Asetus Euroopan ympäristönsuojeluprojektin täytäntöönpanoon liittyvän, jätevesipuhdistamojen liitteen käsittelyä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun eduskunta on hyväksynyt Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 1971 tehdyn Euroopan ympäristönsuojeluprojektin täytäntöönpanoon liittyvän, jätevesipuhdistamojen lietteen käsittelyä koskevan sopimuksen niiltä osin kuin se vaatii eduskunnan suostumuksen ja tasavallan presidentti on hyväksynyt sopimuksen, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.
SOPIMUS koskien Euroopan ympäristönsuojeluprojektin täytäntöönpanoa aiheenaan "Jätevesipuhdistamojen lietteen käsittely"
Tanskan,
Saksan Liittotasavallan,
Ranskan Tasavallan,
Italian Tasavallan,
Alankomaiden Kuningaskunnan,
Jugoslavian Sosialistisen Liittotasavallan,
Norjan Kuningaskunnan,
Sveitsin Liittovaltion,
Ruotsin,
Iso-Britannian Yhdistyneen Kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin hallitukset, joista tämän jälkeen käytetään nimitystä "allekirjoittaneet",
ovat suostuneet osallistumaan alla selostettuun projektiin, josta jäljempänä käytetään nimitystä projekti, ja ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Allekirjoittaneet koordinoivat voimavaransa projektissa, jossa verrataan eri maissa käytettäviä jätevesipuhdistamojen lietteenkäsittelymenetelmiä.
Pääpiirteittäinen kuvaus projektiin liittyvästä työstä sisältyy liitteeseen.
Tutkimus ja kehittämisoperaatiot toteutetaan käyttäen työtapoja, jotka uskotaan julkisille tutkimuslaitoksille, jotka puolestaan suostuvat työskentelemään yhdessä monikansalliselta Pohjalta. Sopimuksia voidaan kuitenkin tehdä toisaalta asianomaisen allekirjoittaneen hallituksen tai hallitusten välillä, ja toisaalta teollisuusyritysten ja muiden tutkimuslaitosten (yksityisten tutkimuskeskusten, yliopistoinstituuttien tai yhdistyneitten keskusten) välillä.
2 artikla
Projektia koskevan työn kestoaika on kaksi vuotta, minkä ajanjakson kuluessa jatkoprojekti 3 pannaan alulle kysymyksessä olevien allekirjoittaneiden taholta.
3 artikla
Tämä sopimus on avoin allekirjoitusta varten niille muille Euroopan valtioille, jotka ottivat osaa Brysselissä marraskuun 22 ja 23 päivänä 1971 pidettyyn ministerikokoukseen, ja Euroopan yhteisöille, mikäli allekirjoittaneet yksimielisellä sopimuksella hyväksyvät tämän. Tätä yksimielistä sopimusta ei kuitenkaan vaadita ennen kuin sopimuksen voimaantulon jälkeen sillä ehdolla, että uusien allekirjoittajien vuosittain käyttämä summa projektin työtä varten on vähintään 20000 maksuyksikköä (UA, Units of Account).
4 artikla
Täten perustetaan hallintokomitea; josta tämän jälkeen käytetään nimitystä "komitea", joka koostuu edustajista, yksi kustakin allekirjoittaneesta maasta. Kullakin edustajalla saa olla mukanaan sellaisia asiantuntijoita ja neuvonantajia, joita hän tarvitsee.
Komitean tulee laatia menettelytapasääntönsä. Sääntöjen tulee määritellä päätösvaltainen jäsenluku, joka vaaditaan, jotta komitean päätökset olisivat pätevät.
Komitean tulee laatia perustellut suositukset sille jätetyistä tutkimusehdotuksista sekä kysymyksessä olevan työn luonteesta ja laajuudesta. Näiden suositusten täytyy tulla yksinkertaisen enemmistön hyväksymiksi; vähemmistökatsantokannat ja syyt niihin voidaan ilmaista näissä suosituksissa.
