Asetus Espanjan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Allekirjoituspäivä: 1.8.1987

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 Suomen tasavallan ja Espanjan välillä tehty sopimus sosiaaliturvasta, jonka eräät määräykset on hyväksytty 23 päivänä tammikuuta 1987 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (625/87) ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 23 päivänä tammikuuta 1987 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on vaihdettu Madridissa 2 päivänä kesäkuuta 1987, tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

3 §

Espanjan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 23 päivänä tammikuuta 1987 annettu laki (625187) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.

Suomen tasavallan ja Espanjan välinen SOSIAALITURVASOPIMUS

Suomen Tasavallan hallitus ja Espanjan hallitus,

toivomuksenaan järjestää suhteensa sosiaaliturvan alalla ovat sopineet seuraavaa:

I OSA

Yleisiä määräyksiä

1 artikla

1. Tässä luetelluilla sanoilla ja käsitteillä on sopimuksessa seuraava merkitys:

a) "sopimuspuolet", Suomen tasavalta ja Espanja;

b) "alue", Suomen osalta Suomen tasavallan alue, Espanjan osalta Espanjan alue;

c) "lainsäädäntö", 2 artiklassa tarkemmin määritellyt lait, asetukset ja muut säännökset;

d) "asianomainen viranomainen", Suomen osalta sosiaali- ja terveysministeriö, Espanjan osalta työ- ja sosiaaliturvaministeriö;

e) "vakuutuslaitos", Suomen osalta 2 artiklan A kohdassa mainitun lainsäädännön soveltamisesta vastaava elin tai viranomainen, Espanjan osalta 2 artiklan B kohdassa luetellut yleisen järjestelmän ja erityisalojen järjestelmien hallintoelimet;

f) "asianomainen vakuutuslaitos", voimassa olevan lainsäädännön mukainen asianomainen vakuutuslaitos;

g) "yhdyselin", kummankin sopimuspuolen osalta vakuutuslaitosten toiminnan koordinoinnista vastaava elin, jonka tehtävänä on sopimuksen soveltamisen helpottaminen ja tiedottaminen sopimuksen soveltamisalaan kuuluville henkilöille heille sopimuksen nojalla kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista;

h) "perheenjäsen", voimassaolevan lainsäädännön mukaan perheenjäseneksi määritelty henkilö;

i) "vakuutuskaudet", vakuutusmaksun maksamisen, työsuhteen keston perusteella tai muulla tavoin määritellyt ajanjaksot, joita niitä koskevan lainsäädännön mukaan pidetään vakuutuskausina tai sellaisiin rinnastettavina kausina sekä Suomen osalta lisäksi jokainen kalenterikuukausi, jolta on suoritettu lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukainen vakuutusmaksu;

j) "asumiskaudet", kaudet, jotka on sellaisiksi määritelty tai tunnustettu siinä lainsäädännössä, jonka alaisuuteen ne kuuluvat tai niiden katsotaan kuuluvan;

k) "rahasuoritukset", "eläkkeet ja korvaukset", lainsäädännön mukainen rahasuoritus, eläke tai korvaus, mukaanlukien kaikki niihin liittyvät julkisista varoista suoritettavat osat ja korotus- ja lisäosuudet;

l) "perhe-etuus", Suomen osalta lapsilisä ja äitiysavustus, Espanjan osalta sen lainsäädännössä tarkoitetut etuudet;

m) "sairaanhoitoetuudet", Suomen osalta kansanterveys- ja sairaalapalvelut ja sairausvakuutuksen sekä tapaturma. ja ammattitautivakuutuksen mukaiset sairaanhoitoetuudet, Espanjan osalta sen lainsäädännön tarkoittamat lääkäri- ja lääkepalvelut sairauden tai ammattitaudin, tapaturman, sen aiheuttajasta riippumatta, sekä äitiyden perusteella.

2. Kaikilla muilla tässä sopimuksessa esiintyvillä sanoilla ja käsitteillä on asianomaisen lainsäädännön mukainen merkitys.

2 artikla

1. Tätä sopimusta sovelletaan

A) Suomessa:

Seuraavia tapauksia koskevaan lainsäädäntöön:

a) sairausvakuutus, mukaanluettuna äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, sekä kansanterveys- ja sairaalapalvelut;

b) työtapaturma- ja ammattitautivakuutus;

c) eläkevakuutus, mukaanluettuna työeläke. järjestelmät sekä kansaneläke- ja yleinen perheeläkevakuutus:

d) työttömyysturva;

e) äitiysavustus, lapsilisä, invalidihuolto ja lapsen elatustuki sekä muut sosiaaliavustukset

f) edellä mainituissa kohdissa tarkoitettuihin vakuutuksiin tai etuuksiin liittyvät maksut.

B) Espanjassa:

1) yleisen sosiaaliturvajärjestelmän seuraavia tapauksia koskeviin säännöksiin:

a) äitiys, sairaus tai ammattitauti, tilapäinen työkyvyttömyys ja tapaturma tai työtapaturma;

b) tilapäinen tai pysyvä työkyvyttömyys;

c) vanhuus;

d) kuolemantapaus ja leskeys;

e) perheturva;

f) vammautuneiden uudelleenkoulutus ja kuntoutus;

g) sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut;

h) työttömyys.

