67/1973

1 artikla

1. Yhteisen tullitariffin ryhmiin 48 ja 49 kuuluvilta tuotteilta, lukuun ottamatta nimikettä 48.09 (Rakennuslevy puuvanukkeesta tai kasvikuiduista, myös luonnon- tai tekohartsilla tai niiden kaltaisella sideaineella yhteenliitetty), poistetaan tuontitullit Yhteisössä sen alkuperäisessä kokoonpanossa asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

2. Kohdassa 1 tarkoitettujen tuotteiden tuontitullit Irlannissa poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti: 471

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

3. Sopimuksen 3 artiklasta poiketen Tanska, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta soveltavat 1 kohdassa tarkoitettuihin Suomen alkuperätuotteisiin jäljempänä olevia tulleja:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

4. Tammikuun 1 päivän 1974 ja joulukuun 31 päivän 1983 välisenä aikana Tanskalla, Norjalla ja Yhdistyneellä Kuningaskunnalla on oikeus ottaa käyttöön Suomen alkuperätuotteiden tuonnissa vuosittain tullittomia tariffikiintiöitä, joiden A-liitteessä vuodelle 1974 mainittu suuruus on sama kuin vuosina 1968-1971 tuonnin keskiarvo korotettuna kerrannaisesti neljä kertaa 5 prosentilla; tammikuun 1 päivästä 1975 lähtien näitä tullittomia kiintiöitä korotetaan 5 prosentilla vuosittain.

5. Tammikuun 1 päivän 1973 ja joulukuun 31 päivän 1982 välisenä aikana Irlannilla on oikeus ottaa käyttöön nimikkeisiin 48.0148.07 kuuluvien Suomen alkuperätuotteiden tuonnissa vuosittain tullittomia tariffikiintiöitä joulukuun 31 päivään 1980 (saakka ja sen jälkeen tariffikiintiöitä, joiden puitteissa tapahtuvasta tuonnista kannetaan 2 prosentin tulli. Nämä tariffikiintiöt ovat yhtä suuret kuin vuosien 1968-1971 tuonnin keskiarvo, jota korotetaan vuosittain 5 prosentilla vuosien 1974-1976 aikana.

Näiden tariffikiintiöiden suuruus on vuoden 1973 osalta mainittu B-liitteessä.

6. Sanonnalla "Yhteisö sen alkuperäisessä kokoonpanossa" tarkoitetaan Belgian kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Ranskan tasavaltaa, Italian tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa ja Alankomaiden kuningaskuntaa.

2 artikla

1. Kohdassa 2 mainittujen tuotteiden tuontitulleja Yhteisössä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannissa alennetaan asteittain jäljempänä mainituille tasoille seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

Kohdassa 2 olevassa taulukossa mainittujen alanimikkeiden 78.01 A II ja 79.01 A osalta tullinalennukset toimeenpannaan Yhteisössä sen alkuperäisessä kokoonpanossa sopimuksen 5 artiklan 3 kohdasta poiketen toiseen desimaaliin pyöristämällä.

2. Kohdassa 1 tarkoitetut tuotteet ovat seuraavat:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

3 artikla

Niiden tuotteiden tuonti, joihin 1 ja 2 artiklassa tarkoitettua tullijärjestelmää sovelletaan, lukuun ottamatta valmistamatonta lyijyä, muuta kuin yhteisen tullitariffin alanimikkeeseen 78.01 A II kuuluvaa raakalyijyä, asetetaan vuotuisen suuntaa-antavien tuontikattojen alaiseksi, jotka ylittävältä tuonnin osalta voidaan kantaa kolmansiin maihin sovellettava tulli jäljempänä olevien määräysten mukaisesti:

a) Ottaen huomioon, että Yhteisöllä on mahdollisuus jättää väliaikaisesti soveltamatta tuontikattoja tiettyjen tuotteiden osalta, on vuodelle 1973 vahvistetut tuontikatot mainittu C-liitteessä. Nämä tuontikatot on laskettu ottamalla huomioon, että Yhteisö alkuperäisessä kokoonpanossaan ja Irlanti toteuttavat ensimmäisen tullinalennuksen huhtikuun 1 päivänä 1973 ja että Irlanti voi ottaa käyttöön tullittomia tariffikiintiöitä nimikkeisiin 48.0148.07 kuuluville tuotteille. Vuonna 1974 tuontikattojen suuruus vastaa vuoden 1973 tasoa vuosittain mukautettuna Yhteisön vuositasolle ja 5 prosentilla korotettuna. Tammikuun 1 päivästä 1975 lukien tuontikattoja korotetaan vuosittain 5 prosentilla.

