6/1985

1 §

2 §

1 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli suostuu tämän sopimuksen määräysten mukaisesti luovuttamaan toiselle sopimuspuolelle jokaisen alueellaan tavatun henkilön, jonka toisen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen on pannut syytteeseen tai tuominnut jostakin tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetusta luovuttamista pyytäneen valtion tuomiovallan alaisesta rikoksesta.

2. Milloin luovuttamista pyytävä valtio katsoo, että sillä on tuomiovalta alueensa ulkopuolella tehdyn rikoksen suhteen, pyynnön vastaanottaneen valtion on suostuttava luovuttamiseen vain jos se katsoisi itsellään olevan tuomiovallan vastaavalla perusteella.

2 artikla

1. Luovuttamiseen on suostuttava vain tähän sopimukseen liitetyn luettelon mukaisen rikoksen käsittävästä teosta tai laiminlyönnistä edellyttäen, että teko tai laiminlyönti on rikos, josta säädetään rangaistus kummankin sopimuspuolen lainsäädännössä.

2. Luovuttamiseen on suostuttava myös luettelossa mainitun rikoksen yrityksestä tai tai osallisuudesta siihen.

3. Luovuttamiseen on myös suostuttava Kanadan lainsäädännön mukaan rikoksen salahankkeeksi katsottavasta teosta, jos sitä Suomen lainsäädännön mukaan on pidettävä rangaistavana avunantona, yllytyksenä tai valmisteluna rikokseen tahi salahankkeena.

4. Tässä sopimuksessa sana "rikos" tarkoittaa jokaista 1, 2 tai 3 kappaleessa mainittua tekoa tai laiminlyöntiä.

5. Luovuttamiseen on suostuttava vain milloin rikoksesta kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan saattaa seurata vuoden vankeusrangaistusta ankarampi rangaistus taikka milloin luovutettavaksi pyydetty henkilö on tuomittu sellaisesta rikoksesta ja suorittamatta oleva seuraamus käsittää vähintään neljän kuukauden vapaudenmenetyksen.

6. Kun luovuttamispyyntö tarkoittaa useampaa kuin yhtä rikosta, joista kaikki eivät täytä 5 kappaleessa mainittuja edellytyksiä, pyynnön vastaanottanut valtio saa, jos se suostuu luovuttamiseen ainakin yhden nämä edellytykset täyttävän rikoksen osalta, lisäksi suostua pyyntöön muidenkin rikosten kohdalta.

3 artikla

1. Kumpikaan sopimuspuoli ei ole velvollinen luovuttamaan omia kansalaisiaan.

2. Luovuttamispyynnöstä on ilmoitettava pyynnön vastaanottaneen valtion asianomaiselle viranomaiselle, jos luovutettavaksi pyydetty henkilö hakee tai saattaa hakea tämän valtion kansalaisuutta.

3. Milloin luovuttamiseen ei tämän artiklan nojalla suostuta, on luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion luovuttamista pyytäneen valtion pyynnöstä alistettava asia asianomaisille viranomaisilleen syytteen nostamista varten. Syytteen nostamista varten tarvittavat asiakirjavihkot, asiakirjat ja todisteet on luovutettava luovuttamispyynnön vastaanottaneelle valtiolle, joka vastaa kaikista tässä kappaleessa tarkoitetusta menettelystä johtuvista kustannuksista. Pyytävälle valtiolle on ilmoitettava mihin syyte on johtanut.

4 artikla

1. Luovuttamisesta voidaan kieltäytyä, milloin

a) luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio katsoo rikoksen, jonka johdosta luovuttamista pyydetään, luonteeltaan poliittiseksi; tai

b) luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio katsoo, että luovuttamispyyntö on esitetty sen takia, että luovutettavaksi pyydettyä henkilöä voitaisiin syyttää tai rangaista rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen katsomuksensa johdosta.