2) erikoisalojen sosiaaliturvajärjestelmien 13.1 kohdassa mainittuja tapauksia koskeviin säännöksiin seuraavilla erityisaloilla:

a) maatalous;

b) merenkulku;

c) hiilikaivosala;

d) rautatieläiset;

e) kotitaloustyöntekijät;

f) itsenäiset tai oman yrityksensä lukuun työskentelevät työntekijät;

g) kauppaedustajat;

h) opiskelijat;

i) taiteilijat;

j) kirjailijat;

k) härkätaistelijat;

l) ammattijalkapalloilijat.

2. 4 kappaleessa mainituin poikkeuksin tätä sopimusta sovelletaan myös säännöksiin, jotka kodifioivat, muuttavat tai täydentävät tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuja säännöksiä.

3. Sopimusta sovelletaan säännöksiin, jotka koskevat muita kuin tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuja sosiaaliturvan aloja tai lajeja vain siinä tapauksessa että sopimuspuolet siitä erikseen sopivat.

4. Sopimusta ei sovelleta sopimuspuolen lainsäädäntöön, joka laajentaa voimassaolevien sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisalaa uusiin edunsaajaryhmiin tai jolla perustetaan uusia sosiaaliturvajärjestelmiä, mikäli toisen sopimuspuolen asianomainen viranomainen antaa vastakkaisen ilmoituksen muutoksen toteuttaneen sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä kun asianomaisten säännösten julkaisemisesta on sille virallisesti annettu tieto.

3 artikla

Jollei toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan sopimuspuolten kansalaisiin, henkilöihin, jotka ovat tai ovat olleet jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön alaisia sekä henkilöihin, jotka johtavat oikeutensa mainituista henkilöistä.

4 artikla

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, rinnastetaan toisen sopimuspuolen lainsäädäntöä sovellettaessa sopimuspuolen kansalaiseen seuraavat tämän sopimuspuolen alueella asuvat henkilöt:

a) toisen sopimuspuolen kansalaiset;

b) heinäkuun 28 päivänä 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja tähän sopimukseen liittyvässä, tammikuun 31 päivänä 1967 allekirjoitetussa pöytäkirjassa tarkoitetut pakolaiset;

c) valtiottomat henkilöt, joilla tarkoitetaan henkilöitä, joita mikään valtio ei tunnusta kansalaisikseen ja lainsäädäntönsä piiriin kuuluviksi;

d) edellä mainittujen kohtien tarkoittamien henkilöiden perheenjäsenet ja edunsaajat, mikäli nämä johtavat oikeutensa mainituista henkilöistä.

5 artikla

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, eläkkeisiin ja muihin rahaetuuksiin, työttömyysetuuksia lukuunottamatta ei sovelleta minkäänlaisia vähennyksiä, muutoksia, peruutuksia tai pidätyksiä sillä perusteella, että edunsaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella.

2. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, rahaetuudet, joita sopimuspuolen on maksettava toisen sopimuspuolen kansalaiselle, on samoin edellytyksin ja saman suuruisina kuin tämän sopimuspuolen kolmannessa valtiossa asuville omille kansalaisille maksettava myös, jos asianomainen henkilö asuu kolmannessa valtiossa.

II OSASovellettavaa lainsäädäntöä koskevia määräyksiä

6 artikla

Jollei tämän sopimuksen 7 ja 8 artiklassa toisin määrätä, sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin sovelletaan:

a) Suomen lainsäädäntöä, joka koskee työeläkettä, työtapaturmaa ja ammattitautietuuksia sekä työnantajan sosiaaliturvamaksua, mikäli asianomaiset henkilöt työskentelevät Suomessa;

muita etuuksia, mukaanluettuina kansaneläkevakuutus, sairausvakuutus, lapsilisä, sosiaalihuolto ja työttömyysturva, mikäli asianomaiset henkilöt asuvat Suomessa.

b) Espanjan lainsäädäntöä, mikäli henkilö asuu Espanjassa ja toimii Espanjassa työsuhteessa, itsenäisenä yrittäjänä tai on muuten vakuutettu tai siihen rinnastettavassa suhteessa.

7 artikla

1. Jos työnantaja lähettää työntekijän sopimus. valtiosta toiseen suorittamaan työtä, jonka arvioidaan kestävän enintään kaksikymmentäneljä kuukautta, hän kuuluu edelleen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ikäänkuin hän työskentelisi ja asuisi tämän sopimuspuolen alueella. Jos työ sen sopimuspuolen alueella, johon työntekijä on lähetetty, jatkuu yli kaksikymmentäneljä kuukautta työntekijään sovelletaan ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädäntöä, mikäli sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset antavat siihen suostumuksensa.

2. Kummankin sopimuspuolen alueella työskentelevään maa- ja ilmakuljetusyritysten matkustavaan henkilökuntaan sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka alueella yrityksen pääkonttori sijaitsee. Jos mainittu henkilökunta asuu toisen sopimuspuolen alueella, siihen sovelletaan tämän sopimuspuolen lainsäädäntöä.

