laki (352/92) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.
EFTA-valtioiden ja Turkin välinen SOPIMUS
Johdanto
Itävallan Tasavalta, Suomen Tasavalta, Islannin Tasavalta, Liechtensteinin Ruhtinaskunta, Norjan Kuningaskunta, Ruotsin Kuningaskunta ja Sveitsin Liittovaltio toisaalta (jäljempänä "EFTA-valtiot")
ja
Turkin Tasavalta toisaalta (jäljempänä "Turkki"), jotka
palauttaen mieliin aikomuksensa osallistua aktiivisesti Euroopan taloudelliseen integraatioprosessiin ja ilmaisten valmiutensa toimia yhteistyössä etsittäessä tapoja ja keinoja tämän prosessin vahvistamiseksi;
ottaen huomioon Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) perustamista koskevan konvention;
ottaen huomioon EFTA-valtioiden ja Euroopan yhteisöjen välillä tehdyt sopimukset;
ottaen huomioon Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisen sopimussuhteen luovan sopimuksen;
ottaen huomioon kokemuksen, joka on saatu yllä mainittujen suhteiden valossa kehittyneestä yhteistyöstä samoin kuin yksittäisten EFTA-valtioiden ja Turkin välille kehittyneestä yhteistyöstä;
ilmoittaen olevansa halukkaita ryhtymään toimiin, joilla edistetään niiden välisen kaupan vakaata kehitystä sekä laajennetaan ja monipuolistetaan maiden välistä yhteistyötä yhteistä etua tuottavilla aloilla, mukaan lukien tämän sopimuksen ulkopuoliset alat, luoden näin puitteet ja kannustavan ympäristön, jotka perustuvat samanarvoisuuteen, syrjimättömyyteen sekä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon;
palauttaen mieliin, että EFTA-valtioille ja Turkille koituu yhteistä etua monenkeskisen kauppajärjestelmän jatkuvasta vahvistamisesta ja ottaen huomioon asemansa sopimuspuolina Tullitariffeja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa, jonka määräykset ja asiakirjat muodostavat pohjan niiden ulkomaankauppapolitiikalle;
päättäen laatia tätä tarkoitusta varten määräykset EFTA-valtioiden ja Turkin välisen kaupan esteiden asteittaiseksi poistamiseksi mainitun sopimuksen määräysten, erityisesti vapaakauppa-alueiden perustamista koskevien määräysten mukaisesti; ja
ottaen huomioon, että mitään tämän sopimuksen määräyksiä ei tule tulkita siten, että ne vapauttaisivat sopimuspuolet niiden muista kansainvälisistä sopimuksista johtuvista velvoitteista;
ovat päättäneet nämä tavoitteet saavuttaakseen tehdä seuraavan sopimuksen:
1 artiklaTavoitteet
Tämän sopimuksen tavoitteena on:
a) edistää EFTA-valtioiden ja Turkin välisten taloussuhteiden vakaata kehitystä niiden keskinäistä kauppaa laajentamalla;
b) luoda oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet EFTA-valtioiden ja Turkin väliselle kaupalle;
c) tällä tavoin kaupan esteitä poistamalla edistää maailmankaupan vakaata kehitystä ja laajentumista; ja
d) lisätä EFTA-valtioiden ja Turkin välistä yhteistyötä.
2 artiklaSoveltamisala
1. Sopimusta sovelletaan seuraaviin tuotteisiin, jotka ovat sopimusvaltioiden alkuperätuotteita:
a) harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 25-97 ryhmiin kuuluviin tuotteisiin, lukuunottamatta tuotteita, jotka luetellaan I liitteessä;
b) A-pöytäkirjassa mainittuihin tuotteisiin kyseisessä pöytäkirjassa esitetyt järjestelyt asianmukaisesti huomioon ottaen; ja
c) kalaan ja muihin meren tuotteisiin kuten II liitteessä määrätään.
2. Sellaisten maataloustuotteiden kauppaa koskevat määräykset, joita ei ole lueteltu 1 kappaleessa, sisältyvät 11 artiklaan.
3. Tätä sopimusta sovelletaan yhtäältä kunkin EFTA-valtion ja toisaalta Turkin välisiin kauppasuhteisiin. Sitä ei sovelleta EFTA-valtioiden välisiin kauppasuhteisiin, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä.
3 artiklaAlkuperäsäännöt ja yhteistyö tullihallinnon alalla
1. Alkuperäsäännöt ja hallinnollisen yhteistyön muodot esitetään B-pöytäkirjassa.
2. Sopimuspuolet ryhtyvät asianmukaisiin toimiin, hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvät järjestelyt mukaan lukien, varmistaakseen, että 4-7, 12, ja 21 artiklan määräyksiä sovelletaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti, ottaen huomioon tarpeen vähentää kaupalle asetettuja muodollisuuksia niin paljon kuin mahdollista ja tarpeen päästä kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin näiden määräysten toteuttamisesta johtuvien ongelmien osalta.
4 artiklaTuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut
1. EFTA-valtioiden ja Turkin välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia tuontitulleja tai maksuja, joilla on vastaava vaikutus.
2. Tämän sopimuksen tullessa voimaan EFTA-valtiot poistavat Turkin alkuperätuotteilta kaikki sellaiset tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut, jotka ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 1991, lukuunottamatta III ja IV liitteissä mainittuja tuotteita, joiden osalta tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain näissä liitteissä esitettyjen määräysten mukaisesti.
3. EFTA-valtioiden alkuperätuotteiden osalta Turkki poistaa asteittain kaikki tuontitullit, jotka ovat voimassa 23 päivänä marraskuuta 1970 ja maksut, joilla on vastaava vaikutus ja jotka ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kuten II, IV ja V liitteissä esitetään näissä liitteissä määrättyjen järjestelyjen ja aikataulujen mukaisesti.
4. Perustulli, johon 2 ja 3 kappaleiden mukaisia peräkkäisiä alennuksia tulee soveltaa, on kunkin tuotteen kohdalla suosituimmuustulli, jota sovelletaan mainittuina päivämäärinä.
5 artiklaFiskaaliset tullit
1. Tämän sopimuksen 4 artiklan 1-3 kappaleiden määräyksiä sovelletaan fiskaalisiin tulleihin lukuunottamatta mitä johtuu VI liitteestä.
2. Sopimuspuolet voivat korvata veroluonteisen tullin tai tullin fiskaalisen osan sisäisellä verolla.
6 artiklaVientitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut
1. EFTA-valtioiden ja Turkin välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia vientitulleja tai maksuja, joilla on vastaava vaikutus.
2. Tämän sopimuksen tullessa voimaan poistetaan vientitullit ja maksut, joilla on vastaava vaikutus, lukuunottamatta mitä johtuu VII liitteestä.
7 artiklaMäärälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet
1. EFTA-valtioiden ja Turkin välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia tuontia tai vientiä koskevia määrällisiä rajoituksia tai toimenpiteitä, joilla on vastaava vaikutus, lukuunottamatta mitä johtuu VIII liitteestä.
2. Tämän sopimuksen tullessa voimaan poistetaan tuontia tai vientiä koskevat määrälliset rajoitukset ja toimenpiteet, joilla on vastaava vaikutus, lukuunottamatta mitä johtuu VIII liitteestä.
3. Tätä sopimusta sovellettaessa "määrällisillä rajoituksilla ja toimenpiteillä, joilla on vastaava vaikutus" tarkoitetaan sellaisia kieltoja tai rajoituksia, jotka kohdistuvat tuontiin tai vientiin Turkista EFTA-valtioon tai EFTA-valtiosta Turkkiin ja jotka on pantu toimeen kiintiöiden, tuonti- tai vientilisenssien tai muiden hallinnollisten toimien ja kauppaa rajoittavien vaatimusten muodossa.
8 artiklaEi-taloudelliset syyt rajoituksiin
Tämä sopimus ei estä sellaisten tuonti-, vienti- tai kauttakulkukieltojen tai -rajoitusten käyttöä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän sekä ympäristön suojelemiseksi, taiteellista, historiallista tai muinaistieteellistä arvoa omaavien kansallisaarteiden suojelemiseksi, teollisen tai kaupallisen omistusoikeuden suojelemiseksi tai kultaa tai hopeaa koskevien sääntöjen vuoksi. Tällaiset kiellot tai rajoitukset eivät saa kuitenkaan johtaa mielivaltaiseen syrjintään tai EFTA-maiden ja Turkin välisen kaupan salaisiin rajoituksiin.
9 artiklaValtion monopolit
1. Sopimusvaltiot varmistavat, että luonteeltaan kaupalliset valtion monopolit mukautetaan sellaisiksi, ettei EFTA-valtioiden eikä Turkin kansalaisia syrjitä tavaroiden hankinta- ja markkinointiedellytysten osalta.
2. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin elimiin, joiden kautta sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, lain nojalla tai käytännössä, joko suoraan tai välillisesti valvovat sopimusvaltioiden välistä tuontia tai vientiä, määräävät siitä tai huomattavasti vaikuttavat siihen. Näitä määräyksiä sovelletaan samoin valtion toisille tahoille delegoimiin monopoleihin.
10 artiklaTeknisiä määräyksiä koskevien ehdotusten ilmoitusmenettely
EFTA-valtiot ja Turkki ilmoittavat toisilleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja IX liitteessä esitettyjen määräysten mukaisesti julkaistaviksi aikomiaan teknisiä määräyksiä ja niiden muutoksia koskevista ehdotuksista ja muutosluonnoksista, joita aikovat tehdä niihin.
11 artiklaMaataloustuotteiden kauppa
1. Sopimuspuolet ilmoittavat olevansa valmiit edistämään maatalouspolitiikkansa sallimissa puitteissa maataloustuotteiden kaupan tasapainoista kehitystä.
2. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kunkin EFTA-valtion ja Turkin välillä on toteutettu maataloustuotteiden kauppaa helpottavia toimenpiteitä koskeva kahdenvälinen järjestely.
3. Sopimuspuolet soveltavat eläinlääkintää, kasvinsuojelua ja henkilöiden terveyttä koskevia säännöksiään ilman syrjintää eivätkä ne ota käyttöön mitään uusia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat kaupalle kohtuutonta haittaa.
12 artiklaSisäinen verotus
1. Sopimuspuolet pidättyvät kaikista sisäiseen verotukseen liittyvistä toimenpiteistä tai tavoista, jotka joko suoraan tai välillisesti aiheuttaisivat syrjintää jostakin EFTA-valtiosta peräisin olevien tuotteiden ja vastaavien Turkista peräisin olevien tuotteiden välillä.
2. Jonkun sopimuspuolen alueelle viedyt tuotteet eivät saa hyötyä sisäisten verojen takaisinmaksusta enempää kuin niihin kohdistuneiden suorien tai välillisten verojen määrän arvosta.
13 artiklaMaksut
1. EFTA-valtion ja Turkin väliseen kauppaan liittyviä maksuja ja näiden maksujen siirtoa sen sopimuspuolen alueelle, jossa maksunsaajalla on kotipaikka, ei saa millään tavoin rajoittaa.
2. Sopimuspuolet pidättyvät kaikista valuutta- ja hallinnollisista rajoituksista, jotka koskevat sopimuspuolen vakinaisen asukkaan liiketoimet kattavia lyhyen tai keskipitkän ajan luottoja tai niiden myöntämistä, takaisinmaksua tai hyväksymistä.
14 artiklaJulkiset hankinnat
1. Sopimusvaltiot pitävät julkisten hankintamarkkinoidensa todellista vapauttamista tämän sopimuksen yhtenä olennaisena tavoitteena.
2. Sopimusvaltiot sovittavat asteittain julkisten viranomaisten ja julkisten yritysten sekä erikois- tai yksinoikeudet saaneiden yksityisten yritysten myöntämiin sopimuksiin osallistumista koskevat ehdot sellaisiksi, että ne takaavat sopimusvaltioiden toimittajien välille avoimuuden ja syrjimättömän kohtelun.
3. Käytännön muodollisuuksista sopiminen jätetään sekakomitean tehtäväksi ja niistä sovitaan sopimusvaltioiden oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäinen tasapaino huomioon ottaen. Sekakomitea määrää tarvittavan soveltamisalan, aikataulun ja säännöt mahdollisimman pian, ottaen huomioon Tullimaksuja ja kauppaa koskevalla yleissopimuksella tehdyt ratkaisut sekä kolmansien maiden kanssa tällä alalla tehdyt ratkaisut.
4. Kyseiset sopimusvaltiot pyrkivät liittymään asianmukaisiin Tullimaksuja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen alaan kuuluviin sopimuksiin.
15 artiklaHenkisen omaisuuden suoja
1. Taatakseen tämän sopimuksen esteettömän toiminnan tavoitteidensa mukaisesti ja välttääkseen kaupan vinoutumisen sopimuspuolet ryhtyvät toimenpiteisiin riittävän ja tehokkaan teollis- ja tekijänoikeudellisen suojan myöntämiseksi ja takaamiseksi.
2. Sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin näiden oikeuksien täytäntöönpanemiseksi loukkauksien ja erityisesti tuote- ja tavaramerkkiväärentämisen ja piratismin estämiseksi.
3. Täyttäessään kansainvälisten sopimusten teollis- ja tekijänoikeuden alaan kuuluvan lainsäädännön mukaisia sitoumuksiaan Turkki kohtelee EFTA-maiden kansalaisia yhdenvertaisesti minkä tahansa muun valtion kansalaisten kanssa. EFTA-valtiot myöntävät Turkin kansalaisille samalla alalla yhdenvertaisen kohtelun kuin Turkki myöntää EFTA-valtioiden kansalaisille.
4. Mikä tahansa EFTA-valtio ja Turkki voivat tehdä uusia sopimuksia, jotka ylittävät tämän sopimuksen vaatimukset, edellyttäen että nämä sopimukset ovat avoinna kaikille EFTA-valtioille samanlaisin ehdoin ja että ne ovat valmiit ryhtymään sopimukseen tähtääviin neuvotteluihin hyvässä uskossa.
5. Sekakomitea tutkii teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa. Sopimuspuolen pyynnöstä sekakomitea neuvottelee mistä tahansa teollis- ja tekijänoikeuteen liittyvästä asiasta.
6. Sopimuspuolet sopivat, että asiantuntijoiden välisiä konsultaatioita järjestetään, sopimuspuolen pyynnöstä, toimista, jotka liittyvät henkisen omaisuuden yhdenmukaistamista, hallintoa ja täytäntöönpanoa koskeviin sekä toimia kansainvälisissä järjestöissä samoin kuin niiden suhteita kolmansiin valtioihin henkisen omaisuuden alalla koskeviin olemassaoleviin tai tuleviin kahdenvälisiin tai kansainvälisiin sopimuksiin.
16 artiklaVelvoitteiden täyttäminen
1. Sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi.
2. Mikäli jokin EFTA-valtio katsoo, että Turkki on, tai mikäli Turkki katsoo, että jokin EFTA-valtio on jättänyt täyttämättä tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan, kyseinen sopimuspuoli voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 23 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
17 artiklaYrityksiä koskevat kilpailusäännöt
1. Tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kanssa ovat ristiriidassa seuraavat seikat, jos ne vaikuttavat haitallisesti EFTA-valtion ja Turkin väliseen kauppaan:
a) kaikki yritysten väliset sopimukset, kaikki yritysten muodostamien yhteenliittymien päätökset ja yritysten yhteisesti sopimat menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vinouttaminen; ja
b) yhden tai useamman yrityksen hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttö sopimuspuolten koko alueella tai sen huomattavalla osalla.
2. Näitä määräyksiä sovelletaan myös julkisten yritysten toimiin ja sellaisten yritysten toimiin, joille sopimusvaltiot myöntävät erikois- tai yksinoikeudet, jos näiden määräysten soveltaminen ei estä niitä toteuttamasta erityisiä julkisia tehtäviään lain nojalla tai käytännössä.
3. Mikäli sopimusvaltio katsoo, että tietty käytäntö on ristiriidassa tämän artiklan kanssa, se voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 23 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
18 artiklaValtion tuki
1. Kaikenlainen sopimusvaltion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki, joka vinouttaa tai uhkaa vinouttaa kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tavaroiden tuotantoa, jos se saattaa vaikuttaa EFTA-valtion ja Turkin väliseen kauppaan, on ristiriidassa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kanssa.