2. Seuraavia rikoksia ei pidetä poliittisina:

a) murhaa tai muuta vakavaa henkilöön tai yksilön vapauteen suunnattua hyökkäystä, joka ei ole tapahtunut avoimessa taistelussa ja joka kohdistuu henkilöön, jota sopimuspuoli kansainvälisen oikeuden mukaan on velvollinen erityisesti suojelemaan; tai

b) matkustajia kuljettavan, kaupallista liikennettä harjoittavan ilma-aluksen laitonta haltuunottoa.

5 artikla

1. Luovuttamisesta voidaan kieltäytyä, milloin

a) luovutettavaksi pyydetty henkilö on jo pantu syytteeseen ja vapautettu tai tuomittu ja rangaistu siitä rikoksesta, josta luovuttamista pyydetään;

b) luovutettavaksi pyydetty henkilö on pyynnön vastaanottaneessa valtiossa tutkittavana tai syytteessä luovuttamispyynnössä tarkoitetusta rikoksesta;

c) pyynnön vastaanottanut valtio pitää rikosta, jonka johdosta luovuttamista pyydetään, yksinomaan sotilasrikoksena;

d) luovutettavaksi pyydettyä henkilöä ei pyynnön esittäneen tai vastaanottaneen valtion lain mukaan voida vanhentumisen takia panna syytteeseen tai tuomita rangaistukseen;

e) rikoksesta, josta luovuttamista pyydetään, on pyytävän mutta ei pyynnön vastaanottaneen valtion laissa säädetty kuolemanrangaistus, ellei pyytävä valtio anna pyynnön vastaanottaneen valtion riittävänä pitämää vakuutusta siitä, ettei kuolemanrangaistusta tuomita, tai jos sellainen tuomitaan, ettei sitä panna täytäntöön.

2. Luovuttamisesta voidaan kieltäytyä muillakin luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion laissa säädetyillä perusteilla.

3. Jos Suomessa on luovuttu syytteestä sen rikoksen osalta, josta luovuttamista pyydetään, voidaan tästä rikoksesta luovuttaa vain milloin Suomen lainsäädännön mukaiset edellytykset luopumispäätöksen peruuttamiseen ovat olemassa.

6 artikla

Luovuttamista pyydetään diplomaattista tietä.

7 artikla

1. Luovuttamispyynnön on oltava kirjallinen ja siihen on liitettävä

a) kaikki luovutettavaksi pyydetyn henkilön tuntomerkkejä, henkilöllisyyttä, kansallisuutta ja asuinpaikkaa koskevat käytettävissä olevat tiedot;

b) selostus rikoksesta, josta luovuttamista pyydetään, jossa mainitaan rikoksen tekoaika ja -paikka, mikäli nämä tiedot eivät ilmene vangitsemismääräyksestä tai tuomiosta annettavasta todistuksesta;

c) kaikki luovuttamista pyytävän valtion lainsäädännön rikokseen sovellettavien lainkohtien tekstit.

2. Rikoksesta syytettyä tai poissaolevana tuomittua henkilöä koskevaan luovuttamispyyntöön on 1 kappaleen mukaan vaadittavien asiakirjojen lisäksi liitettävä

a) luovuttamista pyytävän valtion tuomarin antama vangitsemismääräys; ja

b) sellaiset todisteet, jotka luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion lain mukaan oikeuttaisivat luovutettavaksi pyydetyn henkilön vangitsemiseen ja syytteeseenpanoon, jos rikos olisi tehty siinä valtiossa.

3. Tuomittua henkilöä koskevaan luovuttamispyyntöön on 1 kappaleen mukaan vaadittavien asiakirjojen lisäksi liitettävä

a) luovuttamista pyytävän valtion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus luovutettavaksi pyydettyä henkilöä koskevasta tuomiosta, josta myös tulee ilmetä mahdollisesti määrätty rangaistus;

b) ilmoitus siitä, ettei rangaistuksen tuomitsemiseen tai täytäntöönpanoon ole laillista estettä ja siitä, kuinka paljon rangaistuksesta on suorittamatta.

4. Luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio voi vaatia muunlaisten luovuttamismenettelyä varten tarvittavien todisteiden tai tietojen toimittamista sille.

