17/1992

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

Eurooppalainen SOPIMUS kansainvälisistä pääliikenneväylistä (AGR-sopimus)

Sopimuspuolet,

tietoisina tarpeesta helpottaa ja kehittää kansainvälistä tieliikennettä Euroopassa;

ottaen huomioon, että Euroopan maiden välisten suhteiden lujittamiseksi on välttämätöntä laatia yhteensovitettu suunnitelma teiden rakentamista ja kehittämistä varten, joka voidaan tulevaisuudessa sopeuttaa kansainvälisen liikenteen tarpeisiin;

ovat sopineet seuraavasta:

Kansainvälisen E-tieverkon määritelmä ja käyttöönotto

Kansainvälisen E-tieverkon rakentaminen ja kehittäminen

Kansainvälisen E-tieverkon merkitseminen

Sopimuksen allekirjoittaminen ja sopimuspuoleksi tuleminen

Sopimuksen voimaantulo

Sopimustekstin muuttaminen

Sopimuksen I liitteen muuttaminen

Sopimuksen II ja III liitteen muuttaminen

Sopimuksen liitteiden muutoksista tiedoksiantoja vastaanottavan viranomaisen osoitteen ilmoittaminen

Irtisanominen ja sopimuksen voimassaolon lakkaaminen

Riitojen ratkaiseminen

Sopimuksen soveltamisen rajoittaminen

Selityksien tekeminen sopimuksen 13 artiklaan

Sopimuspuolille annettavat ilmoitukset

Sopimuksen tallettaminen pääsihteerin huostaan

Liite I KANSAINVÄLISTEN E-TEIDEN VERKKO

Selitykset

1. Perus- ja välitiet, ns. A-luokan tiet, ovat kaksinumeroisia. Haarautumat ja yhdystiet, ns. B-luokan tiet, ovat kolminumeroisia.

2. Pohjois-etelä -suuntaisten perusteiden numerot ovat kaksinumeroisia ja parittomia, ne päättyvät numeroon viisi ja numerot suurenevat lännestä itään siirryttäessä. Länsi-itä -suuntaisten perusteiden numerot ovat kaksinumeroisia ja parillisia, ne päättyvät numeroon nolla ja numerot suurenevat pohjoisesta etelään siirryttäessä. Väliteillä on vastaavasti kaksinumeroiset parittomat ja kaksinumeroiset parilliset numerot. Nämä numerot riippuvat niiden perusteiden numeroinnista, joiden välissä ne sijaitsevat. B-luokan tiet ovat kolmenumeroisia, joista ensimmäinen numero viittaa lähimpään perustiehen B-tiestä pohjoiseen, toinen numero lähimpään perustiehen B-tiestä länteen ja kolmas numero on juokseva.

TIELUETTELO

A. Päätiet

(1) Länsi-itä -suunta

(a) Perustiet

E 10 Å - Narvik - Kiiruna - Luulaja

E 20 Shannon - Limerick - Portlaoise - Dublin ... Liverpool

- Manchester - Bradford - Leeds - Hull ... Esbjerg -

Kolding - Middelfart - Nyborg ... Korsor - Koge -

Kööpenhamina ... Malmö - Helsingborg - Halmstad -

Göteborg - Örebro - Arboga - Eskilstuna - Södertälje

- Tukholma - Tallinna - Pietari

E 30 Cork - Waterford - Wexford - Rosslare ... Fishguard

- Swansea - Cardiff - Newport - Bristol - Lontoo -

Colchester - Ipswich - Felixstowe ... Hoek van Holland

- Haag - Gouda - Utrecht - Amersfoort - Oldenzaal -

Osnabruck - Bad Oeynhausen - Hannover - Braunschweig

- Magdeburg - Berliini - Swiebodzin - Poznaan -

Lowicz - Varsova - Brest - Minsk - Smolensk - Moskova

E 40 Calais - Oostende - Gent - Bryssel - Liège - Aachen

- Köln - Olpe - Giessen - Bad Hersfeld - Herleshausen

- Eisenach - Erfurt - Gera - Chemnitz - Dresden -

Görlitz - Legnica - Wroclaw - Opole - Gliwice -

Krakova - Przemysl - Lvov - Rovno - Zitomir - Kiova

- Harkova - Rostov na Donu

E 50 Brest - Rennes - Le Mans - Pariisi - Reims - Metz -

Saarbrucken - Mannheim - Heilbronn - Nórnberg -

Rozvadov - Plzen - Praha - Jihlava - Brno - Trencín

- Presov - Kosice - Vysné Nemecké - Uzhgorod -

Mukacevo

E 60 Brest - Nantes - Tours - Orléans - Courtenay - Beaune

- Besanon - Belfort - Mulhouse - Basel - Zurich -

Winterthur - St. Gallen - St. Margrethen - Lauterach

- Feldkirch - Imst - Innsbruck - Wörgl - Salzburg -

Linz - Wien - Nickelsdorf - Mosonmagyaróvár - Györ

- Budapest - Póspökladány - Oradea - Cluj Napoca -

Turda - Tîrgu-Mure - Braov - Ploieti - Bukarest -

Urziceni - Slobozia - Hirova - Constana

E 70 La Coruña - Oviedo - Bilbao - San Sebastián -

Bordeaux - Clermont-Ferrand - Lyon - Chambéry - Susa

- Torino - Alessándria - Tortona - Brescia - Verona

- Mestre - (Venetsia) - Palmanova - Trieste -

Ljubljana - Zagreb - Djakovo - Belgrad - Vrac -

Timioara - Caransebe - Drobeta Turnu Severin -

Craiova - Piteti - Bukarest - Giurgiu - Ruse -

Razgrad - Choumen - Varna

E 80 Lissabon - Santarém - Leiria - Coimbra - Aveiro

(Albergaria) - Viseu - Guarda - Vilar Formoso -

Salamanca - Burgos - San Sebastián - Pau - Toulouse

- Narbonne - Nimes - Aix-en-Provence - Nizza -

Ventimiglia - Savona - Genova - La Spezia -

Migliarino - Livorno - Grosseto - Rooma - Pescara

... Dubrovnik - Petrovac - Titograd - Pristina - Nis

- Dimitrovgrad - Sofia - Plovdiv - Svilengrad -

Edirne - Babaeski - Silivri - Istanbul - Izmit -

Adapazari - Bolu - Gerede - Ilgaz - Amasya - Niksar

- Refahiye - Erzincan - Akale - Erzurum - Agri -

Górbulak - Iranin islamilainen tasavalta

E 90 Lissabon - Setúbal - Évora - Caia - Badajoz -

Madrid - Zaragoza - Lérida - Barcelona ...

Mazara del Vallo - Alcamo - Palermo - Buonfornello

- Messina . . Reggio di Calabria - Catanzaro -

Sibari - Crotone - Metaponto - Taranto - Brindisi

... Igoumenitsa - Ioannina - Kozani - Thessaloniki

- Alexandropouli - Ipsala -Kean - Gelibolu ...

Lapseki - Bursa -Eskiehir - Silvrihisar - Ankara -

Aksaray - Adana - Toprakkale - Gaziantep - S. Urfa -

Nusaybin - Cizre - Habur - Irak

(b) Välitiet

E 04 Helsingborg - Jönköping - Norrköping - Södertälje -

Tukholma - Sundsvall - Uumaja - Luulaja - Haaparanta

- Tornio - Kemi

E 06 Trelleborg - Malmö - Halmstad - Göteborg - Oslo -

Lillehammer - Trondheim - Narvik - Olderfjord -

Kaarasjoki - Kirkkoniemi

E 08 Tromssa - Nordkjosbotn - Skibotn - Kilpisjärvi -

Tornio

E 12 Mo i Rana - Uumaja ... Vaasa - Tampere - Helsinki

E 14 Trondheim - Storlien - Östersund - Sundsvall

E 16 Londonderry - Belfast ... Glasgow - Edinburgh ...

Bergen - Gol - Oslo

E 18 Craigavon - Belfast - Larne ... Stranraer - Gretna

- Carlisle - Newcastle ... Stavanger - Kristiansand

- Oslo - Örebro - Arboga - Västerås -

Tukholma/Kapellskär ... Maarianhamina ...