2. Kaikkia 1 kappaleen vastaisia toimenpiteitä arvioidaan X liitteessä esitettyjen kriteerien perusteella.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleiden täytäntöönpanemisen osalta Turkki voi myöntää 31 päivään joulukuuta 1995 saakka ja noudattamalla sitoumuksiaan suhteessa Euroopan talousyhteisöön
a) enemmän tukea kuin EFTA-valtioille olisi sallittua X liitteen c-kohdan mukaisina toimenpiteinä ja
b) välillistä tavaroiden vientitukea
taloudellisen kehityksensä edistämiseksi. Näiden tukimuotojen katsotaan olevan sopusoinnussa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kanssa, mikäli ne eivät muuta kaupan toimintaedellytyksiä siinä määrin, että sopimusvaltioiden edut vaarantuvat.
4. Sopimusvaltiot varmistavat valtion tukitoimien avoimuuden vaihtamalla tietoja XI liitteen määräysten mukaisesti. Sekakomitea ryhtyy noudattamaan tämän kappaleen toimeenpanemisen edellyttämiä määräyksiä vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.
5. Mikäli sopimusvaltio katsoo, että jokin toimintatapa on ristiriidassa 1-3 kappaleiden kanssa, se voi kantaa tasoitustullia 23 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
19 artiklaPolkumyynti
1. Jos sopimusvaltio havaitsee, että tämän sopimuksen alaisissa kauppasuhteissa harjoitetaan polkumyyntiä, se voi Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan ja siihen liittyvissä sopimuksissa annettujen määräysten mukaisesti ryhtyä asianmukaisiin vastatoimiin tämän sopimuksen 23 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
2. Kyseiset sopimuspuolet pyrkivät liittymään asianmukaisiin Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen alaan kuuluviin sopimuksiin.
20 artiklaTiettyjen tuotteiden tuontia koskevat varatoimet
Mikäli tietyn EFTA-valtiosta tai Turkista peräisin olevan tuotteen tuonti kasvaa siinä määrin tai sellaisin edellytyksin, että se aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa
a) vakavaa vahinkoa samankaltaisten tai suoranaisesti kilpailevien tuotteiden kotimaisille tuottajille toisen sopimusvaltion alueella tai
b) vakavia häiriöitä jollekin talouden sektorille tai vaikeuksia, jotka saattavat vakavasti heikentää jonkin alueen taloudellista tilannetta,
kyseinen sopimusvaltio voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 23 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
21 artiklaJälleenvienti ja vakava pula
Milloin 6 ja 7 artiklan määräysten noudattaminen johtaa
1) jälleenvientiin kolmanteen maahan, johon vievä sopimusvaltio soveltaa kyseisen tuotteen osalta määrällisiä vientirajoituksia, vientitulleja tai toimenpiteitä tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja; tai
2) vakavaan pulaan tai sen uhkaan sellaisen tuotteen osalta, joka on välttämätön vievälle sopimusvaltiolle;
ja milloin yllä mainitut tilanteet aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa suuria vaikeuksia vievälle sopimusvaltiolle, tämä valtio voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 23 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
22 artiklaMaksutasevaikeudet
1. Sopimuspuolen joutuessa maksutasevaikeuksiin tai vakavan maksutaseuhan alaiseksi se voi poiketa 4 ja 7 artiklan määräyksistä ja ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 23 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.
2. Jokainen sopimuspuoli tiedottaa sekakomitealle kaikista 1 kappaleen mukaisista toimenpiteistä ennen niiden käyttöönottoa ja pyytää sekakomiteaa tutkimaan ne, olosuhteiden salliessa ennen kuin ne tulevat voimaan.
3. Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen asiaa koskevien artiklojen ehdot, vuoden 1979 GATT-julistus kaupan toimenpiteistä maksutasetarkoituksiin sekä sopimuspuolten Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen suojeluksessa sopimat myöhemmät asiaan liittyvät asiakirjat sitovat sopimuspuolia näiden toimenpiteiden soveltamisen suhteen.
4. Sekakomitea tutkii tilannetta jatkuvasti, erityisesti vakavien häiriöiden välttämiseksi tämän sopimuksen toiminnassa. Joko tarkastelun aikana tai sopimuspuolen pyynnöstä sekakomitea tutkii onko aloitettuja toimenpiteitä syytä jatkaa.
23 artiklaSuojatoimenpiteiden soveltamisessa noudatettavat menettelytavat
1. Ennen tässä artiklassa esitettyjen suojatoimenpiteiden soveltamismenettelyn alkuun saattamista sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan mahdolliset keskinäiset erimielisyytensä suorien neuvottelujen avulla ja ilmoittavat niistä toisille sopimuspuolille.
2. Tämän sopimuksen 16-22 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa sopimuspuoli, joka harkitsee suojatoimenpiteisiin ryhtymistä, tiedottaa asiasta välittömästi sekakomitealle. Asianomaiset sopimuspuolet toimittavat sekakomitealle kaikki asiaan liittyvät tiedot ja antavat sille tapauksen tutkinnassa vaadittavan avun. Niiden väliset neuvottelut tapahtuvat viipymättä sekakomiteassa tavoitteena löytää yhteisesti hyväksyttävissä oleva ratkaisu.
3. Mikäli kyseinen sopimuspuoli ei kolmen kuukauden kuluessa asian viemisestä sekakomitealle ole lopettanut vastustettua menettelyä tai saanut ilmoitettuja vaikeuksia loppumaan ja sekakomitea ei ole tehnyt asiassa päätöstä, menettelystä kärsinyt sopimuspuoli voi ryhtyä sellaisiin suojatoimenpiteisiin, jotka se katsoo tarpeellisiksi tilanteen korjaamiseksi.
4. Suojatoimenpiteistä on tiedotettava viipymättä sekakomitealle. Niiden laajuus ja kesto rajoitetaan ehdottomasti välttämättömiin toimenpiteisiin niiden käyttöön johtaneen tilanteen korjaamiseksi eivätkä ne saa olla kohtuuttomia kyseisen toiminnan tai vaikeuden aiheuttamaan vahinkoon nähden. Ensisijaisesti käytetään toimenpiteitä, jotka häiritsevät vähiten tämän sopimuksen toimintaa. Turkin toimenpiteet EFTA-valtion toimintaa tai laiminlyöntiä vastaan tai EFTA-valtion toimenpiteet Turkin toimintaa tai laiminlyöntiä vastaan saavat vaikuttaa ainoastaan kauppaan kyseisen valtion kanssa.
5. Käytetyistä suojatoimenpiteistä keskustellaan säännöllisesti sekakomiteassa tavoitteena lieventää, korvata tai poistaa ne viipymättä.
6. Kun välitöntä toimintaa vaativat poikkeusolosuhteet estävät etukäteen tapahtuvan tutkimuksen, kyseinen sopimuspuoli voi 19-22 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ryhtyä välittömästi tilanteen korjaamiseksi ehdottoman välttämättömiin varotoimenpiteisiin. Toimenpiteistä tiedotetaan viipymättä sekakomitealle ja sopimuspuolten väliset neuvottelut tapahtuvat sekakomiteassa.
24 artiklaTurvallisuutta koskevat poikkeukset
Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolta ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, joita se pitää tarpeellisina:
a) keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen paljastumisen estämiseksi;
b) keskeisten turvallisuusetujensa suojelemiseksi tai kansainvälisten velvoitteiden tai kansallisten käytäntöjen käyttöönottamiseksi,
(i) jotka liittyvät aseiden, ammuksien ja sotavälineiden kuljetukseen ja sellaiseen muiden tavaroiden, materiaalien ja palvelusten kuljetukseen, joka tapahtuu suoraan tai välillisesti sotavoimien varustamistarkoituksessa; tai
(ii) jotka liittyvät biologisten ja kemiallisten aseiden, ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden leviämisen rajoittamiseen; tai
(iii) sotatilan tai muun vakavan kansainvälisen jännitystilan aikana.
25 artiklaSekakomitean perustaminen
1. Täten perustetaan sekakomitea, jossa kaikki sopimuspuolet ovat edustettuina. Sekakomitea vastaa sopimuksen hallinnosta ja varmistaa sen asianmukaisen täytäntöönpanon.
2. Sopimuksen asianmukaiseksi toimeenpanemiseksi sopimuspuolet vaihtavat tietoja ja, mikäli sopimuspuoli pyytää, neuvottelevat sekakomiteassa. Sekakomitea tutkii jatkuvasti mahdollisuuksia laajentaa EFTA-valtioiden ja Turkin välisten kaupan esteiden poistamista.
3. Sekakomitea voi tehdä päätöksiä 26 artiklan 3 kappaleen määräysten mukaisesti tässä sopimuksessa esitettyjen tapausten osalta. Muiden asioiden osalta sekakomitea voi antaa suosituksia.
26 artiklaSekakomitean menettelytavat
1. Tämän sopimuksen asianmukaiseksi toimeenpanemiseksi sekakomitea kokoontuu sopivalla tasolla tarpeen mukaan, mutta ainakin kerran vuodessa. Jokainen sopimuspuoli voi pyytää, että kokous kutsuttaisiin koolle.
2. Sekakomitea ilmaisee kantansa yksimielisesti.
3. Jos sopimuspuolen edustaja sekakomiteassa on hyväksynyt päätöksen valtiosääntönsä mukaisten vaatimusten täyttämistä koskevin varaumin, päätös tulee voimaan sinä päivänä, jolloin varauman kumoamisesta tiedotetaan, ellei päätöksessä ilmoiteta myöhempää päivämäärää.
4. Sekakomitea laatii omat menettelytapasääntönsä, joihin sisältyy muun muassa määräykset kokousten koollekutsumisesta sekä puheenjohtajan nimittämisestä ja tämän toimikaudesta.
5. Sekakomitea voi päättää sellaisten avustavien toimikuntien ja työryhmien asettamisesta, jotka se katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä suorittamiseksi.
27 artiklaEvoluutiolauseke
1. Kun jonkin sopimuspuolen mielestä olisi sopimuspuolten talouselämän etujen kannalta hyödyllistä kehittää tämän sopimuksen nojalla perustettuja suhteita laajentamalla niitä sopimuksen ulkopuolisille alueille, se jättää sopimuspuolille perustellun pyynnön.
Sopimuspuolet voivat määrätä sekakomitean tutkimaan pyyntöä ja mahdollisesti antamaan niille suosituksia.
2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetusta menettelystä johtuvat päätökset tulevat sopimuspuolten ratifioitaviksi tai hyväksyttäviksi niiden omien menettelytapojen mukaisesti.
28 artiklaMuutokset
Muut kuin tämän sopimuksen 25 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetut sekakomiteassa hyväksytyt muutokset on alistettava tämän sopimuksen osapuolina olevien valtioiden hyväksyttäviksi ja ne tulevat voimaan, jos kaikki sopimuspuolet ne hyväksyvät. Hyväksymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.
29 artiklaPöytäkirjat ja liitteet
Tämän sopimuksen A-, B- ja C-pöytäkirjat sekä I-XI liitteet ovat sen erottamaton osa. Sekakomitea voi päättää muuttaa pöytäkirjoja ja liitteitä.
30 artiklaMuiden sopimusten alaiset kauppasuhteet
Tämä sopimus ei estä ylläpitämästä tai perustamasta tulliliittoja, vapaakauppa-alueita tai rajakauppajärjestelyjä edellyttäen, että nämä eivät vaikuta haitallisesti tämän sopimuksen alaisiin kauppasuhteisiin ja varsinkaan alkuperäsääntöjä koskeviin määräyksiin.
31 artiklaAlueellinen soveltaminen
Tätä sopimusta sovelletaan tämän sopimuksen osapuolina olevien valtioiden alueilla.
32 artiklaLiittyminen
1. Jokainen Euroopan vapaakauppaliiton jäsen voi liittyä tähän sopimukseen edellyttäen, että sekakomitea päättää hyväksyä sen liittymisen komitean päätöksessä esitetyin ehdoin. Liittymiskirja talletetaan tallettajan huostaan.
2. Liittyvän valtion osalta sopimus tulee voimaan kolmannen liittymiskirjan tallettamisen jälkeisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
33 artiklaIrtisanominen ja voimassaolon lakkaaminen
1. Jokainen sopimuspuoli voi sanoa irti tämän sopimuksen jättämällä tallettajalle asiasta kirjallisen ilmoituksen. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.
2. Jos Turkki sanoo irti sopimuksen, sopimuksen voimassaolo lakkaa irtisanomisajan päätyttyä, ja jos kaikki EFTA-valtiot sanovat irti sopimuksen, sopimuksen voimassaolo lakkaa viimeisen irtisanomisajan päätyttyä.
3. EFTAn jäsenvaltio, joka sanoo irti Euroopan vapaakauppaliiton perustamista koskevan yleissopimuksen, lakkaa samalla itsestään olemasta tämän sopimuksen osapuoli.
34 artiklaVoimaantulo
1. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992 edellyttäen, että kaikki allekirjoittajavaltiot ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan.
2. Mikäli sopimus ei ole tullut voimaan 1 kappaleen määräysten mukaisesti ja edellyttäen, että Turkki on tallettanut hyväksymiskirjansa, hyväksymiskirjansa tallettaneiden allekirjoittajavaltioiden edustajat kokoontuvat ennen toukokuun 1 päivää 1992 päättämään, milloin sopimus tulee voimaan näiden valtioiden osalta. Mikäli päätöstä ei ole tehty, tarkoitusta varten on kokoonnuttava viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun jokin muu allekirjoittajavaltio on tallettanut hyväksymiskirjansa.
3. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa 2 kappaleessa tarkoitetun kokouksen jälkeen tallettavan allekirjoittajavaltion osalta sopimus tulee voimaan tallettamisen jälkeisen toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen 2 kappaleen määräysten mukaisesti päätettyä päivämäärää.
35 artiklaTallettaja
Ruotsin hallitus, joka toimii tallettajana, ilmoittaa kaikille sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille kaikista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen talletuksista, tämän sopimuksen voimaantulosta, kaikista muista sopimukseen liittyvistä tiedotuksista tai sen lakkaamisesta.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, jotka on asianmukaisesti valtuutettu tehtävään, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1991 yhtenä englanninkielisenä alkuperäiskappaleena, joka talletetaan Ruotsin hallituksen huostaan. Tallettaja toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajavaltioille ja sopimukseen liittyville valtioille.
I LIITE JOHON VIITATAAN 2 ARTIKLAN 1 a) KOHDASSA
Tämä sopimus ei koske tämän liitteen taulukossa lueteltuja harmonoidun järjestelmän (HS) 25.-97. ryhmään kuuluvia tuotteita.
I LIITTEEN TAULUKKO
(taulukko on jätetty tästä pois)
A PÖYTÄKIRJA sopimuksen 2 artiklan 1 b) kohdassa mainituista tuotteista
1 artikla
Sopimuksen määräykset koskevat I taulukossa lueteltuja tuotteita.
2 artikla
1. Jotta tässä artiklassa mainituissa taulukoissa eriteltyihin tuotteisiin sisältyvien maatalousraaka-aineiden kustannuserot voidaan ottaa huomioon, sopimus ei estä:
i) kantamasta tuotaessa muuttuvaa maksuosaa tai arvioitua tasausmaksua tai soveltamasta sisäisiä toimenpiteitä hintaerojen korvaamiseksi;
ii) soveltamasta toimenpiteitä viennin yhteydessä.
2. Hintaerojen tasaaminen ei saa ylittää kyseisiin tuotteisiin sisältyvien maatalousraaka-aineiden kotimaisen ja maailmanmarkkinahinnan välistä eroa. Jos jonkin maatalousraaka-aineen kotimainen hinta on kuitenkin alkuperämaassa maailmanmarkkinahintaa alhaisempi, tuojamaa saa ottaa tämän huomioon tasausmääriä laskettaessa.