Niiden tähän pöytäkirjaan kuuluvien tuotteiden osalta, joita ei ole mainittu sanotussa liitteessä, Yhteisö varaa mahdollisuuden asettaa tuontikattoja, jotka ovat yhtä suuria kuin Yhteisön tuonnin keskiarvo niiltä neljältä viimeiseltä vuodelta, joilta tilastot ovat käytettävissä, 5 prosentilla korotettuna; seuraavina vuosina näitä tuontikattoja korotetaan vuosittain 5 prosentilla.

b) Jos kahden perättäisen vuoden aikana tuontikaton alaisen tuotteen tuonti on alle 90 prosenttia vahvistetusta määrästä, Yhteisö jättää toistaiseksi soveltamatta tätä tuontikattoa.

c) Suhdannevaikeuksissa Yhteisö varaa itselleen mahdollisuuden, sekakomiteassa käytävien neuvottelujen jälkeen, vahvistaa yhdeksi vuodeksi uudelleen edelliselle vuodelle vahvistetun määrän.

d) Yhteisö ilmoittaa kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä sekakomitealle seuraavaksi vuodeksi tuontikattojen alaiseksi asetettujen tuotteiden luettelon ja tuontikattojen suuruudet.

e) Tuonti, joka tapahtuu 1 artiklan 4 ja 5 kohdan nojalla käyttöön otettujen tariffikiintiöiden puitteissa, sisällytetään näille tuotteille vahvistettuihin tuontikattoihin.

f) Tähän pöytäkirjaan kuuluvan tuotteen tuonnille vahvistetun tuontikaton tultua saavutetuksi voidaan sopimuksen 3 artiklasta ja mainitun pöytäkirjan 1 ja 2 artiklasta poiketen kyseessä olevasta tuotteesta jälleen kantaa yhteisen tullitariffin mukainen tulli kalenterivuoden loppuun saakka.

Tässä tapauksessa, ennen heinäkuun 1 päivää 1977:

- Tanska, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta ottavat jälleen käyttöön jäljempänä mainitun tullin:

Sovellettava prosenttimäärä

Vuosi yhteisen tullitariffin

tullista laskettuna

1973 0

1974 40

1975 60

1976 80

- Irlanti ottaa jälleen käyttöön kolmansiin maihin soveltamansa tullin.

Tämän pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaiset tullit otetaan jälleen käyttöön seuraavan tammikuun 1 päivänä.

g) Heinäkuun 1 päivän 1977 jälkeen, sopimuspuolet tutkivat sekakomiteassa mahdollisuutta tarkistaa tuontikattojen korotusprosenttia, ottaen huomioon kulutuksen ja tuonnin kehityksen Yhteisössä sekä tämän artiklan soveltamisesta saadut kokemukset.

h) Tuontikatot poistetaan tämän pöytäkirjan 1 ja 2 artiklassa edellytettyjen tullinpoistokausien päättyessä.

4 artikla

1. Tullit, joita sovelletaan D-liitteen 1 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontiin Yhteisöstä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannissa, poistetaan Suomessa asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

2. Kaupan vinosuuntausten ehkäisemiseksi voidaan D-liitteen 1 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontiin Tanskasta, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta soveltaa seuraavia tulleja:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

3. Tammikuun 1 päivän 1974 ja joulukuun 31 päivän 1984 välisenä aikana Suomi voi ottaa käyttöön D-liitteen 1 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontia varten Tanskasta, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta tullittomia tariffikiintiöitä. Vuodelle 1974 vahvistetut kiintiöt on mainittu E-liitteessä. Kiintiöitä korotetaan vuosittain ottaen asianmukaisella tavalla huomioon kaupan normaalin kehittymisen vaatimukset.