8 artikla

Jokainen 7 artiklan mukaan vaadittava asiakirja ja jokainen luovuttamista pyytävässä valtiossa tai sen puolesta valalla tai vakuutuksella annettu lausuma on luovuttamispyynnön vastaanottaneessa valtiossa hyväksyttävä näyttönä luovutusmenettelyssä, jos se on luovuttamista pyytävän valtion tuomarin tai virkamiehen allekirjoituksella todistettu alkuperäiseksi tai oikeaksi jäljennökseksi ja varustettu luovuttamista pyytävän valtion oikeusministerin tai oikeusministeriön sinetillä. Jokainen asiakirja, joka osoittautuu tämän mukaisesti allekirjoitetuksi ja sinetillä varustetuksi, on katsottava toimivaltaisen henkilön asianmukaisesti todistamaksi ja vahvistamaksi.

9 artikla

Jos luovuttamiseen ei suostuta riittämättömän näytön takia, luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio saa päästää luovutettavaksi pyydetyn henkilön vapaaksi, tämän toimenpiteen kuitenkaan rajoittamatta pyytävän valtion oikeutta lisätodistuksiin vedoten tehdä saman rikoksen johdosta uusi luovuttamispyyntö.

10 artikla

1. Luovuttamista pyytävän valtion toimivaltainen viranomainen voi diplomaattista tietä tai kansainvälisen rikospoliisijärjestön (INTERPOL) välityksellä anoa, että henkilö, jonka luovuttamista aiotaan pyytää, otettaisiin väliaikaisesti säilöön, luovuttamispyyntöä odotettaessa. Milloin tällaista säilöön ottamista pyydetään INTERPOLIN välityksellä, on se diplomaattista tietä vahvistettava mahdollisimman pian, jos mainittu henkilö tavataan siinä valtiossa, jolta luovuttamista pyydetään.

2. Väliaikaista säilöön ottamista koskevaan pyyntöön tulee sisältyä

a) kaikki luovutettavaksi pyydetyn henkilön tuntomerkkejä, henkilöllisyyttä, kansallisuutta ja asuinpaikkaa koskevat käytettävissä olevat tiedot;

b) ilmoitus siitä, että tarkoituksena on pyytää henkilön luovuttamista;

c) selonteko rikolliseen tekoon liittyvistä tosiseikoista;

d) kappale luovutettavaksi pyydettävää henkilöä koskevasta vangitsemismääräyksestä tai tuomiosta, johon tulee sisältyä mahdollisesti tuomittua rangaistusta koskeva päätös tai ilmoitus, että tällainen vangitsemismääräys tai tuomio on annettu luovuttamista pyytävässä valtiossa;

e) kaikki muut tiedot, jotka tarvitaan vangitsemismääräyksen antamista varten luovuttamispyynnön vastaanottavassa valtiossa.

3. Luovuttamispyynnön vastaanottavan valtion on ilmoitettava luovuttamista pyytävälle valtiolle milloin luovutettavaksi pyydetty henkilö on otettu säilöön.

4. Luovuttamista pyytävän valtion on esitettävä luovuttamispyyntö kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona valtio, jolta luovuttamista pyydetään, on ilmoittanut luovutettavaksi pyydetyn henkilön säilöön ottamisesta.

5. Milloin luovuttamispyyntöä ei ole vastaanotettu mainitun kolmenkymmenen päivän aikana tai sen valtion tuomarin, jolta luovuttamista pyydetään, määräämän lisäajan kuluessa, voidaan luovutettavaksi pyydetty henkilö päästää vapaaksi.

6. Luovutettavaksi pyydetyn henkilön vapaaksi päästäminen 5 kappaleen nojalla ei ole esteenä luovuttamismenettelyn uudelleen vireille panemiselle, jos luovuttamispyyntö vastaanotetaan vapaaksi päästämisen jälkeen.

11 artikla

Milloin samaa henkilöä koskeva luovuttamispyyntö vastaanotetaan toiselta sopimuspuolelta sekä yhdeltä tai useammalta muulta valtiolta, on luovuttamispyynnön vastaanottaneella valtiolla vapaus päättää mille valtiolle asianomainen henkilö on luovutettava.