3. Kukin EFTA-valtio myöntää Turkille II, III, IV, V ja VI taulukoissa lueteltujen tuotteiden osalta saman kohtelun kuin se on myöntänyt Euroopan talousyhteisölle 1 päivänä tammikuuta 1991.
4. Islannin myöntämä kohtelu määrätään VII taulukossa. Tullit on ilmoitettu taulukon 1 luettelossa ja fiskaaliset tullit 2 luettelossa. Islanti voi kuitenkin korvata nämä tullit tämän artiklan 1 ja 2 kappaleiden mukaisilla muilla hinnantasaustoimenpiteillä.
5. Jos Turkki ottaa käyttöön hinnantasausjärjestelmän harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 1.-24. ryhmään kuuluville tuotteille, tähän pöytäkirjaan liitetään taulukko, jossa nämä tuotteet luetellaan.
3 artikla
VII taulukossa lueteltujen tuotteiden osalta Turkki myöntää EFTA-valtioille saman kohtelun, jonka se myöntää ja tulee myöntämään Euroopan talousyhteisölle. Muille tuotteille jotka kuuluvat harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 1.-24. ryhmään mutta joita ei ole lueteltu Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen II liitteessä, Turkki myöntää lisäksi EFTA-valtioille samat helpotukset, jotka se myöntää Euroopan talousyhteisölle tai yksittäiselle EFTA-valtiolle.
4 artikla
1. EFTA-valtiot ilmoittavat Turkille ja Turkki ilmoittaa EFTA-valtioille kaikista tämän pöytäkirjan 2 artiklan mukaisesti sovellettavista hinnantasaustoimenpiteistä.
2. Turkki tiedottaa EFTA-valtioille kaikista Euroopan talousyhteisölle tai yksittäisille EFTA-valtioille tämän pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti myönnettävään kohteluun tehdyistä muutoksista.
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b) kohdassa mainituista tuotteista A PÖYTÄKIRJAN I TAULUKKO
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b) kohdassa mainituista tuotteista A PÖYTÄKIRJAN III TAULUKKO
SUOMI
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
A PÖYTÄKIRJA 2 artiklan b) kohdassa mainituista tuotteista A PÖYTÄKIRJAN VIII TAULUKKO
TURKKI
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
II LIITE JOHON VIITATAAN 2 ARTIKLAN c) KOHDASSA
Tämän liitteen taulukossa lueteltuihin, EFTA-valtiosta peräisin oleviin tuotteisiin Turkki soveltaa 60 %:n tullinalennusta tämän sopimuksen tullessa voimaan, kuten V liitteen 2 kappaleessa määrätään.
II LIITTEEN TAULUKKO
Kala ja muut meren tuotteet, joita sopimuksen määräykset koskevat kauppasuhteissa, joiden toisena osapuolena ovat Islanti, Norja, Ruotsi ja Suomi ja toisena Turkki
(Taulukko on jätetty tästä pois)
Kala ja muut meren tuotteet, joita sopimuksen määräykset koskevat kauppasuhteissa, joiden toisena osapuolena ovat Itävalta, Liechtenstein ja Sveitsi ja toisena Turkki
(Taulukko on jätetty tästä pois)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista
I OSASTO"Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittely
1 artikla
1. Tätä sopimusta sovellettaessa ja 2 artiklan määräyksiä rajoittamatta katsotaan sopimusvaltion alkuperätuotteiksi:
a) 4 artiklan tarkoittamassa mielessä siinä valtiossa kokonaan tuotetut tuotteet;
b) siinä valtiossa tuotetut tuotteet, joiden valmistukseen on käytetty aineksia, jotka eivät ole kokonaan siellä tuotettuja, edellyttäen että
i) tällaisia aineksia on riittävästi valmistettu tai käsitelty siinä valtiossa 5 artiklan tarkoittamalla tavalla, tai että
ii) tällaiset ainekset ovat jonkin muun sopimusvaltion alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä.
2 artikla
1. Poiketen 1 artiklan b) ii) kohdan määräyksistä tuotteet, jotka ovat jonkin sopimusvaltion alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä ja jotka viedään yhdestä valtiosta toiseen samassa tilassa tai enintään 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamalla tavalla viejävaltiossa valmistettuina tai käsiteltyinä, säilyttävät alkuperänsä.
2. Kun 1 kappaletta sovellettaessa käytetään kahden tai useamman sopimusvaltion tai yhden tai useamman sopimusvaltion alkuperätuotteita eikä näitä tuotteita ole viejävaltiossa valmistettu tai käsitelty enempää kuin 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamalla tavalla, alkuperän määrää tuote, jonka tullausarvo on suurin, tai, jos sitä ei tiedetä eikä sitä voida todeta, josta ensimmäinen todettavissa oleva kyseisessä valtiossa maksettu hinta on korkein.
3 artikla
(Tässä pöytäkirjassa ei ole 3 artiklaa.)
4 artikla
Seuraavia tuotteita pidetään 1 artiklan a) kohdan tarkoittamassa mielessä sopimusvaltiossa kokonaan tuotettuina:
a) sen maaperästä tai sen merenpohjasta saadut kivennäistuotteet;
b) siellä korjatut kasvituotteet;
c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;
d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;
e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;
f) sen alusten merestä pyydystämät merikalastus- ja muut tuotteet;
g) sen tehdasaluksilla yksinomaan f) kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tuotteet;
h) siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat, ottaen kuitenkin huomioon I liitteeseen sisältyvän käytettyjä ulkorenkaita koskevan 5a huomautuksen;
i) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneet jätteet ja romu;
j) siellä yksinomaan a)-i) kohdissa mainituista tuotteista valmistetut tavarat.
5 artikla
1. Tässä pöytäkirjassa käytetyt ilmaukset "ryhmät" ja "nimikkeet" tarkoittavat harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (josta jäljempänä käytetään nimitystä harmonoitu järjestelmä tai HS) muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit).
Ilmaus "tariffoidaan" tarkoittaa tuotteen tai aineksen tariffoimista tiettyyn nimikkeeseen.
2. Sovellettaessa 1 artiklaa ei-alkuperäaineksia katsotaan valmistetun tai käsitellyn riittävästi, kun valmis tuote tariffoidaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, ottaen kuitenkin huomioon 3, 4 ja 5 kappaleen määräykset.
3. II liitteen luettelon 1 ja 2 sarakkeessa mainitun tuotteen tulee 2 kappaleen säännön asemesta täyttää sille 3 sarakkeessa määrätyt ehdot.
4. 84.-91. ryhmien tuotteiden osalta viejä voi valintansa mukaan 3 sarakkeen ehtojen täyttämisen asemesta soveltaa 4 sarakkeen ehtoja.
5. Sovellettaessa 1 artiklan b) i) kohtaa katsotaan seuraavat valmistus- ja käsittelytavat aina riittämättömiksi tekemään tavaroista alkuperätuotteita riippumatta siitä, onko nimike muuttunut vai ei:
a) käsittelyt, joiden tarkoituksena on taata tavaroiden kunnon säilyminen kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, turmeltuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimenpiteet);
b) pelkkä pölynpoisto, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;
c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen tai yhdistäminen;
ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;
d) merkkien, nimilappujen ja muiden niiden kaltaisten tunnusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;
e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, mikäli yksi tai useammat seoksen aineosista eivät vastaa tässä pöytäkirjassa määrättyjä ehtoja, jotta niitä voitaisiin pitää alkuperätuotteina;
f) tavaroiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tavaraksi;
g) kahden tai useamman edellä a)-f) kohdissa mainitun toimenpiteen suorittaminen;
h) eläinten teurastus.
6 artikla
1. II liitteen luettelossa käsite "arvo" tarkoittaa valmistukseen käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä eikä sitä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa.
Sikäli kuin alkuperäainesten arvo joudutaan määrittämään, tätä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
2. II liitteen luettelossa käytetty käsite "vapaasti tehtaalla -hinta" tarkoittaa valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.
7 artikla
Yhden lähetyksen muodostavien jonkin sopimusvaltion alkuperätuotteita olevien tavaroiden kuljetus voi tapahtua muiden kuin sopimusvaltioiden alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, mikäli viimeksi mainittujen alueiden kautta tapahtuva kuljetus on oikeutettua maantieteellisin perustein ja mikäli tavarat ovat pysyneet kauttakulkumaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja ne eivät ole siellä tulleet myyntiin eikä kulutukseen ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin mahdollisesti purkaus tai jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
II OSASTOHallinnollisen yhteistyön muodot
8 artikla
1. Tämän pöytäkirjan mukaiset alkuperätuotteet saavat sopimusvaltioon tuotaessa sopimuksen mukaiset edut, kun niistä esitetään joko:
a) tavaratodistus EUR.1, josta jäljempänä käytetään nimitystä "EUR.1-todistus", tai pitkän ajanjakson voimassa oleva EUR.1-todistus sekä 13 artiklan mukaisesti laadittuja kauppalaskuja, joissa viitataan tällaiseen todistukseen. EUR.1-todistuksen malli on tämän pöytäkirjan III liitteessä;
b) tämän pöytäkirjan IV liitteen mukaisen viejän ilmoituksen sisältävä kauppalasku, joka on laadittu 13 artiklan mukaisesti; tai
c) tämän pöytäkirjan IV liitteen mallin mukaisen viejän ilmoituksen sisältävä kauppalasku, jonka kuka tahansa viejä voi laatia yhden tai useampia kolleja käsittävälle, yhteensä enintään 5 110 laskentayksikön arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle.
2. Seuraavat tämän pöytäkirjan ehdot täyttävät alkuperätuotteet saavat sopimusvaltioon tuotaessa sopimuksen mukaiset edut ilman että on tarpeen esittää mitään 1 kappaleessa mainittua asiakirjaa:
a) yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet, joiden arvo on enintään 365 laskentayksikköä;
b) matkustajan henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet, joiden arvo on enintään 1 025 laskentayksikköä.
Näitä määräyksiä sovelletaan ainoastaan silloin, kun on kysymys muusta kuin kaupallisesta tuonnista ja kun tavaroiden ilmoitetaan täyttävän sopimuksen soveltamisehdot ja mikäli ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen oikeellisuutta.
Tuontia, joka on satunnaista ja käsittää ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tulevia tavaroita, ei pidetä kaupallisena, mikäli näiden tavaroiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.
3. Viejäsopimusvaltion kansallisena valuuttana ilmaistut määrät, jotka vastaavat laskentayksikköinä ilmaistuja määriä, on viejävaltion vahvistettava ja saatettava muiden sopimusvaltioiden tietoon. Jos määrät ylittävät tuojavaltion vahvistamat vastaavat määrät, tuojavaltion on ne hyväksyttävä, mikäli tavarat on laskutettu viejävaltion valuuttana.
Jos tavarat on laskutettu jonkin muun sopimusvaltion valuuttana, tuojavaltion on hyväksyttävä asianomaisen valtion ilmoittama määrä.
4. Sopimusvaltioiden valuuttoina yksi laskentayksikkö vastaa tämän pöytäkirjan VI liitteessä mainittuja määriä.
5. Laskentayksikköinä ilmaistuja määriä tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi.
6. Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, katsotaan muodostavan näiden kanssa yhden kokonaisuuden, kun ne normaalivarustuksena sisältyvät kysymyksessä olevan laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon hintaan tai kun niistä ei laskuteta erikseen.
7. Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, kun kaikki sarjaan kuuluvat tavarat ovat alkuperätuotteita. Milloin sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 % sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.
9 artikla
1. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-todistuksen silloin kun siinä mainitut tavarat viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistunut.
2. Sopimusvaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-todistuksen, jos maasta vietävien tavaroiden voidaan katsoa olevan tämän valtion alkuperätuotteita 1 artiklan tarkoittamassa mielessä.
3. Sopimusvaltion tulliviranomaiset ovat valtuutettuja, edellyttäen että EUR.1-todistuksiin sisällytettävät tavarat ovat sen alueella, antamaan EUR.1-todistuksia tässä pöytäkirjassa määrätyin ehdoin, jos maasta vietävien tavaroiden voidaan katsoa olevan jonkin sopimusvaltion alkuperätuotteita 2 artiklan tarkoittamassa mielessä.
Tällaisissa tapauksissa EUR.1-todistus annetaan ehdolla, että esitetään aikaisemmin annetut tai laaditut alkuperäselvitykset.
4. EUR.1-todistus voidaan antaa vain jos sen voidaan katsoa olevan tässä sopimuksessa määrätyn etuuskohtelun soveltamiseen oikeuttava todistus.
EUR.1-todistuksen antopäivä tulee mainita EUR.1-todistuksen tulliviranomaisille varatussa osassa.
5. Poikkeuksellisesti EUR.1-todistus voidaan antaa myös siinä mainittujen tavaroiden viennin jälkeen, silloin kun sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi.
Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-todistuksen jälkikäteen vain siinä tapauksessa, että ne ovat todenneet viejän hakemuksessa esitettyjen tietojen pitävän yhtä vastaavien asiakirjojen kanssa.
Jälkikäteen annettuihin EUR.1-todistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä: "ANNETTU JÄLKIKÄTEEN", "ISSUED RETROSPECTIVELY", "DELIVRE A POSTERIORI", "NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT", "UTGEFID EFTIR A", "RILASCIATO A POSTERIORI", "UTSTEDT SENERE", "UTFÄRDAT I EFTERHAND", "SONRADAN VERIMISTIR".
6. Mikäli EUR.1-todistus varastetaan tai se katoaa tai turmeltuu, viejä voi pyytää sen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä: "KAKSOISKAPPALE", "DUPLICATE", "DUPLICATA", "DUPLIKAT", "EFTIRRIT", "DUPLICATO", "IKINCI NUSHADIR".
Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-todistuksen antopäivä, on voimassa mainitusta päivästä lukien.
7. Edellä 5 ja 6 kappaleissa mainitut merkinnät tehdään EUR.1-todistuksen "Huomautuksia" -kohtaan.
8. Yksi tai useampi EUR.1-todistus voidaan aina korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-todistuksella, edellyttäen että tämä tapahtuu siinä tullitoimipaikassa, jossa tavarat ovat.
9. Tarkastaakseen että 2 ja 3 kappaleissa mainitut ehdot on täytetty, tulliviranomaisilla on oikeus vaatia kaikkia kirjallisia todisteita tai ryhtyä kaikkiin tarpeellisiksi katsomiinsa tarkastuksiin.
10. Valtuutettujen viejien 13 artiklassa määrätyin ehdoin laatimiin alkuperäselvityksiin sovelletaan 2-9 kappaleiden määräyksiä soveltuvin osin.
10 artikla
1. EUR.1-todistus annetaan vain viejän tai hänen vastuullaan hänen valtuuttamansa edustajan kirjallisesta hakemuksesta. Tämä hakemus laaditaan tämän pöytäkirjan III liitteessä olevan mallin mukaiselle lomakkeelle, joka täytetään tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
2. Viejämaan tulliviranomaisten tulee valvoa, että 1 kappaleessa mainittu lomake täytetään asianmukaisesti. Ne tarkistavat erityisesti, että "Tavara"-sarake on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. Tämän vuoksi tähän sarakkeeseen ei saa jättää väliin tyhjiä rivejä. Mikäli tilaa ei täytetä kokonaan, viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja tyhjä tila on suljettava viivalla.
3. Koska EUR.1-todistus on sopimuksen mukaisen tulli- ja kiintiöetuuskohtelun soveltamiseen oikeuttava todistusasiakirja, viejävaltion tulliviranomaisten tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tavaroiden alkuperän ja muiden EUR.1-todistuksessa olevien tietojen tarkistamiseksi.
4. Mikäli EUR.1-todistus annetaan 9 artiklan 5 kappaleen mukaisesti siinä mainittujen tavaroiden tosiasiallisen viennin jälkeen, viejän tulee 1 kappaleessa mainitussa hakemuksessa:
- mainita EUR.1-todistuksessa mainittujen tavaroiden lähetyspaikka ja -aika,
- todistaa, että kysymyksessä olevien tavaroiden vientihetkellä ei ole annettu EUR.1-todistusta, ja ilmoittaa syyt tähän.