4. Tullit, joita sovelletaan D-liitteen 2 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontiin Yhteisöstä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannista, poistetaan Suomessa asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

5. a) F-liitteessä mainittuihin tuotteisiin sovelletaan seuraavia määräyksiä kesäkuun 30 päivään 1977 saakka:

Sopimuksen 3 artiklaan sovelletaan tuontiin Yhteisöstä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannista siltä osin kuin tuonti tapahtuu tariffikiintiöiden puitteissa. Näitä kiintiöitä, joiden suuruus vuodelle 1973 on vahvistettu F-liitteessä, korotetaan vuosittain 7 prosentilla tammikuun 1 päivästä 1974 lähtien. Tariffikiintiöt ylittävästä tuonnista voidaan kantaa tämän artiklan 1 kohdan mukainen tulli.

b) G-liitteessä mainittuihin tuotteisiin sovelletaan seuraavia määräyksiä:

Tammikuun 1 päivästä 1974 lähtien ja kesäkuun 30 päivään 1977 saakka otetaan käyttöön tuontia varten Tanskasta, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta tullittomia tariffikiintiöitä. Näitä kiintiöitä, joiden suuruus vuodelle 1974 on vahvistettu G-liitteessä, korotetaan vuosittain 7 prosentilla tammikuun 1 päivästä 1975 lähtien. Tariffikiintiöt ylittävästä tuonnista voidaan kantaa 2 kohdan mukainen tulli.

c) Heinäkuun 1 päivästä 1977 lähtien ja joulukuun 31 päivään 1984 saakka otetaan käyttöön F- ja G-liitteissä lueteltujen tuotteiden tuontia varten Yhteisöstä tullittomat tariffikiintiöt. Näiden - vuosittain korotettavien - kiintiöiden määrät eivät ole minkään kyseessä olevan tuotteen osalta kohdissa a) ja b) tarkoitettujen kiintiöiden yhteismääriä pienempiä. Ne ilmoitetaan sekakomitealle ennen joulukuun 31 päivää 1976. Tariffikiintiöt ylittävästä tuonnista voidaan kantaa 1 kohdan mukainen tulli.

5 artikla

1. Mikäli D-liitteen 1 ja 2 luettelossa mainittujen tuotteiden tuonti Yhteisöstä aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa markkinahäiriöitä, Suomi voi asettaa näiden tuotteiden tuonnille vuotuisia tuontikattoja. Nämä tuontikatot ylittävästä tuonnista voidaan kalenterivuoden loppuun saakka kantaa kolmansiin maihin sovellettava tulli.

2. Tuontikatot vahvistetaan tasolle, joka vastaa keskimääräistä tuontia Yhteisöstä neljänä edeltäneenä vuonna, joilta tilastot ovat käytettävissä.

3. Suomi ilmoittaa vuosittain tässä artiklassa tarkoitetut tuontikatot sekakomitealle.

1 artikla

Sopimusta sovellettaessa ja tämän pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan määräyksiä rajoittamatta katsotaan:

1. Yhteisön alkuperätuotteiksi,

a) kokonaan Yhteisössä tuotetut tuotteet,

b) tuotteet, jotka on tuotettu Yhteisössä ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a-kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty 5 artiklan tarkoittamalla tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä Suomen alkuperätuotteita;

2. Suomen alkuperätuotteiksi,

a) kokonaan Suomessa tuotetut tuotteet,

b) tuotteet, jotka on tuotettu Suomessa ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a-kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty 5 artiklan tarkoittamaila tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä Yhteisön alkuperätuotteita.

C-luettelossa mainitut tuotteet jätetään väliaikaisesti tämän pöytäkirjan soveltamisen ulkopuolelle.

2 artikla

1. Sikäli kuin toisaalta Yhteisön tai Suomen ja toisaalta Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin ja Sveitsin välisestä kaupasta samoin kuin näistä viidestä maasta joidenkin välisestä kaupasta määrätään sopimuksin, joissa on samanlaisia määräyksiä kuin tässä pöytäkirjassa, katsotaan samoin:

A. Yhteisön alkuperätuotteiksi sellaiset 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joita, sen jälkeen kun ne on viety Yhteisöstä, ei ole laisinkaan valmistettu tai käsitelty missään mainituista viidestä maasta tai joita ei ole valmistettu tai käsitelty niissä siinä määrin, että niistä tulisi jonkin tällaisen maan alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 b- tai 2 b-kohdan määräyksiä vastaavien määräysten nojalla, jotka sisältyvät edellä mainittuihin sopimuksiin, ja edellyttäen että:

a) tässä valmistuksessa tai käsittelyssä on käytetty pelkästään näistä viidestä maasta minkä tahansa, Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteita;

b) kun 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan, kuinka suuri osa arvosta saa tietyin ehdoin olla ei-alkuperätuotteita, arvonlisäys on saavutettu noudattaen jokaisessa näistä maista prosenttisääntöjä sekä muita näissä luetteloissa olevia sääntöjä ilman maasta toiseen tapahtuvan yhdistämisen mahdollisuutta;

