Asetus Ruotsin kanssa tehdyn Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla johtavan sillan rakentamista ja kunnossapitoa koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1979 Suomen ja Ruotsin välillä noottienvaihdolla tehty Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla johtavan sillan rakentamista ja kunnossapitoa koskeva sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.
Ruotsin kanssa tehty Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla johtavan sillan rakentamista ja kunnossapitoa koskeva sopimus
NOOTTIENVAIHTO 1. Suomen ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Ruotsin Helsingissä olevalle suurlähettiläälle.
Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1979
Herra Suurlähettiläs,
Viitaten Suomen tie- ja vesirakennuslaitoksen jäljempänä Tie- ja vesirakennuslaitos ja Ruotsin valtion tielaitoksen - jäljempänä Valtion tielaitos - välillä käytyihin neuvotteluihin sillan rakentamisesta ja kunnossapidosta Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla, minulla on kunnia ehdottaa, että Suomen ja Ruotsin välillä tehtäisiin sopimus sillan rakentamisesta ja kunnossapidosta Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla Enontekiön kunnassa (Suomi) ja Kiirunan kunnassa (Ruotsi) seuraavasti:
"1 artikla
Tie- ja vesirakennuslaitos rakentaa sillan noudattaen pääpiirteittäin tähän sopimukseen liittyvää ja Tie- ja vesirakennuslaitoksen laadituttamaa yleispiirustusta n:o 9731 tai vaihtoehtoisesti yleispiirustusta n:o 9731 A, jotka on päivätty Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1978 ja jotka Valtion tielaitos, Ruotsi, on hyväksynyt 8 päivänä syyskuuta 1978.
Sillan rakennustyössä käytetään työvoimaa, koneita ja materiaaleja kummastakin maasta.
Sillan rakennustyön suorittamisesta urakalla huolehtii Tie- ja vesirakennuslaitos, joka laatii myös tarvittavat tarjouspyyntöasiakirjat yhdessä Valtion tielaitoksen kanssa ja joka pyytää urakkatarjouksia suomalaisten toiminimien lisäksi myös Valtion tielaitoksen esittämiltä ruotsalaisilta toiminimiltä. Rakennustyön yksityiskohdista ja urakoitsijan valinnasta päättää Tie- ja vesirakennuslaitos yhdessä Valtion tielaitoksen kanssa. Sillan tulli- ja verovapaudesta noudatetaan Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1968 Suomen ja Ruotsin välillä tehtyä sopimusta tietystä tulli- ja verovapaudesta rakennettaessa rajasiltoja ym. Tuontia ja vientiä koskevat ilmoitukset ja selvitykset on urakoitsijaksi valitun annettava tulliviranomaisille.
2 artikla
Kumpikin valtio maksaa puolet sillan todellisista kokonaiskustannuksista niihin luettuna mahdolliset kustannukset uittolaitteista ja eroosiosuojauksesta. Ruotsin valtio suorittaa oman osuutensa Suomen valtiolle rakennustyön edistymisen mukaan Valtion tielaitoksen ja Tie- ja vesirakennuslaitoksen keskenään sopimina erinä.
3 artikla
Kumpikin valtio suorittaa alueellaan omalla kustannuksellaan sillanrakennustyöhön liittyvät tietyöt niihin luettuna keilat ja mahdolliset muut työt.
4 artikla
Sillan valmistuttua ja ennen sen luovuttamista liikenteeseen suorittavat kummankin valtion tieviranomaisten valtuuttamat henkilöt yhteisen tarkastuksen. Tässä tarkoituksessa valitsevat kummankin valtion tieviranomaiset kaksi edustajaa lautakuntaan, joka keskuudestaan valitsee puheenjohtajan. Lopputarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jonka mainitun toimikunnan kaikki jäsenet allekirjoittavat. Työn suorituksessa mahdollisesti esiintyvät puutteellisuudet tai viat on Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimesta korjattava.
5 artikla
Lopputarkastuksesta alkaen huolehtii Tie- ja vesirakennuslaitos sillan jatkuvasta kunnossapidosta. Korvauksena tästä maksaa Ruotsin valtio, sen jälkeen kun silta on lopputarkastuksen jälkeen hyväksytty ja vastaanotettu, Suomen valtiolle kertakaikkisena korvauksena 10% Ruotsin osuudesta sillan todellisista rakennuskustannuksista. Edellä 3 artiklassa mainitut tiet ja muut rakenteet pitää kunnossa kumpikin valtio alueellaan.
Sillan mahdollisesta leventämisestä tai uudestaan rakentamisesta sopivat valtiot erikseen.
Siltahankkeen toteuttamisen vaatimat vesioikeudelliset järjestelyt sekä siltaa ja tietä varten tarvittavien alueiden nautintaoikeuksien järjestäminen tapahtuvat asianomaisen maan lainsäädännön mukaisesti.
6 artikla
Sillan ja siltatyön vesistölle tai rannan omistajille mahdollisesti aiheuttamat vahingot ja haitat korvaa se valtio, jonka alueella vahinko tai haitta on aiheutunut, tämän valtion lainsäädännön mukaan.
7 artikla
Edellä 4 artiklassa mainitun yhteisen lopputarkastuslautakunnan on päätettävä ajankohta, milloin silta voidaan luovuttaa yleiselle liikenteelle, ja merkittävä tämä myös lopputarkastuksesta laadittavaan pöytäkirjaan.
Siitä ajankohdasta alkaen, jolloin Karesuvannon silta luovutetaan liikenteelle, lakkaa olemasta voimassa se sopimus, joka on tehty Tukholmassa 11 päivänä huhtikuuta 1949 Suomen ja Ruotsin välillä lossiyhteyksien aikaansaamisesta Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla ja Tornionjoen yli Pellon kohdalla, myös niiltä osin, jotka koskevat Karesuvannon lauttaa, jolla liikenne lakkaa välittömästi ja jonka lauttapaikalta kumpikin valtio vie pois itselleen kuuluvan kaluston."
Mikäli tämä ehdotus voidaan hyväksyä Ruotsin taholta, minulla on lisäksi kunnia ehdottaa, että tämä kirjelmä ja Teidän vastauksenne siihen muodostavat molempien hallitusten välisen sopimuksen tästä asiasta.
Vastaanottakaa, Herra Suurlähettiläs, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.
NOOTTIENVAIHTO 2. Ruotsin Helsingissä oleva suurlähettiläs Suomen ulkoasiainministeriön valtiosihteerille.
Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1979
Herra Valtiosihteeri,
Minulla on kunnia tunnustaa vastaanottaneeni tänään päivätty kirjelmänne, joka on näin kuuluva:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
(Suomen edellä olevan nootin teksti.)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastauksena tähän minulla on kunnia ilmoittaa, että Ruotsin hallitus on omasta puolestaan hyväksynyt tämän ehdotuksen sekä että Teidän kirjelmänne ja tämä vastaus muodostavat molempien maiden hallitusten välisen sopimuksen tästä asiasta.
Vastaanottakaa, Herra Valtiosihteeri, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.