5. EUR.1-todistusten hakemukset sekä 9 artiklan 3 kappaleen toisessa kohdassa tarkoitetut alkuperäselvitykset, joiden nojalla uudet EUR.1-todistukset annetaan, on viejävaltion tulliviranomaisten säilytettävä vähintään kaksi vuotta.
11 artikla
1. EUR.1-todistukset laaditaan tämän pöytäkirjan III liitteessä olevan mallin mukaiselle lomakkeelle. Tämä lomake painetaan yhdellä tai useammalla sopimusvaltion virallisista kielistä tai englannin kielellä. EUR.1-todistukset laaditaan jollakin näistä kielistä ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti; jos ne laaditaan käsin, ne on täytettävä musteella ja painokirjaimin.
2. EUR.1-todistuksen koon tulee olla 210 x 297 mm; todistuksen pituus voi kuitenkin alittaa määrämitan enintään 5 millimetrillä tai ylittää sen enintään 8 millimetrillä. Käytettävän paperin tulee olla valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 g/m 2 . Siinä tulee olla vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset silmin havaittaviksi.
3. Sopimusvaltiot voivat pidättää itselleen EUR.1-todistusten painatusoikeuden tai antaa sen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa jokaisessa EUR.1-todistuksessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa EUR.1-todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite, tai merkki, josta tämä voidaan tunnistaa. Siinä tulee myös olla painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, jonka avulla se voidaan yksilöidä.
12 artikla
1. EUR.1-todistus on esitettävä neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejävaltion tulliviranomainen on sen antanut, sen tuojavaltion tullitoimipaikassa, jossa tavarat ilmoitetaan tulliselvitettäviksi tämän valtion säädösten määräämässä järjestyksessä. Mainitut viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tavarat täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat ehdot.
2. Rajoittamatta 5 artiklan 5 kappaleen määräyksiä katsotaan tulliselvitettäväksi ilmoittajan pyynnöstä ja asianomaisten viranomaisten määräämin ehdoin yhdeksi tavaraksi sellainen harmonoidun järjestelmän 84. tai 85. ryhmään kuuluva, osiin purettu tai kokoamaton tavara, joka tuodaan osalähetyksinä, ja koko tavaralle voidaan esittää yksi EUR.1-todistus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.
3. EUR.1-todistus, joka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kappaleessa mainitun esittämisajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelua sovellettaessa, kun määräajan noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.
Muissa myöhästymistapauksissa tuojavaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä EUR.1-todistukset, kun tavarat on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.
4. Pienet eroavuudet EUR.1-todistuksen merkintöjen ja tavaroiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee todistuksesta mitätöntä, jos voidaan asianmukaisesti osoittaa, että todistus vastaa tulliselvitettäviksi esitettyjä tavaroita.
5. Tuojavaltion tulliviranomaiset säilyttävät EUR.1-todistukset tässä valtiossa voimassa olevien säädösten mukaisesti.
6. 7 artiklassa mainittujen ehtojen noudattaminen osoitetaan esittämällä tuojavaltion tulliviranomaisille joko:
a) yksi ainoa viejävaltiossa laadittu kuljetusasiakirja, jonka turvin tavaroiden kuljetus kauttakulkumaan kautta on tapahtunut; tai
b) kauttakulkumaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa on:
- tarkka kuvaus tavaroista,
- tavaroiden purkamisen ja jälleenlastauksen päivämäärä ja tarvittaessa käytettyjen alusten nimet,
- todistus olosuhteista, joissa tavaroita on pidetty kauttakulkumaassa;
c) tai, edellä mainittujen puuttuessa, mitä tahansa todisteaineistoa.
13 artikla
1. Alkuperän osoittavia asiakirjoja annettaessa sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä jäljempänä olevien määräysten mukaisesti 9 artiklan 1-7 kappaleiden sekä 10 artiklan 1, 4 ja 5 kappaleiden määräysten estämättä.
2. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle (josta jäljempänä käytetään nimitystä "valtuutettu viejä"), joka harjoittaa usein tapahtuvaa vientiä, jolle voidaan antaa EUR.1-todistus, ja joka antaa kaikki tulliviranomaisten tarpeellisiksi katsomat takeet tavaroiden alkuperäaseman tarkistamiseksi, luvan olla esittämättä vientihetkellä viejävaltion tullitoimipaikassa tavaroita ja niitä koskevan EUR.1-todistuksen hakemusta EUR.1-todistuksen saamiseksi 9 artiklan 1-4 kappaleiden mukaisin ehdoin.
3. Lisäksi tulliviranomaiset voivat antaa valtuutetulle viejälle luvan laatia EUR.1-todistuksia, jotka ovat voimassa enintään yhden vuoden antopäivästä ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "LT-todistus". Lupa annetaan vain, mikäli maasta vietävien tavaroiden alkuperäaseman odotetaan pysyvän muuttumattomana LT-todistuksen voimassaoloajan. Jos LT-todistus ei enää ole voimassa joidenkin todistuksen kattamien tavaroiden osalta, valtuutetun viejän tulee välittömästi ilmoittaa tästä luvan antaneille tulliviranomaisille.
Yksinkertaistettua menettelyä sovellettaessa viejävaltion tulliviranomaiset voivat määrätä käytettäväksi EUR.1-todistuksia, joissa on niiden yksilöimiseksi tarkoitettu tunnus.
4. Edellä 2 ja 3 kappaleissa mainitussa luvassa määrätään tulliviranomaisten valinnan mukaan, että EUR.1-todistuksen 11 sarake "Tulliviranomaisten todistus":
a) joko varustetaan edeltäkäsin viejävaltion asianomaisen tullitoimipaikan leimalla sekä mainitun toimipaikan virkamiehen joko käsin tai muulla tavoin tekemällä allekirjoituksella; tai
b) on valtuutetun viejän viejävaltion tulliviranomaisten hyväksymällä ja tämän pöytäkirjan V liitteessä olevan mallin mukaisella erikoisleimalla vahvistama. Tämä leima voidaan esipainattaa lomakkeisiin.
EUR.1-todistuksen 11 sarakkeen "Tulliviranomaisen todistus" täyttää tarvittaessa valtuutettu viejä.
5. Edellä 4 a) kappaleessa mainituissa tapauksissa EUR.1-todistuksen 7 sarakkeeseen "Huomatuksia" tehdään jokin seuraavista merkinnöistä: "Yksinkertaistettu menettely", "Simplified procedure", "Procédure simplifiée", "Vereinfachtes Verfahren", "Einföldud afgreidsla", "Procedura semplificata", "Forenklet prosedyre", "Förenklad procedur", "Basitlestirilmis procedur". Valtuutettu viejä merkitsee tarvittaessa 13 sarakkeeseen "Tarkastuspyyntö" EUR.1-todistuksen jälkitarkastuksen suorittavan tulliviranomaisen nimen ja osoitteen.
6. Edellä 3 kappaleessa mainitussa tapauksessa valtuutettu viejä tekee EUR.1-todistuksen 7 sarakkeeseen myös jonkin seuraavista merkinnöistä:
"LT-todistus voimassa ... saakka"
"LT certificate valid until ...",
"certificat LT valable jusqu'au ...",
"LT-Certificat gultig bis ...",
"LT skirteini gildir til ...",
"certificato LT valido fino al ...",
"LT-sertifikat gyldig til ...",
"LT-certifikat giltigt till ...",
"LT sertifikasi ... tarihine degin gecerlidir",
(päiväys merkitään numeroin),
sekä viittauksen lupaan, jonka nojalla kysymyksessä oleva LT-todistus on annettu.
Valtuutettua viejää ei vaadita mainitsemaan LT-todistuksen 8 ja 9 sarakkeissa kollien merkkejä ja numeroita, lukumäärää ja lajia, bruttopainoa (kg) tai muuta mittaa (l, m 3 , jne). 8 sarakkeessa tulee kuitenkin olla sellainen tavaroiden kuvaus ja nimitys, että se on riittävän tarkka niiden yksilöimiseksi.
7. Huolimatta 12 artiklan 1-3 kappaleiden määräyksistä LT-todistus täytyy jättää tuontitullitoimipaikkaan viimeistään silloin, kun ensimmäiset sen kattamat tavarat tuodaan maahan. Jos maahantuoja tulliselvittää tavaroita useassa tuojavaltion tullitoimipaikassa, tulliviranomaiset voivat vaatia häntä esittämään kopion LT-todistuksesta kaikissa näissä toimipaikoissa.
8. Kun LT-todistus on jätetty tulliviranomaisille, maahantuotujen tavaroiden alkuperäasema osoitetaan LT-todistuksen voimassaoloaikana kauppalaskuilla, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
a) kun kauppalaskussa on sekä jonkin sopimusvaltion alkuperätuotteita että ei-alkuperätuotteita, viejän tulee selvästi eritellä nämä kaksi tavararyhmää;
b) viejän on mainittava kussakin kauppalaskussa tavaroita koskevan LT-todistuksen numero, todistuksen voimassaolon päättymispäivä ja tavaroiden alkuperämaa tai -maat.
Viejän kauppalaskuun tekemä merkintä LT-todistuksen numerosta ja tavaroiden alkuperämaasta katsotaan ilmoitukseksi siitä, että tavarat täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän saavuttamiseksi sopimusvaltioiden välisessä kaupassa.
Viejävaltion tulliviranomaiset voivat vaatia, että merkinnät, jotka kauppalaskuun on edellä olevien määräysten mukaan tehtävä, on vahvistettava käsin kirjoitetulla allekirjoituksella, jota seuraa allekirjoittajan nimi selvennettynä;
c) tavaroiden kuvauksen ja nimityksen kauppalaskussa tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta siitä käy selvästi ilmi, että tavarat on mainittu myös kysymyksessä olevalla LT-todistuksella;
d) kauppalaskuja voidaan laatia vain kysymyksessä olevan LT-todistuksen voimassaoloaikana maasta vietäville tavaroille. Ne voidaan kuitenkin esittää tuontitullitoimipaikassa neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejä on ne laatinut.
9. Yksinkertaistettujen menettelyjen mukaisesti tämän artiklan ehdot täyttävät kauppalaskut voidaan laatia ja/tai lähettää tietoliikennevälineitä tai automaattisia tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen. Tuojavaltion tullitoimipaikat hyväksyvät tällaiset kauppalaskut selvitykseksi maahantuotujen tavaroiden alkuperäasemasta mainitun valtion tulliviranomaisten vahvistamien menettelyjen mukaisesti.
10. Mikäli viejävaltion tulliviranomaiset toteavat, että jokin todistus ja/tai kauppalasku, joka on annettu tämän artiklan määräysten mukaisesti, ei ole voimassa joidenkin toimitettujen tavaroiden osalta, ne ilmoittavat tästä välittömästi tuojavaltion tulliviranomaisille.
11. Tulliviranomaiset voivat antaa valtuutetulle viejälle luvan laatia tämän pöytäkirjan IV liitteen mallin mukaisen viejän ilmoituksen sisältäviä kauppalaskuja EUR.1-todistusten sijasta.
Valtuutetun viejän kauppalaskuun tekemä ilmoitus laaditaan jollakin sopimusvaltioiden virallisista kielistä tai englannin kielellä. Se allekirjoitetaan käsin ja joko:
a) siinä on viitattava valtuutetun viejän luvan numeroon tai
b) sen on oltava valtuutetun viejän 4 b) kappaleessa tarkoitetulla, viejävaltion tulliviranomaisten hyväksymällä erikoisleimalla vahvistama. Tämä leima voidaan esipainattaa kauppalaskuun.
12. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat kuitenkin antaa valtuutetulle viejälle luvan olla allekirjoittamatta kauppalaskussa olevaa 8 b) kappaleessa mainittua merkintää tai 11 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusta, kun tällaiset kauppalaskut laaditaan ja/tai lähetetään tietoliikennevälineitä tai automaattisia tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen.
Mainitut tulliviranomaiset määräävät tämän kohdan toteuttamista varten ehdot, joihin niiden sitä vaatiessa sisältyy valtuutetun viejän kirjallinen sitoumus, että hän ottaa täyden vastuun tällaisesta merkinnästä ja ilmoituksesta, niin kuin hän tosiasiassa olisi allekirjoittanut ne käsin.
13. Tulliviranomaiset määrittävät 2, 3 ja 11 kappaleissa mainituissa luvissa erityisesti:
a) EUR.1-todistusten ja LT-todistusten hakemuksia koskevat ehdot ja ehdot, jotka koskevat kauppalaskuun tavaroiden alkuperästä tehtävää ilmoitusta;
b) ehdot, joilla nämä hakemukset sekä kopio kauppalaskuista, joissa on viittaus LT-todistukseen, ja kauppalaskuista, joissa on viejän ilmoitus, säilytetään vähintään kaksi vuotta. LT-todistuksille ja kauppalaskuille, joissa on viittaus LT-todistukseen, tämä määräaika alkaa LT-todistuksen voimassaoloajan päättymispäivästä. Näitä määräyksiä sovelletaan myös EUR.1-todistuksiin, LT-todistuksiin ja kauppalaskuihin, joissa on viittaus LT-todistukseen, sekä kauppalaskuihin, joissa on viejän ilmoitus, joiden perusteella on annettu muita alkuperäselvityksiä 9 artiklan 3 kappaleen toisen kohdan mukaisin ehdoin.
14. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat ilmoittaa, että 2, 3 ja 11 kappaleiden mukaisia helpotuksia ei sovelleta tiettyihin tavararyhmiin.
15. Tulliviranomaiset kieltäytyvät antamasta 2, 3 ja 11 kappaleissa mainittuja lupia sellaisille viejille, jotka eivät anna kaikkia niiden tarpeellisiksi katsomia takeita.
Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvat. Niiden on tehtävä näin silloin, kun hyväksymisen ehtoja ei enää täytetä tai kun valtuutettu viejä ei enää anna mainittuja takeita.
16. Valtuutettua viejää voidaan vaatia ilmoittamaan tulliviranomaisille niiden antamien määräysten mukaisesti tavaroista, jotka hän aikoo viedä, jotta asianomaisella tullitoimipaikalla on mahdollisuus suorittaa tarpeelliseksi katsomansa tarkastus ennen tavaran lähettämistä.
17. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta sopimusvaltioiden tullimuodollisuuksia ja tulliasiakirjojen käyttöä koskevien säännösten soveltamiseen.
14 artikla
8 artiklan 1 c) kappaleessa mainitun ilmoituksen laatii viejä tämän pöytäkirjan IV liitteessä olevassa muodossa jollakin sopimusvaltioiden virallisista kielistä tai englanniksi. Se tehdään kirjoituskoneella tai leimaten ja allekirjoitetaan käsin. Viejän on säilytettävä kopio mainitun ilmoituksen sisältävästä laskusta vähintään kaksi vuotta.
15 artikla
1. Viejä tai hänen edustajansa esittää EUR.1-todistusta koskevan hakemuksensa yhteydessä sellaiset asiakirjat, joilla voidaan osoittaa, että maasta vietäville tavaroille voidaan antaa EUR.1-todistus.
Hän sitoutuu esittämään asianomaisten viranomaisten pyynnöstä kaiken sen lisätodistusaineiston, jonka ne mahdollisesti katsovat tarpeelliseksi etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden alkuperäaseman oikeellisuuden toteamiseksi, sekä sitoutuu hyväksymään kaikki mainittujen viranomaisten suorittamat, kirjanpitoonsa ja yllä mainittujen tavaroiden valmistus- olosuhteisiin kohdistuvat tarkastustoimenpiteet.
2. Viejien on säilytettävä 1 kappaleessa mainitut todistusasiakirjat vähintään kaksi vuotta.
3. Soveltuvin osin sovelletaan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä 13 artiklan 2 ja 3 kappaleen menettelyjä sovellettaessa ja 8 artiklan 1 b) ja 1 c) kappaleen ilmoituksiin.