Turku/Naantali - Helsinki - Vaalimaa - Pietari

E 22 Holyhead - Chester - Warrington - Manchester - Leeds

- Doncaster - Immingham ... Amsterdam - Groningen -

Oldenburg - Bremen - Hampuri - Lyypekki - Rostock -

Stralsund - Sassnitz ... Trelleborg - Malmö -

Kalmar - Norrköping

E 24 Birmingham - Cambridge - Ipswich

E 26 Hampuri - Berliini

E 28 Berliini - Szczecin - Goleniów - Koszalin - Gdansk

E 32 Colchester - Harwich

E 34 Antwerpen - Eindhoven - Venlo - Oberhausen -

Dortmund - Bad Oeynhausen

E 36 Berliini - Lóbbenau - Cottbus - Legnica

E 42 Dunkerque - Lille - Mons - Charleroi - Namur -

Liège - St. Vith - Wittlich - Bingen - Wiesbaden -

Frankfurt am Main - Aschaffenburg

E 44 Le Havre - Amiens - Charleville-Mézières - Luxemburg

- Trier - Koblenz - Giessen

E 46 Cherbourg - Caen - Rouen - Reims -

Charleville-Mézières - Liège

E 48 Schweinfurt - Bayreuth - Marktredwitz - Cheb -

Karlovy Vary - Praha

E 52 Strasbourg - Appenweier - Karlsruhe - Stuttgart -

Ulm - Munchen - Salzburg

E 54 Pariisi - Chaumont - Mulhouse - Basel - Waldshut -

Lindau - Munchen

E 56 Nurnberg - Regensburg - Passau - Wels - Sattledt

E 58 Wien - Bratislava

E 62 Nantes - Poitiers - Mâcon - Geneve - Lausanne -

Martigny - Sion - Simplon - Gravellona Toce - Milano

- Tortona - Genova

E 64 Torino - Milano - Brescia

E 66 Fortezza - St. Candido - Spittal - Villach -

Klagenfurt - Graz - Veszprém - Székesfehérvár

E 68 Szeged - Arad - Deva - Sibiu - Braov

E 72 Bordeaux - Toulouse

E 74 Nizza - Cuneo - Asti - Alessandria

E 76 Migliarino - Firenze

E 78 Grosseto - Arezzo - Sansepolcro - Fano

E 82 Porto - Vila Real - Bragança - Zamora - Tordesillas

E 84 Kean - Tekirdag - Silivri

E 86 Krystalopigi - Florina - Vevi - Yefira

E 88 Ankara - Yozgat - Sivas - Refahiye

E 92 Igoumenitsa - Ioannina - Trikala - Volos

E 94 Korintti - Ateena

E 96 Izmir - Uak - Afyon - Sivrihisar

E 98 Topbogazi - Kirikhan - Reyhanli - Cilvegözó -

Syyrian arabitasavalta

(2) Pohjois-etelä -suunta

(a) Perustiet

E 05 Greenock - Glasgow - Gretna - Carlisle - Penrith -

Preston - Warrington - Birmingham - Newbury -

Southampton ... Le Havre - Pariisi - Orléans - Tours

- Poitiers - Bordeaux - San Sebastián - Burgos -

Madrid - Cordóba - Sevilla - Cádiz - Algeciras

E 15 Inverness - Perth - Edinburgh - Newcastle -

Scotch-Corner - Doncaster - Lontoo - Folkestone -

Dover ... Calais - Pariisi - Lyon - Orange -

Narbonne - Gerona - Barcelona - Tarragona -

Castellón de la Plana - Valencia - Alicante - Murcia

- Algeciras

E 25 Hoek van Holland - Rotterdam - Gouda - Utrecht -

's-Hertogenbosch - Eindhoven - Maastricht - Liège -

Bastogne - Arlon - Luxemburg - Metz - St. Avold -

Strasbourg - Mulhouse - Basel - Olten - Bern -

Lausanne - Geneve - Mont-Blanc - Aosta - Ivrea -

Vercelli - Alessandria - Genova

E 35 Amsterdam - Utrecht - Arnhem - Emmerich - Oberhausen

- Köln - Frankfurt am Main - Heidelberg - Karlsruhe

- Offenburg - Basel - Olten - Luzern - Altdorf -

S. Gottardo - Bellinzona - Lugano - Chiasso - Como -

Milano - Piacenza - Parma - Modena - Firenze -

Arezzo - Rooma

E 45 Göteborg ... Frederikshavn - Ålborg - Århus -

Vejle - Kolding - Froslev - Flensburg - Hampuri -

Hannover - Göttingen - Kassel - Fulda - Wurzburg -

Nórnberg - Mónchen - Rosenheim - Wörgl - Innsbruck

- Brennerin sola - Fortezza - Bolzano - Trento -

Verona - Modena - Bologna - Cesena - Perugia -

Fiano (Rooma) - S. Cesareo (Rooma) - Napoli - Salerno

- Sicignano - Cosenza - Villa San Giovanni ...

Messina - Catania - Syrakusa - Gela

E 55 Helsingborg ... Helsingor - Kööpenhamina - Koge -

Vordingborg - Faro - Nykobing Falster - Gedser ...

Rostock - Berliini - Lóbbenau - Dresden - Teplice

- Praha - Tábor - Ceské Budejovice - Dolní Dvoriste

- Linz - Salzburg - Villach - Tarvisio - Udine -

Palmanova - Mestre (Venetsia) - Ravenna - Cesena -

Rimini - Fano - Ancona - Pescara - Canosa - Bari -

Brindisi ... Igoumenitsa - Preveza - Messolongi -

Rion - Patrai - Pyrgos - Kalamata

E 65 Malmö - Ystad ... Swinoujscie - Wolin - Goleniów -

Szczecin - Swiebodzin - Jelenia-Góra - Harrachov -

Zelezny Brod - Turnov - Mladá Boleslav - Praha -

Jihlava - Brno - Breclav - Bratislava - Rajka -

Mosonmagyaróvar - Csorna - Szombathely - Körmend -

Zalaegerszeg - Nagykanizsa - Letenye - Zagreb -

Karlovac - Rijeka - Split - Metkovic - Dubrovnik -

Petrovac - Titograd - Bijelo Polje - Skopje - Kicevo

- Ohrid - Bitolj - Niki - Vevi - Kozani - Lárissa

- Domokos - Lamia - Brallos - Itea - Antirrion ...

Rion - Egion - Korintti - Tripoli - Kalamata ...

Kissamos - Hania

E 75 Utsjoki - Ivalo - Sodankylä - Rovaniemi - Kemi -

Oulu - Jyväskylä - Lahti - Helsinki ... Gdansk -

Swiecie - Krosniewice - Lódz - Piotrków Trybunalski

- Katowice - C. Tesin - Zilina - Bratislava - Györ

- Budapest - Szeged - Belgrad - Nis - Kumanovo -

Skopje - Gevgelija - Evzoni - Thessaloniki - Lárissa

- Almyros - Lamia - Ateena ... Hania - Iraklion -

Agios Nikolaos - Sitia

E 85 Cernovcy - Siret - Suceava - Roman - Bacau - Maraeti

- Buzau - Urziceni - Bukarest - Giurgiu - Ruse -

Bjala - Veliko Tarnovo - Stara Zagora - Haskovo -

Svilengrad - Ormenio - Kastanies - Didymoteicho -

Alexandropouli

E 95 Pietari - Moskova - Oryol - Harkova - Simferopol -

Alushta - Jalta

(b) Välitiet

E 01 Larne - Belfast - Dublin - Wexford - Rosslare ...

La Coruña - Pontevedra - Valença - Porto -

Aveiro (Albergaria) - Coimbra - Lissabon - Setúbal

- Faro - Vila Real de Santo António - Huelva -

Sevilla

E 03 Cherbourg - Rennes - Nantes - La Rochelle

E 07 Pau - Jaa - Huesca - Zaragoza

E 09 Orléans - Limoges - Toulouse - Barcelona

E 11 Vierzon - Montluçon - Clermont Ferrand - Montpellier

E 13 Doncaster - Sheffield - Nottingham - Leicester -

Northampton - Lontoo

E 17 Antwerpen - Gent - Kortrijk - Cambrai - Reims -

Beaune

E 19 Amsterdam - Haag - Rotterdam - Breda - Antwerpen -

Bryssel - Mons - Valenciennes - Pariisi

E 21 Metz - Nancy - Dijon - Geneve

E 23 Metz - Nancy - Besanon - Vallorbe - Lausanne

E 27 Belfort - Bern - Martigny - Grand-Saint-Bernard -

Aosta

E 29 Köln - Luxemburg - Saarbrucken - Sarreguemines

(E 25 Strasbourg)

