64/1988

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

Ruotsin kanssa tehty kalastusoikeuksia Itämerellä koskeva sopimus

NOOTTIENVAIHTO 1. Ruotsin Helsingissä oleva suurlähettiläs Suomen ulkoasiainministerille

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1988

Herra Ministeri,

Saamieni ohjeiden mukaisesti pyydän saada esittää Teille seuraavaa.

Ruotsin Helsingissä olevan suurlähettilään ja Suomen ulkoasiainministerin välisellä 2 päivänä joulukuuta 1977 tapahtuneella noottienvaihdolla ovat Ruotsin ja Suomen hallitukset Ruotsin hallituksen Ruotsin Itämeren kalastusvyöhykkeen laajentamista 1 päivästä tammikuuta 1978 alkaen koskevan päätöksen johdosta sopineet tietyin noottienvaihdosta ilmenevin ehdoin, että Ruotsista ja Suomesta kotoisin olevat kalastusalukset saavat harjoittaa perinteistä kalastusta toisen maan Itämeren kalastusvyöhykkeellä Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Perämerellä olennaisesti samassa laajuudessa kuin aikaisemmin.

Tämän jälkeen Ruotsin ja Suomen välistä kalastusta kyseisillä merialueilla on säännelty tämän sopimuksen perusteella.

Ruotsin tehtyä 18 päivänä huhtikuuta 1988 Neuvostoliiton kanssa sopimuksen mannerjalustan sekä Ruotsin kalastusvyöhykkeen ja Neuvostoliiton talousvyöhykkeen rajan määräämisestä Itämerellä sekä keskinäisistä kalastussuhteista aikaisemmin kiistanalaisella Gotlannin itäpuolella sijaitsevalla Itämeren alueella on Ruotsin kalastusvyöhykkeeseen lisätty uusi Itämeren keskellä sijaitseva alue. Näiden sopimusten perusteella on Ruotsin suotava uudelle Itämeren kalastusvyöhykkeelleen erikoisasema 20 vuoden pituisen siirtymäkauden ajan.

Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988 käydyissä kalastusneuvotteluissa on yhteisesti todettu, ettei vuoden 1977 ruotsalais-suomalaista kalastussopimusta voida soveltaa Ruotsin Itämeren kalastusvyöhykkeen uuteen osaan.

Sopimuspuolet pääsivät kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn pöytäkirjan mukaan yksimielisyyteen toisaalta siitä, että suomalaisille kalastajille myönnettäisiin pöytäkirjassa määrätyin ehdoin tietyt kalastuskiintiöt vuoden 1988 loppuun sekä toisaalta siitä, ettei Ruotsi vuoden 1988 osalta vaatisi korvausta laajennettuina kiintiöinä Suomen kalastusvyöhykkeellä.

Kesäkuun 30 päivänä 1988 käydyissä neuvotteluissa valtuuskunnat olivat lisäksi yksimielisiä siitä, että suomalaisten kalastajien kalastusoikeudet Ruotsin kalastusvyöhykkeen uudessa osassa varmistettaisiin myös vuoden 1988 jälkeen.

Suomalaisilla aluksilla tulee olla oikeus harjoittaa kalastusta siinä Ruotsin kalastusvyöhykkeen osassa, joka määritellään maantieteellisesti liitteessä, siinä laajuudessa ja niillä ehdoilla, kuin vuosittain vahvistetaan.

Tämän sopimuksen mukainen kalastus, jota suomalaiset alukset harjoittavat Ruotsin uudella kalastusvyöhykkeellä, on Ruotsin viranomaisten antamien kalastuksen harjoittamista koskevien määräysten alaista.

Ennen suomalaisten alusten kalastuskiintiöiden vahvistamista tai sellaisten muiden määräysten antamista, jotka koskevat Suomen kalastusta sillä alueella, joka on maantieteellisesti määritelty liitteessä, on Ruotsin ja Suomen asianomaisten viranomaisten neuvoteltava kaikista olennaisista kysymyksistä niiden toistuvien kahdenkeskisten kiintiöneuvottelujen yhteydessä, joita Ruotsi ja Suomi käyvät jo vuoden 1977 kalastussopimuksen perusteella. Vahvistaessaan näitä kiintiöitä ja antaessaan muita Suomen kalastusta koskevia määräyksiä Ruotsin viranomaisten on otettava huomioon kalakantojen suojeleminen sekä muut asiaanvaikuttavat seikat, kuten Suomen kalastuksen laajuus ja muodot kyseisellä alueella.

Mikäli Suomen hallitus hyväksyy edellä olevan, esitän, että tätä kirjelmää yhdessä Suomen hallituksen vahvistavan vastauksen kanssa pidetään molempien hallitusten välisenä sopimuksena, joka on voimassa vuoden 2008 loppuun. Kun Ruotsin hallitus on hyväksynyt sopimuksen 8 päivänä joulukuuta 1988 ehdotan edelleen, että tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Ruotsin kalastusvyöhykkeen uuden osan rajat noudattavat niitä suoria viivoja (loksodromeja), jotka yhdistävät alla mainittujen maantieteellisten koordinaattien pisteitä Ruotsin voimassa olevan merikorteilla n:ot 7 ja 8, painovuosi 1988, sovelletun koordinaattijärjestelmän (RT 38) mukaisesti.

Liite

piste

A 1 58°46,836' N 20°28,672' E

1 58°47,680' N 20°25,264' E

2 58°42,000' N 20°16,985' E

3 58°17,000' N 19°55,263' E

4 58°01,305' N 19°44,307' E

Pisteestä 4 rajaviiva seuraa Ruotsin aluevesien rajaa pisteeseen 5.

5 57°14,210' N 19°10,852' E

6 56°50,000' N 19°01,055' E

7 56°30,000' N 18°52,269' E

8 56°03,896' N 18°45,403' E

9 55°58,863' N 18°53,977' E

10 55°53,788' N 18°55,232' E

A 17 55°53,482' N 18°56,777' E

A 16 55°57,300' N 19°04,049' E

A 15 55°58,863' N 19°04,876' E

A 14 56°02,433' N 19°05,669' E

A 13 56°15,000' N 19°13,565' E

A 12 56°27,000' N 19°21,070' E

A 11 56°35,000' N 19°25,070' E

A 10 56°45,000' N 19°31,720' E

A 9 56°58,000' N 19°40,270' E

A 8 57°14,192' N 19°53,565' E

A 7 57°26,717' N 20°02,160' E

A 6 57°33,800' N 20°03,965' E

A 5 57°44,000' N 20°14,139' E

A 4 57°54,691' N 20°24,920' E

A 3 58°12,000' N 20°22,502' E

A 2 58°29,000' N 20°26,590' E

A 1 58°46,836' N 20°28,672' E

NOOTTIENVAIHTO 2. Suomen ulkoasiainministeri Ruotsin Helsingissä olevalle suurlähettiläälle

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Herra Suurlähettiläs,

Minulla on kunnia tunnustaa vastaanottaneeni 13 päivänä joulukuuta 1988 päivätty seuraavan sisältöinen kirjelmänne:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(Ruotsin edellä olevan nootin teksti.)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastauksena tähän minulla on kunnia ilmoittaa, että Suomen hallitus omalta osaltaan on hyväksynyt tämän ehdotuksen, sekä että Teidän kirjelmänne ja tämä vastaus muodostavat molempien hallitusten välisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Herra Suurlähettiläs, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.