16 artikla
1. Tavaroille, jotka on lähetetty EFTA-valtiosta tai Turkista muissa kuin sopimusvaltioissa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen Turkkiin tai EFTA-valtioon tuotaviksi, myönnetään maahan tuotaessa tämän sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen, että ne täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot niin että niitä voidaan pitää EFTA-valtion tai Turkin alkuperätuotteina ja sikäli kuin tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla todistetaan että:
a) viejä on lähettänyt nämä tavarat EFTA-valtiosta tai Turkista näyttelymaahan ja pitänyt niitä siellä näytteillä;
b) mainittu viejä on myynyt tai luovuttanut nämä tavarat Turkissa tai EFTA-valtiossa olevalle vastaanottajalle;
c) tavarat on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen Turkkiin tai EFTA-valtioon siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;
d) sen jälkeen kun tavarat on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.
2. EUR.1-todistus tulee esittää normaalissa järjestyksessä tulliviranomaisille. Siinä on mainittava näyttelyn nimi ja osoite. Tavaroiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä, voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.
3. 1 kappaletta sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joissa tavarat näyttelyn aikana pysyvät tullivalvonnan alaisina, sellaisia tilaisuuksia lukuun ottamatta, jotka on järjestetty kaupoissa tai liiketiloissa yksityisiin tarkoituksiin ulkomaisten tavaroiden myymiseksi.
17 artikla
1. Taatakseen tämän osaston oikean soveltamisen sopimusvaltiot avustavat toisiaan tullihallintojensa välityksellä EUR.1-todistusten (myös 9 artiklan 3 kappaleen nojalla annettujen) ja kauppalaskussa olevien viejän ilmoitusten aitouden ja oikeellisuuden tarkistamisessa.
2. Sekakomitealla on oikeus tehdä päätökset, jotka ovat tarpeen jotta hallinnollisen yhteistyön muotoja voitaisiin ajallaan soveltaa sopimusvaltioissa.
3. Sopimusvaltioiden tulliviranomaiset toimittavat toisilleen EFTAn sihteeristön välityksellä tullitoimipaikkojensa EUR.1-todistusten antamiseen käyttämien leimasinten leimanäytteet.
4. Rangaistus- ja muita seuraamuksia sovelletaan jokaiseen, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tavaroille etuuskohtelun.
5. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen, että sellaisia EUR.1-todistuksen turvin kuljetettavia tavaroita, jotka kuljetuksen aikana tulevat niiden alueella sijaitsevalle vapaa-alueelle, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet.
6. Mikäli sopimusvaltion alkuperää olevia, EUR.1-todistuksen turvin vapaa-alueelle tuotuja tavaroita valmistetaan tai käsitellään, asianomaisten tulliviranomaisten tulee viejän pyynnöstä antaa uusi EUR.1-todistus, jos suoritettu valmistus tai käsittely on tämän pöytäkirjan määräysten mukaista.
18 artikla
1. EUR.1-todistusten tai kauppalaskuilla olevien viejän ilmoitusten jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai kysymyksessä olevien tavaroiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.
2. Sovellettaessa 1 kappaleen määräyksiä tuojavaltion tulliviranomaiset palauttavat viejävaltion tulliviranomaisille EUR.1-todistuksen ja kauppalaskun, jos se on esitetty, tai kauppalaskun, jossa on viittaus LT-todistukseen, tai kauppalaskun, jossa on viejän ilmoitus, tai näiden asiakirjojen kopion ja esittävät mahdolliset sisältöä tai muotoa koskevat syyt tiedustelun tekemiseen.
Tulliviranomaiset toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja ilmoittavat kaikki tiedot, jotka on saatu ja joiden nojalla mainitussa EUR.1-todistuksessa tai kauppalaskussa olevia merkintöjä voidaan pitää virheellisinä.
Jos tuojavaltion tulliviranomaiset pidättyvät soveltamasta sopimuksen määräyksiä siihen asti, kun tarkastuksen tulokset on saatu, ne tarjoutuvat luovuttamaan tavarat tuojalle sillä edellytyksellä, että ryhdytään tarpeellisiksi katsottuihin varotoimenpiteisiin.
3. Jälkitarkastuksen tulokset on ilmoitettava tuojavaltion tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Niiden perusteella tulee voida päättää, koskevatko 2 kappaleessa tarkoitetut palautettavat asiakirjat tosiasiallisesti vietyjä tavaroita ja voidaanko näihin tavaroihin tosiasiallisesti soveltaa etuuskohtelua.
Mikäli tuojavaltion tulliviranomaiset ja viejävaltion tulliviranomaiset eivät pysty ratkaisemaan kiistanalaisia tapauksia tai mikäli syntyy kysymys tämän pöytäkirjan tulkinnasta, ne on alistettava 26 artiklassa mainitun tulli- ja alkuperäasioiden alakomitean käsiteltäviksi. Päätökset tekee sekakomitea.
EUR.1-todistuksen jälkitarkastusta varten viejävaltion tulliviranomaisten on säilytettävä vientiasiakirjat tai niiden asemesta käytetyt EUR.1-todistusten jäljennökset vähintään kaksi vuotta.
III OSASTOLoppumääräykset
19 artikla
Sopimusvaltiot ryhtyvät omalta osaltaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
20 artikla
Tämän pöytäkirjan liitteet ovat sen erottamaton osa.
21 artikla
Tavarat, jotka ovat I osaston määräysten mukaisia ja jotka sopimuksen voimaantulopäivänä ovat joko matkalla tai väliaikaisesti varastoituina tullivarastoissa tai vapaa-alueilla jonkin sopimusvaltion alueella, voidaan hyväksyä alkuperätuotteiksi, edellyttäen että neljän kuukauden kuluessa tästä päivästä tuojavaltion tulliviranomaisille esitetään jälkikäteen annettu alkuperäselvitys sekä kuljetusolosuhteet todistavat asiakirjat.
22 artikla
Sopimusvaltiot sitoutuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta EUR.1-todistukset, joita niiden tulliviranomaiset ovat oikeutetut antamaan tätä sopimusta sovellettaessa, annetaan tässä sopimuksessa määrätyin ehdoin. Ne sitoutuvat myös varmistamaan tähän tarvittavan hallinnollisen yhteistyön, erityisesti tämän sopimuksen puitteissa vaihdettavien tavaroiden kuljetuksen ja säilytyksen valvomiseksi.
23 artikla
1. Rajoittamatta A pöytäkirjan määräyksiä voidaan tuotteille, jollaisiin sopimusta sovelletaan, ja jotka on käytetty sellaisten tuotteiden valmistukseen, joille annetaan tai laaditaan EUR.1-todistus, LT-todistus tai kauppalasku, jossa on viittaus LT-todistukseen tai kauppalasku, jossa on viejän ilmoitus, myöntää tullinpalautus tai tullihelpotus missä muodossa tahansa vain, jos ne ovat jonkin sopimusvaltion alkuperätuotteita.
2. Tässä artiklassa "tullilla" tarkoitetaan myös vaikutukseltaan tulleja vastaavia maksuja.
24 artikla
1. Milloin tämän sopimuksen nojalla johonkin EFTA-valtioon tuotavat tuotteet saavat erilaisen kohtelun kuin EFTA-konvention nojalla tuotavat tuotteet, tämän sopimuksen mukaista kohtelua sovelletaan kaikkiin tuotteisiin, joita seuraa Turkissa annettu tai laadittu 8 artiklan 1 kappaleessa mainittu alkuperäselvitys tai jokin tällainen alkuperäselvitys, joka on annettu jossakin EFTA-valtiossa ja jossa on merkintä "EFTA-CSFR Trade".
2. EFTA-valtion viejän tai hänen edustajansa on EFTA-valtioiden välisessä kaupassa tehtävä alkuperäselvitykseen merkintä "EFTA-CSFR Trade", milloin tuotteet ovat saaneet alkuperäasemansa tämän sopimuksen nojalla, kun valmistuksessa on käytetty Turkin alkuperää olevia aineksia.
3. Poiketen 1 kappaleen määräyksistä EFTA-valtion alkuperätuotteet, jotka jälleenviedään Turkista, saavat tuonnissa EFTA-valtioon saman kohtelun kuin ne olisivat saaneet, jos ne olisi lähetetty suoraan EFTA-valtiosta toiseen. Tuotteiden on oltava samassa tilassa tai ne eivät saa olla enempää kuin 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamalla tavalla Turkissa valmistettuja tai käsiteltyjä. Tämä kohtelu myönnetään vain mikäli EFTA-tuojavaltion tulliviranomaisille esitetään Turkin asianomaisen tullitoimipaikan antama EUR.1-todistus, johon on tehty merkintä "Application Article 24.3" ja se on vahvistettu mainitun tullitoimipaikan leimalla.
25 artikla
(Tässä pöytäkirjassa ei ole 25 artiklaa.)
26 artikla
Sekakomitean alaisuuteen asetetaan sopimuksen 26 artiklan 5 kappaleen mukaisesti tulli- ja alkuperäasioiden alakomitea avustamaan sekakomiteaa sen tehtävien hoitamisessa sekä varmistamaan jatkuva tiedonkulku ja neuvotteluyhteys asiantuntijoiden välillä.
Se koostuu sopimusvaltioiden asiantuntijoista, jotka vastaavat alkuperäsääntöihin liittyvistä kysymyksistä.
27 artikla
Sovellettaessa 1 artiklan b) ii) kohtaa, jokaista tuotetta, joka on sopimusvaltion alkuperätuote, kohdellaan viennissä toiseen sopimusvaltioon ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin viimeksimainittu sopimusvaltio soveltaa tällaisiin tuotteisiin kolmansien maiden tullia tai vastaavia suojatoimenpiteitä tämän sopimuksen mukaisesti.
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN I LIITE Selventävät huomautukset
1 huomautus - 1 artiklaan
Ilmaus "sopimusvaltio" käsittää myös mainitun valtion aluevedet.
Aavalla merellä toimivien alusten, mukaanlukien "tehdasalukset", joissa niiden kalastamat tuotteet valmistetaan tai käsitellään, katsotaan olevan sen sopimusvaltion aluetta, johon ne kuuluvat, edellyttäen että ne täyttävät 4 selventävässä huomautuksessa esitetyt ehdot.
2 huomautus - 1, 2 ja 4 artiklaan
1 artiklan alkuperäaseman saavuttamista koskevat ehdot on täytettävä keskeytyksettä sopimusvaltiossa lukuun ottamatta 2 artiklassa säädettyjä poikkeuksia.
Jos sopimusvaltiosta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on, lukuun ottamatta 2 artiklassa säädettyjä poikkeuksia, pidettävä ei-alkuperätuotteina, ellei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:
- palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat, ja
- niille ei ole suoritettu muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarpeellisia toimenpiteitä, kun ne ovat olleet kysymyksessä olevassa maassa.
3 huomautus - 1 ja 2 artiklaan
Ratkaistaessa onko tavara alkuperätuote, ei ole tarpeen tutkia, ovatko tavaran valmistuksessa käytetyt energiatuotteet, laitteistot, koneet ja työkalut kolmansien maiden alkuperää vai eivät.
4 huomautus - 4 artiklan f) kohtaan
Ilmaus "sen alukset" tarkoittaa vain aluksia:
a) jotka on rekisteröity sopimusvaltiossa;
b) jotka purjehtivat sopimusvaltion lipun alla;
c) jotka ainakin puoleksi ovat sopimusvaltion kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka pääkonttori sijaitsee tällaisessa valtiossa ja jonka toimitusjohtaja tai -johtajat, johtokunnan tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat sopimusvaltion kansalaisia ja lisäksi jonka pääomasta - kysymyksen ollessa henkilöyhtiöstä tai rajoitetuin vastuin toimivasta yhtiöstä - ainakin puolet kuuluu tällaiselle valtiolle, tällaisen valtion julkisille yhteisöille tai kansalaisille;
d) joiden päällystö on kokonaisuudessaan sopimusvaltioiden kansalaisia;
e) jonka miehistöstä vähintään 75 % on sopimusvaltioiden kansalaisia.
5 huomautus - 4 ja 5 artiklaan
1. Kelpuuttamisen yksikkö alkuperäsääntöjä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määrättäessä nimikettä harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan. 3 yleisen tulkintasäännön nojalla tariffoitavien tuotesarjojen osalta kelpuuttamisen yksikkö on jokainen sarjaan sisältyvä tavara; tämä koskee myös nimikkeiden 63.08, 82.06 ja 96.05 sarjoja.
Tästä seuraa, että:
- kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote tariffoidaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön;
- kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka tariffoidaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, alkuperäsääntöjä on sovellettava kuhunkin tuotteeseen erikseen.
2. Kun harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkauksen katsotaan tariffoitaessa kuuluvan tuotteeseen, sen katsotaan kuuluvan tuotteeseen myös alkuperää määritettäessä.
5a huomautus - 4 artiklan h) kohtaan
Käytettyjen ulkorenkaiden osalta ilmaus "siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat" ei tarkoita vain ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvia käytettyjä ulkorenkaita vaan myös ainoastaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätteenä käytettäviksi soveltuvia käytettyjä ulkorenkaita.
6 huomautus - 5 artiklan 2 kappaleeseen
II liitteen alkuhuomautuksia sovelletaan myös tarvittaessa kaikkiin ei-alkuperäaineksia käyttäen valmistettuihin tuotteisiin, vaikka niille ei olekaan II liitteen luettelossa erityissääntöä, vaan ne ovat 5 artiklan 2 kappaleen nimikkeenmuutossäännön alaisia.
7 huomautus - 6 artiklaan
"Vapaasti tehtaalla -hinnalla" tarkoitetaan sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, maksettavaa hintaa, kaikkien valmistuksessa käytettyjen tuotteiden arvo mukaan luettuna.
"Tullausarvolla" tarkoitetaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta Genevessä 12 päivänä huhtikuuta 1979 tehdyn sopimuksen mukaista tullausarvoa.
8 huomautus - 8 artiklan 1 kappaleeseen
Mahdollisuus käyttää tämän pöytäkirjan nojalla kauppalaskua tavaroiden alkuperän osoittavana asiakirjana ulotetaan koskemaan myös lähetysluetteloa ja kaikkia muita kaupallisia asiakirjoja, joissa kysymyksessä olevien tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi.
Postitse lähetettävien tavaroiden osalta, joita 8 artiklan 2 kappaleen mukaan ei pidetä kaupallisena tuontina, ilmoitus alkuperäasemasta voidaan tehdä myös tulliluetteloon C2/CP3 tai tähän luetteloon liitettävälle erilliselle paperille.
9 huomautus - 17 artiklan 1 kappaleeseen ja 22 artiklaan
Kun EUR.1-todistus on annettu 9 artiklan 3 kappaleen määräysten mukaisesti ja se koskee samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita, määrämaan tulliviranomaisten tulee voida hallinnollisen yhteistyön perusteella saada jäljennös aikaisemmin annetusta tai laaditusta tavaraa koskevasta alkuperäselvityksestä.
10 huomautus - 23 artiklaan
"Tullinpalautuksella tai tullihelpotuksella missä muodossa tahansa" tarkoitetaan kaikkia valmistukseen käytettyihin tuotteisiin sovellettavien tullien täydellistä tai osittaista takaisin maksamista tai perimättä jättämistä koskevia määräyksiä, edellyttäen että ne nimenomaisesti tai tosiasiallisesti sallivat tällaisen takaisinmaksun tai perimättäjätön siinä tapauksessa, että mainituista tuotteista valmistetut tavarat viedään maasta, mutta ei siinä tapauksessa, että ne on tarkoitettu kotimaiseen kulutukseen.
"Valmistukseen käytetyillä tuotteilla" tarkoitetaan kaikkia tuotteita, joiden osalta anotaan "tullinpalautusta tai tullihelpotusta missä muodossa tahansa" sellaisten alkuperätuotteiden viennin johdosta, joille annetaan tai laaditaan EUR.1-todistus, LT-todistus tai kauppalaskuja, joissa on viittaus LT-todistukseen, tai kauppalasku, jossa on viejän ilmoitus.
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN II LIITE Luettelo valmistuksesta tai käsittelystä, joka on suoritettava ei-alkuperäaineksille, jotta valmis tuote saa alkuperäaseman
ALKUHUOMAUTUKSET
Yleistä
1 huomautus
1.1. Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavarankuvaus. Kuhunkin kahden ensimmäisen sarakkeen merkintään liittyy 3 ja 4 sarakkeessa oleva sääntö. Ensimmäisen sarakkeen merkinnän jäljessä eräissä tapauksissa oleva pääte ":sta" tai ":stä" tarkoittaa, että 3 tai 4 sarakkeen sääntö koskee ainoastaan 2 sarakkeessa mainittua osaa nimikkeestä tai ryhmästä.