12 artikla

1. Luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion on mahdollisimman pian ilmoitettava pyynnön esittäneelle valtiolle luovuttamispyynnön johdosta tekemästään päätöksestä, ja, jos luovuttamiseen suostutaan, huolehdittava siitä, että luovutettavaksi pyydetty henkilö on sopimuspuolten sopimana aikana ja sopimassa paikassa niiden henkilöiden noudatettavana, jotka pyytävä valtio on valtuuttanut vastaanottamaan hänet.

2. Milloin luovutettavaksi pyydetty henkilö on 1 kappaleen mukaan ollut noudettavana mutta häntä ei ole viety pois luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion alueelta kolmenkymmenen päivän tai sanotun valtion toimivaltaisen viranomaisen määräämän pitemmän ajan kuluessa siitä kun pyytävä valtio on saanut tiedon luovuttamispäätöksestä, hänet voidaan päästää vapaaksi ja luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio voi tämän jälkeen kieltäytyä luovuttamasta häntä samasta rikoksesta.

3. Luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle valtiolle aika, jona luovutettavaksi pyydettyä henkilöä on luovuttamista odottaessaan pidetty säilössä.

13 artikla

Luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio saa lykätä luovuttamismenettelyn tai luovutettavaksi pyydetyn henkilön luovuttamisen pannakseen hänet syytteeseen muusta rikoksesta kuin siitä, josta luovuttamista pyydetään, tai pannakseen täytäntöön muusta rikoksesta tuomitun rangaistuksen; ja on lykkäyksestä ilmoitettava pyytävälle valtiolle.

14 artikla

1. Jos luovuttamiseen suostutaan, tulee luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädäntönsä sallimissa puitteissa ja sivullisten oikeuksista aiheutuvin rajoituksin luovuttaa kaikki luovutettavaksi pyydetyn henkilön hallinnasta tavatut omaisuusesineet, rahat mukaan luettuina, joita saatetaan tarvita todistuskappaleina tai jotka on hankittu kyseessä olevalla rikoksella. Tämä omaisuus on mikäli mahdollista luovutettava ilman nimenomaista pyyntöä samanaikaisesti kuin luovutettavaksi pyydetty henkilö.

2. Luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio voi kieltäytyä luovuttamasta omaisuutta, jollei se saa pyytävältä valtiolta riittävänä pidettävää vakuutusta sitä, että omaisuus palautetaan mahdollisimman pian.

15 artikla

1. Tämän sopimuksen nojalla luovutettua henkilöä ei saa luovuttamispyynnön esittäneessä valtiossa asettaa syytteeseen, rangaista tai pidättää muusta ennen hänen luovuttamistaan tehdystä rikoksesta kuin siitä, jonka johdosta luovuttamiseen on suostuttu, paitsi milloin

a) luovuttamispyynnön vastaanottanut valtio antaa siihen suostumuksensa; tai

b) kyseinen henkilö ei ole neljänkymmenenviiden päivän kuluessa poistunut luovuttamispyynnön esittäneestä valtiosta, vaikka hänellä on ollut tilaisuus poistumiseen laillisella tavalla, taikka hän on vapaaehtoisesti sinne palannut sieltä poistuttuaan.

2. Sen rikoksen sijasta, jonka johdosta asianomainen henkilö on luovutettu, hänet voidaan asettaa syytteeseen ja rangaista muusta rikoksesta edellyttäen, että se perustuu samoihin tosiseikkoihin kuin luovuttamispyynnössä ja sen tueksi esitetyissä asiakirjoissa on mainittu sekä että rikos tämän sopimuksen mukaan on sellainen, että siitä saadaan luovuttaa.

