53/1973

1 artikla

1. Maat, joihin tätä sopimusta sovelletaan, muodostavat erityisliiton.

2. Ne ottavat käyttöön yhden ainoan tavaroiden ja palvelujen luokituksen tavaramerkkien rekisteröimistä varten.

3. Tämä luokitus käsittää:

a) luokkien luettelon;

b) tavaroiden ja palvelujen aakkosellisen luettelon ilmoituksin luokista, joihin ne kuuluvat.

4. Luokkien luettelona ja tavaroiden aakkosellisena luettelona ovat teollisomaisuuden suojelun kansainvälisen toimiston vuonna 1935 julkaisemat luettelot.

5. Tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti asetettu asiantuntijakomitea voi muuttaa ja täydentää luokkien luetteloa ja tavaroiden ja palvelujen aakkosellista luetteloa mainitussa artiklassa vahvistetun menettelytavan mukaan.

6. Luokitus laaditaan ranskankielellä ja jokaisen sopimusmaan pyynnöstä voi maailman henkisen omaisuuden järjestön (jäljempänä jarjestö") perustavassa yleissopimuksessa tarkoitettu henkisen omaisuuden kansainvälinen toimisto (jäljempänä "kansainvälinen toimisto") yhteistoimin asianomaisen kansallisen viranomaisen kanssa julkaista virallisen käännöksen tämän maan kielelle. Jokaisessa tavaroiden ja palvelujen luettelon käännöksessä on mainittava jokaisen tavaran tai palveluksen osalta kysymyksessä olevan kielen mukaisen aakkosellisen luettelon järjestysnumeron lisäksi se järjestysnumero, mikä sillä on ranskankielellä laaditussa luettelossa.

2 artikla

1. Huomioon ottaen tämän sopimuksen asettamat velvoitteet, kansainvälisen luokituksen vaikutus on se, minkä jokainen sopimusmaa sille antaa. Varsinkaan kansainvälinen luokitus ei sido sopimusmaita tavaramerkin suojan laajuuden arvostelemisessa tai palvelumerkkien tunnustamisessa.

2. Jokainen sopimusmaa pidättää itselleen oikeuden soveltaa tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta pää- tai apujärjestelmänä.

3. Sopimusmaiden viranomaisten tulee sisällyttää tavaramerkkien rekisteröintiä koskeviin asiakirjoihin ja virallisiin julkaisuihin niiden kansainvälisen luokituksen mukaisten luokkien numerot, joihin tavarat tai palvelut kuuluvat, joille tavaramerkki on rekisteröity.

4. Nimikkeen ottaminen tavaroiden ja palvelujen aakkoselliseen luetteloon ei vaikuta mitenkään niihin oikeuksiin, joita voi olla tähän nimikkeeseen.

3 artikla

1. Asiantuntijakomitean, joka perustetaan kansainvälisen toimiston yhteyteen, tehtävänä on päättää kaikista tavaroiden ja palvelujen luokitukseen tehtävistä muutoksista tai lisäyksistä. Kultin sopimusmaa on edustettuna asiantuntijakomiteassa, jonka toiminta järjestetään edustettuina olevien maiden enemmistöllä hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Kansainvälinen toimisto on edustettuna komiteassa.

2. Sopimusmaiden viranomaisten on osoitettava muutos- tai lisäysehdotuksensa kansainväliselle toimistolle, jonka on toimitettava ne edelleen asiantuntijakomitean jäsenille viimeistään kaksi kuukautta ennen komitean kokousta, jossa ehdotukset käsitellään.

3. Komitean päätöksissä, jotka koskevat luokitukseen tehtäviä muutoksia, on sopimusmaiden oltava yksimielisiä. Muutoksena on pidettävä jokaista tavaroiden siirtoa luokasta toiseen tai jokaista uuden luokan muodostamista, joka aiheuttaa sellaisen siirron.

4. Komitean päätöksiin, jotka koskevat luokitukseen tehtäviä lisäyksiä, vaaditaan sopimusmaiden yksinkertainen äänten enemmistö.

5. Asiantuntijat voivat ilmoittaa mielipiteensä kirjallisesti tai siirtää valtuutensa toisen maan asiantuntijalle.

6. Mikäli jokin maa ei ole määrännyt asiantuntijaa edustajakseen tai mikäli määrätty edustaja ei ole ilmoittanut mielipidettään säännöissä säädetyssä määräajassa, kyseisen maan katsotaan hyväksyneen komitean päätöksen.