E 31 Rotterdam - Gorinchem - Nijmegen - Goch - Krefeld -

Köln - Koblenz - Bingen - Ludwigshafen

E 33 Parma - La Spezia

E 37 Bremen - Osnabruck - Dortmund - Köln

E 39 Kristiansand - Hirtshals - Hjorring - Norre Sundby

- Ålborg

E 41 Dortmund - Giessen - Aschaffenburg - Wurzburg -

Stuttgart - Schaffhausen - Winterhur - Zurich -

Altdorf

E 43 Wurzburg - Ulm - Lindau - Bregenz - St. Margrethen

- Buchs - Chur - S. Bernardino - Bellinzona

E 47 Helsingborg ... Helsingor - Kööpenhamina - Koge -

Vordingborg - Faro - Rodby ... Puttgarden - Lyypekki

E 49 Magdeburg - Halle - Plauen - Schönberg - Vojtanov -

Karlovy Vary - Plzen - Ceské Budejovice - Trebon -

Halámky - Wien

E 51 Berliini - Leipzig - Gera - Hirschberg - Hof -

Bayreuth - Nórnberg

E 53 Plzen - Bayer - Eisenstein - Deggendorf - Munchen

E 57 Sattledt - Liezen - St. Michael - Graz - Maribor -

Ljubljana

E 59 Praha - Jihlava - Wien - Graz - Spielfeld - Maribor

- Zagreb

E 61 Villach - Karawankenin tunneli/Predor Karawanke

- Naklo

E 63 Sodankylä - Kemijärvi - Kuusamo - Kajaani - Kuopio

- Jyväskylä - Tampere - Turku

E 67 Varsova - Piotrków Trybunalski - Wroclaw - Klodzko -

Beloves - Náchod - Hradec Kralové - Praha

E 69 Nordkapp - Olderfjord

E 71 Kosice - Miskolc - Budapest - Balatonaliga -

Nagykanizsa - Zagreb - Karlovac - Bihac - Knin -

Split

E 73 Budapest - Szekszárd - Mohács - Osijek - Djakovo -

Samak - Zenica - Mostar - Metkovic

E 77 Gdansk - Elblag - Varsova - Radom - Krakova -

Trstená - Ruzomberok - Zvolen - Budapest

E 79 Oradea - Beius - Deva - Petrosani - Tirgu Jiu -

Craiova - Calafat ... Vidín - Vraca - Botevgrad -

Sofia - Blagojevgrad - Serai - Thessaloniki

E 81 Halmeu - Satu Mare - Zalâu - Cluj Napoca - Turda -

Sebe - Sibiu - Pitesti

E 83 Bjala - Pleven - Jablanica - Botevgrad - Sofia

E 87 Tulcea - Constanta - Varna - Burgas - Micurin -

Malko Tarnovo - Dereköy - Kirklareli - Babaeski -

Havza - Kean - Gelibolu - Eceabat ... Canakkale -

Ayvalik - Izmir - Seluk - Aydin - Denizli - Acipayam

- Korkuteli - Antalaya

E 89 Gerede - Kizilcahamam - Ankara

E 91 Toprakkale - Iskenderun - Topbogazi - Antakya -

Yayladag - Syyrian arabitasavalta

E 93 Orel - Kiova - Odessa

E 97 Trabzon - Gómóhane - Akale

E 99 Dogubeyazit - Muradiye - Bitlis - Diyarbakir - S. Urfa

B. Haarautumat ja yhdystiet

E 201 Cork - Portlaoise

E 231 Amsterdam - Amersfoort

E 232 Amersfoort - Groningen

E 233 Oldenzaal - Bremen

E 234 Cuxhaven - Bremerhaven - Bremen - Walsrode

E 251 Sassnitz - Stralsund - Neubrandenburg - Berliini

E 261 Swiecie - Poznan - Wroclaw

E 311 Breda - Gorinchem - Utrecht

E 312 Vlissingen - Breda - Eindhoven

E 313 Antwerpen - Liège

E 314 Hasselt - Heerlen - Aachen

E 331 Dortmund - Kassel

E 371 Presov - Svidník - Vysny Komarnik - (jatkuu Puolan

alueella ... Rzeszów - Radom)

E 401 St. Brieuc - Caen

E 402 Calais - Rouen - Le Mans

E 411 Bryssel - Namur - Arlon

E 421 Aachen - St. Vith - Luxemburg

E 422 Trier - Saarbrócken

E 441 Chemnitz - Plauen

E 442 Karlovy Vary - Teplice - Turnov - Hradec Králové -

Olomouc - Zilina

E 451 Giessen - Frankfurt am Main - Mannheim

E 461 Svitavy - Brno - Wien

E 462 Brno - Olomouc - Cesky Tesin - Krakova

E 471 Mukacevo - Lvov

E 501 Le Mans - Angers

E 502 Le Mans - Tours

E 511 Courtenay (A6) - Troyes

E 512 Remiremont - Molhouse

E 531 Offenburg - Donaueschingen

E 532 Memmingen - Fóssen

E 533 Munchen - Garmisch-Partenkirchen - Mittenwald -

Seefeld - Innsbruck

E 551 Ceské Budejovice - Humpolec

E 552 Munchen - Braunau - Wels - Linz

E 571 Bratislava - Zvolen - Kosice

E 572 Trencin - Ziar nad Hronom

E 573 Póspökladány - Nyiregyháza - Tchop - Uzgorod

E 574 Bacau - Braov - Piteti

E 575 Bratislava - Dunajská Streda - Medvedov (jatkuu

Unkarin alueella ... Vámószabadi - Györ)

E 576 Cluj Napoca - Dej - Bistria - Suceava

E 581 Maraeti - Tecuci - Albia - Leucheni - Kishinev -

Odessa

E 601 Niort (A10) - La Rochelle

E 602 La Rochelle - Saintes

E 603 Saintes - Angoulème - Limoges

E 604 Tours - Vierzon

E 606 Angoulème - Bordeaux

E 607 Digoin - Chalon-sur-Saône

E 611 Lyon - Pont d'Ain

E 612 Ivrea - Torino

E 651 Altenmarkt - Liezen

E 652 Klagenfurt - Loiblin sola - Naklo

E 661 Balatonkeresztúr - Nagyatád - Baros - Virovitica -

Okucani - Banja Luka - Jajce - Donji Vakuf - Zenica

E 662 Subotica - Sombor - Osijek

E 671 Timioara - Arad - Oradea

E 711 Lyon - Grenoble

E 712 Geneve - Chambéry - Marseille

E 713 Valence - Grenoble

E 714 Orange - Marseille

E 717 Torino - Savona

E 751 Rijeka - Pula - Koper

E 761 Bihac - Jajce - Donji Vakuf - Zenica - Sarajevo -

Titovo - Uzice - Cacak - Kraljevo - Krusevac -

Pojate - Paracin - Zajecar

E 762 Sarajevo - Titograd - Albanian raja

E 763 Belgrad - Cacak - Nova Varos - Bijelo Polje

E 771 Drobeta Turnu Severin - Nis

E 772 Jablanica - Velico Tirnovo - Choumen

E 773 Popovica - Stara Zagora - Burgas

E 801 Viseu - Coimbra

E 802 Bragança - Guarda - Castelo Branco - Portalegre -

Évora - Beja - Ourigue

E 803 Salamanca - Merida - Sevilla

E 804 Bilbao - Logroño - Zaragoza

E 821 Rooma - San Cesareo (Rooma)

E 841 Avellino - Salerno

E 842 Napoli - Avellino - Benevento - Canosa

E 843 Bari - Taranto

E 844 Spezzano Albanese - Sibari

E 846 Cosenza - Crotone

E 847 Sicignano - Potenza - Metaponto

E 848 S. Eufemiu - Catanzaro

E 851 Petrovac - (Albania) - Prizren - Pristina

E 852 Ohrid - Albanian raja

E 853 Ioannina - Albanian raja

E 871 Sofia - Kjustendil - Kumanovo

E 901 Madrid - Valencia

E 902 Jaén - Granada - Málaga

E 931 Mazara del Vallo - Gela

E 932 Buonfornello - Enna-Gatania

E 933 Alcamo - Trapani

E 951 Ioannina - Arta - Agrinion - Massalongi

E 952 Aktio - Vonitsa - Amfilochia - Karpenisi - Lamia

E 961 Tripoli - Sparti - Gythio

E 962 Elefsina - Thiva

II LIITE KANSAINVÄLISILLE PÄÄLIIKENNEVÄYLILLE ASETETUT EHDOT

SISÄLTÖ

I YLEISTÄ

II KANSAINVÄLISTEN TEIDENLUOKITTELU 98

III GEOMETRIA

1. Yleisperiaatteet

2. Vaaka- ja pystygeometria

2.1 Perusparametrit

2.2 Näkemävaatimukset

3. Poikkileikkaus liittymien välillä

3.1 Ajokaistojen lukumäärä ja leveys

3.2 Pientareet

3.3 Keskikaista

3.4 Sivukaltevuus

4. Vapaa korkeus

5. Liittymät

5.1 Liittymän tyypin valinta

5.2 Tasoliittymien suunnittelu

5.3 Eritasoliittymät

5.3.1 Yleiset määräykset

5.3.2 Geometria

6. Hidastus- ja kiihdytyskaistat

7. Rautateiden risteykset

IV VARUSTEET

1. Yleisperiaatteet

2. Liikennemerkit ja tiemerkinnät

2.1 Liikennemerkkien ja tiemerkintöjen yleispiirteet

2.2 Tiemerkinnät

2.3 Liikennemerkit

2.4 Tietyöt ja varoituslaitteet

3. Varusteet ja käyttäjäpalvelut

3.1 Kaiteet

3.2 Tien suuntausta osoittavat merkinnät

3.3 Häikäisysuojat

3.4 Hätäpysäytysalueet

4. Liikenteen ohjaus

4.1 Liikennevalot

4.2 Muuttuvat liikennemerkit

4.3 Tiedonvälitys hätätilanteissa

5. Tievalaistus

6. Turvajärjestelyt

6.1 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus

6.2 Liikuntaesteisten suojelu

6.3 Eläimiltä suojelu

7. Palvelut

7.1 Pysähdysalueet

7.2 Palvelualueet

7.3 Tullitien rahastusalueet

7.4 Raja-asemat

V YMPÄRISTÖ JA MAISEMA-SUUNNITTELU

1. Yleisiä huomautuksia

2. Teiden sovittaminen ympäristöön

3. Ympäristön vaikutukset tienkäyttäjiin

VI TEIDEN KUNNOSSAPITO

1. Yleisperiaatteet

2. Kunnossapidon hallinto

3. Erityisiä kunnossapitokysymyksiä

II LIITE KANSAINVÄLISILLE PÄÄLIIKENNEVÄYLILLE ASETETUT EHDOT I YLEISPERIAATTEET

Seuraavissa nykyaikaisten tierakennusperiaatteiden mukaisissa määräyksissä käsitellään kansainvälisten pääliikenneväylien, jäljempänä "kansainvälisten teiden", rakentamisen, parantamisen, varusteiden ja kunnossapidon perusominaisuuksia. Ne eivät koske taajamia. Jälkimmäiset on teitä rakennettaessa ohitettava, jos niistä aiheutuu esteitä tai vaaraa.