Kullakin edustajalla on yksi ääni komiteassa. Menettelytapaa koskevien Päätösten tulee tulla yksinkertaisen enemmistön hyväksymiksi. Kaikki muut päätökset tehdään yksimieliseen äänestykseen perustuen; kuitenkaan yhden tai useamman edustajan pidättäytyminen äänestämästä ei estä yksimieliseksi julistamista.
5 artikla
Komitean tulee:
a) kääntyä kirjeitse niiden jäsenten puoleen, joita suositukset tutkimuksesta, jonka toimeenpanoa komitea pitää välttämättömänä, koskevat ja suositella tehtävien jakoa allekirjoittaneiden kesken;
b) tehostaa yhteistyötä eri maiden jäsenten välillä;
c) seurata työn edistymistä ja suositella, milloin se on tarkoituksenmukaista, tarpeellisia muutoksia suoritettavan työn johtamiseen tai laajuuteen;
d) julkaista vuosittain ja projektin päätyttyä raportti, jonka tulee sisältää päätelmiä projektin piiriin kuuluvien töiden tuloksista.
6 artikla
Allekirjoittaneiden pyynnöstä Euroopan yhteisöjen komissio huolehtii siitä, että komitealla on sihteeristö.
7 artikla
Projektin piiriin kuuluvan työn vaatimat tutkimuskustannukset jakautuvat allekirjoittaneiden kesken seuraavasti:
Tanskan hallitus 40000
Saksan Liittotasavallan hallitus 51000
Ranskan Tasavallan hallitus 45000
(vain 68/1)
Italian Tasavallan hallitus 60000
Alankomaiden Kuningaskunnan
hallitus. 30000
Jugoslavian Sosialistisen Liittotasa-
vallan hallitus 40000
Norjan Kuningaskunnan hallitus 60000
Sveitsin Liittovaltion hallitus 120000
Ruotsin hallitus 50000
Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin
Yhdistyneen Kuningaskunnan hal-
litus 20000
Tässä yhteydessä kukin allekirjoittanut vastaa sen työn kustannuksista, joka tehdään projektin piirissä sen aloitteesta.
Kuitenkin joku allekirjoittanut voi avustaa työkohdetta rahallisesti, joka tapahtuu jonkun muun allekirjoittaneen aloitteesta ja perustuu niiden väliseen sopimukseen.
Kaikki yhteiset kustannukset jaetaan tasan allekirjoittaneiden kesken lukuun ottamatta sihteeristön kustannuksia.
8 artikla
Sopimuksia koskevia 1 artiklan mukaisia sovellutuksia voivat esittää mieluimmin yhdessä toimivat teollisuusyritykset ja tutkimuslaitokset, jotka kykenevät panemaan täytäntöön kokonaan tai jonkun osan suunnitellusta tutkimuksesta tai kykenevät ottamaan siitä tiettyjä osia suoritettavakseen ja vastuulleen.
9 artikla
Allekirjoittaneiden tulee osoittaa komitean sihteeristölle niille jätetyt tutkimusehdotukset.
10 artikla
Allekirjoittaneet vastaavat tekemiensä sopimusten hallinnollisista ja rahallisista järjestelyistä.
11 artikla
1. Tiedollisten ja teollisten omistusoikeuksien, jotka joku allekirjoittanut maa on saanut omasta työstään toteuttaessaan tätä projektia, tulee jäädä tuon allekirjoittaneen maan omistukseen siinä laajuudessa, kuin kysymyksessä olevan maan lainsäädäntö edellyttää. Allekirjoittanut maa voi käyttää hyväkseen muille allekirjoittaneille kuuluvaa tietoa omiin tarpeisiinsa yleisen turvallisuuden ja julkisen terveydenhoidon alalla.
Muilla allekirjoittaneilla on oikeus maksutta saada rajoittamaton lisenssioikeus jokaisen allekirjoittaneen projektin toteuttamiseen tähtäävässä työssä saamille tiedoille ja teollisille omistusoikeuksille yllä olevassa kappaleessa määriteltyihin tarkoituksiin.
2. Toisen allekirjoittaneen pyynnöstä on kunkin allekirjoittaneen oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla ja ottaen huomioon ensin mainitun allekirjoittaneen valtion rahallinen osallistuminen annettava ensin mainitun allekirjoittaneen valtion alueelle perustetuille yrityksille rajoittamaton lisenssi sen pykälässä 1 mainituille tiedoille ja teollisille omistusoikeuksille.