3. Alusten miehistöön sovelletaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka lippua alus käyttää. Henkilöt, joiden tehtäviin kuuluu alusten lastaus, purkaus ja korjaus tai sataman valvonta, ovat sen sopimuspuolen lainsäädännön alaisia, jonka alueella satama sijaitsee.

8 artikla

1. Tätä sopimusta ei sovelleta sopimuspuolten diplomaattisen tai konsuliedustuston henkilökuntaan, mikäli asianomaisilla henkilöillä on diplomaattinen tai konsuliasema.

2. Tätä sopimusta ei myöskään sovelleta sellaisiin valtion virkamiehiin, jotka toisen sopimuspuolen hallitus on lähettänyt toisen sopimuspuolen alueelle, ja jotka eivät kuulu 1 kappaleessa mainittuihin henkilöryhmiin.

3. Jos muu kuin tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettu henkilö, joka ei kuulu sopimuspuolten diplomaattisen tai konsuliedustuston henkilökuntaan, on diplomaattisen tai konsuliedustuston palveluksessa toisen sopimuspuolen alueella tai mainitun edustuston virkamiehen palveluksessa, hän voi kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta lukien tai kolmen kuukauden kuluessa työskentelyn aloittamisesta tämän sopimuspuolen alueella valita, haluaako hän kuulua ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön vai työskentelymaan lainsäädännön piiriin.

9 artikla

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset voivat yhteisesti tehdä poikkeuksia tämän sopimuksen 6-8 artiklan määräyksiin tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien osalta.

10 artikla

Jos henkilö asuu sopimuspuolen alueella, ja häneen on tämän sopimuksen määräysten mukaan sovellettava toisen sopimuspuolen lainsäädäntöä tietyn työskentelyn osalta, tästä työskentelystä ei ole suoritettava vakuutusmaksuja ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

III OSAErityisiä määräyksiä

1 lukuVanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke Osasto A - Suomen lainsäädännön soveltaminen Alaosasto 1 - Työeläkkeet

11 artikla

1. Tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetulla henkilöllä on Espanjassa asuessaan oikeus Suomen työeläkkeeseen samoin edellytyksin kuin Suomessa asuessaan, ottaen kuitenkin huomioon 12 artiklan määräykset.

2. Määrätessään oikeudesta työeläkkeeseen ja sen määrää laskiessaan Suomen asianomaiset vakuutuslaitokset soveltavat omaa lainsäädäntöään, jollei tämän sopimuksen 13 ja 39 artiklassa toisin määrätä.

12 artikla

Jos henkilö työkyvyttömäksi tullessaan ei muutoin täytä Suomen työeläkejärjestelmän tietyn pituista maassa asumista koskevaa vaatimusta, ajat, jotka hän on oman työnsä perusteella kuulunut Espanjan pakollisen eläkevakuutuksen piiriin, rinnastetaan asumisaikoihin Suomessa, elleivät ne ole päällekkäisiä.

13 artikla

1. Jos henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan ja Espanjasta suoritettava eläke määräytyy 17 artiklan mukaisesti, lasketaan Suomen työkyvyttömyyseläke seuraavia määräyksiä soveltaen:

a) eläkkeeseen oikeuttavana aikana otetaan huomioon todellinen työskentelyaika Suomessa;

b) kohdan a mukaan määrättyä eläkettä korotetaan kertomalla eläkkeen määrä kertoimella, joka saadaan jakamalla luku 480 niiden täysien kuukausien lukumäärällä, jotka sisältyvät aikaan henkilön 23 vuoden iän täyttämisestä eläketapahtuman sattumiseen, kuitenkin enintään kertoimella 40. Niiden työsuhteiden osalta, joissa eläke karttuu työntekijäin eläkelain perusturvaa nopeammin, käytetään lukujen 480 ja 40 sijasta lukuja 360 ja 30. Korotusta ei kuitenkaan tehdä, jos henkilöllä ei ole kummankaan sopimuspuolen eläkelainsäädännön mukaisia vakuutuskausia viimeisen vuoden aikana ennen eläketapahtumaa. Tämän kohdan mukainen eläke on 23-vuotiaalla ja sitä nuoremmalla saman suuruinen kuin se olisi ollut, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi, kun viimeinen työsuhde Suomessa päättyi;

c) jos kohtien a ja b mukaan määrätty eläke on suurempi kuin se erotus, joka saadaan, kun 17 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetusta teoreettisesta eläkkeestä" vähennetään mainitun kappaleen mukaan määrätty "pro rata -eläke", eläke korotetaan enintään tämän erotuksen suuruiseksi;

d) jos tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti myönnetyn eläkkeen ja Espanjasta 17 artiklaa soveltaen määrätyn eläkkeen yhteismäärä on pienempi kuin yksinomaan Suomen lainsäädännön mukaan määrätty eläke, Suomen asianomainen vakuutuslaitos maksaa näiden erotuksen. Erotus lasketaan ottaen huomioon eläkkeet sen määräisinä kuin ne ovat silloin kun oikeus eläkkeen saamiseen alkaa, tai jos toinen eläke alkaa myöhemmin, viimeksi mainitun eläkkeen alkamisajankohtana.