Tämän liitteen määräyksissä otetaan huomioon useita kriteereitä, kuten liikenneturvallisuus, ympäristönsuojelu, liikennevirran sujuvuus sekä tienkäyttäjien mukavuus, joita arvioidaan taloudelliselta perustalta.

Maiden on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä noudattamaan näitä määräyksiä niin uusien teiden rakentamisessa kuin jo olemassa olevia teitä nykyaikaistettaessa.

II LIITE KANSAINVÄLISILLE PÄÄLIIKENNEVÄYLILLE ASETETUT EHDOT II KANSAINVÄLISTEN TEIDENLUOKITTELU

Kansainväliset tiet luokitellaan seuraavasti:

1. Moottoritiet

"Moottoritie" tarkoittaa tietä, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja joka ei palvele sen varrella olevia kiinteistöjä sekä:

(i) jossa on, erityisiä kohtia tai tilapäisjärjestelyjä lukuunottamatta, kumpaakin liikennesuuntaa varten toisistaan keskikaistalla, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeuksellisesti muulla tavoin, erotetut erilliset ajoradat;

(ii) joka ei risteä samassa tasossa tien, rautatien, raitiotien tai jalankulkutien kanssa; ja

(iii) joka on erityisesti merkitty moottoritieksi.

2. Muut moottoriväylät

Muu moottoriväylä on tie, joka on varattu moottoriliikenteelle ja jolle päästään vain eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja jolla erityisesti pysähtyminen ja pysäköinti on kielletty käytössä olevilla ajoradoilla.

3. Tavalliset tiet

Tavallinen tie on avoin kaikille tienkäyttäjille ja ajoneuvoille. Siinä on joko yksi ajorata tai erilliset ajoradat.

Olisi suotavaa, että kansainväliset tiet olisivat moottoriteitä tai muita moottoriväyliä.

II LIITE KANSAINVÄLISILLE PÄÄLIIKENNEVÄYLILLE ASETETUT EHDOT III GEOMETRIA

III.1 Yleisperiaatteet

Geometrian tulee olla sellainen, että kaikille tienkäyttäjille taataan turvallisuus ja liikenteen sujuminen ottaen samalla huomioon tien tehtävän sekä ajajien yleiset käyttäytymistavat.

Suunnittelun yleissäännöt koskevat niin uusien teiden rakentamista kuin jo olemassa olevan tieverkon nykyaikaistamista. Kuitenkin jälkimmäisessä tapauksessa on otettava huomioon erityisrajoitukset ja -tilanteet siten, että perussääntöjä sovelletaan joustavasti reitin yleisilmeen säilyttämiseksi. Joihinkin perusparametreihin voidaan siksi kiinnittää vähemmän huomiota, kun parannetaan tien suuntauksen laatua ja ajajan tien havainnointia (tien "luettavuutta") turvallisuuden kehittämiseksi.

Tien asteittaiset parannukset on tehtävä erityisen huolellisesti vaalien joka vaiheessa reitin yleisilmettä (muutoskohdat ovat tärkeitä).

Kun moottoritietä tai maantietä, jossa on erilliset ajoradat, rakennetaan vaiheittain, ja siinä on alkuvaiheessa yksi kaksisuuntainen ajorata, tämä ensimmäinen vaihe on suunniteltava huolellisesti siten, että käyttäjät selvästi tunnistavat sen kaksisuuntaisuuden ja että se voi toimia sellaisena. Edellisestä johtuu, että ohitusnäkemä on taattava lähes koko suuntauksen pituudelta molemmissa suunnissa sekä, mikäli mahdollista, peitettävä sellaiset laitteet, jotka on rakennettava lopulliseen muotoonsa alusta alkaen.

Suunnittelu- ja parametriarvot riippuvat tien tehtävien määräämästä luokan valinnasta, sen sijainnista (topografiasta, maankäytöstä jne) sekä yleisestä teknis-taloudellisesta yhteydestä. Luokan valinnassa tulee ottaa huomioon:

rakenteiden ominaisuuksien keskinäinen yhdenmukaisuus (tasalaatuisuus);

tien yhdenmukaisuus käyttäjän siitä saaman havainnon kanssa.

Tämän jälkeen on mahdollista määritellä johdonmukainen käsiteltävänä olevan reitin (tai tieosuuden) kehityssuunnitelma ja päättää sen mukaisesti kaikista projektin osatekijöistä (geometrisistä tekijöistä, merkeistä ja varusteista sekä liittymistä).

Jokaisella tieluokalla on oma mitoitusnopeutensa.

Mitoitusnopeus on nopeus, joka tien parannus- tai rakennussuunnitelmassa on valittu määrittämään geometriaa siten, että sitä nopeutta noudattaen yksittäiset ajoneuvot voivat liikkua turvallisesti.

Kansainvälisten teiden suositeltujen mitoitusnopeuksien käyttöalueet km/h on esitetty seuraavassa:

Moottoritiet X 80 100 120 140

Muut moottoriväylät 60 80 100 120 X

Tavalliset tiet 60 80 100 X X

Mitoitusnopeuksia, jotka ylittävät 100 km/h ei tulisi valita, mikäli ajoratoja ei ole erotettu eikä liittymien sijainti sitä edellytä.

Alimpia mitoitusnopeuksia (60 km/h maanteillä ja 80 km/h moottoriteillä) voidaan käyttää erittäin rajoitetuilla tieosuuksilla.

Mitoitusnopeutta saadaan alentaa poikkeustapauksissa pituudeltaan rajoitetuilla tieosuuksilla ja vaikeissa maasto- ja muissa oloissa. Muutosta yhdestä mitoitusnopeudesta toiseen tulee soveltaa vähitellen siten, että ajaja voi helposti ennakoida sen.

"Mitoitusnopeuden" käsitettä ei tarvitse soveltaa tiettyihin reitteihin, joissa on vaikea topografia.

Kansainvälisillä teillä tulee olla yhtenäiset peruspiirteet tarpeeksi pitkillä tieosuuksilla. Tieluokan muutokset tulee tehdä kohdissa, joissa ne ovat selviä käyttäjille (lähestyttäessä taajamia, topografian vaihtuessa, eritasoliittymissä). Erityistä huomiota on kiinnitettävä siirtymävyöhykkeisiin.

On myös tärkeätä tarkistaa, että tieosuuden kaikissa kohdissa on noudatettu turvallisuuden vähimmäismääräyksiä, ottaen huomioon nopeuden, jota useimmat ajajat käyttävät, sekä suuntauksen profiilin ja voimassaolevat säännöt.

Kansainvälisten teiden tulee mahdollistaa moottoriajoneuvoliikenne kansallisten kokoja, kokonaispainoja sekä akselipainoja koskevien määräysten mukaisesti.

III.2. Vaaka- ja pystygeometria

III.2.1. Perusparametrit

Vaaka- ja pystygeometrian tulee olla koordinoitu siten, että ajaja näkee tien ilman haittaavia suuntauksen epäjatkuvuuskohtia, sallii hänen ennakoida liikkeensä sekä nähdä kriittiset kohdat selvästi, erityisesti liittymät sekä eritasoliittymien liittymis- ja erkanemisalueet.

Vaaka- ja pystygeometria tulee määrittää tavanomaisten liikenneteknisten vakiosuureiden (reaktioaika, kitkakerroin, estekorkeus jne.) perusteella käyttäjien enemmistöä varten.

Pysty- ja vaakageometrian suositellut vähimmäisarvot on esitetty seuraavassa:

Luokka

(mitoitusnopeus) 60 80 100 120 140

Minimikaarresäde

(vastaa 7 % enimmäis-

sivukaltevuutta) 120 240 425 650 1 000

Enimmäispituuskaltevuus

(prosenttimäärää ei

saa ylittää) 8 7 6 5 4

Kuperan pyöristyssäteen

minimiarvo (metreissä):

Yksisuuntainen 1 500 3 000 6 000 10 000 18 000

Kaksisuuntainen 1 600 4 500 10 000 - -

Koveran pyöristyssäteen

minimiarvo 1 500 2 000 3 000 4 200 6 000

Pyöristyssäteiden minimiarvoja on vältettävä lähestyttäessä kriittisiä kohtia (tasoliittymiä, eritasoliittymiä, liittymiskohtia, taajamien sisääntulovyöhykkeitä jne.).

Pituuskaltevuudesta ja sivukaltevuudesta johtuva tien viettokaltevuus ei saa ylittää 10 prosenttia.

Vaakatason kaarteet tulee mahdollisuuksien rajoissa yhdistää siirtymäkaariin.

III.2.2. Näkemävaatimukset

Näkemien pituuksien tulee olla koko tien pituudella vähintään samat kuin pysähtymismatka.

Ohjevähimmäisarvot on annettu alla olevassa taulukossa:

Mitoitusnopeus (km/h) 60 80 100 120 140

Vähimmäismatka pysähdyttäessä (m) 70 100 150 200 300

Kaksisuuntaisilla teillä on ohitusnäkemä taattava mahdollisimman suurella prosenttiosuudella pituudesta ja mahdollisimman tasaisesti jaettuna molemmille suunnille.

Jos näkyvyys on riittämätön, suositellaan ohituskaistojen rakentamista yksiajorataisilla kaksisuuntaisilla teillä tai harkiten sijoitettuja paikallisia tien levennyksiä.