B. Suomen alkuperätuotteiksi sellaiset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joita, sen jälkeen kun ne on viety Suomesta, ei ole laisinkaan valmistettu tai käsitelty missään näistä viidestä maasta tai joita ei ole valmistettu tai käsitelty niissä siinä määrin, että niistä tulisi jonkin tällaisen maan alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 b- tai 2 b-kohdan määräyksiä vastaavien määräysten nojalla, jotka sisältyvät edellä mainittuihin sopimuksiin, ja edellyttäen että:

a) tässä valmistuksessa tai käsittelyssä on käytetty pelkästään näistä viidestä maasta minkä tahansa, Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteita;

b) kun 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan, kuinka suuri osa arvosta saa tietyin ehdoin olla ei-alkuperätuotteita, arvonlisäys on saavutettu noudattaen jokaisessa näistä maista prosenttisääntöjä sekä muita näissä luetteloissa olevia sääntöjä ilman maasta toiseen tapahtuvan yhdistämisen mahdollisuutta.

2. Edellä olevien 1. Aa- ja 1. Ba-kohdan määräyksiä sovellettaessa ei se seikka, että muita kuin sanotuissa kohdissa tarkoitettuja tuotteita on käytetty yhteensä enintään 5 % valmiiden joko Yhteisöön tai Suomeen tuotujen tuotteiden arvosta, vaikuta viimeksi mainittujen tuotteiden alkuperän määrittelyyn, edellyttäen että näin käytetyt tuotteet eivät olisi riistäneet alkuaan Yhteisöstä tai Suomesta viedyiltä tuotteilta niiden alkuperäluonnetta, jos niitä olisi käytetty siellä valmistukseen.

3. Edellä 1. Ab-, 1. Bb- ja 2-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa mitään ei-alkuperätuotetta ei saa käyttää vain niin valmistettuna tai käsiteltynä, kuin 5 artiklan 3 kohdassa määrätään.

3 artikla

Artiklan 2 määräyksistä poiketen ja edellyttäen, että kaikki mainitun artiklan ehdot on kuitenkin täytetty, valmiit tuotteet pysyvät edelleen Yhteisön tai vastaavasti Suomen alkuperätuotteina vain mikäli valmistukseen käytettyjen Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteiden arvo on valmiiden tuotteiden arvosta prosentuaalisesti suurin. Mikäli näin ei ole, näiden viimeksi mainittujen tuotteiden katsotaan olevan sen maan alkuperätuotteita, jossa saavutettu arvonlisäys on niiden arvosta prosentuaalisesti suurin.

4 artikla

Seuraavia tuotteita pidetään 1 artiklan 1 a- ja 2 a-kohdan tarkoittamassa mielessä joko Yhteisössä tai Suomessa "kokonaan tuotettuina":

a) niiden maaperästä tai niiden merenpohjasta saadut kivennäistuotteet;

b) siellä korjatut kasvituotteet;

c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

f) niiden alusten merestä pyydystämät merikalastus- ja muut tuotteet;

g) niiden tehdasaluksilla yksinomaan f-kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tuotteet;

h) siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat;

i) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneet jätteet;

j) siellä yksinomaan kohdissa a - i mainituista tuotteista valmistetut tavarat.

5 artikla

1. Sovellettaessa 1 artiklan 1 b- ja 2 b-kohtaa katsotaan riittäväksi:

a) valmistus tai käsittely, jonka seurauksena tuotetut tavarat siirtyvät toiseen tariffinimikkeeseen kuin se, jota sovelletaan kuhunkin valmistukseen tai käsittelyyn käytetyistä tuotteista, lukuun ottamatta kuitenkaan A-luettelossa mainittuja valmistus- ja käsittelymenetelmiä, joihin sovelletaan tämän luettelon erityismääräyksiä;

b) B-luettelossa mainitut valmistus- ja käsittelymenetelmät.

Tariffin osilla, ryhmillä ja nimikkeillä tarkoitetaan Brysselin nimikkeistössä tavaroiden sijoittelussa tullitariffien nimikkeisiin käytettäviä osia, ryhmiä ja nimikkeitä.

2. Silloin kun jonkin valmiin tuotteen osalta A-luettelossa ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan valmistuksessa käytettäviksi sallittujen tuotteiden arvo, näiden tuotteiden kokonaisarvo - riippumatta siitä onko niiden tariffinimike muuttunut valmistuksen, käsittelyn tai kokoamisen kuluessa kummassakin luettelossa säädettyjen rajojen ja ehtojen puitteissa - ei saa suhteessa valmiin tuotteen arvoon ylittää näissä kahdessa luettelossa säädettyä määrää, jos määrä on kummassakin sama, tai korkeampaa määristä, jos ne ovat erilaiset.