2. Jos kummankin sopimuspuolen eläkelainsäädännön piiriin kuuluvalla henkilöllä ei ole vakuutuskausivaatimuksesta johtuen oikeutta eläkkeeseen Espanjasta, eikä Suomen työeläkelainsäädäntöä sovellettaessa ole edellytyksiä lukea eläkkeeseen oikeuttavaksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä olevaa aikaa, otetaan näiden edellytysten täyttämiseksi huomioon viimeisin Suomen työsuhteen jälkeinen vakuutuskausi Espanjassa. Mainittu vakuutuskausi rinnastetaan tällöin niihin Suomen lainsäädännössä tarkoitettuihin aikoihin, jotka pidentävät täysitehoisen työkyvyttömyyseläketurvan voimassaoloaikaa työskentelyn päätyttyä. Jos edellytykset sen ajan hyväksilukemiseen, joka vielä on jäljellä eläkeiän saavuttamiseen näin meneteltäessä täyttyvät, sovelletaan tämän artiklan 1 kappaleen a ja b kohdan määräyksiä.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaletta sovelletaan myös Suomen perhe-eläkettä laskettaessa.

4. Eläke maksetaan Suomen lainsäädännön mukaisena, kunnes henkilön oikeus saada eläkettä Espanjasta on ratkaistu. Tällöin eläke määrätään uudelleen tämän sopimuksen mukaisesti. Jos sopimuksen soveltaminen johtaa siihen, että eläkettä olisi pitänyt maksaa pienempänä, katsotaan liikasuoritus eläkkeen ennakkomaksuksi, ja se voidaan vähentää vastaisista eläke-eristä.

III OSAErityisiä määräyksiä

1 lukuVanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke Osasto A - Suomen lainsäädännön soveltaminen Alaosasto 2 - Kansaneläkkeet ja yleiset perhe-eläkkeet

14 artikla

1. Espanjan kansalainen, jolle on Suomessa myönnetty vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke Suomen kansaneläkelain mukaan tai perhe-eläke Suomen perhe-eläkelain mukaan, säilyttää Espanjaan muuttaessaan oikeuden tähän eläkkeeseen samoin edellytyksin kuin Suomen kansalainen.

2. Espanjassa tai Suomessa asuvalla Espanjan kansalaisella, joka ei täytä Suomen kansaneläkelaissa vanhuuseläkkeen saamiseksi säädettyjä Suomessa asumista koskevia edellytyksiä, on muiden edellytysten täyttyessä oikeus vanhuuseläkkeen pohjaosaan, jos hän täytettyään 16 vuotta on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

3. Espanjassa tai Suomessa asuvalla Espanjan kansalaisella, joka ei täytä Suomen perhe-eläkelaissa säädettyjä lesken ja vainajan Suomessa asumista koskevia edellytyksiä, on muiden edellytysten täyttyessä oikeus leskeneläkkeen pohjaosaan, jos vainaja oli Espanjan kansalainen, ja sekä hän että hänen leskensä ovat 16 vuotta täytettyään asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta, ja vainaja kuollessaan asui Suomessa tai Espanjassa.

4. Espanjassa tai Suomessa asuvalla Espanjan kansalaisella, joka ei täytä Suomen perhe-eläkelaissa säädettyjä lapsen ja vainajan Suomessa asumista koskevia edellytyksiä, on muiden edellytysten täyttyessä oikeus lapseneläkkeeseen, jos vainaja oli Espanjan kansalainen ja täytettyään 16 vuotta oli asunut Suomessa yhtäjaksoisesti viisi vuotta ja asui kuollessaan Suomessa tai Espanjassa.

III OSAErityisiä määräyksiä

1 lukuVanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke Osasto B - Espanjan lainsäädännön soveltaminen

15 artikla

Niiden henkilöiden oikeudesta Espanjan lainsäädännön mukaiseen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeeseen, joilla on eläkeoikeus kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, määrätään 16-20 artiklassa.

16 artikla

1. Tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetuilla henkilöillä on oikeus Espanjan lainsäädännön mukaisiin vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkeetuuksiin samoin edellytyksin kuin Espanjan kansalaisilla, mikäli he ovat olleet vakuutettuina mainitun lainsäädännön mukaan vähintään kahdentoista kuukauden ajan tai mikäli tätä lyhyempi vakuutuskausi antaa heille oikeuden mainittuihin etuuksiin.

2. Määrätessään oikeudesta Espanjan lainsäädännön mukaiseen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe_eläkkeeseen Espanjan asianomainen vakuutuslaitos soveltaa oman maansa lainsäädäntöä.

3. Mikäli tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka on kuulunut kummankin sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ei täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä otettaessa huomioon yksinomaan Espanjan lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet, Espanjan asianomainen vakuutuslaitos ottaa huomioon Suomen työeläkejärjestelmässä täyttyneet vakuutuskaudet tai niihin rinnastettavat kaudet ikäänkuin ne olisivat Espanjan lainsäädännön mukaisia vakuutuskausia tai niihin rinnastettavia kausia, elleivät asumiskaudet, vakuutuskaudet ja niihin rinnastettavat kaudet ole päällekkäisiä.