1.2. Kun 1 sarakkeessa on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja 2 sarakkeessa on sen vuoksi yleisluonteinen tavarankuvaus, viereinen 3 tai 4 sarakkeessa oleva sääntö koskee kaikkia niitä tuotteita, jotka harmonoidussa järjestelmässä tariffoidaan 1 sarakkeessa mainitun ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu tähän sarakkeeseen.
1.3. Kun luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan saman nimikkeen eri tuotteisiin, nimikkeen kussakin alakohdassa on nimikkeen sen osan tavarankuvaus, jota viereinen 3 tai 4 sarakkeessa oleva sääntö koskee.
1.4. 84.-91. ryhmien tuotteisiin on sovellettava 3 sarakkeen alkuperäsääntöä, jos 4 sarakkeessa ei ole sääntöä.
2 huomautus
2.1. Ilmaus "valmistus" tarkoittaa kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös "kokoamista"tai erityistoimenpiteitä. Katso kuitenkin 3 huomautuksen 5 kappaletta jäljempänä.
2.2. Ilmaus "aines" tarkoittaa kaikkia "aineosia", "raaka-aineita", "komponentteja", "osia" jne., jotka käytetään tuotteen valmistukseen.
2.3. Ilmaus "tuote" tarkoittaa valmista tuotetta, vaikka tämä olisikin tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimenpiteessä.
3 huomautus
3.1. Kun jokin nimike tai nimikkeen osa ei ole luettelossa, sovelletaan 5 artiklan 2 kappaleen "nimikkeenmuutossääntöä". Jos jotakin luettelon kohtaa koskee "nimikkeenmuutosehto", se on mainittu 3 sarakkeen säännössä.
3.2. 3 tai 4 sarakkeen säännön edellyttämä valmistus tai käsittely on suoritettava vain valmistukseen käytetyille ei-alkuperäaineksille. 3 tai 4 sarakkeen säännön rajoitukset koskevat niinikään ainoastaan käytettyjä ei-alkuperäaineksia.
3.3. Kun säännössä sanotaan, että "minkä tahansa nimikkeen aineksia" saa käyttää, saa käyttää myös aineksia, jotka kuuluvat samaan nimikkeeseen kuin tuote, ottaen kuitenkin myös huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Kuitenkin ilmaus "valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen .... aineksista" tarkoittaa, että vain sellaisia samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia saa käyttää, joilla on erilainen tavarankuvaus kuin tuotteella 2 sarakkeessa.
3.4. Jos ei-alkuperäaineksista tehtyä tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman valmistuksen kuluessa nimikkeenmuutossäännön tai luettelossa olevan oman sääntönsä nojalla, käytetään aineksena toisen tuotteen valmistuksessa, siihen ei sovelleta sitä tuotetta koskevaa sääntöä, jonka valmistukseen se on käytetty.
- Esimerkki:
Nimikkeen 84.07 moottori, josta säännössä määrätään, että käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo ei saa ylittää 40 % vapaasti tehtaalla -hinnasta, tehdään nimikkeen 72.24 "muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä".
Jos tämä esimuokattu teräs on taottu kyseisessä maassa ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saanut alkuperäaseman luettelon nimikettä 72.24:stä koskevan säännön nojalla. Esimuokattua terästä voidaan pitää moottorin arvoa laskettaessa alkuperätuotteena riippumatta siitä, onko teräs tuotettu samassa vai jossakin muussa tehtaassa. Ei-alkuperätuotetta olevan valanteen arvoa ei täten oteta huomioon laskettaessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa.
3.5. Vaikka nimikkeenmuutossääntö tai luettelon sääntö täyttyy, tuote ei ole saanut alkuperäasemaa, jos suoritettu käsittely kokonaisuudessaan on riittämätön 5 artiklan 5 kappaleen tarkoittamassa mielessä.
4 huomautus
4.1. Luettelon sääntö määrittää vaadittavan vähimmäisvalmistuksen tai -käsittelyn, ja sen ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman; sitä vähempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Näin ollen mikäli säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevaa ei-alkuperäainesta saa käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevan tällaisen aineksen käyttö sallittua mutta ei sitä myöhemmällä valmistusasteella olevan.
4.2. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saa käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.
- Esimerkki:
Kankaita koskeva sääntö määrää, että luonnonkuituja saa käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saa myös käyttää. Tämä ei tarkoita, että on käytettävä molempia, vaan että voidaan käyttää jompaakumpaa tai molempia.
Jos kuitenkin samassa säännössä on jotakin ainesta varten oma rajoituksensa ja muita aineksia varten muita rajoituksia, sovelletaan vain tosiasiallisesti käytettyjä aineksia koskevia rajoituksia.
- Esimerkki:
Ompelukoneita koskevassa säännössä määrätään, että käytettyjen langankiristysmekanismien on oltava alkuperätuotteita ja että käytetyn siksak-mekanismin on myös oltava alkuperätuote; näitä kahta rajoitusta sovelletaan vain, mikäli kysymyksessä olevat mekanismit tosiasiallisesti sisältyvät ompelukoneeseen.
4.3. Kun luettelon sääntö edellyttää, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä ehto ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät ne voi täyttää sääntöä.
- Esimerkki:
Nimikkeen 19.04 sääntö, joka nimenomaan sulkee pois viljan ja viljatuotteiden käytön, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.
- Esimerkki:
Jos kuitukankaasta tehdyn tavaran ollessa kysymyksessä ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta - vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voida tehdä langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen tulisi normaalisti olla lankaa edeltävällä asteella - ts. kuituasteella.
Tekstiilien osalta katso myös 7 huomautuksen 3 kappaletta.
4.4. Jos luettelon säännössä on kaksi tai useampia prosenttimääriä enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saa laskea yhteen. Kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan ylittää korkeinta määrätyistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden ainesten osalta, joita ne koskevat.
Tekstiilit
5 huomautus
5.1. Luettelossa käytetty ilmaus "luonnonkuidut" tarkoittaa muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se rajoittuu kehruuta edeltäviin valmistusasteisiin ja sisältää myös jätteet. Mikäli ei toisin mainita, ilmaus "luonnonkuidut" sisältää kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.
5.2. Ilmaus "luonnonkuidut" sisältää nimikkeen 05.03 jouhen, nimikkeiden 50.02 ja 50.03 silkin, nimikkeiden 51.01-51.05 villakuidut ja hienon ja karkean eläimenkarvan, nimikkeiden 52.01-52.03 puuvillakuidut ja nimikkeiden 53.01-53.05 muut kasvitekstiilikuidut.
5.3. Ilmauksia "tekstiilimassa", "kemialliset aineet" ja "paperinvalmistusaineet" käytetään luettelossa kuvaamaan 50.-63. ryhmiin kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai näistä kuiduista valmistettujen lankojen valmistuksessa.
5.4. Ilmausta "katkotut tekokuidut" käytetään luettelossa viittaamaan nimikkeiden 55.01-55.07 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouviin, synteetti- tai muuntokatkokuituihin tai niiden jätteisiin.
6 huomautus
6.1. Tuotteiden osalta, jotka tariffoidaan niihin luettelon nimikkeisiin, joissa viitataan tähän alkuhuomautukseen, luettelon 3 sarakkeen ehtoja ei sovelleta mihinkään niiden valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään 10 % kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta (katso kuitenkin myös 6 huomautuksen 3 ja 4 kappaletta jäljempänä).
6.2. Tätä poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta riippumatta niiden osuudesta tuotteessa.
Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:
- silkki
- villa
- karkea eläimenkarva
- hieno eläimenkarva
- jouhet
- puuvilla
- paperinvalmistusaineet ja paperi
- pellava
- hamppu
- juti ja muut niinitekstiilikuidut
- sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut
- kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut
- synteettikuitufilamentit
- muuntokuitufilamentit
- synteettikatkokuidut
- muuntokatkokuidut
- Esimerkki:
Nimikkeen 52.05 lanka, joka on tehty puuvillakuiduista ja synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi ei-alkuperäaineksia, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä, saa käyttää enintään 10 % langan painosta.
- Esimerkki:
Nimikkeen 51.12 villakangas, joka on tehty villalangasta ja synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi ei-alkuperätuotetta olevaa synteettikuitulankaa tai villalankaa tai näiden sekoitusta, joka ei täytä alkuperäsääntöjä, saa käyttää enintään 10 % kankaan painosta.
- Esimerkki:
Nimikkeen 58.02 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty puuvillalangasta ja puuvillakankaasta, on sekoitetuote vain, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahdesta tai useammasta eri perustekstiiliaineesta, tai jos käytetyt puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.
- Esimerkki:
Jos kysymyksessä oleva tuftattu tekstiilikangas olisi tehty puuvillalangasta ja synteettikuitukankaasta, olisi luonnollisesti käytetty kahta eri perustekstiiliainetta.
- Esimerkki:
Matto, jonka nukka on tehty sekä muuntokuitu- että puuvillalangoista ja pohjakangas jutista, on sekoitetuote, koska on käytetty kolmea perustekstiiliainetta. Näin ollen saa käyttää mitä tahansa ei-alkuperäaineksia, joita käytetään myöhemmällä valmistusasteella olevina, kuin sääntö sallii, edellyttäen, ettei niiden yhteispaino ylitä 10 % mattoon sisältyvien tekstiiliaineiden painosta. Jutikangaspohja, muuntokuitulangat ja/tai puuvillalangat voitaisiin siis tuoda maahan tällä valmistusasteella olevina, jos painoehdot täyttyvät.
6.3. Tuotteissa, joissa on "segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä", tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 %.
6.4. Tuotteissa, joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä, tämä poikkeus on 30 % tällaisen kaistaleen osalta.
7 huomautus
7.1. Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän alkuhuomautukseen, saa käyttää, vuoria ja välivuoria lukuun ottamatta, tekstiiliaineita, jotka eivät täytä kysymyksessä olevaa sovitettua tuotetta koskevaa luettelon 3 sarakkeen sääntöä, edellyttäen, että ne tariffoidaan eri nimikkeeseen kuin tuote ja ettei niiden arvo ylitä 8 % tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.
7.2. Muuta kuin tekstiiliainetta olevien koristeiden ja tarvikkeiden tai muiden ainesten, joissa on tekstiiliä, ei tarvitse täyttää 3 sarakkeen ehtoa, vaikka 4 huomautuksen 3 kappale ei niitä koske.
7.3. 4 huomautuksen 3 kappaleen mukaan ei-alkuperätuotteita olevia, muuta kuin tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita tai muita tuotteita, joissa ei ole tekstiiliä, saa joka tapauksessa käyttää vapaasti, koska niitä ei voida valmistaa 3 sarakkeessa luetelluista aineksista.
- Esimerkki:
Jos luettelon sääntö edellyttää, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi puseron, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska niitä ei voida tehdä tekstiiliaineista.
7.4. Prosenttisääntöä sovellettaessa koristeiden ja tarvikkeiden arvo on otettava huomioon laskettaessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa.
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN III LIITE
TAVARATODISTUS
(Tavaratodistuksen kaava on jätetty tästä pois.)
TAVARATODISTUSHAKEMUS
(Tavaratodistushakemuksen kaava on jätetty tästä pois.)
VIEJÄN ILMOITUS
(Viejän ilmoituksen kaava on jätetty tästä pois.)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN IV LIITE
8 artiklan 1 b) ja c) kappaleessa mainittu ilmoitus
(Ilmoituksen kaava on jätetty tästä pois.)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN IV LIITE
8 artiklan 1 b) ja c) kappaleissa mainittu ilmoitus suomen, ranskan, saksan, islannin, italian, norjan, ruotsin ja turkin kielellä
Suomi:
Allekirjoittanut tässä asiakirjassa mainittujen tavaroiden viejä ilmoittaa, että tavarat, ellei toisin ole merkitty, täyttävät alkuperäaseman saavuttamiseksi vaadittavat ehdot .... kanssa käytävässä etuuskohteluun oikeutetussa kaupassa ja että tavaroiden alkuperämaa on ....
(Ilmoitukset muilla kielillä on jätetty tästä pois.)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN V LIITE
13 artiklan 4 b) kohdassa tarkoitettu erikoisleima
(Leiman kaaviokuva on jätetty tästä pois.)
B PÖYTÄKIRJA "alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista B PÖYTÄKIRJAN VI LIITE
B pöytäkirjan 8 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetut määrät, jotka vastaavat yhtä laskentayksikköä sopimusvaltioiden valuuttoina, ovat seuraavat:
Islannin kruunu 74,8336
Itävallan shillinki 14,4794
Norjan kruunu 7,98528
Ruotsin kruunu 7,59059
Sveitsin frangi 1,70478
Suomen markka 4,88483
Turkin liira 5774,53
III LIITE Tuotteet, joihin sovelletaan erityistä tullinalennusaikataulua
EFTA-valtiot alentavat tämän liitteen A-E taulukoissa lueteltujen tuotteiden perustulleja seuraavilla prosenttimäärillä:
Sopimuksen voimaantulopäivänä 30 %
1 päivänä tammikuuta 1994 30 %
1 päivänä tammikuuta 1996 40 %
III LIITTEEN B TAULUKKO
SUOMI
(Taulukko on jätetty tästä pois)
IV LIITE JOHON VIITATAAN 4 ARTIKLAN 2 JA 3 KAPPALEESSA
Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (CECA) ja Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) tuotteet
Tämän liitteen A ja B taulukoiden tuotteiden osalta perustulleja alennetaan seuraavilla prosenttimäärillä:
Islanti, Liechtenstein, Norja,
Ruotsi, Suomi ja Sveitsi voimaantulopäivänä 100 %
Itävalta voimaantulopäivänä 50 %
IV LIITTEEN A TAULUKKO
EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖN (CECA) TUOTTEET
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
IV LIITTEEN B TAULUKKO
EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN (EURATOM) TUOTTEET
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
V LIITE JOHON VIITATAAN 4 ARTIKLAN 3 KAPPALEESSA
Aikataulu, jonka mukaan Turkki poistaa tullit ja muut vaikutukseltaan vastaavat maksut EFTA-valtioista tuotavilta tuotteilta
1. Tämän sopimuksen päätavoite Turkin osalta EFTA-valtioista tuotavien tuotteiden tulleja ja muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja poistettaessa on yhdensuuntaisuuden luominen Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisten sitoumusten kanssa. Samansuuntaisesti Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisten sitoumusten kanssa poistetaan näin ollen EFTA-valtioista tuotavien tuotteiden tullit seuraavan aikataulun mukaisesti ja kaikki Euroopan talousyhteisölle tässä suhteessa myönnetyt helpotukset heijastuvat automaattisesti EFTA-valtioista tuotavien tuotteiden tullien ja muiden vaikutukseltaan vastaavien maksujen poistamiseen.
2. Tämän sopimuksen astuttua voimaan;
a) Turkki soveltaa EFTA-valtioiden tämän liitteen taulukossa ja II liitteen taulukossa lueteltujen alkuperätuotteiden tuontitulleihin 60 prosentin alennusta.
V LIITE JOHON VIITATAAN 4 ARTIKLAN 3 KAPPALEESSA V LIITTEEN TAULUKKO
TURKKI
Luettelo tuotteista, joihin Turkki tämän sopimuksen tullessa voimaan soveltaa 60 %:n tullinalennusta, kun niitä tuodaan EFTA-valtioista
(Taulukko on jätetty tästä pois)
VI LIITE JOHON VIITATAAN 5 ARTIKLAN 1 KAPPALEESSA
Fiskaalisten tullien poistaminen ei koske tämän liitteen A-C taulukoissa lueteltuja tuotteita.
VI LIITTEEN C-TAULUKKO
TURKKI
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
VII LIITE JOHON VIITATAAN 6 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
Vientitullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen poistaminen ei koske tämän liitteen A ja B taulukoissa lueteltuja tuotteita.