Alueilla, joilla näkemiä ei voida taata (pysyvästi tai ajoittain), tarkoituksenmukaisilla tiemerkinnöillä ja liikennemerkeillä tulee kieltää ohittaminen käyttäjille selvällä ja helposti havaittavalla tavalla.

III.3. Poikkileikkaus liittymien välillä

Kansainvälisillä teillä tulee olla ajoradan tai -ratojen lisäksi pientareet, mahdollisesti keskikaista sekä erityiset kävely- ja pyörätiet. Kävely- ja pyörätiet eivät ole sallittuja moottoriteillä ja muilla moottoriväylillä.

Poikkileikkauksen tulee olla sellainen, että se aina takaa nykyisen ja ennustettavan liikenteen sujuvuuden ja ottaa huomioon sopivassa suhteessa turvallisuus- ja mukavuusnäkökohdat.

III.3.1. Ajokaistojen lukumäärä ja leveys

Kaistojen lukumäärän valinnan tulee perustua liikenteen nykyisiin ja ennakoitaviin määriin. Sen täytyy taata tarpeellinen palvelutaso ottaen huomioon tien taloudellinen merkitys.

Mitoitettava liikennevirta vaihtelee tieyhteyden yleisen luonteen, liikenteen rakenteen ja tien käyttötarkoituksen (tien tehtävä) mukaisesti.

Mitoitusliikenteen määrittämiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, jotka perustuvat nykyisiin liikenneoloihin ja muihin saatavilla oleviin tietoihin.

Liikenteenohjaustoimilla voidaan myös varmistaa liikenteen tasainen sujuminen erikoistilanteissa.

Kolmikaistaisten teiden rakentamiseen tulee suhtautua erityisellä varovaisuudella, samoin niiden keskimmäisen kaistan käyttöön.

Erillisiä yksisuuntaisia ajoratoja suositellaan nelikaistaisille teille turvallisuusnormien säilyttämiseksi.

Kun hitaiden ajoneuvojen osuus ja nopeus johtaa palvelutason liialliseen alenemiseen, on erityisesti nousuissa harkittava lisäkaistojen rakentamista.

Ajokaistan leveys suoralla osuudella tulisi olla vähintään 3,50 m. Pienisäteisissä kaarteissa on oltava lisäleveyttä suurimpia hyväksyttyjä ajoneuvoja varten.

Lisäkaistojen leveys nousuissa voidaan vähentää 3 metriin.

III.3.2. Pientareet

Piennaralue muodostuu lujitetusta tai päällystetystä osasta ja ruoho- tai sorapintaisesta tukipientareesta.

Pientareiden suositellun vähimmäisleveyden tulisi vaihdella tavallisten teiden 2,50 metristä moottoriteiden 3,25 metriin. Vaikeassa vuoristomaastossa ja tiiviisti rakennettujen kaupunkialueiden läpi kulkevilla osuuksilla sekä osuuksilla, joilla on kiihdytys- tai hidastuskaistat, pientareen leveys voidaan vähentää 1,50 metriin.

Moottoriteiden pientareilla tulisi normaalisti olla jatkuva, pysähtymistä varten lujitettu ja päällystetty pysähdyskaista (hätäpysähdyskaista), jonka leveys on vähintään 2,50 metriä (3 metriä, jos raskas liikenne niin vaatii).

Tavallisilla teillä suositellaan selkeästi ajoradasta erotetun, vähintään 0,7 metrin levyisen lujitetun alueen varaamista. Turvallisuussyistä ajoradan ulkopuolella on, mikäli mahdollista, oltava vähintään 3 metrin esteetön alue. Esteet, jotka ovat liian lähellä ajoradan reunaa, on eristettävä sopivalla tavalla.

Jos pysähdyskaistaa ei ole, paikoitusalueita (pysähdyskohtia) on varattava sopivin välimatkoin. Tarpeen vaatiessa on linja-autoille rakennettava pysäkkilevennyksiä.

Kun kaksipyöräisen liikenteen takia on perusteltua, on erityistarpeisiin (pyörätiet tai -kaistat) varauduttava. Jalankulkijat on myös tarvittaessa huomioitava erityisjärjestelyin. Tukipientareen on oltava riittävän leveä salliakseen tarpeen vaatiessa hyvän näkyvyyden ja päätien varusteiden vaatiman tilan (merkit, kaidejärjestelyt - ks. luku IV).

III.3.3. Keskikaista

Moottoriteiden ja erilliset ajoradat omaavien teiden keskikaistan suositeltu vähimmäisleveys on noin 3 metriä. Tätä vähimmäisleveyttä voidaan kaventaa tarkasti rajatuilla alueilla, mutta riittävä leveys täytyy säilyttää turvakaiteen asentamista varten. Sellaisissa tapauksissa on käytettävä riittäviä turvakaiteita (ks. IV luku).

Keskikaista on normaalisti varustettava turvakaiteilla (törmäys- tai turvaesteet), ellei se ole niin leveä, että riski vastakkaiselle ajoradalle syöksymiselle on vähäinen.

III.3.4. Sivukaltevuus

Suorilla tai melkein suorilla osuuksilla ajoradan sivukaltevuuden tulisi yleisesti olla 2-3 prosenttia veden poistumisen helpottamiseksi. Kaltevan pinnan tulee kaksisuuntaisilla teillä lähteä keskikohdasta ja viettää ulospäin keskikaistasta missä ajoradat ovat erilliset.

Alueilla, joilla ajoradan kaltevuus vaihtuu, on erityisesti huolehdittava veden poisvalumisesta.

III.4. Vapaa korkeus

Vapaan korkeuden on oltava vähintään 4,5 metriä.

III.5. Liittymät (Huomautus: Tämä teksti perustuu oletukselle, että liikenne on oikeanpuoleista.)

III.5.1. Liittymän tyypin valinta

Liittymäjärjestelmä on suunniteltava johdonmukaisesti koko tiejaksoa ajatellen. Tämä koskee niin liittymien sijoittelua kuin niiden keskinäistä välimatkaa sekä liittymätyypin valintaa. Liittymätyypin tulee olla kaikille käyttäjille selkeä ja suunniteltu minimoimaan vaarat (erityisesti paikoissa, joissa liikennevirrat leikkaavat).

Liittymäkohtien lukumäärää voidaan myös alentaa ohjaamalla osa liikennevirroista viereisiin, paremmin varustettuihin liittymiin.

Kansainväliset tiet ovat normaalisti etuajo-oikeutettuja, paitsi tietyissä kohdissa, (liittymä toiseen kansainväliseen tiehen, siirtymävyöhykkeet, kiertoliittymät), joissa etuajo-oikeudesta voidaan luopua.

Kaksisuuntaisilla teillä liittymät voivat olla joko eritasoliittymiä tai tasoliittymiä. Eritasoliittymiä voidaan taloudellisten olosuhteiden salliessa suunnitella tärkeisiin liittymäkohtiin, kuten myös eritasoisia risteilyjä ilman liittymismahdollisuutta joidenkin kulkuyhteyksien palauttamiseksi (esim. maatalousliikenne). Kiertoliittymät voivat olla tietyissä tapauksissa ratkaisu (muutosalueet, taajamien laitamat, vilkkaasti liikennöityjen risteävien väylien eritasoliittymät).

Teillä, joilla ajoradat on erotettu, liittymät tulee yleensä rakentaa eritasoisiksi (liikennevirtojen eritasoinen käsittely), koska eritasoliittymiin kuuluvat tasoliittymät voidaan hyväksyä vain sellaisissa erityisoloissa, joissa turvallisuustekijät voidaan ottaa huomioon.

Kompromissiratkaisuja (eritasoinen risteily ilman liittymismahdollisuutta, puoliliittymä ilman oikeutta kääntyä vasemmalle) voidaan käyttää tietyissä tapauksissa.

Moottoriteillä eritasoliittymät ovat pakollisia.

Taajamien ulkopuolella voidaan liittymät varustaa liikennevaloin (kolmivärivalot) sillä ehdolla, että niiden näkyvyys ja käyttö voidaan taata ilman vaaraa käyttäjille.

III.5.2. Tasoliittymien suunnittelu

Tasoliittymät tulee rakentaa voimassaolevia sääntöjä noudattaen seuraavien yleisperiaatteiden mukaisesti:

parhaat mahdolliset liittymän näkemä- ja havainnointiolosuhteet on taattava pää- tai sivuteiltä tultaessa;

monimutkaisia ratkaisuja tulee välttää. Geometria on tehtävä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista ja samalla liittymän toimintaa vastaavaksi ollakseen selkeä ja ymmärrettävä käyttäjille. Tasoliittymät, joissa on enemmän kuin neljä haaraa, on sen vuoksi yksinkertaistettava yhdistämällä joitakin liikennevirtoja, tai niitä on käsiteltävä kiertoliittyminä;

geometriaa ja liikennevaloja on käytettävä muiden kuin etuajo-oikeutettujen ajajien varoittamiseksi ja vauhdin hidastamiseksi. Liittymässä tulisi muilla kuin etuajo-oikeutetuilla ajoradoilla olla ohjauskorokkeita, joita reunustaa esimerkiksi vähän koholla oleva reunakivi sekundaaristen liikennevirtojen ohjaamiseksi (kaistojen jako);

leikkaavien kaistojen tulee leikata toisensa niin suorassa kulmassa kuin mahdollista;

tiet tulee varustaa vasemmalle kääntyvien ajoneuvojen hidastuskaistoilla heti kun liikenteen määrä sitä vaatii;

etuajo-oikeutetun tien käyttäjiä on varoitettava etukäteen ja erityisen leveitä kaistoja on vältettävä, koska ne suosivat nopeuden lisäämistä, vähentävät valppautta ja tekevät tien ylittämisen vaikeaksi (esimerkiksi on vältettävä suoraan jatkuvien kaistojen lukumäärän lisäämistä, oikealle kääntyvien hidastuskaistoja; liittymiskaistoja on rakennettava vain jos liikenne niin vaatii);

Liittymäliikenteen ollessa vilkasta ja vasemmalle kääntyvien (Huomautus: Tämä teksti perustuu oletukselle, että liikenne on oikeanpuoleista) ajoneuvojen hidastuskaistoilla, on odotustila ja erikoiskaistat merkittävä selvästi (saarekkeilla, selvillä merkinnöillä ja pintakäsittelyllä);

Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on varattava tarpeen mukaan suorat ja selvästi merkityt väylät.