3. Sovellettaessa 1 artiklan 1 b- ja 2 b- kohtaa katsotaan seuraavat valmistus- ja käsittelytavat aina riittämättömiksi tekemään tavaroista alkuperätuotteita riippumatta siitä, onko nimike muuttunut vai ei:

a) käsittelyt, joiden tarkoituksena on taata tavaroiden kunnon säilyminen kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, turmeltuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimenpiteet);

b) pelkkä pölynpoisto, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen tai yhdistäminen;

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

d) merkkien, nimilappujen ja muiden niiden kaltaisten tunnusmerkkien kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, mikäli yksi tai useammat seoksen aineosista eivät vastaa tässä pöytäkirjassa määrättyjä ehtoja, jotta niitä voitaisiin pitää Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteina;

f) tavaroiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tavaraksi;

g) kahden tai useamman edellä a - f kohdassa mainitun toimenpiteen suorittaminen;

h) eläinten teurastus.

6 artikla

1. Milloin 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa määrätään, että Yhteisössä tai Suomessa tuotettujen tavaroiden katsotaan olevan niiden alkuperätuotteita vain sillä ehdolla, että valmistuksessa tai käsittelyssä käytettyjen tuotteiden arvo ei ylitä määrättyä prosenttilukua tuotettujen tavaroiden arvosta, tämän prosenttiluvun määrittämisessä huomioon otettavat arvot ovat:

- toisaalta,

tuoduiksi osoitettujen tuotteiden osalta: niiden tullausarvo maahantuontihetkellä;

epämääräistä alkuperää olevien tuotteiden osalta: ensimmäinen todettavissa oleva näistä tuotteista sen sopimuspuolen alueella maksettu hinta, jossa valmistus tapahtuu;

- toisaalta

valmiiden tavaroiden hinta vapaasti tehtaalla, josta vähennetään vietäessä palautetut tai palautettavat sisäiset verot.

Tämä artikla koskee myös 2 ja 3 artiklan soveltamista.

2. Sovellettaessa 2 ja 3 artiklaa saavutetulla arvonlisäyksellä ymmärretään eroa toisaalta valmiiden tavaroiden vapaasti tehtaalla -hinnan, josta on vähennetty kyseisestä maasta tai Yhteisöstä vietäessä palautetut tai palautettavat sisäiset verot, ja toisaalta kaikkien tähän maahan tai Yhteisöön tuotujen ja siellä valmistukseen käytettyjen tuotteiden tullausarvon välillä.

7 artikla

Yhden lähetyksen muodostavien Suomen tai Yhteisön alkuperätuotteiden kuljetus voi tapahtua muiden kuin Yhteisön, Suomen, Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin tai Sveitsin alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, mikäli viimeksi mainittujen alueiden kautta tapahtuva kuljetus on oikeutettua maantieteellisin perustein ja mikäli tavarat ovat pysyneet kauttakulkumaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja ne eivät ole siellä tulleet myyntiin eikä kulutukseen ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin mahdollisesti purkaus tai jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

8 artikla

1. Alkuperätuotteet tämän pöytäkirjan 1 artiklan tarkoittamassa mielessä saavat Yhteisöön tai Suomeen tuotaessa sopimuksen määräyksissä määrätyt etuudet, kun niistä esitetään Suomen tai Yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antama tämän pöytäkirjan V liitteessä olevan mallin mukainen tavaratodistus A.SF.1.

2. Sovellettaessa 2 ja tarvittaessa 3 artiklaa käytetään tämän pöytäkirjan VI liitteessä olevan mallin mukaisia tavaratodistuksia A.W.1. Niitä antavat kunkin sellaisen maan tulliviranomaiset, jossa tavaroita on joko säilytetty, ennen kuin ne on jälleenviety samassa tilassa, tai jossa niitä on valmistettu tai käsitelty 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun esitetään aikaisemmin annetut tavaratodistukset.

3. Jotta tulliviranomaiset voisivat varmistua olosuhteista, joissa tavaroita on säilytetty kunkin asianomaisen maan alueella silloin kun niitä ei ole pantu tullivarastoon ja kun ne on jälleenvietävä samassa tilassa, näiden viranomaisten on tavaranhaltijan pyynnöstä tehtävä merkintä aikaisemmin annettuihin ja tavaroiden tuonnin yhteydessä esitettyihin tavaratodistuksiin asianmukaisesti tuontihetkellä ja myöhemmin kerran kuudessa kuukaudessa.