VIII LIITE JOHON VIITATAAN 7 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA
1. Tuontirajoituksia koskevaa kieltoa ei sovelleta tämän liitteen A taulukossa lueteltuihin tuotteisiin.
2. Vientirajoituksia koskevaa kieltoa ei sovelleta tämän liitteen B taulukossa lueteltuihin tuotteisiin.
3. Suunnitelma Turkin määrällisten tuonti- ja vientirajoitusten poistamiseksi on tämän liitteen C taulukossa.
VIII LIITE JOHON VIITATAAN 7 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA VIII LIITTEEN B TAULUKKO
Tuotteet, joihin vientirajoitusten poistamista ei sovelleta
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
VIII LIITE JOHON VIITATAAN 7 ARTIKLAN 2 KAPPALEESSA VIII LIITTEEN C TAULUKKO Määrällisten rajoitusten poistaminen Turkin tuonti- ja vientituotteilta
1. Tässä sopimuksessa Turkin pääasiallisena tavoitteena määrällisten tuonti- ja vientirajoitusten poistamisen osalta EFTA-maiden kanssa on luoda yhtenevä käytäntö sen Euroopan talousyhteisöön suuntautuvien sitoumusten kanssa.
2. Sen vuoksi pannaan täytäntöön seuraava EFTA-maista tuotavia tuotteita koskeva määrällisten rajoitusten poistamissuunnitelma:
(a) Tämän sopimuksen allekirjoittamispäivämäärästä lukien Turkki ei sovella tuontiinsa määrällisiä rajoituksia tai vaikutuksiltaan vastaavia toimenpiteitä.
(b) Tämän sopimuksen tultua voimaan tuoteluettelo, joka edustaa 80 prosenttia Turkin tuonnin arvosta yksityissektorille Euroopan talousyhteisöstä vuonna 1967 ja jonka tuonti Yhteisöstä on vapautettu, vahvistetaan myös suhteessa EFTA-maihin. (Viittaukset Turkin hallituksen viralliseen lehteen ovat liitteenä.)
(c) Samoin kuin sitoumuksissaan Euroopan talousyhteisön suhteen, Turkki varaa itselleen oikeuden ottaa uudelleen käyttöön määrällisiä rajoituksia, jotka koskevat yllämainittuun listaan sisältämättömiä tuotteita. Mikäli määrällisiä tuontirajoituksia otetaan uudelleen käyttöön, Turkki tiedottaa asiasta EFTA-valtioille ja siitä neuvotellaan sekakomiteassa.
(d) Kaikki Turkkiin suuntautuvat tuonnin määrälliset rajoitukset poistetaan viimeistään vuoden 1995 loppuun mennessä.
3. Tämän sopimuksen allekirjoittamisesta lähtien Turkki ei sovella määrällisiä vientirajoituksia.
Jos Turkki harkitsee perustuotteiden vientiä koskevien määrällisten rajoituksen käyttöönottoa joidenkin talouselämänsä tiettyjen sektorien kehityksen edistämiseksi tai tällaisten tuotteiden vähäisyyden korvaamiseksi, se neuvottelee EFTA-valtioiden kanssa sekakomiteassa ennen tällaisten toimenpiteen täytäntöönpanoa.
4. Kaikki muutokset Turkin sitoumuksissa Euroopan talousyhteisöön tässä suhteessa viedään sekakomiteaan.
VIII LIITTEEN LIITE
Yhtenäistäminen on toteutettu 80-prosenttisesti seuraavilla Turkin virallisen lehden määräyksillä:
Virallisen lehden No.
4. tammikuuta 1972 14062
6. tammikuuta 1976 15460
7. maaliskuuta 1989 20101
22. toukokuuta 1990 20613
27. toukokuuta 1991 20883
IX LIITE TEKNISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ KOSKEVIEN EHDOTUSTEN ILMOITUSMENETTELY
1 artikla
Tätä liitettä sovellettaessa
(a) "teknisellä eritelmällä" tarkoitetaan asiakirjaan sisältyvää eritelmää tuotteelta vaadittavista ominaisuuksista, kuten laadusta, suorituskyvystä, turvallisuudesta tai mitoista, niihin mukaan luettuina esimerkiksi terminologiaa, tunnuksia, koestusta ja koestusmenetelmiä, pakkaamista, merkitsemistä tai etiköimistä koskevat vaatimukset;
(b) "teknisillä määräyksillä" tarkoitetaan teknisiä eritelmiä niihin liittyvine hallinnollisine määräyksineen, joiden noudattaminen on lain nojalla tai käytännössä pakollista markkinoitaessa tai käytettäessä tuotetta sopimuspuolen alueella tai suuressa osassa sen aluetta, lukuun ottamatta kuitenkaan paikallisten viranomaisten antamia määräyksiä;
(c) "teknistä määräystä koskevalla ehdotuksella" tarkoitetaan teknisen eritelmän ja siihen liittyvät hallinnolliset määräykset käsittävää tekstiä, joka on tarkoitus tai voidaan saattaa voimaan teknisenä määräyksenä ja joka on sellaisessa valmisteluvaiheessa, että siihen voidaan vielä tehdä muutoksia;
(d) "tuotteella" tarkoitetaan kaikkia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tavaroita.
2 artikla
1. Ilmoituksessa on
(a) esitettävä teknistä määräystä koskevan ehdotuksen koko teksti sekä alkuperäiskielellä että kokonaan käännettynä englannin kielelle taikka englannin kielisenä tiivistelmänä;
(b) todettava, onko teknistä määräystä koskeva ehdotus täysin yhdenmukainen kansainvälisen tai alueellisen toimielimen laatiman, tapaukseen soveltuvan teknisen eritelmän kanssa vai poikkeaako ehdotus sellaisista eritelmistä. Viimeksi mainitussa tapauksessa on poikkeamisen syyt perusteltava;
(c) mainittava sen kansallisen viranomaisen nimi ja osoite, joka antaa lisätietoja määräyksestä;
(d) mainittava määräyksen suunniteltu voimaantulopäivämäärä.
2. Milloin teknistä määräystä koskeva ehdotus merkitsee ainoastaan kansainvälisen tai eurooppalaisen standardin voimaansaattamista, on ilmoituksessa pelkästään yksilöitävä asianomainen standardi.
3 artikla
EFTA-valtiot ja Turkki voivat kukin pyytää lisätietoja tämän menettelyn mukaisesti ilmoitetusta teknistä määräystä koskevasta ehdotuksesta.
4 artikla
1. Ilmoitusten vaihdon EFTA-valtioiden ja Turkin välillä on tapahduttava EFTAn sihteeristön välityksellä.
2. EFTAn sihteeristön välityksellä EFTA-valtiot ja Turkki voivat esittää huomautuksia toimitetuista ehdotuksista.
5 artikla
Ilmoituksia koskevien huomautusten esittämiseen varattava määräaika on vähintään kolme kuukautta siitä päivästä, jolloin EFTAn sihteeristö vastaanottaa teknistä määräystä koskevan ehdotuksen tekstin. Mainitun ajan kuluessa ehdotettua teknistä määräystä ei saa antaa.
6 artikla
Lisäilmoituksessa todetaan, missä määrin EFTA-valtioiden ja Turkin esittämiä huomautuksia on ollut mahdollista ottaa huomioon, miten määräystä on asiallisesti muutettu ilmoitukseen verrattuna, sekä minä päivänä määräys tulee voimaan.
7 artikla
Kolmen kuukauden odotusaikaa ei kuitenkaan sovelleta, jos toimivaltaiset viranomaiset joutuvat yleisen terveyden tai turvallisuuden taikka eläinten tai kasvien elämän ja terveyden suojeluun liittyvistä pakottavista syistä valmistelemaan ja saattamaan voimaan määräyksiä niin lyhyessä ajassa, etteivät mitkään neuvottelut ole mahdollisia. Syyt, joiden nojalla kiireellisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, on ilmoitettava.
8 artikla
EFTA-valtioiden ja Turkin on tämän sopimuksen noudattamiseksi neuvoteltava säännöllisesti keskenään menettelyn tyydyttävän toiminnan varmistamiseksi.
X LIITE SOPIMUKSEN 18 ARTIKLAN TULKINTA 2 KAPPALEESSA TARKOITETTU LIITE
Sopimuksen 18 artiklaa sovellettaessa noudatettava arviointiperusteet
EFTA-valtiot ja Turkki sopivat keskenään, että sopimuksen 18 artiklaa sovellettaessa noudatetaan seuraavia perusteita:
(a) Valtiontueksi voidaan katsoa vain sellaiset toimenpiteet, jotka johtavat valtion varojen nettosiirtoon tuensaajalle suorien tukipalkkioiden kautta, tai jotka verohelpotusten kautta johtavat verotuloista luopumiseen; tuki, jota myönnetään sellaisissa tukiohjelmissa, jotka tuensaajat maksavat kokonaan, ei ole 18 artiklassa tarkoitettua valtiontukea; arvioitaessa valtiontuen vaikutuksia on otettava huomioon kaikkien erilaisten tuensaajille myönnettyjen tukitoimien kumulatiivinen vaikutus.
(b) Seuraavat toimenpiteet jäävät yleensä 18 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle;
(i) valtion varoista tai valtion laitosten toimesta myönnettävät luotot ja lainat, jos korko ja pääoman takaisinmaksu ovat kulloistenkin markkinaehtojen mukaiset;
(ii) valtioiden tai valtion laitosten antamat takuut, jos maksut kattavat tukiohjelman pitkäaikaiset kustannukset;
(iii) valtioiden tai valtion laitosten pääomasijoitukset, jos näiden sijoitusten tuoton voidaan kohtuullisesti odottaa olevan vähintään yhtä suuri kuin valtion luotonoton kustannukset;
(iv) kaikkien yritysten käytettävissä olevat, maassa yhtenäisesti noudatettavat verotustoimenpiteet, joihin sisältyy sellaisia sosiaaliturvamaksuja, jotka kuuluvat osana verotustarkoituksiin määritettyyn yleiseen kansalliseen tulonormiin.
(c) Seuraavat toimenpiteet ovat esimerkkeinä sellaisesta tuesta, johon 18 artiklan määräyksiä yleensä sovelletaan:
(i) tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatiotoiminnalle myönnettävä tuki, jos se on selvästi tarkoitettu näiden toimintojen edistämiseen, ja jos näitä toimintoja harjoitetaan kehittelyasteella; kehittelyasteeseen katsotaan kuuluvan soveltava tutkimus ja kehitys ensimmäisen prototyypin kehittämiseen asti ja tämä mukaanluettuna; tällaista tukea voidaan myöntää enintään 50 % hankkeen kustannuksista tai vastaavan vaikutuksen omaavina eriytettyinä veroerinä; perustutkimukselle voidaan myöntää enemmän tukea; mitä lähempänä markkinoita hanke sijaitsee sitä pienempiä määriä tukea on myönnettavä;
(ii) tuki, jota myönnetään ylikapasiteettiongelmista kärsiville aloille teollisuuden rakenteen rationalisoimiseksi huolehtimalla asianmukaisesta tuotannon ja työvoiman supistamisesta; tällaisten toimenpiteiden on oltava kestoltaan tarkasti rajattuja ja niihin on liitettävä sopeuttamisohjelma; arvioitaessa ylikapasiteettiongelmia on otettava huomioon koko kansainvälinen tilanne eikä pelkästään kyseisen maan tilannetta;
(iii) yleinen vienninedistämistuki, kuten kansalliset viikot, varastointituki, teollisuusmessut, jos tämä tuki ei ole yrityskohtaista;
(iv) alueellinen kehittämistuki, jos se ei ole ristiriidassa terveen kilpailun edellytysten kanssa; tuen tarkoituksena on oltava varmistaa kehitysalueilla toimivalle teollisuudelle tasavertainen taloudellinen perusta maan muissa osissa toimivan teollisuuden kanssa, eikä lisätä jo ylikapasiteettiongelmista kärsivien alojen kapasiteettia; kehitysalueiden, heikkenevän teollisuuden alueet mukaanluettuina, määrittäminen on sopimusvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa, näitä valtioita voidaan pyytää toimittamaan yksityiskohtaisia tilastoja, joista ilmenevät näiden alueiden määrittämisperusteet;
(v) tuki, jota annetaan kaupalle ja teollisuudelle yleisten julkisten palvelujen muodossa ehdoilla, joilla ei suosita tiettyjä aloja ja yrityksiä;
(vi) uusien työllistämismahdollisuuksien luomiseen myönnettävä yleinen tuki, jos nämä työllistämismahdollisuudet luodaan muille kuin jo ylikapasiteettiongelmista kärsiville aloille;
(vii) ympäristötuki, jonka myöntämisessä noudatetaan periaatetta, että saastuttaja maksaa; erityisesti saastumisen vähentämiseen tarkoitettuja sijoituksia voidaan tukea enintään 25 %:iin asti tai vastaavan vaikutuksen omaavina eriytettyinä veroerinä; ottaen huomioon muiden maiden lainsäädännön tai standardien erilaisuuden sekä niiden mahdollisen vaikutuksen kauppaan ja kilpailuun yksittäisille teollisuudenaloille myönnettävän tuen määrää on jatkuvasti tarkistettava;
(viii) pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävä tuki, jos se on tarkoitettu tasaamaan yrityksen kokoon välittömästi liittyviä haittoja, ja jos nämä yritykset työllistävät enintään 100 henkilöä, ja jos niiden vuotuinen liikevaihto on alle 10 miljoonaa ecua.
(d) Seuraavat toimenpiteet ovat esimerkkejä sellaisesta tuesta, joka yleensä jää 18 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle:
(i) tuki, jolla korvataan yritysten toimintatappioita joko välittömästi tai vapautuksilla julkisille viranomaisille suoritettavista maksuista;
(ii) osakepääoman sijoittaminen yrityksiin, jos sillä on sama vaikutus kuin yritysten toimintatappioita korvaavalla tuella;
(iii) rakenteellisesta ylikapasiteetista kärsivien alojen tuotannolle tai vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki, jos siihen ei liity sopeuttamisohjelmaa eikä se ole kestoltaan tarkasti rajattu;
(iv) yksittäisten yritysten tervehdyttämiseksi myönnettävä tuki, jos sen myöntämisen tarkoituksena ei ole pelkästään antaa aikaa pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämiselle ja torjua akuutteja sosiaalisia ongelmia;
(v) diskriminoivat tukitoimenpiteet, välillinen verotus mukaanluettuna, joilla suositaan kotimaassa tuotettuja tavaroita ja syrjitään samanlaisia muussa sopimusvaltiossa tuotettuja tavaroita;
(vi) tavaroiden vientituki.
LIITE XI SOPIMUKSEN 18 ARTIKLAN 4 KAPPALEESSA TARKOITETTU LIITE
Valtion tukitoimenpiteitä koskeva avoimuus
Sopimuksen 18 artiklassa tarkoitettuja avoimia toimenpiteitä ovat mm.
- tuen kokonaismäärää ja jakautumista koskevat vuosiraportit,
- uusista tukiohjelmista ilmoittaminen ennen niiden toimeenpanemista, ja
- velvollisuus antaa pyydettäessä tukiohjelmia koskevia lisätietoja.
C PÖYTÄKIRJA kohtelusta, jota Liechtenstein ja Sveitsi voivat soveltaa pakollisten varastojen luomissuunnitelmaan kuuluvien tiettyjen tuotteiden tuontiin
Liechtenstein ja Sveitsi voivat alistaa pakollisia varastoja koskevaan suunnitelmaan tuotteita, jotka ovat väestön elossa pysymisen ja Sveitsin osalta myös armeijan kannalta korvaamattomia sellaisina aikoina, jolloin tuotteista on vakava pula, ja joiden tuotanto on Liechtensteinissä ja Sveitsissä riittämätöntä tai olematonta ja jotka ovat senluonteisia, että ne mahdollistavat varastojen rakentamisen.
Liechtenstein ja Sveitsi soveltavat tätä suunnitelmaa siten, että siihen ei liity suoranaista tai epäsuoraa syrjintää tämän sopimuksen sopimuspuolten alueilta tuotujen tuotteiden ja samanlaisten tai korvaavien kansallisten tuotteiden välillä.