4 artikla

1. Kansainvälinen toimisto ilmoittaa sopimusmaiden viranomaisille kaikista asiantuntijakomitean päättämistä muutoksista ja lisäyksistä. Päätökset tulevat voimaan lisäysten osalta ilmoituksen vastaanottamisesta ja muutosten osalta kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämispäivästä lukien.

2. Kansainvälinen toimisto, tavaroiden ja palvelujen luokituksen tallettajana liittää siihen voimaan tulleet muutokset ja lisäykset.

Ilmoitukset näistä muutoksista ja lisäyksistä julkaistaan kahdessa aikakausijulkaisussa "La Propriété industrielle" ja "Les Marques internationales".

5 artikla

1. a) Erityisliitolla on yleiskokous, joka koostuu niistä maista, jotka ovat ratifioineet tämän sopimuksen tai liittyneet siihen.

b) Kunkin maan hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Kunkin valtuuskunnan kulut suorittaa sen nimittänyt hallitus.

2. a) Huomioon ottaen 3 ja 4 artiklojen määräykset, yleiskokous:

i) käsittelee kaikkia kysymyksiä, jotka koskevat erityisliiton ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tämän sopimuksen soveltamista;

ii) antaa kansainväliselle toimistolle tarkistuskonferenssien valmistelua koskevia ohjeita ottaen asianmukaisesti huomioon niiden erityisliiton maiden näkökohdat, jotka eivät ole ratifioineet tätä sopimusta tai liittyneet siihen;

iii) tarkastaa ja hyväksyy järjestön pääjohtajan (jäljempänä "pääjohtaja") erityisliittoa koskevat toimintakertomukset ja toimenpiteet sekä antaa hänelle kaikkia tarpeellisia ohjeita erityisliiton toimivallan puitteissa;

iv) päättää erityisliiton toimintaohjelmasta ja hyväksyy sen kolmivuotisen tulo- ja menoarvion sekä sen tilinpäätöksen;

v) hyväksyy erityisliiton varainhoitosäännöt;

vi) asettaa 3 artiklassa mainitun asiantuntijakomitean lisäksi sellaisia muita asiantuntijakomiteoita ja työryhmiä, joita se Pitää tarkoituksenmukaisina erityisliiton päämäärien toteuttamiseksi;

vii) päättää, minkä erityisliittoon kuulumattomien valtioiden sekä minkä hallitusten välisten ja kansainvälisten ei-hallitusten välisten järjestöjen sallitaan osallistua huomioitsijoina sen kokouksiin;

viii) hyväksyy 5-8 artiklan muutokset;

ix) ryhtyy kaikkiin muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää erityisliiton tavoitteita;

x) suorittaa muita sellaisia tehtäviä, jotka johtuvat tästä sopimuksesta.

b) Kysymyksistä, jotka kiinnostavat myös muita järjestön alaisia liittoja, yleiskokous tekee päätöksensä kuultuaan järjestön yhtenäistämiskomiteaa.

3. a) Kullakin yleiskokouksen jäsenmaalla on yksi ääni.

b) Yleiskokous on päätösvaltainen, kun puolet sen jäseninä olevista valtioista on kokouksessa läsnä.

c) Huolimatta b-alakohdan määräyksistä, yleiskokous voi, jos jossakin istunnossa edustettuina olevien maiden lukumäärä on puolta pienempi, mutta sama tai enemmän kuin kolmannes yleiskokouksen jäseninä olevista maista, tehdä päätöksiä, mutta lukuunottamatta sen omaa menettelytapaa koskevia päätöksiä, kaikki nämä päätökset tulevat voimaan ainoastaan seuraavien ehtojen ollessa täytetyt. Kansainvälisen toimiston tulee tiedottaa mainitut päätökset niille yleiskokouksen jäseninä oleville maille, jotka eivät olleet edustettuina, ja kehottaa niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänensä tai pidättäytymisensä kolmen kuukauden kuluttua tiedotuksen päivämäärästä. Jos tämän ajanjakson päätyttyä täten äänensä tai pidättymisensä ilmaisseiden maiden lukumäärä yltää lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisuudesta itse istunnossa, nämä päätökset tulevat voimaan edellyttäen, että vaadittu enemmistö samanaikaisesti myös saavutetaan.

d) Yleiskokouksen päätöksiin vaaditaan 8 artiklan 2 kohdan määräysten sisältämin varauksin kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

e) Pidättäytymisiä ei katsota ääniksi.

f) Kukin valtuutettu voi edustaa vain yhtä maata ja äänestää vain yhden maan nimissä.

g) Erityisliiton maat, jotka eivät ole yleiskokouksen jäseniä, saavat osallistua sen kokouksiin huomioitsijoina.