3. Allekirjoittaneet eivät saa estää 1 ja 2 kohdassa mainittujen tietojen ja teollisten omistusoikeuksien käyttöä kyseessä olevissa kohdissa annetuilla ehdoilla viittaamalla omistamiinsa mahdollisiin aikaisempiin omistusoikeuksiin.
4. Milloin tiedot ja teolliset omistusoikeudet eivät allekirjoittaneiden valtioiden lainsäädännön mukaan kuulu yksinomaan allekirjoittaneille, nämä lupautuvat asianomaisten valtioiden lakien määräysten mukaisesti antamaan toisilleen lisenssit, joihin sisältyvät ali-lisenssin antamisen mahdollisuudet, jotta tämän sopimuksen artikla voitaisiin toteuttaa tehokkaalla tavalla.
12 artikla
Allekirjoittaneiden maiden tulee lisätä sopimuksiin ehto, jossa vaaditaan teollisuuslaitoksia tai tutkimuslaitoksia jättämään raportit kausittaisesta kehityksestä ja lopullinen raportti.
Kehitysraporteista tulee lähettää rajoitettu määrä kopioita allekirjoittaneille maille ja komitealle ja niiden tulee olla luottamuksellisia, mikäli ne sisältävät yksityiskohtaista teknillistä informaatiota. Loppuraportin levikin tulee olla paljon laajempi; sen yksityiskohdista päättää komitea.
13 artikla
Sikäli kuin on mahdollista olla loukkaamatta asianomaisten maiden lainsäännöksiä allekirjoittaneet sisällyttävät tutkimussopimuksiin ja tutkimus- ja kehityssopimuksiin säännöksiä, joiden mukaan seuraavia ehtoja voidaan noudattaa niin kauan kuin tutkimuksista ja kehitystyöstä (jäljempänä "tutkimus") saadut teolliset omistusoikeudet, lukuunottamatta know-how-oikeuksia, ovat voimassa.
1. Erikseen rahoitettu työ:
a) Teolliset omistusoikeudet tutkimustuloksiin, jotka kuuluvat tutkimuksen suorittaneille yrityksille tai tutkimuslaitoksille, tai yrityksille tai tutkimuslaitoksille, joiden kustannuksella työ on suoritettu, jäävät näiden yritysten tai laitosten omistukseen, mutta allekirjoittanut joka tekee sellaisia sopimuksia, joiden toteuttamista varten tehty työ johtaa tällaisiin omistusoikeuksiin, voi pidättää määrättyjä oikeuksia itselleen. Tällaiset oikeudet määritellään sopimuksissa.
Tutkimuslaitosten (valtiollisten tai yksityisten tutkimuskeskusten, yliopistollisten laitosten tai yhteisten tutkimuskeskusten) kanssa tehdyissä sopimuksissa voidaan määrätä, että teolliset omistusoikeudet kuuluvat asianomaiselle allekirjoittaneelle tai jollekin muulle tämän allekirjoittaneen määräämälle osapuolelle.
Kun tutkimustyön suorittanut osapuoli anoo teollisia omistusoikeuksia työstä saatuihin tuloksiin, asiasta on ilmoitettava allekirjoittaneille. Ilmoitus tehdään niiden allekirjoittaneiden välityksellä, joiden valvontapiiriin osapuolet kuuluvat.
b) Niissä tapauksissa, joissa on mahdollista olla loukkaamatta kohdassa (c) annettuja määräyksiä, on tutkimuksesta johtuvien tai tutkimustyön aikana saavutettujen teollisten omistusoikeuksien omistajalla vapaus myöntää lisenssejä tai määrätä teollisista omistusoikeuksista. Hänen on kuitenkin ilmoitettava sellaisista aikomuksistaan allekirjoittaneille. Ilmoitus tehdään niiden allekirjoittaneiden välityksellä, joiden valvontapiiriin asianomaiset osapuolet kuuluvat.