4. Suomen tai Yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat valtuutettuja antamaan 2 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa mainittuja tavaratodistuksia näissä sopimuksissa määrätyin ehdoin ja edellyttäen, että todistuksissa mainitut tuotteet ovat Suomen tai Yhteisön alueella. Käytettävän todistuksen malli on tämän pöytäkirjan VI liitteessä.

5. Kun tässä pöytäkirjassa käytetään sanoja "tavaratodistus" tai "tavaratodistukset" nimenomaan mainitsematta, onko kysymys 1 kohdassa mainitun mallin mukaisesta todistuksesta vai 2 kohdassa mainitun mallin mukaisesta todistuksesta, määräyksiä sovelletaan erotuksetta molempiin todistuslajeihin.

9 artikla

Tavaratodistus annetaan vain viejän kirjallisesta hakemuksesta, joka on laadittava tähän tarkoitukseen määrätylle lomakkeelle.

10 artikla

1. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen silloin kun siinä mainitut tavarat viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistettu.

Poikkeuksellisesti tavaratodistus voidaan antaa myös siinä mainittujen tavaroiden viennin jälkeen, silloin kun sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi. Tällaisessa tapauksessa todistukseen on tehtävä erityismerkintä olosuhteista, joissa se on annettu.

Tavaratodistus voidaan antaa vain jos sen voidaan katsoa olevan sopimuksessa määrätyn etuuskohtelun soveltamiseen oikeuttava todistus.

2. Tavaratodistuksissa, jotka laaditaan 8 artiklan 2 ja 4 kohdassa määrätyin ehdoin, tulee viitata aikaisemmin annettuun todistukseen tai todistuksiin, jonka tai joiden nojalla uudet todistukset annetaan.

3. Tavaratodistushakemukset sekä 2 kohdassa tarkoitetut todistukset, joiden nojalla uudet todistukset annetaan, tulee viejämaan tulliviranomaisten säilyttää vähintään kahden vuoden ajan.

11 artikla

1. Tavaratodistus on esitettävä neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejävaltion tulliviranomainen on sen antanut, sen tuojavaltion tullitoimipaikassa, jossa tavarat ilmoitetaan tulliselvitettäviksi.

2. Tavaratodistukset, jotka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelua sovellettaessa, kun määräajan noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.

Näiden tapausten lisäksi tuojavaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä todistukset, kun tavarat on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

3. Riippumatta siitä, onko tavaratodistuksiin tehty merkintä 8 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti, tuojavaltion tulliviranomaiset säilyttävät ne tässä valtiossa voimassa olevien säädösten mukaisesti.

12 artikla

Tavaratodistus laaditaan tapauksesta riippuen tämän pöytäkirjan V tai VI liitteessä olevan mallin mukaiselle lomakkeelle. Se laaditaan jollakin niistä kielistä, joilla Yhteisön ja Suomen välinen sopimus on tehty, tai ruotsin kielellä, ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön määräysten mukaisesti. Jos se laaditaan käsin, se on täytettävä musteella ja painokirjaimin.

Todistuksen koon tulee olla 210 X 297 mm. Käytettävän paperin tulee olla valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 gr/m ² . Siinä tulee olla vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset silmin havaittaviksi.

Yhteisön jäsenvaltiot ja Suomi voivat pidättää itselleen todistusten painatusoikeuden tai antaa sen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa jokaisessa todistuksessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite, tai merkki, josta tämä voidaan tunnistaa. Siinä tulee myös olla sarjanumero, jonka avulla se voidaan yksilöidä.

13 artikla

Tuojavaltiossa tavaratodistus esitetään tulliviranomaisille tämän valtion säädösten määräämässä järjestyksessä. Mainitut viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tavarat täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat ehdot.

14 artikla

1. Yhteisö ja Suomi myöntävät vaatimatta tavaratodistuksen esittämistä sopimuksen määräysten mukaan alkuperätuotteille kuuluvat etuudet yksityishenkilöille pikkulähetyksinä tuleville tai matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyville tavaroille, sikäli kuin on kysymys muusta kuin kaupallisesta tuonnista, ja kun tavaroiden ilmoitetaan täyttävän näiden määräysten soveltamiseksi asetetut ehdot ja mikäli ei ole mitään syytä epäillä tämän ilmoituksen oikeellisuutta.