4. a) Yleiskokous kokoontuu kerran joka kolmas kalenterivuosi varsinaiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta ja, elleivät poikkeukselliset olosuhteet toista vaadi, samana aikana ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous.

b) Yleiskokous kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta yhden neljäsosan yleiskokouksen jäsenmaista sitä pyytäessä.

c) Kunkin istunnon esityslistan valmistaa pääjohtaja.

5. Yleiskokous hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

6 artikla

1. a) Kansainvälinen toimisto hoitaa hallinnolliset tehtävät erityisliiton osalta.

b) Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen, asiantuntijakomitean sekä yleiskokouksen tai komitean mahdollisesti asettamien muiden asiantuntijakomiteoiden ja työryhmien kokousten valmistelutyöt ja hankkii sihteeristön niitä varten.

c) Pääjohtaja on erityisliiton korkein toimeenpaneva viranomainen ja edustaa sitä.

2. Pääjohtaja ja kuka tahansa hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen osallistuu ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen, asiantuntijakomitean sekä yleiskokouksen tai komitean mahdollisesti asettaman muun asiantuntijakomitean tai työryhmän kokouksiin. Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen on virkansa puolesta näiden elinten sihteeri.

3. a) Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen antamien ohjeiden mukaisesti sopimuksen muitten kuin 5-8 artiklojen määräysten tarkistamiseksi pidettävien kokousten valmistelut.

b) Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitusten välisten ja kansainvälisten ei-hallitusten välisten järjestöjen kanssa tarkistuskonferenssien valmisteluista.

c) Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta keskusteluihin näissä konferensseissa.

4. Kansainvälinen toimisto suorittaa kaikki muutkin sille määrätyt tehtävät.

7 artikla

1. a) Erityisliitolla on tulo- ja menoarvio.

b) Erityisliiton tulo- ja menoarvio käsittää erityisliiton omat tulot ja menot, sen maksuosuuden liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarviosta ja milloin tarpeellista, määrärahan käytettäväksi järjestön konferenssin tuloja menoarvioon.

c) Liittojen yhteisinä menoina pidetään menoja, joita ei katsota yksinomaan erityisliiton menoiksi vaan myös yhden tai useamman järjestön hallinnon alaisen muun liiton menoiksi. Erityisliiton osuus näistä yhteisistä menoista on suhteessa siihen hyötyyn, joka erityisliitolla niistä on.

2. Erityisliiton tulo- ja menoarvio vahvistetaan ottamalla huomioon ne vaatimukset, joita koordinointi järjestön hallinnon alaisten muitten liittojen tulo- ja menoarvion kanssa edellyttää.

3. Erityisliiton tulo- ja menoarvio rahoitetaan seuraavilla tuloilla:

i) erityisliiton jäsenmaiden maksuosuuksilla;

ii) kansainvälisen toimiston erityisliiton puolesta suorittamista palveluksista perityillä palkkioilla ja maksuilla;

iii) kansainvälisen toimiston erityisliittoa koskevien julkaisujen myyntituloilla tai niistä saaduilla rojaltimaksuilla;

iv) lahjoituksilla, testamenttilahjoituksilla ja avustuksilla;

v) vuokrilla, koroilla ja muilla sekalaisilla tuloilla.

4. a) 3. i)-kohdassa edellytetyn maksuosuutensa määräämistä varten jokainen erityisliiton jäsenmaa kuuluu siihen luokkaan, johon se kuuluu teollisomaisuuden suojaamiseksi toimivassa Pariisin liitossa, ja se suorittaa vuosittaiset maksuosuutensa sitä luokkaa varten sanotussa liitossa määrättyjen yksikkömäärien perusteella.

b) Erityisliiton jokaisen jäsenmaan vuosittainen maksuosuus on määrältään samassa suhteessa kaikkien jäsenmaiden erityisliiton tuloja menoarvioon suorittamien osuuksien kokonaismäärään kuin sen maksuyksikköjen määrä on kaikkien maksuosuuden suorittavien maiden kokonaisyksikkömäärään.

c) Maksuosuudet on suoritettava kunkin vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä.

d) Jäsenmaalla, jolla on maksuosuuttansa suorittamatta, ei ole oikeutta äänestää missään missään erityisliiton elimessä, jos sen suorittamatta olevien erien määrä on yhtä suuri tai ylittää sen maksuosuuksien määrän kahdelta edeltäneeltä täydeltä vuodelta. Mikä tahansa näistä elimistä voi kuitenkin sallia tällaisen maan käyttävän edelleen äänioikeuttaan asianomaisessa elimessä jos, ja niin kauan kuin se on vakuuttunut siitä, että maksujen viivästyminen on seuraamusta poikkeuksellisista ja väistämättömistä olosuhteista.

e) Jos tulo- ja menoarviota ei ole hyväksytty ennen uuden varainhoitokauden alkua, se on tasoltaan samaa suuruusluokkaa kuin edellisen vuoden tulo- ja menoarvio, varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5. Pääjohtaja vahvistaa ja ilmoittaa yleiskokoukselle kansainvälisen toimiston erityisliiton osalta suorittamista palveluksista perittyjen palkkioiden ja maksujen määrän.