III.5.3. Eritasoliittymät

III.5.3.1. Yleiset määräykset

Eritasoliittymät ovat eri tasoille jaettuja liittymiä, joissa rampin avulla siirrytään tieltä toiselle.

Eritasoliittymän tyypin valinnan tulee perustua yksinkertaisuuden ja yhtenäisyyden periaatteille.

Yhtenäisyys tarkoittaa "toiminnallista" yhtenäisyyttä, ts. on muistettava, että moottoritien käyttäjät ovat varautuneet tekemään samanlaisia liikkeitä erityyppisissäkin liittymissä.

Topografian, liikennevirtojen suhteellisen tärkeyden, risteävän tien tyypin sekä mahdollisen tullitien rahastusaseman tulee vaikuttaa eritasoliittymän muotoon.

III.5.3.2. Geometria

Rampit: On toivottavaa, että rampit reunamerkintöineen ja pientareineen noudattavat vähintään seuraavia leveyksiä:

yksisuuntainen ajorata:

6 m, sisältäen ajoratamerkinnät ja pientareet;

kaksisuuntainen ajorata:

9 m, sisältäen ajoratamerkinnät ja pientareet;

Ramppien suuntauksen tulisi olla seuraavat (erityistapauksissa allaolevia normeja voidaan alentaa):

minimi kaarresäde 50 m

suurin nousu 7 %

suurin lasku 8 %

kuperan pyöristyssäteen vähimmäisarvo 800 m

koveran pyöristyssäteen vähimmäisarvo 400 m

Kaaret tulee aina yhdistää sopivan pituisilla siirtymäkaarilla. Tähän tarkoitukseen on myös tarpeellista soveltaa asianmukaisia merkkejä ja/tai merkintöjä.

Sekoittumisalue: suosituksena on, että sekoittumisalue on tarpeeksi pitkä salliakseen täyden liikkumisturvallisuuden.

Liikennevirtojen jakaminen: kun ajorata jakaantuu kahdeksi, kahden liikennevirran erkaneminen on tehtävä selvästi erottuvaksi.

Tässä yhteydessä tienkäyttäjällä tulee olla aikaa siirtyä kaistalle, joka parhaiten vastaa hänen haluamaansa suuntaa ja hänellä tulee olla tarpeeksi selvä kuva erkanemiskohdasta. Sen takia on myös tarpeellista käyttää asianmukaisia merkkejä ja/tai merkintöjä.

Vähemmän tärkeä liikennevirta on määrättävä poistumaan oikeanpuoleiselta ajoradalta.

Liikennevirtojen yhdistyminen: kun kaksi ajorataa yhtyy yhdeksi ajoradaksi, kahden liikennevirran yhtymisen on tapahduttava turvallisesti eikä se saa vähentää merkittävästi ajoneuvojen nopeutta.

Tässä yhteydessä:

(a) vähemmän tärkeän liikennevirran tulee mieluiten liittyä tärkeämpään liikennevirtaan oikealta;

(b) liittyvällä ajajalla tulee olla hyvä näkyvyys toiselle ajoradalle ennen liittymiskohtaa ja sen jälkeen. Liittymistapahtuma, mieluiten kiihdytyskaistaa käyttäen, ei saa aiheuttaa päävirran nopeuden mainittavaa alenemista.

III.6. Hidastus- ja kiihdytyskaistat

Pääajoradalle pääsemiseksi tai siltä poistumiseksi suositellaan kiihdytys- ja hidastuskaistojen rakentamista eritasoliittymiin tai muille vastaaville alueille.. Näiden kaistojen tulee olla vakiolevyisiä. Kiilaosuuden tulee seurata tai edeltää niitä.

Kiihdytys- ja hidastuskaistojen pituus tulee laskea mitoitusnopeuden ja liikennevirran mukaan.

III.7. Rautateiden risteykset

Kansainvälisten teiden ja rautateiden risteyksiin suositellaan eritasoristeyksiä.

II LIITE KANSAINVÄLISILLE PÄÄLIIKENNEVÄYLILLE ASETETUT EHDOT IV. VARUSTEET

IV.1. Yleisperiaatteet

Allakuvatut tievarusteet ovat tieverkon toimimisen kannalta olennaisia. Ne vaikuttavat oleellisesti liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen samoin kuin tienkäyttäjien mukavuuteen.

Koko varusteiston toiminnan säännöllinen tarkastaminen sekä asiaankuuluva ylläpito takaa suurimman mahdollisen tehokkuuden.

IV.2. Liikennemerkit ja tiemerkinnät

IV.2.1. Liikennemerkkien ja tiemerkintöjen yleispiirteet

Kansainvälisten sopimusten periaatteiden mukaiset liikennemerkit ja tiemerkinnät edistävät tien ymmärrettävyyttä. Niiden tulee olla suunniteltu ja toteutettu yhdenmukaisiksi keskenään sekä kokonaissuunnitelman osien kanssa.

Merkkien tärkein ominaispiirre on yhtenäisyys. Ne ovat nopeasti liikkuville käyttäjille tarkoitettuja ja sen takia ne on voitava nähdä riittävältä etäisyydeltä vuorokauden ympäri. Ne on myös voitava ymmärtää heti.

Valaisemattomilla teillä, mutta myös teillä, joilla on pysyvä valaistus, tulee käyttää valaistuja tai heijastavista materiaaleista valmistettuja merkkitauluja. Teillä, joilla ei ole pysyvää valaistusta, suositellaan tiemerkinnöissä käytettäväksi heijastavia materiaaleja.

Liian monien merkkien käyttämistä on myös vältettävä.

IV.2.2. Tiemerkinnät

Tiemerkinnät tulee saattaa yhtenäisiksi liikennemerkkien kanssa. Käytetyillä materiaaleilla tulee olla korkea kitkakerroin.

IV.2.3 Liikennemerkit

Kansainvälisillä teillä on niiden erikoislaadun takia erityistä huomiota kiinnitettävä opastustauluihin sekä "E"-merkin käyttöön.

Merkkien tehokkuus, mutta erityisesti niiden ymmärrettävyys ja luettavuus riippuu mm. seuraavista tekijöistä: niiden mitat ja oikea sijoittelu, kansainvälisten symbolien ensisijaisuus tekstiin nähden, välitetyn sanoman täsmällisyys, saman aakkoston käyttö koko kansainvälisessä verkossa (muita aakkosia tulee käyttää vain latinalaisten merkkien lisänä). Symbolien ja merkkien asianmukainen koko ja mitat on suhteutettava taustaan ja liikenteen enimmäisnopeuteen.

IV.2.4. Tietyöt ja varoituslaitteet

Asiaankuuluvat väliaikaiset tietyötä, hätätilanteita (onnettomuuksia) tai ajotien tai -kaistan sulkua ilmaisevat merkit on asennettava takaamaan tienkäyttäjien ja mainitunlaisia töitä tekevien henkilöiden turvallisuus. Nämä merkit on siirrettävä heti, kun niitä ei enää tarvita.

Siellä, missä tie on valaistu, merkkien tulee olla heijastavia. Siellä, missä ei ole tievalaistusta, merkkien on oltava heijastavia sekä, mikäli mahdollista, yhdistetty erityisiin valaiseviin ohjauslaitteisiin.

Väliaikaisten liikennemerkkien kanssa ristiriidassa olevat pysyvät liikennemerkit on siirrettävä tai peitettävä.

IV.3. Varusteet ja käyttäjäpalvelut

IV.3.1. Kaiteet

Kaiteet on suunniteltu estämään ajoneuvon ajoradalta suistuminen tai rajoittamaan suistumisen seurauksia.

Kaidetyypin valinta (kaide, törmäyseste tai aita) ja sen käyttöolosuhteet ovat riippuvaisia pysäytettävästä ajoneuvotyypistä, poikkileikkauksesta, ajoradalta suistuneen ajoneuvon mahdollisesti aiheuttamista seurauksista, erityisistä näkemiin liittyvistä ongelmista sekä kunnossapidon vaikeuksista.

Koska tällaiset laitteet itsessään ovat näköesteitä, niitä saa asentaa vain, jos niiden asentamatta jättämisen aiheuttamat riskit sitä edellyttävät.

Siltojen kohdalle on tavallisesti asennettava edellä mainitunlaiset kaiteet.

Kaiteiden käyttö keskikaistalla riippuu useista tekijöistä. Niistä tärkeimmät ovat liikenteen määrä ja keskikaistan leveys.