4. Jotta henkilö saisi tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun Espanjan lainsäädännön mukaisen etuuden, Espanjan lainsäädännön edellyttämä eläkekelpoisuus tai siihen rinnastettavat edellytykset katsotaan täyttyneiksi, jos kysymyksessä oleva henkilö on kuulunut Suomen lainsäädännön piiriin tai saanut Suomen lainsäädännön mukaisia etuuksia.

17 artikla

1. Kun 16 artiklan 3 kappaleen mukaisesti Espanjan tai Suomen kansalainen täyttää Espanjan lainsäädännön mukaisen eläkkeen saamisen edellytykset, asianomainen espanjalainen vakuutuslaitos määrää ensin eläkkeen suuruuden sellaiseksi kuin se olisi henkilölle Espanjan lainsäädännön mukaan maksettava, ikäänkuin henkilön kaikki molempien sopimuspuolten lainsäädännön mukaan täytetyt vakuutuskaudet olisivat olleet Espanjan lainsäädännön mukaisia ("teoreettinen eläke"). Espanjan asianomainen vakuutuslaitos vähentää näin määriteltyä etuutta suhteuttamalla kysymyksessä olevan henkilön ennen eläketapahtumaa Espanjan lainsäädännön mukaan täyttämät vakuutuskaudet tai niihin rinnastettavat kaudet kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan täytettyjen vakuutuskausien yhteismäärään ("pro rata -eläke").

2. Jos 1 kappaleessa mainitun teoreettisen eläkkeen määrä on pienempi kuin Espanjan lainsäädännön takaama vähimmäiseläke, asianomainen espanjalainen vakuutuslaitos ottaa 1 kappaleen määräyksiä soveltaessaan huomioon vähimmäiseläkkeen määrän "teoreettisen eläkkeen" määrän sijasta.

3. Kun eläkkeen määrää Espanjan lainsäädännön mukaisesti korotetaan yleisen tulotason nousun, elinkustannusten nousun tai muiden vastaavien tekijöiden perusteella, korotuslaskelmien perustana pidetään "teoreettista eläkettä". Näin saatua määrää vähennetään noudattamalla tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua suhteuttamismenettelyä.

18 artikla

1. Artiklan 16 määräysten mukaisesti ansaittuun eläkeoikeuteen perustuvan etuuden laskemiseksi Espanjan asianomainen vakuutuslaitos soveltaa omaa lainsäädäntöään.

2. Tapauksissa, joissa hakijan etuuden laskemisen perustaksi valitsema vakuutusmaksukausi on täyttynyt kokonaan tai osittain Suomen työeläkejärjestelmässä, asianomainen espanjalainen vakuutuslaitos määrää laskuperusteen seuraavasti:

a) maksukautena tai sen osana Espanjassa voimassaolleen vähimmäismaksuperusteen mukaisesti, sitä ammattiryhmää koskevien perusteiden mukaan minkä ammattiryhmän mukaista työtä hakija on tehnyt Espanjassa, tai

b) ammatinharjoittajan omaa tapaustaan varten valitseman vakuutusmaksuperusteen mukaisesti.

3. Edellisen kappaleen määräyksistä huolimatta etuuden laskuperuste toisen palveluksessa olevien työntekijöiden osalta ei saa missään tapauksessa olla alhaisempi kuin Espanjan lainsäädännössä mainittua ajanjaksoa varten vahvistettu kaikkia aloja koskeva minimipalkka.

19 artikla

1. Kun tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluva henkilö hyväksytään Espanjan lainsäädännön mukaisen vapaaehtoisen tai vaihtoehtoisen vakuutuksen piiriin, tämän sopimuksen 16 artiklan 3 kappaleessa mainitut, Suomen työeläkejärjestelmässä täyttyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon ikäänkuin ne olisivat Espanjan lainsäädännön mukaisesti täyttyneitä vakuutuskausia.

2. Edellisen kappaleen määräyksiä sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, jotka eivät voi päästä Espanjan lainsäädännön mukaisen pakollisen vakuutuksen piiriin.

3. Kun henkilö, jonka osalta on tunnustettu hänen oikeutensa kuulua Espanjan lainsäädännön mukaiseen vapaaehtoiseen vakuutukseen, tulee jommankumman sopimuspuolen sosiaaliturvajärjestelmän pakollisen vakuutuksen piiriin, hän lakkaa automaattisesti olemasta vapaaehtoisen vakuutuksen piirissä.

20 artikla

Kun Espanjan lainsäädäntö asettaa eläkeoikeuden tai eläkkeen määrän edellytykseksi vakuutuskausien täyttymisen sellaisella ammattialalla, jota varten on erityisvakuutusjärjestelmä, Espanjan asianomainen vakuutuslaitos laskee tässä tarkoituksessa yhteen tämän sopimuksen 16 artiklan 3 kappaleessa mainitut Suomen työeläkejärjestelmän mukaisesti täyttyneet kaudet edellyttäen, että ne ovat täyttyneet samalla ammattialalla.