EFTA-valtioiden ja Turkin väliseen sopimukseen liittyvä TULKINTAPÖYTÄKIRJA
1. Sovitaan, että täyttäessään sitoumuksiaan Euroopan talousyhteisöä kohtaan Turkki ei syrji EFTA-valtioita erityisesti tuontitullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen, fiskaalisten tullien samoin kuin vaikutukseltaan vastaavien määrällisten rajoitusten ja toimenpiteiden ja kauppaan kohdistuvien menettelyjen ja muodollisuuksien osalta. Turkki tiedottaa sekakomitealle kaikista sen sitoumuksissa Euroopan yhteisöä kohtaan tapahtuvista muutoksista tämän sopimuksen kattamilla aloilla.
EFTA-valtiot ja Turkki ilmaisevat olevansa valmiit keskustelemaan sekakomiteassa Euroopan yhteisön toteuttamista parannuksista sen kauppasuhteisiin Turkin kanssa tarkoituksenaan tutkia mahdollisuuksia kehittää yllä mainittuja alueita, jotka voitaisiin sisällyttää vapaakauppa-alueen piiriin.
2. Sopimuksen III liitteessä määritellyn supistusaikataulun täytäntöönpanossa, johon viitataan 4 artiklan 2 kappaleessa, otetaan huomioon Euroopan talousyhteisön vapauttamiseen liittyvät myönteiset tai kielteiset suuntaukset tekstiilien ja valmisvaatteiden osalta, joihin sovelletaan kiintiöitä Turkkia kohtaan, ja EFTA-valtoiden sitoumuksen näiden tuotteiden osalta voidaan täsmentää asianmukaisesti sekakomiteassa käytävien keskustelujen jälkeen.
Tällaisessa tilanteessa näiden tuotteiden kaupan kehitys otetaan huomioon. Mikäli Euroopan talousyhteisö poistaa näitä koskevat rajoitukset kokonaan ennen tammikuun 1 päivää 1996, asia viedään sekakomiteaan tarkoituksena tarkastella mahdollisuutta nopeuttaa tullien poistamista.
3. Sopimuksen III liitteen täytäntöönpanon suhteen, johon viitataan 4 artiklan 2 kappaleessa, Itävalta, Liechtenstein ja Sveitsi ovat valmiit soveltamaan seuraavia perustulleihin kohdistuvia supistuksia:
Itävalta
Sopimuksen voimaantulopäivämääränä 45 %
1 päivänä tammikuuta 1994 15 %
1 päivänä tammikuuta 1996 40 %
Liechtenstein ja Sveitsi
Sopimuksen voimaantulopäivämääränä 60 %
1 päivänä tammikuuta 1996 40 %
4. Tuotteet, jotka sisältyvät IV liitteessä mainittuihin CECA- ja EURATOM-sopimuksiin ja jotka ovat peräisin jostakin EFTA-valtiosta, kuuluvat tullinalennusten ja vaikutukseltaan vastaavien alennusten sekä määrällisten rajoitusten poistamisen piiriin Turkissa heti kun nämä tuotteet otetaan mukaan Turkin ja Euroopan talousyhteisön väliseen sopimukseen. Näihin tuotteisiin Turkin ja Euroopan talousyhteisön välillä mahdollisesti sovellettavia erityissääntöjä sovelletaan EFTA-valtioihin Liechtensteiniä ja Sveitsiä lukuunottamatta, sen jälkeen kun asiasta on keskusteltu sekakomiteassa. Sääntöjen soveltamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvistä ehdoista päätetään sekakomiteassa.
5. Sovitaan, että EFTA-valtiot ja Turkki koordinoivat läheisesti pyrkimyksensä kouluttaa henkilöitä, jotka käyttävät B-pöytäkirjassa esitettyä yksinkertaistettua menettelytapaa alkuperäselvityksen antamisessa, valvonnassa ja tarkastamisessa, jotta nämä voitaisiin valtuuttaa käyttämään tätä menettelytapaa. Yksinkertaistetun menettelytavan käyttöönoton ajankohdasta ja sen ehdoista sovitaan sen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu alkuperä- ja tulliasioista vastaavassa alakomiteassa.
6. "Alkuperätuote" -käsitteen määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön muotoja käsittelevän B-pöytäkirjan I liitteen 7 huomautuksen osalta Turkki on ilmoittanut EFTA-valtioille, että sopimus GATTin VII artiklan täytäntöönpanemisesta, jossa Turkki on osapuolena, tulee voimaan Turkissa 12 päivänä helmikuuta 1994. Tämän vuoksi sovitaan, että Turkki määrittelee "tullausarvon" mainittuun päivämäärään saakka Tavaroiden tullausarvoa koskevan yleissopimuksen mukaisesti.
7. Sopimuksen 9 artiklaa sovelletaan Sveitsiin ja Liechtensteiniin suolaa ja ruutia koskevien valtion monopolien osalta vain siinä määrin kuin näillä valtioilla on täytettävänä vastaavia velvoitteita EFTA-valtioiden ja Euroopan talousyhteisön sekä sen jäsenvaltioiden välillä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla.
Sopimuksen 9 artiklaa sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 1995 lukien Itävallan suolamonopolin ja Islannin lannoitemonopolin osalta.
8. Sopimuspuolet sopivat ryhtyvänsä neuvotteluihin,mikäli joku sopimuspuolista sitä pyytää, tavoitteena tämän sopimuksen henkistä omistusoikeutta koskevien määräysten parantaminen, erityisesti Turkin ja Euroopan talousyhteisön neuvottelujen valossa.
9. Koska EFTA-valtiot ja Turkki ottavat huomioon kehityksen muilla kansainvälisillä foorumeilla ja molempien suhteissa Euroopan talousyhteisöön ja huomioivat tavaroiden kauppaan läheisesti liittyvien alueiden kasvavan merkityksen, ne tulevat keskustelemaan määräajoin sekakomiteassa mahdollisuuksista laajentaa kauppasuhteitaan ulkomaisten suorien sijoitusten ja palveluja koskevan kaupan alueilla. Sopimuspuolet tiedottavat välittömästi toisilleen ehdotuksista tällä alalla, erityisesti ehdotuksista niiden suhteisiin Euroopan talousyhteisön kanssa.
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Turkin Tasavallan välillä harmonoidun järjestelmän 1-24 ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta
Suomen Tasavallan hallitus ja Turkin Tasavallan hallitus, jotka
ottaen huomioon EFTA-valtioiden ja Turkin välillä 10 päivänä joulukuuta 1991 tehdyn sopimuksen 11 artiklan määräykset ja
haluten edistää oman kansallisen maatalouspolitiikkansa puitteissa maataloustuotteiden kaupan vakaata kehitystä,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Suomi poistaa tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut Turkin alkuperätuotteilta, jotka sisältyvät tämän pöytäkirjan I liitteeseen.
Siitä huolimatta mitä 1 kappaleesta johtuu, tämän pöytäkirjan määräykset eivät estä tuonnin yhteydessä kannettavan muuttuvan maksuosan tai arvioidun tasausmaksun soveltamista, jotta I liitteessä mainittuihin tuotteisiin sisältyvien maataloustuotteiden kustannusero voidaan ottaa huomioon, tahi saman tavoitteen saavuttamiseksi sisäisten hinnantasaustoimenpiteiden soveltamista.
Hintaerojen tasaaminen ei saa ylittää kyseisiin tuotteisiin sisältyvien maatalousraaka-aineiden kotimaisen ja maailmanmarkkinahinnan välistä eroa. Jos jonkin maatalousraaka-aineen kotimainen hinta on kuitenkin alkuperämaassa maailmanmarkkinahintaa alhaisempi, tuojamaa saa ottaa tämän huomioon tasausmaksuja määritettäessä.
2 artikla
Sopimuspuolet edistävät keskinäisiin etuihin perustuvaa tieteellistä ja teknistä yhteistyötä maataloudessa ja siihen liittyvillä aloilla. Tähän yhteistyöhön saattaa kuulua muun muassa tietojen ja asiakirjojen vaihtoa, asiantuntijavaihtoa sekä seminaarien ja maataloustyöryhmien perustamista.
3 artikla
Seuraavia EFTA-valtioiden ja Turkin välisen sopimuksen määräyksiä sovelletaan tämän pöytäkirjan nojalla käytävään kauppaan:
2 artikla (Soveltamisala)
11 artikla (Maataloustuotteiden kauppa)
13 artikla (Maksut)
31 artikla (Alueellinen soveltaminen)
4 artikla
Sopimuspuolet pitävät kokouksia jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä tämän pöytäkirjan määräysten asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi ja keskustellakseen mahdollisista muutoksista.
5 artikla
Mikäli jompikumpi sopimuspuoli katsoo tarpeelliseksi rajoittaa tai peruuttaa tämän pöytäkirjan nojalla annettuja myönnytyksiä, se neuvottelee toisen sopimuspuolen kanssa etukäteen. Tällaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, ellei toiselle sopimuspuolelle ole tiedotettu aiotuista toimenpiteistä kolme kuukautta etukäteen.
6 artikla
Tämä pöytäkirja tulee voimaan samalla päivämäärällä kuin EFTA-valtioiden ja Turkin välinen sopimus.
7 artikla
Tämän pöytäkirjan voimassaolo jatkuu siihen saakka kunnes jompikumpi sopimuspuoli ilmoittaa kirjallisesti sopimuksen lopettamisesta kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Pöytäkirja lakkaa joka tapauksessa olemasta voimassa samalla päivämäärällä kuin EFTA-valtioiden ja Turkin välinen Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1991 tehty sopimus lakkaa olemasta voimassa.
Tehty Genevessä 10 päivänä joulukuuta 1991 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Turkin Tasavallan välillä harmonoidun järjestelmän 1-24 ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta
I LIITE
Turkin vienti Suomeen
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Turkin Tasavallan välillä harmonoidun järjestelmän 1-24 ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta II LIITE ALKUPERÄSÄÄNNÖT
1. 1) Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa tuote katsotaan joko Suomen tai Turkin alkuperätuotteeksi, jos se on siellä kokonaan tuotettu.
2) Seuraavia tuotteita pidetään joko Suomessa tai Turkissa kokonaan tuotettuina:
a) siellä korjatut kasvituotteet;
b) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet:
c) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;
d) siellä yksinomaan a)-c) kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tavarat.
3) Pakkausmateriaalien ja pakkauspäällysten. jotka esitetään yhdessä niihin pakatun tuotteen kanssa, ei katsota kuuluvan tähän tuotteeseen määritettäessä onko se kokonaan tuotettu, eikä tällaisten pakkausmateriaalien tai pakkauspäällysten alkuperäasemaa tarvitse osoittaa.
2. Poiketen 1 kappaleen määräyksistä, liitteenä olevan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa mainitut, joko Suomessa tai Turkissa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty aineksia jotka eivät ole siellä kokonaan tuotettuja, katsotaan myös alkuperätuotteiksi, edellyttäen että tällaisten ainesten valmistusta tai käsittelyä koskevat 3 sarakkeen ehdot on täytetty.
3. 1) Sopimuksen mukaista etuuskohtelua sovelletaan vain tuotteisiin, jotka kuljetetaan suoraan Turkista Suomeen tai Suomesta Turkkiin ilman että kuljetus tapahtuu muiden maiden alueiden kautta. Yhden lähetyksen muodostavat Suomen tai Turkin alkuperätuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden alueiden kuin Suomen tai Turkin alueen kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, mikäli viimeksimainittujen alueiden kautta tapahtuva kuljetus on oikeutettua maantieteellisin perustein ja mikäli tavarat ovat pysyneet kauttakulkumaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja ne eivät ole siellä tulleet myyntiin eikä kulutukseen ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin purkaus tai jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
2) Edellä olevan 1) kohdan ehtojen täyttäminen osoitetaan tuojamaan tulliviranomaisille EFTA-valtioiden ja Turkin välisen sopimuksen B pöytäkirjan 12 artiklan 6 kappaleen mukaisesti.
4. Tämän liitteen tarkoittamat alkuperätuotteet saavat Suomeen tai Turkkiin tuotaessa pöytäkirjan mukaiset etuudet, kun niistä esitetään joko EUR.1-tavaratodistus tai kauppalaskuilmoitus, joka on annettu tai laadittu EFTA-valtioiden ja Turkin välisen sopimuksen B pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
5. EFTA-valtioiden ja Turkin välisen sopimuksen B pöytäkirjan sisältämiä tullinpalautusta tai tullihelpotusta, alkuperäselvitystä ja hallinnollisen yhteistyön muotoja koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Näiden määräysten mukaista tullinpalautuksen tai tullittomuuden kieltämistä edellytetään noudatettavan vain sellaisten ainesten suhteen, jotka ovat samankaltaisia kuin tuotteet, joihin EFTA-valtioiden ja Turkin välistä sopimusta sovelletaan.
PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Turkin Tasavallan välillä harmonoidun järjestelmän 1-24 ryhmiin kuuluviin eräisiin tuotteisiin sovellettavasta kohtelusta
II LIITE ALKUPERÄSÄÄNNÖT LIITE
Luettelo 2 kappaleessa mainituista tuotteista, joihin sovelletaan muita ehtoja kuin "kokonaan tuotettu" -peruste
(Taulukko on jätetty tästä pois.)
Geneve, 10 joulukuuta 1991
Herra osastopäällikkö,
Minulla on kunnia ilmoittaa teille, että asianmukaisen hyödyn saamiseksi Turkin ja EFTA-valtioiden välisen sopimuksen asianomaisissa määräyksissä esitetyistä tullimyönnytyksistä Suomen hallitus toivoo Turkin Monopolien Hallintoneuvoston (Tekel Isletmeleri Genel Mudurlugu) ottavan suomalaisen vodkan Turkin markkinoille.
Vastaava suomalainen yhtiö, ALKO, on puolestaan valmis sisällyttämään turkkilaisen erikoisuuden Rakin ALKOn vähittäismyyntilistalle ja suhtautumaan myönteisesti ajatukseen muutaman turkkilaisen laatuviinin ottamisesta samalle listalle.
Mikäli turkkilainen osapuoli hyväksyy tämän järjestelyn, ehdotan, että hallituksemme suosittelevat asianomaisille yrityksilleen yhteydenottoja, jotta voitaisiin päättää tämän järjestelyn täytäntöönpanoon liittyvistä modaliteeteista.
Pyydän Teidän ystävällistä vahvistustanne tämän kirjeen sisällön hyväksymisestä.
Vastaanottakaa, Herra osastopäällikkö, erityisen kunnioitukseni vakuutus.
Geneve, 10 joulukuuta 1991
Herra apulaisosastopäällikkö,
Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni Teidän tänään päivätyn kirjeenne, joka kuuluu seuraavasti:
"Minulla on kunnia ilmoittaa teille, että asianmukaisen hyödyn saamiseksi Turkin ja EFTA-valtioiden välisen sopimuksen asianomaisissa määräyksissä esitetyistä tullimyönnytyksistä Suomen hallitus toivoo Turkin Monopolien Hallintoneuvoston (Tekel Isletmeleri Genel Mudurlugu) ottavan suomalaisen vodkan Turkin markkinoille.
Vastaava suomalainen yhtiö, ALKO, on puolestaan valmis sisällyttämään turkkilaisen erikoisuuden Rakin ALKOn vähittäismyyntilistalle ja suhtautumaan myönteisesti ajatukseen muutaman turkkilaisen laatuviinin ottamisesta samalle listalle.
Mikäli turkkilainen osapuoli hyväksyy tämän järjestelyn, ehdotan, että hallituksemme suosittelevat asianomaisille yrityksilleen yhteydenottoja, jotta voitaisiin päättää tämän järjestelyn täytäntöönpanoon liittyvistä modaliteeteista.
Pyydän Teidän ystävällistä vahvistustanne tämän kirjeen sisällön hyväksymisestä."
Minulla on kunnia vahvistaa, että hallitukseni hyväksyy kirjeenne sisällön.
Vastaanottakaa, Herra apulaisosastopäällikkö, erityisen kunnioitukseni vakuutus.