6. a) Erityisliitolla on käyttöpääomarahasto, joka koostuu erityisliiton kunkin jäsenvaltion kertakaikkisista maksuista. Jos rahasto käy riittämättömäksi, sen lisäämisestä päättää yleiskokous.

b) Kunkin jäsenmaan sanottuun rahastoon suoritettavan kertakaikkisen perus- tai lisämaksun määrän tulee olla suhteessa asianomaisen maan maksuosuuteen sinä vuonna, jona rahasto perustetaan tai jona lisäyksestä päätetään.

c) Yleiskokous vahvistaa osuuden ja maksuehdot pääjohtajan ehdotuksesta ja kuultuaan järjestön yhteistoimintakomiteaa.

7. a) Päämajaa koskevassa sopimuksessa, joka on solmittu maan kanssa, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on määrättävä, että käyttöpääomarahaston osoittautuessa riittämättömäksi, tämän maan on suoritettava ennakkoa. Tällaisten ennakkojen suuruudesta ja niiden myöntämisehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus asianomaisen maan ja järjestön välillä.

b) a)-alakohdassa tarkoitetulla maalla ja järjestöllä on oikeus irtisanoa kirjallisella ilmoituksella velvollisuus myöntää ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

8. Tilien tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi jäsenmaa tai ulkopuoliset tilintarkastajat niin kuin varainhoitosäännöissä on määrätty, yleiskokous suorittaa heidän nimittämisensä heidän suostumuksellaan.

8 artikla

1. Ehdotuksia 5, 6, 7 ja tämän artiklan muuttamiseksi voi tehdä jokainen erityisliiton jäsenvaltio tai pääjohtaja. Pääjohtajan on ilmoitettava tällaiset ehdotukset erityisliiton jäsenmaille ainakin kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

2. Yleiskokous hyväksyy kaikki 1-kohdassa mainittuihin artikloihin tehtävät muutokset. Muutokset hyväksytään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen kuitenkin, että 5 artiklan ja tämän kohdan muuttamiseen vaaditaan neljän viidesosan enemmistö annetuista äänistä.

3. Jokainen 1-kohdassa mainittuihin artikloihin tehty muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut asianomaisten perustuslaillisten menettelytapojen mukaisesti annetut kirjalliset hyväksymisilmoitukset kolmelta neljäsosalta niistä jäsenmaista, jotka olivat erityisliiton jäseniä silloin kun muutos hyväksyttiin. Jokainen täten hyväksytty muutos sitoo kaikkia maita, jotka ovat erityisliiton jäseniä muutoksen tullessa voimaan tai jotka tulevat sen jäseniksi myöhemmin edellyttäen, että jokainen erityisliiton jäsenmaitten taloudellisia velvoitteita lisäävä muutos sitoo ainoastaan niitä maita, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tällaisen muutoksen.

9 artikla

1. Jokainen erityisliiton maa, joka on allekirjoittanut tämän sopimuksen, voi ratifioida sen tai liittyä siihen, ellei ole sitä allekirjoittanut.

2. Jokainen erityisliittoon kuulumaton maa, joka on teollisomaisuuden suojaamista koskevan Pariisin yleissopimuksen sopimuspuoli, voi liittyä tähän sopimukseen ja tulla siten erityisliiton jäseneksi.

3. Ratifioimis- ja liittymiskirjat talletetaan pääjohtajan huostaan.

4. a) Niiden viiden maan osalta, jotka ensimmäisinä tallettavat ratifioimis- tai liittymiskirjansa, tämä sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua viidennen sellaisen asiakirjan tallettamisesta.

b) Jokaisen muun maan osalta tämä sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivämäärästä, jona pääjohtaja on ilmoittanut sen ratifioimisesta tai siihen liittymisestä, ellei ratifioimis- tai liittymiskirjassa ole ilmoitettu myöhempää päivämäärää. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus tulee voimaan sen maan osalta täten ilmoitettuna päivänä.

5. Ratifioiminen tai liittyminen sisältää automaattisesti tämän sopimuksen kaikkien ehtojen hyväksymisen ja suo kaikki tämän sopimuksen edut.