2 lukuSairaus- ja äitiysetuudet

21 artikla

Jotta henkilö saisi, säilyttäisi tai saisi uudelleen oikeuden sairaus- tai äitiysetuuksiin siinä tapauksessa, että hän on täyttänyt kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia vakuutuskausia, mainitut kaudet lasketaan yhteen siinä tapauksessa, että ne eivät ole päällekkäisiä.

22 artikla

1. Jos sopimuspuolen alueella asuvalla henkilöllä on oikeus sairaanhoitoetuuksiin tämän sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, hän saa oleskellessaan tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueella sairaanhoitoetuudet, mikäli hän terveydentilansa vuoksi välittömästi tarvitsee tällaisia etuuksia.

2. Tämän sopimuksen 7 artiklan ja 8 artiklan 3 kappaleen tarkoittamilla henkilöillä, jotka kuuluvat sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ja oleskelevat tai asuvat toisen sopimuspuolen alueella, on tänä aikana ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön perusteella oikeus sairaanhoitoetuuksiin.

3. Määrättäessä, millä tavoin ja missä laajuudessa sairaanhoitoetuudet annetaan, sovelletaan oleskelu- tai asuinpaikkakunnan vakuutuslaitoksen soveltamaa lainsäädäntöä.

4. Asianomainen vakuutuslaitos korvaa tämän artiklan perusteella annettavien sairaanhoitoetuuksien kustannukset oleskelu- tai asuinpaikkakunnan vakuutuslaitokselle siten kuin tämän sopimuksen 34 artiklassa tarkoitetussa toimeenpanosopimuksessa erikseen määrätään.

23 artikla

1. Henkilöllä, joka saa eläkettä kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, on oikeus sairaanhoitoetuuksiin sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella hän asuu. Mainittujen etuuksien aiheuttamat kustannukset korvaa eläkkeensaajan asuinmaan asianomainen vakuutuslaitos.

2. Henkilöllä, joka saa eläkettä yksinomaan Suomen lainsäädännön mukaisesti, on samoin kuin hänen mukanaan seuraavilla huollettavilla perheenjäsenillään Espanjassa asuessaan oikeus Espanjan lainsäädännön omille eläkkeensaajilleen tarjoamiin sairaanhoitoetuuksiin, edellyttäen, että hän on tehnyt asiaa koskevan sopimuksen espanjalaisen vakuutuslaitoksen kanssa ja maksanut Espanjan asianomaisen viranomaisen määräämät kuukausimaksut.

3. Henkilöllä, joka saa eläkettä yksinomaan Espanjan lainsäädännön mukaisesti, on samoin kuin hänen mukanaan seuraavilla huollettavilla perheenjäsenillään Suomessa asuessaan oikeus Suomen lainsäädännön omille eläkkeensaajilleen tarjoamiin sairaanhoitoetuuksiin.

24 artikla

Proteesit, suuret apuvälineet ja muut huomattavat sairaanhoitoetuudet, joita koskeva luettelo liitetään toimeenpanosopimukseen, myönnetään hätätapauksia lukuunottamatta vain asianomaisen vakuutuslaitoksen suostumuksella.

3 lukuPerhe-etuudet

25 artikla

Sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet lasketaan perhe-etuusoikeuden saamiseksi tarvittaessa yhteen toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti täyttyneiden vakuutuskausien kanssa.

26 artikla

1. Jos nainen, joka asuu sopimuspuolen alueella tai on vakuutettu sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, synnyttää toisen sopimuspuolen alueella, hänellä on oikeus äitiyden perusteella suoritettavaan perhe-etuuteen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaan.

2. Jos henkilöllä tämän sopimuksen määräysten nojalla tai muusta syystä on oikeus äitiyden perusteella suoritettavaan perhe-etuuteen samanaikaisesti kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, etuus annetaan ainoastaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella synnytys on tapahtunut.

27 artikla

Suomen lainsäädännön mukainen lapsilisä suoritetaan Espanjan kansalaiselle hänen Suomessa asuvista lapsistaan tai muista huollettavanaan olevista alaikäisistä samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaisille.

4 lukuTyötapaturma- ja ammattitautietuudet

28 artikla

1. Tapaturma- ja ammattitautietuudet määräytyvät sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka piiriin henkilö tämän sopimuksen 6-9 artiklan perusteella tapaturman sattuessa on kuulunut.

2. Henkilö, jolla työtapaturman tai ammattitaudin perusteella on oikeus sairaanhoitoetuuksiin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, saa oleskellessaan toisen sopimuspuolen alueella sairaanhoitoetuudet viimeksi mainitun sopimus. puolen lainsäädännön edellyttämässä muodossa ja laajuudessa ensiksi mainitun sopimuspuolen asianomaisen vakuutuslaitoksen kustannuksella.

3. Sairaanhoitoetuudet, joita tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetaan, annetaan Espanjassa espanjalaisen vakuutuslaitoksen kautta, ja Suomessa Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton kautta.

4. Tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut sairaanhoitoetuudet, jotka oleskelu- tai asuinpaikkakunnalla on annettu työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi, korvataan tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitetuille laitoksille tämän sopimuksen 34 artiklassa tarkoitetussa toimeenpanosopimuksessa määrätyllä tavalla.