Kaiteet on asennettava pientareille, joilla on ulkonevia jäykkiä esteitä liian lähellä ajorataa, joilla penkereiden korkeus tai luiska muodostaa selvän vaaran, sekä vesiväylän, raskaasti liikennöidyn tien tai rautatien rajoittamille tai niiden kanssa risteäville osuuksille, jne.

IV.3.2. Tien suuntausta osoittavat merkit

Tien suuntausta osoittavien, heijastavien merkkien (ts. heijastavien nastojen ja vaaraa osoittavien reunapaalujen) asentaminen voi huomattavasti parantaa suuntauksen havaitsemista.

IV.3.3 Häikäisysuojat

Valaistujen osuuksien ulkopuolella on syytä asentaa keinotekoisia häikäisysuojia tai istutuksia moottoriteiden keskikaistalle tai pientareelle, kun joku muu tie kulkee "E"-tien rinnalla. On syytä varmistua siitä, että sellaiset järjestelyt eivät estä näkyvyyttä eivätkä vähennä lähistöön asennettujen turvalaitteiden tehokkuutta.

IV.3.4. Hätäpysäytysalueet

Saattaa olla hyödyllistä sijoittaa hätäpysäytysalueita harkiten pitkin alasviettävää kaistaa turvaamaan kuorma-autoliikennettä jyrkissä alamäissä. Sen tulisi kuitenkin olla poikkeus, ja se tulisi varata ongelmatilanteisiin.

IV.4. Liikenteenohjaus

IV.4.1. Liikennevalo-opasteet

Liikennevalo-opasteita tulee käyttää voimassaolevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Vilkkuvia keltaisia varoitusvaloja voidaan käyttää osoittamaan tiettyä vaaraa (tietyötä, tullitien rahastusaluetta, suojatietä) käyttäjien huomion kiinnittämiseksi ja nopeuden alentamiseksi.

Väliaikaisia liikennevalo-opasteita voidaan käyttää joissain poikkeustapauksissa (esim. tietöiden tai onnettomuuksien aiheuttama liikenteen vuorosuuntaisuus).

IV.4.2. Muuttuvat liikennemerkit

Muuttuvien liikennemerkkien tulee olla yhtä helposti ymmärrettäviä kuin pysyvien. Merkkien tulee olla yhtä hyvin luettavissa yöllä kuin päivällä.

IV.4.3. Tiedonvälitys hätätilanteissa

Kaikille kansainvälisille teille suositellaan asennettavaksi hätäpuhelimia tai muita tietoyhteysvälineitä, joista tiedotetaan erikoismerkein ja jotka ovat yhteydessä vuorokauden ympäri toimivaan keskukseen. Yhteydenottopaikkoja tulisi sijoittaa tasaisin välimatkoin tien varteen ulommalle tukipientareelle erilleen rakenteista. Muilla moottoriväylillä ja tavallisilla teillä, joilla erityistä järjestelmää tiedonvälitykseen hätätilanteissa ei ole, voidaan käyttää yleistä puhelinverkkoa. Lähimmän yleisöpuhelimen osoittava merkki on avuksi.

Erikoisjärjestelyjä voidaan sallia pitkillä silloilla ja pitkissä tunneleissa.

Yhteydenottopaikkojen käytön tulee olla yksinkertaista, käyttäjien helposti ymmärrettävissä sekä mieluiten selitetty symbolein tai merkein.

IV.5. Tievalaistus

Valaistus on toivottavaa erityisalueilla, kuten raja-asemilla, pitkissä tunneleissa, niihin liittyvillä alueilla, eritasoliittymissä muiden Eteiden kanssa jne. Kun liikennemäärän johdosta tievalaistuksen asentaminen ja käyttö on perusteltua, sitä suositellaan, jos tie ylittää tai ohittaa alueen, jonka valaistus saattaa haitata liikennettä kansainvälisellä tiellä (lentokentät, teollisuus- tai tiheästi rakennetut alueet jne.).

IV.6. Turvajärjestelyt

IV.6.1. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta tavallisilla teillä voidaan parantaa rakentamalla jalankulku- ja pyöräteitä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä polkupyörien ja jalankulkijoiden tienylityspaikkoihin, erityisesti liittymissä.

IV.6.2. Liikuntaesteisten suojelu

Tien käyttämisen tulee olla helppoa myös niille matkustajille tai ajajille, joille matkustaminen on vaikeaa tai jotka eivät voi täyttää omia välittömiä tarpeitaan ilman apua.

Tien suunnittelun ja varusteiston tulee siksi olla sellainen, että tapaturmavaara näille käyttäjille on mahdollisimman vähäinen.

Joka tapauksessa on varmistettava, että käyttäjille asetetut rajoitukset, erityisesti pysähdys- ja palvelualueilla, vastaavat heidän kykyjään.

IV.6.3. Eläimiltä suojelu

Asianmukaisia aitoja on käytettävä tienkäyttäjien suojelemiseksi eläimiltä siellä, missä topografian johdosta voi olettaa eläinten ylittävän tien.

Eläinten suojelemisesta on myös huolehdittava esimerkiksi sopivan kokoisin ja muotoisin yli- ja alikuluin.

IV.7. Palvelut

Kansainvälisten teiden varteen on niiden käyttömuodoista riippuen rakennettava erillisiä pysähdysalueita, palvelualueita, raja-asemia jne.

IV.7.1. Pysähdysalueet

Eritasoliittymistä erillään olevilla pysähdysalueilla tienkäyttäjät voivat pysähtyä ympäristössä, joka tarjoaa tauon liikenteen yksitoikkoisuuteen. Maisemasuunnittelulla on tässä yhteydessä suuri merkitys.

Vesipostien, pöytien, katosten ja käymälöiden varaaminen on toivottavaa.

IV.7.2 Palvelualueet

Sijaintipaikkaansa ja käyttäjiään varten (turistit, liikennöitsijät jne.) suunniteltujen palvelualueiden, jotka sijaitsevat eritasoliittymistä erillään, tulee tarjota vähimmäismäärä palveluja, kuten pysäköinti, puhelin, polttoaine ja käymälät.

Kaikki liikennöinti- ja pysäköintialueet tulee erottaa E-tien ajoradasta/-radoista.

IV.7.3. Tullitien rahastusalueet

Tullitien rahastusalueeseen kuuluu ajoradan tai eritasoliittymän silmukkarampin vähittäinen leventäminen rahastuskaistoiksi ja supistaminen takaisin tullilinjan jälkeen.

Rahastuskaistojen lukumäärä tulee määritellä ennakoidun liikennemäärän mukaisesti.

Rahastuskojujen tulee sijaita avoimella paikalla. Niiden sijoittamista mäen juureen ei suositella.

Rahankeruuta, valvontaa ja henkilökuntaa varten tarvittaville rakennuksille ja laitteille on varattava asianmukaiset tilat rahastuskaistojen ulkopuolella.

IV.7.4. Raja-asemat

Erillisten, tai mieluummin toisiinsa liittyvien raja-asemien sijainti, mitat ja muoto, kuten myös laitteiston, rakennuksien, pysäköintialueiden jne. tyyppi ja muoto on valittava ennakoitujen tarkastusten sekä raja-asemien kautta kulkevan liikenteen määrän perusteella.

Raja-asemakokonaisuuden rakenteen ja muodon sekä sisäisten ajoyhteyksien tulisi tehokkaan opastuksen avulla mahdollistaa matkustaja- ja tavaraliikenteen esivalikoituminen ja erottelu ennen kuin ne saapuvat rakennuksien ja laitteiston luo.

II LIITE KANSAINVÄLISILLE PÄÄLIIKENNEVÄYLILLE ASETETUT EHDOT V. YMPÄRISTÖ JA MAISEMASUUNNITTELU

V.1. Yleisiä huomautuksia

Viime vuosikymmenien taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen muutosvauhti on voimakkaasti lisännyt tieliikennettä. Samalla tämän seurauksena on ollut erilaisia haittoja (melu, saastuminen, tärinä, alueiden pirstoutuminen) kaupunkialueilla ja niiden ulkopuolella. Pyrkimys säilyttää ympäristön laatu (maisemallinen ja ekologinen) tarkoittaa, että tiet täytyy suunnitella maisemiin sopiviksi.

Sen vuoksi on toivottavaa uusia projekteja valmisteltaessa ja olemassa olevia teitä paranneltaessa arvioida ja verrata ennakoitavissa olevien erilaisten ratkaisujen edut ja haitat ympäristölle. Tämä on syytä tehdä rinnakkain teknisen ja taloudellisen tutkimuksen kanssa.

Yleinen tavoite on maksimoida myönteiset ympäristövaikutukset ja korjata kielteiset.

V.2. Teiden sovittaminen ympäristöön

Tieprojektien suunnittelussa huomiota on kiinnitettävä liikenteen välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin:

- ihmisiin, eläimistöön, kasvistoon;

- maapohjaan, vesistöihin, ilmaan, mikroilmastoon;

- maisemaan, fyysiseen ympäristöön ja kulttuuriperintöön.