2. Tuontia, joka on satunnaista ja käsittää ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tulevia tavaroita, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tavaroiden luonteella ja määrällä ei osoittaudu olevan kaupallista tarkoitusta. Lisäksi näiden tavaroiden kokonaisarvo ei pikkulähetysten osalta saa ylittää 60 laskentayksikköä ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tavaroiden osalta 200 laskentayksikköä.

3. Laskentayksikön (L.Y.) arvo on 0,88867088 g hienoa kultaa. Mikäli laskentayksikköä muutetaan, sopimuspuolet ottavat yhteyttä sekakomiteatasolla sen uuden kulta-arvon määrittämiseksi.

15 artikla

1. Tavaroihin, jotka on lähetetty Yhteisöstä tai Suomesta muussa kuin 2 artiklassa mainituissa maissa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen Suomeen tai Yhteisöön tuotaviksi, myönnetään maahan tuotaessa sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen että ne täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot niin että niitä voidaan pitää Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteina ja sikäli kuin todistetaan tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla:

a) että viejä on lähettänyt nämä tavarat Yhteisön tai Suomen alueelta näyttelymaahan ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b) että mainittu viejä on myynyt tai luovuttanut nämä tavarat Suomessa tai Yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) että tavarat on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen Suomeen tai Yhteisöön siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;

d) että sen jälkeen kun tavarat on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. Tavaratodistus tulee esittää normaalissa järjestyksessä tulliviranomaisille. Siinä on mainittava näyttelyn nimi ja osoite. Tavaroiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä, voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.

3. Kohtaa 1 sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joissa tavarat näyttelyn aikana pysyvät tullivalvonnan alaisina, sellaisia tilaisuuksia lukuun ottamatta, jotka on järjestetty kaupoissa tai liiketiloissa yksityisiin tarkoituksiin ulkomaisten tavaroiden myymiseksi.

16 artikla

Taatakseen tämän osan oikean soveltamisen Yhteisön jäsenvaltiot ja Suomi avustavat toisiaan tullihallintojensa välityksellä tavaratodistusten aitouden ja oikeellisuuden tarkistamisessa, 8 artiklan 4 kohdan nojalla annetut tavaratodistukset mukaan luettuina.

Sekakomitealla on oikeus tehdä tarvittavat päätökset, jotta hallinnollisen yhteistyön muotoja voitaisiin ajallaan soveltaa Yhteisössä ja Suomessa.

17 artikla

Rangaistus- ja muita seuraamuksia sovelletaan kaikkiin niihin henkilöihin, jotka laativat tai laadituttavat vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tavaralle etuuskohteluun oikeuttavan tavaratodistuksen.

18 artikla

Yhteisö ja Suomi ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tavaratodistuksia voidaan esittää tämän pöytäkirjan 13 artiklan mukaisesti 1 päivästä huhtikuuta 1973 lähtien.

19 artikla

Yhteisö ja Suomi ryhtyvät omalta osaltaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

20 artikla

Selventävät huomautukset, A-, B- ja C- luettelo sekä tavaratodistusmallit muodostavat tämän pöytäkirjan erottamattoman osan.

21 artikla

Tavaroille, jotka täyttävät I osan ehdot ja jotka 1 päivänä huhtikuuta 1973 ovat joko matkalla Yhteisöön tai Suomeen tahi Yhteisössä tai Suomessa väliaikaisesti varastoituina, tullivarastoissa tai vapaavyöhykkeillä, voidaan myöntää sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen että neljän kuukauden kuluessa mainitusta päivästä lukien tuontivaltion tulliviranomaisille esitetään vientivaltion asianomaisten viranomaisten jälkikäteen antama tavaratodistus sekä kuljetusolosuhteet todistavat asiakirjat.

22 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta tavaratodistukset, joita Yhteisön jäsenvaltioiden ja Suomen tulliviranomaiset ovat oikeutetut antamaan 2 artiklassa mainittuja sopimuksia sovellettaessa, annetaan näissä sopimuksissa määrätyin ehdoin. Ne sitoutuvat myös varmistamaan tähän tarvittavan hallinnollisen yhteistyön, erityisesti 2 artiklassa mainittujen sopimusten puitteissa vaihdettavien tavaroiden kuljetuksen ja säilytyksen valvomiseksi.

23 artikla

1. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, ei sellaisille valmistukseen käytetyille tuotteille, jotka eivät ole Yhteisön, Suomen tai tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainittujen maiden alkuperätuotteita, voida hakea tullinpalautusta eikä saada tullihelpotusta missään muodossa siitä päivästä lukien, josta lähtien vastaavanlaisten alkuperätuotteiden tulli on Yhteisössä ja Suomessa alennettu 40 prosenttiin perustulleista.

2. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, kun Tanskan, Norjan tai Yhdistyneen kuningaskunnan tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen, jotta Suomessa myönnettäisiin Suomessa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tullietuudet, Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tuoduille ja siellä valmistukseen käytetyille tuotteille ei voida näissä kolmessa viimeksi mainitussa maassa hakea tullinpalautusta tai saada tullihelpotusta missään muodossa, paitsi jos on kysymys tämän pöytäkirjan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

3. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, kun Suomen tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen, jotta Tanskassa, Norjassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa myönnettäisiin näissä kolmessa maassa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tullietuudet, Suomeen tuoduille ja siellä valmistukseen käytetyille tuotteille ei voida Suomessa hakea tullinpalautusta tai saada tullihelpotusta missään muodossa, paitsi jos on kysymys tämän pöytäkirjan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

4. Tässä artiklassa tai seuraavissa artikloissa "tullilla" tarkoitetaan myös vaikutukseltaan vastaavia veroja.

24 artikla

1. Tavaratodistuksissa mainitaan tarvittaessa, että niiden tarkoittamat tavarat ovat saaneet alkuperätuotteen luonteen ja että niiden koko jatkovalmistus on tapahtunut yksinomaan Suomessa tai Tanskassa, Norjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituissa viidessä muussa maassa, siihen päivään saakka, josta lähtien mainittuihin tuotteisiin sovellettava tulli on poistettu toisaalta Yhteisön alkuperäisessä kokoonpanossaan ja Irlannin ja toisaalta Suomen välillä.

2. Muissa tapauksissa niissä ilmoitetaan tarvittaessa myös jokaisella seuraavista alueista saatu arvonlisäys:

- Yhteisö alkuperäisessä kokoonpanossaan,

- Irlanti,

- Tanska, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Suomi,

- jokainen tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituista viidestä maasta.

25 artikla

1. Tuonnissa Suomeen tai Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan voidaan Suomessa tai näissä kolmessa maassa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaiset tullietuudet myöntää ainoastaan sellaisille tuotteille, joista annetusta tavaratodistuksesta käy ilmi, että ne ovat saaneet alkuperä. tuotteen luonteen ja että niiden koko jatkovalmistus on tapahtunut yksinomaan Suomessa tai kolmessa edellä mainitussa maassa tahi tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituissa viidessä muussa maassa.

2. Muissa kuin 1 kohdassa mainituissa tapauksissa voi toisaalta Suomi ja toisaalta Yhteisö ryhtyä siirtymäaikana toimenpiteisiin, jotta sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrättyjä tulleja ei kannettaisi niitä Suomen tai Yhteisön alkuperätuotteita vastaavasta arvosta, joita on käytetty muiden tämän pöytäkirjan ehdot täyttävien ja myöhemmin Suomeen tai Yhteisöön tuotavien tuotteiden valmistukseen.

26 artikla

Sopimuspuolet ryhtyvät niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sovittaessa Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin ja Sveitsin kanssa järjestelyistä tämän pöytäkirjan soveltamisen varmistamiseksi.

27 artikla

1. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1. A- kohtaa, jokaista tuotetta, joka on mainitussa artiklassa tarkoitetuista viidestä maasta jonkin alkuperätuote, kohdellaan ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin Suomi soveltaa tähän tuotteeseen ja kyseiseen maahan nähden kolmansien maiden tullia tai vastaavanlaista suojatoimenpidettä Suomen ja edellä mainitussa artiklassa tarkoitetun viiden maan välistä kaupankäyntiä koskevien määräysten nojalla.

2. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1. B-kohtaa, jokaista tuotetta, joka on mainitussa artiklassa tarkoitetuista viidestä maasta jonkin alkuperätuote, kohdellaan ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin Yhteisö soveltaa tähän tuotteeseen ja kyseiseen maahan nähden kolmansien maiden tullia tämän maan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla.

28 artikla

Sekakomitea voi päättää tämän pöytäkirjan I osan 5 artiklan 3 kohdan, II osan, III osan 23, 24 ja 25 artiklan sekä I, II, III, V ja VI liitteen määräysten muuttamisesta. Sillä on erityisesti valta määrätä tarpeellisista toimenpiteistä niiden saattamiseksi tiettyjen tavaroiden tai tiettyjen kuljetustapojen erityisvaatimuksia vastaaviksi.