29 artikla

1. Jos jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön mukaan on tarpeellista arvioida, missä määrin työtapaturma tai ammattitauti on vähentänyt henkilön työkykyä, otetaan huomioon kyseisen henkilön mahdollisesti toisen sopimuspuolen alueella sairastamien ammattitautien tai häneen sattuneiden työtapaturmien vaikutukset.

2. Uuden työtapaturman tai ammattitaudin korvaamisesta vastaava asianomainen vakuutuslaitos määrittää soveltamansa lainsäädännön mukaisesti etuuksien määrän ottaen huomioon työkyvyn alentuman, jonka työtapaturma tai ammattitauti on aiheuttanut.

30 artikla

1. Ammattitaudin perusteella annettavat etuudet määrätään sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka piiriin henkilö on kuulunut harjoittaessaan toimintaa, jonka voidaan katsoa altistaneen ammattitautiin, vaikka tauti olisi havaittu ensimmäisen kerran toisen sopimuspuolen alueella.

2. Jos henkilö on harjoittanut kysymykseen tulevaa toimintaa kummankin sopimuspuolen alueella, sovelletaan vain sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka alueella henkilö on viimeksi harjoittanut tällaista toimintaa.

3. Jos ammattitauti on johtanut etuuksien suorittamiseen sopimuspuolen vakuutuslaitoksesta, tämä vakuutuslaitos vastaa myös kaikenlaisesta taudin pahenemisesta, joka tapahtuu toisen sopimuspuolen alueella, lukuunottamatta tapausta, jossa taudin paheneminen liittyy sellaiseen toisen sopimuspuolen alueella harjoitettuun toimintaan, jonka katsotaan voivan aiheuttaa taudin pahenemisen.

5 lukuHautausavustukset

31 artikla

Espanjan sosiaaliturvalainsäädännön mukaiset hautausavustusetuudet myönnetään yksinomaan Espanjan lainsäädäntöä soveltaen ja siinä määrätyin edellytyksin.

6 lukuTyöttömyysetuudet

32 artikla

1. Jos henkilö on sopimuspuolen alueelle viimeksi saavuttuaan täyttänyt yhden vakuutuskauden, rinnastetaan mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaista työttömyysetuutta haettaessa toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti täytetty vakuutuskausi ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti täytettyyn vakuutuskauteen.

2. Kappaleen 1 määräyksiä ja Suomen lainsäädäntöä sovellettaessa edellytetään, että asianomainen henkilö on ollut työsuhteessa Suomessa vähintään neljän viikon ajan korvaushakemusta edeltäneiden viimeisten kahdentoista kuukauden aikana. Kappaleen 1 määräyksiä sovelletaan kuitenkin, vaikka työsuhde olisi päättynyt ennen neljän viikon kauden täyttymistä, jos työsuhde on päättynyt henkilön syyttä, ja jos sen on ollut tarkoitus kestää pitempään.

3. Henkilön hakiessa työttömyysetuutta sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti siten kuin tämän artiklan 1 kappaleessa määrätään, kaikki sellaiset kaudet, joilta hän on saanut mainittua etuutta toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti viimeisten korvaushakemusta edeltäneiden kahdentoista kuukauden aikana, otetaan huomioon ikäänkuin ne olisivat kausia, joilta hänelle on myönnetty kysymykseen tulevaa etuutta ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

IV OSAMuita määräyksiä

33 artikla

Tämän sopimuksen soveltamiseksi kummankin sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset antavat toisilleen tarpeellista teknistä ja hallinnollista apua oman lainsäädäntönsä edellyttämässä järjestyksessä. Apu on maksutonta, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

34 artikla

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset tekevät tämän sopimuksen soveltamiseksi toimeenpanosopimuksia.

35 artikla

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset

a) määräävät omat yhdyselimensä;

b) tiedottavat toisilleen tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvistä toimenpiteistään;

c) ilmoittavat toisilleen laeista ja asetuksista, jotka saattavat muuttaa 2 artiklassa tarkoitettuja lakeja ja asetuksia.

36 artikla

1. Asianomaisten viranomaisten on neuvotteluin ratkaistava sopimuspuolten vakuutuslaitosten välillä tämän sopimuksen ja siihen liittyvien toimeenpanosopimusten tulkinnasta tai soveltamisesta mahdollisesti syntyvät erimielisyydet.

Jos erimielisyyksiä ei voida ratkaista neuvotteluin kolmen kuukauden kuluessa neuvottelujen aloittamisesta, erimielisyydet alistetaan välimieslautakunnalle, jonka kokoonpanosta ja menettelytavoista sopimuspuolet sopivat keskenään, tai, mikäli tällä menettelyllä ei päästä yhteisymmärrykseen tätä seuraavan kolmen kuukauden jakson kuluessa, erimielisyydet ratkaistaan välimiehen avulla. Välimiehen nimittää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä.