6. Tämän sopimuksen tultua voimaan maa ei voi liittyä tämän sopimuksen 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehtyyn alkuperäiseen sopimukseen muutoin kuin samalla ratifioimalla tämän sopimuksen tai liittymällä siihen.

10 artikla

Tämä sopimus on samalla tavoin voimassa kuin teollisomaisuuden suojaamista koskeva Pariisin yleissopimus.

11 artikla

1. Tämä sopimus alistetaan tarkistettavaksi toivottujen parannusten tekemiseksi siihen.

2. Tällainen tarkistaminen tulee käsitellä konferenssissa, joka pidetään erityisliiton jäsenmaitten valtuutettujen kesken.

12 artikla

1. a) Tämä sopimus korvaa niiden erityisliiton maiden välisissä suhteissa, jotka ovat sen ratifioineet tai liittyneet siihen, 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehdyn alkuperäisen sopimuksen.

b) Kuitenkin sitoo 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehty sopimus jokaista erityisliiton maata, joka on ratifioinut tämän sopimuksen tai liittynyt siihen, suhteissaan niihin erityisliiton maihin, jotka eivät ole ratifioineet tätä sopimusta eivätkä liittyneet siihen.

2. Erityisliittoon kuulumattomat maat, jotka tulevat tämän sopimuksen sopimuspuoliksi, soveltavat sitä jokaiseen erityisliiton maahan, joka ei ole tämän sopimuksen sopimuspuoli. Mainitut maat hyväksyvät, että sanottu erityisliiton maa soveltaa suhteissaan näihin 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehdyn sopimuksen määräyksiä.

13 artikla

1. Jokainen jäsenmaa voi irtisanoa tämän sopimuksen pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella. Irtisanominen sisältää myös tämän sopimuksen 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehdyn alkuperäisen sopimuksen irtisanomisen ja koskee vain sen tehnyttä maata sopimuksen jäädessä täysin voimaan erityisliiton muiden jäsenmaiden osalta.

2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Tämän artiklan edellyttämää irtisanomisoikeutta ei mikään jäsenmaa saa käyttää ennen kuin viisi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona se on tullut erityisliiton jäseneksi.

14 artikla

Teollisomaisuuden suojaamista koskevan Pariisin yleissopimuksen 24 artiklan määräyksiä sovelletaan tähän sopimukseen.

15 artikla

1. a) Tämä sopimus allekirjoitetaan yhtenä ranskankielisenä kappaleena ja talletetaan Ruotsin hallituksen huostaan.

b) Neuvoteltuaan asiasta asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtaja valmistuttaa viralliset tekstit muilla yleiskokouksen mahdollisesti määräämillä kielillä.

2. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Tukholmassa tammikuun 13 päivään 1968 saakka.

3. Pääjohtaja luovuttaa kaikkien erityisliiton maiden hallituksille sekä pyynnöstä jokaisen muun maan hallitukselle kaksi Ruotsin hallituksen oikeaksi todistamaa jäljennöstä tämän sopimuksen allekirjoitetusta tekstistä.

4. Pääjohtaja huolehtii tämän sopimuksen kirjaamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

5. Pääjohtaja ilmoittaa kaikkien erityisliiton maiden hallituksille allekirjoituksista, ratifioimis- tai liittymiskirjojen talletuksista, tämän sopimuksen kaikkien määräysten voimaantulosta sekä irtisanomisilmoituksista.

16 artikla

1. Siihen saakka kunnes uusi pääjohtaja on virkautunut, tässä sopimuksessa olevien järjestön kansainvälistä toimistoa tai pääjohtajaa koskevien viittausten katsotaan tarkoittavan teollisomaisuuden suojaamista koskevalla Pariisin yleissopimuksella perustettua liiton toimistoa tai sen johtajaa.

2. Ne erityisliiton maat, jotka eivät ole ratifioineet tätä sopimusta eivätkä liittyneet siihen, voivat, jos ne niin haluavat, viiden vuoden aikana järjestön perustamista koskevan yleissopimuksen voimaantulosta lähtien käyttää tämän sopimuksen 5-8 artiklan edellyttämiä oikeuksia samalla tavoin kuin jos nämä artiklat velvoittaisivat niitä. Jokainen maa, joka haluaa käyttää näitä oikeuksia ilmoittaa siitä kirjallisesti pääjohtajalle. Ilmoitus tulee voimaan sen vastaanottopäivänä. Tällaisten maiden katsotaan olevan yleiskokouksen jäseniä mainitun ajanjakson loppuun asti.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen

Tehty Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967.