Tässä suhteessa seuraavat osatekijät tulisi ottaa huomioon:

Suuntaus tulisi tehdä maiseman osatekijät huomioon ottaen, mikä takaa teiden tasapainoisen sulautumisen paikalliseen topografiaan ja maankäyttöön, sekä sen lisäksi ehkäisee tienkäyttäjien turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja;

Liikenteestä, teiden kunnossapidosta ja käytöstä johtuvat meluhaitat, tärinä sekä ilman ja veden saastuminen tulisi rajoittaa tarkoituksenmukaisin menetelmin niin pieneksi kuin mahdollista, jokaisen asianosaisen maan sääntöjen ja määräysten mukaisesti;

Aina kun uusi tie ja sen yhteydessä tehtävät tietyöt vaikuttavat voimakkaasti maisemaan, olisi laadun kannalta parempi pyrkiä vaikuttamaan uuteen maisemaan kuin naamioida maisemaa.

V.3. Ympäristön vaikutukset tienkäyttäjiin

Ne maiseman ja ympäristön piirteet, jotka näkyvät tieltä, vaikuttavat liikenneturvallisuuteen ja tienkäyttäjien mukavuuteen. Niiden tulisi lisätä ja täydentää optista ohjausta ja tehdä ajaminen kiinnostavammaksi.

Kaupunkien, jokien, kukkuloiden jne. näkeminen antaa tienkäyttäjälle mahdollisuuden määrittää sijaintinsa. Nämä näkymät tulisi säilyttää niin suuressa määrin kuin mahdollista. Istutukset (linjassa tien kanssa tai muissa muodoissa) voivat parantaa optista ohjausta ja katkaista yksitoikkoisuuden, edellyttäen että niiden käyttäminen teillä ei lisää riskien määrää. Maisemasuunnittelu voi myös suojata häikäisyltä ja huonoilta sääolosuhteilta (tuuli, lumi jne.).

Teiden varsille asennetut meluesteet vähentävät ympäristöstä saatavan informaation määrää, mikä luo vaikutelman "sulkeutuneisuudesta" ; kun tällaisia meluesteitä rakennetaan ne pitäisi sulauttaa ympäristöön mahdollisimman hyvin, jotta tienkäyttäjä voisi siten kompensoida menetetyn informaation. Esteettiset ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen tienvarsimainontaa pitäisi välttää kansainvälisillä pääteillä.

II LIITE KANSAINVÄLISILLE PÄÄLIIKENNEVÄYLILLE ASETETUT EHDOT VI. TEIDEN KUNNOSSAPITO

VI.1. Yleistä

Tiet ja niiden yhteydessä olevat muut rakenteet tulisi ylläpitää mahdollisimman lähellä niiden alkuperäistä kuntoa, jolloin niiden investointiarvo säilyy ja turvallisuus- ja viihtyvyysasteen säilyminen varmistuu.

Myöhempi kunnossapitotoiminta tulisi ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa alusta lähtien, jotta sen kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia liikenteeseen voidaan vähentää.

Kunnossapito käsittää kaikki tien osa-alueet: tien päällysteen, sillat, penkereet ja leikkaukset, kuivatuksen, liikennemerkit ja tiemerkinnät, liikennevalvontajärjestelmät, maisemoinnin, rakennetun ympäristön jne..

Maisemasuunnittelussa tulisi ottaa huomioon tuleva kunnossapito. Puiden ja pensaiden kasvua pitäisi seurata sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin liikennemerkkien ja turvallisuusvarusteiden näkyvyyden peittyessä.

Tien kunnossapidon erikoisvälineen käyttö ei saa heikentää tienkäyttäjien turvallisuutta tai suuresti estää normaalia liikennettä ja liikenteen sujumista.

Järjestelmällinen ja järkiperäinen kunnossapito voi merkittävästi vähentää tiehallinnon välittömiä kustannuksia sekä myös välillisiä kustannuksia, jotka kohdistuvat tietyn tieverkon käyttäjiin. Ennaltaehkäisevän kunnossapidon ja kunnostamisen erottaminen optimoi kunnossapito-ohjelman kustannus-hyöty-vaikutukset viranomaisten päätösprosessin aikana.

VI.2. Kunnossapidon hallinto

Kunnossapidon hallintojärjestelmä liittyy läheisesti liikenteen hallintojärjestelmään. Sitä pitäisi tukea menettelytapasuunnitelmin ja teknisin tarkastussuunnitelmin, systemaattisin tietojenkeruin ja analysoinnein, ohjein jne. Tiehallinnon pitäisi panna toimeen nämä palvelut tehokkuuden ylläpitämiseksi ja antaa selontekoja kompromissiratkaisuista tietyissä tilanteissa.

Toimintaorganisaatiolla, joka on luotu varsinaisten tiepalveluiden ja välineiden kunnossapidon tason selvittämiseksi, pitäisi olla käytettävissään ajan tasalla oleva täydellinen luettelo kaikista kyseessä olevan tien peruspiirteistä. Tämä on oleellinen osa niitä toimia, jotka mahdollistavat nopean päätöksenteon ja toiminnan liikenteen välityskykyä alentavien häiriöiden ja onnettomuuksien sattuessa.

Tekniikan ratkaisuihin perustuvan suunnittelutyön ja budjetoinnin pitäisi pohjautua systemaattisiin mittauksiin ja päällysteen tilan tarkkailemiseen, liikennemerkkien ja ajoratamerkintöjen näkyvyyteen (vuorokauden ympäri) jne. huomioiden kansainvälisten standardien asettamat vaatimukset. Tätä teknistä tarkastusta ja varmistusta suositetaan olennaisena informaationa ehkäisevän ja korjaavan kunnossapidon suunnittelussa paikallisen liikennetalouden yhteydessä. Kunnossapidon johtamisesta vastuussa olevan toimeenpanevan organisaation tulisi säännellä myös kaikkia kunnossapitotöiden aikana tehtäviä väliaikaisia toimenpiteitä, jotka takaavat turvallisuusmääräysten täyttämisen, tehokkaan työskentelyn sekä tekniikan soveltamisen. Rajoitukset, liikennenopeudet, suunnitteluominaisuudet jne. edellyttävät johdonmukaista, ennalta sovittua säädösten ja määräysten suunnittelua.

VI.3. Erityisiä kunnossapitokysymyksiä

Liikenneturvallisuuteen suoraan liittyvien tien osien kunnossapidolle tulisi antaa etusija. Näihin kuuluvat:

päällysteet, ottaen huomioon niiden kitkakertoimen ja pintaveden valumisen;

rakenteet, erityisesti siltojen ja maasiltojen liikuntasaumat, tuet, kaiteet jne. sekä tunnelit;

valaistus; turvalaitteet;

liikennemerkit ja tiemerkinnät;

ympärivuotinen käyttökelpoisuus: lumen ja jään poistamiseen sekä muihin epäsuotuisiin sääolosuhteisiin varautuminen;

tien liittämistä ympäristöönsä koskevat tietyöt, kuten meluesteet, maisemasuunnittelu jne. On tärkeää taata ajoratojen ja tien rakenteiden korkealaatuisuus yhtenäisellä kunnossapito-ohjelmalla sekä varmistaa kuljetusten luotettavuus kunnossapitotoimien aikana. Kunnossapitotoimet tulisi aloittaa ajoissa asteittaisten päällystevikojen estämiseksi. Tietyöntekijöiden turvallisuus, samoin kuin tienkäyttäjien, on taattava asianmukaisin suojatoimin, jotka on ennakoitava toimintasuunnitelmassa ja tarkistettava säännöllisesti työn edistyessä.

Tieturvallisuusvarusteistoa, -merkkejä ja -merkintöjä on varattava työmailla onnettomuuksien, liikenteen viivytysten jne. välttämiseksi. Laitteiston täytyy näkyä selvästi vuorokauden ympäri. Järjestelmällisten tarkastusten tulee taata, että laitteisto näkyy ja se ymmärretään voimassaolevien kansainvälisten sopimusten määräysten mukaisesti. Väliaikaisen varusteiston ja liikennemerkkien tulee myös vastata näiden sopimusten määräyksiä.

Talvioloissa liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus on asianmukaisin toimenpitein taattava parhaalla mahdollisella tavalla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä riittävän kitkakertoimen säilyttämiseen päällysteissä ja lumen ja jään poistoon liikennemerkeistä. Tämä toimenpide on lisätoimi talvikunnossapidossa.

Liite III E-TEIDEN MERKITSEMINEN

1. E-teiden merkitsemiseen käytettävä merkki on muodoltaan suorakulmainen.

2. Merkissä on E-kirjain, jota normaalisti seuraa reitille määrätty numero arabialaisin numeroin.

3. Merkissä on valkoinen vihreällä pohjalla oleva merkintä, se voidaan liittää toiseen merkkiin tai sitä voidaan käyttää muiden merkkien yhteydessä.

4. Merkin tulee olla kooltaan sellainen, että se on ohiajettaessa helposti tunnistettavissa ja ymmärrettävissä.

5. E-tietä tarkoittavan merkin käyttäminen ei estä kansallisten merkkien käyttämistä teiden merkitsemiseen.

6. E-teiden merkit sisällytetään (tai yhdistetään) periaatteessa kyseisessä maassa käytettävään viitoitusjärjestelmään. Numerointi voidaan sisällyttää joko ennen tai jälkeen jokaista liittymistietä tai eritasoliittymää.

Mikäli E-tie muuttuu toiseksi tieksi tai risteää toisen E-tien kanssa, suositellaan, että kyseiset E-teiden numerot ilmoitetaan ennen liittymistietä tai eritasoliittymää.