2. Välimieslautakunnan tai välimiehen päätös on sitova ja lopullinen.

37 artikla

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset voivat olla suoraan yhteydessä keskenään espanjan, suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

38 artikla

1. Asianomainen vakuutuslaitos voi suorittaa hakijalle ennakkomaksua etuutta koskevan hakemuksen käsittelyn ajalta.

2. Ennakkomaksu myönnetään asianomaisen vakuutuslaitoksen harkinnan mukaisesti ja se perustuu ensisijaisesti hakijan tarpeeseen, siihen kuinka todennäköisesti hänellä on oikeus hakemiinsa etuuksiin sekä siihen, kuinka kauan hänen hakemuksensa lopullinen ratkaiseminen todennäköisesti kestää.

3. Mikäli sopimuspuolen asianomainen vakuutuslaitos on maksanut edunsaajalle ennakkomaksuja, tämä vakuutuslaitos, tai sen pyynnöstä toisen sopimuspuolen asianomainen vakuutuslaitos, voi vähentää mainitut ennakkomaksut kyseiselle edunsaajalle maksettavista lopullisista suorituksista.

39 artikla

1. Hakemukset, lausunnot, muutoksenhakukirjelmät ja muut asiakirjat, jotka voidaan sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti jättää tietyn määräajan kuluessa tämän sopimuspuolen viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle, katsotaan sille jätetyiksi, jos ne on jätetty saman määräajan kuluessa toisen sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle.

2. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti esitetty etuutta koskeva hakemus katsotaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan jätetyksi etuutta koskevaksi hakemukseksi, jos hakija jättää myös viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisen hakemuksen kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon velvollisuudestaan jättää toinen hakemus.

3. Laskettaessa Suomen lainsäädännön mukaista korotusta eläkkeen viivästymisajalta, hakemus katsotaan jätetyksi silloin, kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen asianomaiselle suomalaiselle vakuutuslaitokselle. Korotusta ei kuitenkaan makseta tämän sopimuksen 13 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetulle mahdollisesti maksettavalle takautuvalle lisäyserälle.

40 artikla

1. Maksut, jotka suoritetaan tätä sopimusta sovellettaessa, voidaan maksaa sen sopimuspuolen valuutassa, johon maksusta vastaava vakuutuslaitos kuuluu.

2. Jos sopimuspuoli saattaa voimaan ulkomaanvaluutan siirtämistä koskevia rajoittavia säännöksiä, sopimuspuolet ryhtyvät välittömästi toimenpiteisiin taatakseen tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumisen.

41 artikla

1. Vapautukset leimaverosta, notaaripalkkioista, rekisteröintimaksuista tai vastaavista maksuista tai näitä koskevat alennukset, jotka sopimuspuolen lainsäädännön mukaan koskevat todistuksia ja asiakirjoja, ulotetaan koskemaan myös toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia tai tämän sopimuksen soveltamiseksi tarvittavia todistuksia tai asiakirjoja.

2. Tämän sopimuksen soveltamiseksi tarvittavat todistukset tai muut asiakirjat hyväksytään ilman laillistamista.

42 artikla

Määrättäessä tämän sopimuksen mukaisesta oikeudesta etuuksiin, otetaan huomioon myös ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutus- ja asumiskaudet.

43 artikla

1. Tätä sopimusta voidaan soveltaa myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin. Sopimus ei kuitenkaan anna oikeutta etuuksien suorittamiseen sen voimaantuloa edeltäneeltä ajalta.

2. Tämän sopimuksen tultua voimaan etuudet, joita ei ole myönnetty henkilön kansalaisuuden takia, tai joiden suorittaminen on keskeytetty, koska henkilö on asunut toisen sopimuspuolen alueella, myönnetään henkilön hakemuksesta.

3. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa myönnetyt etuudet voidaan henkilön hakemuksesta tarkistaa vastaamaan sopimuksen määräyksiä. Mainitut etuudet voidaan tarkistaa myös ilman hakemusta. Etuuden määrää ei tarkistettaessa voida pienentää.

4. Sopimuspuolten lainsäädännön vanhentumista koskevia säännöksiä ei sovelleta edellisissä kappaleissa mainittuihin tapauksiin, jos asianomaiset henkilöt esittävät hakemuksensa kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

5. Mikäli hakemus esitetään mainitun määräajan jälkeen, oikeus etuuteen kohdistuu hakemuksen päivämäärän jälkeiseen aikaan, ellei kysymyksessä olevan sopimuspuolen lainsäädännössä ole hakijan kannalta edullisempaa säännöstä.

44 artikla

1. Tämä sopimus tehdään määräämättömäksi ajaksi. Sopimuspuoli voi milloin tahansa sanoa sopimuksen irti. Mikäli sopimus irtisanotaan, se lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun irtisanomisesta on kirjallisesti ilmoitettu toiselle sopimuspuolelle.

2. Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen vuoksi, sen mukaisesti aikaisemmin saavutetut etuudet jäävät edelleen voimaan.

3. Sopimuspuolten tulee sopia määräyksistä, jotka takaavat sopimuksen voimassaoloa edeltäneiden vakuutuskausien perusteella syntymässä olevat oikeudet.

45 artikla

1. Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat vaihdetaan niin pian kuin mahdollista Madridissa.

2. Tämä sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihtokuukautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Edellä olevan vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 kahtena alkuperäiskappaleena suomen ja espanjan kielellä molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.