16 artikla

Sopimuspuoli, jolle henkilö tämän sopimuksen perusteella on luovutettu, ei saa luovuttaa häntä edelleen kolmannelle valtiolle ilman hänet luovuttaneen sopimuspuolen suostumusta, paitsi milloin 15 artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetut seikat ovat olemassa. Luvan saamista edelleen luovuttamiselle koskevaan pyyntöön on liitettävä kolmannen valtion luovuttamisasiakirjojen alkuperäiskappaleet tai oikeaksi todistetut jäljennökset.

17 artikla

Pyyntöön, joka koskee kolmannesta valtiosta luovutetun henkilön kuljettamista jommankumman sopimuspuolen alueen kautta toisen sopimuspuolen alueelle, on suostuttava sen sopimuspuolen lain mukaisilla edellytyksillä, jonka alueen kautta henkilö on kuljetettava, ja voidaan kauttakuljetus myös evätä millä perusteella tahansa, jonka mukaan henkilön luovuttamisesta voidaan tämän sopimuksen nojalla kieltäytyä. Kauttakuljetusta pyytävän sopimuspuolen on toimitettava toiselle sopimuspuolelle kaikki sen pyytämät asiakirjat.

18 artikla

Kaikkiin tämän sopimuksen mukaisesti toimitettuihin asiakirjoihin on liitettävä luovuttamista pyytävän valtion lainsäädännön mukaisesti vahvistettu käännös. Tällainen käännös on luovuttamispyynnön vastaanottaneessa valtiossa hyväksyttävä todisteena luovutusmenettelystä.

19 artikla

1. Luovuttamisesta aiheutuvista kustannuksista, jotka syntyvät luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion alueella, vastaa tämä valtio, mutta luovuttamista pyytävän valtion on vastattava kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat luovutetun henkilön kuljettamisesta pyytävään valtioon siitä paikasta, jossa häntä pyynnön vastaanottaneessa valtiossa pidetään säilössä ja kaikista kauttakuljetuksesta aiheutuvista kuluista.

2. Luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin pyytävän valtion laillisen edustuksen järjestämiseksi luovuttamismenettelyn jokaisessa vaiheessa.

20 artikla

Väliaikaiseen säilöön ottamiseen, luovuttamiseen ja kauttakuljetukseen liittyvä menettely tapahtuu yksinomaan luovuttamispyynnön vastaanottaneen valtion lain mukaan.

21 artikla

1. Tässä sopimuksessa jokainen viittaus jommankumman sopimuspuolen alueeseen tarkoittaa sen tuomiovallan alaisia kaikkia maa- ja vesialueita sekä ilmatilaa.

2. Jos rikos on tehty

a) aavalla merellä olevassa aluksessa, joka on rekisteröity luovuttamista pyytävän valtion alueella; tai

b) ilma-alusta vastaan, ilma-aluksessa tai ilmailulaitteita vastaan ja luovuttamista pyytävä valtio katsoo, että sillä on tuomiovalta rikoksen osalta,

luovuttamiseen on suostuttava samoilla edellytyksillä kuin jos rikos olisi tehty pyytävän valtion alueella.

3. Rikos, joka on osaksi tehty sopimuspuolen alueella, katsotaan kokonaan tehdyksi sen alueella.

22 artikla

1. Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat vaihdettava Ottawassa mahdollisimman pian.

2. Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona ratifioimisasiakirjat on vaihdettu.

3. Voimaan tullessaan tämä sopimus kumoaa ja korvaa Suomen ja Kanadan osalta Suomen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan välisen 30 päivänä toukokuuta 1924 Lontoossa allekirjoitetun rikoksentekijäin molemminpuolista luovuttamista koskevan sopimuksen.

4. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sen piiriin kuuluviin rikoksiin olivatpa ne tehty ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tai sen jälkeen; luovuttamiseen ei kuitenkaan suostuta rikoksen johdosta, joka on tehty ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ja joka tekohetkenä ei ollut molempien sopimuspuolten lainsäädännön mukaan rangaistava teko.

5. Kumpikin sopimuspuoli voi saattaa tämän sopimuksen voimassaolon päättymään milloin tahansa ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle; ja sopimus lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua sitä koskevan ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti siihen valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1978 kahtena suomen-, englannin- ja ranskankielisenä kappaleena jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.