c) Mikäli eivät Euroopan yhteisöjen perustaviin sopimuksiin sisällytetyt määräykset, asianomaisen allekirjoittaneen valtion alueella voimassa olevat lait ja asetukset eivätkä tutkimussopimuksen saaneiden yritysten aikaisemmin tekemät sitoumukset, joista on ilmoitettu tutkimussopimuksen tekemisen yhteydessä, ole tällaisen menettelyn esteenä, niin kullakin allekirjoittaneella on oikeus vastustaa sitä, että allekirjoittaneiden valtioiden alueiden ulkopuolella toimiville yrityksille luovutetaan sellaisia teollisia omistusoikeuksia, jotka tutkimussopimuksia saaneet yritykset ovat saavuttaneet tutkimussopimusten toteuttamisen yhteydessä, ja jotka antavat allekirjoittaneiden valtioiden alueiden ulkopuolella toimiville yrityksille mahdollisuuden valmistaa tai myydä tuotteitaan asianomaisen allekirjoittaneen valtion alueella.
d) Teollisten omistusoikeuksien omistajan on alla mainituissa tapauksissa annettava lisenssi toisen allekirjoittaneen pyynnöstä kuin sen allekirjoittaneen, joka teki sopimuksen, jonka toteuttamisen yhteydessä kyseessä olevat teolliset omistusoikeudet syntyivät:
i) kun tämä on tarpeen lisenssiä pyytäneen allekirjoittaneen tarpeiden tyydyttämiseen 11 kohdan ensimmäisessä kappaleessa mainituilla aloilla;
ii) kun lisenssiä pyytäneen allekirjoittaneen valtion alueella markkinointivaatimuksia ei ole tyydytetty, jolloin lisenssi annetaan tämän allekirjoittaneen määräämälle yritykselle, jotta yrityksen olisi mahdollista tyydyttää markkinointivaatimukset. Lisenssiä ei kuitenkaan anneta, jos omistaja voi esittää oikeutettuja syitä lisenssianomuksen hylkäämiseen varsinkin silloin, kun hänelle ei ole annettu asiasta riittävää tietoa.
Allekirjoittanut, joka haluaa saada tällaisia lisenssejä, jättää asiasta anomuksen sille allekirjoittaneelle, joka teki sopimuksen, minkä toteuttamiseen tähdännyt työ johti asianomaisiin omistusoikeuksiin.
Nämä lisenssit on annettava oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla ja niihin sisällytetään oikeus antaa ali-lisenssejä samoilla ehdoilla. Lisenssit voivat myös käsittää lisenssin antajan aikaisemmat teolliset omistusoikeudet ja omistusoikeushakemukset, mikäli tämä on kyseessä olevien lisenssien käytön kannalta tarpeen.
2. Kohdassa 1 olevat määräykset koskevat myös yhteisesti rahoitettua työtä seuraavin ehdoin: jos yksi allekirjoittanut toimii toisten allekirjoittaneiden edustajana, ulotetaan sellaiset oikeudet, jotka edustajana toimiva alle- a kirjoittanut mahdollisesti pidättää itselleen 1 a kohdan mukaisesti, koskemaan myös muita allekirjoittaneita.
3. Kohdissa 1 ja 2 määritellyt säännökset koskevat mutatis mutandis myös tietoja, jotka eivät kuulu teollisten omistusoikeuksien piiriin (know-how-tieto jne).
14 artikla
Allekirjoittaneiden tulee neuvotella keskenään, jos joku niistä niin vaatii, jokaisesta ongelmasta, jonka tämän sopimuksen soveltaminen aiheuttaa.
15 artikla
1. Jokaisen allekirjoittaneen tulee ilmoittaa Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerille niin pian kuin mahdollista, kun kyseistä allekirjoittanutta maata sitovien sisäisten määräysten mukaan tämän sopimuksen toteuttamista varten tarvittavat määräykset ovat valmiit.
2. Niiden allekirjoittaneiden osalta, jotka ovat lähettäneet 1 kappaleessa määrätyn ilmoituksen, tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen päivän jälkeen, jolloin allekirjoittaneiden maiden enemmistö on lähettänyt nämä ilmoitukset.
Niiden allekirjoittaneiden osalta, jotka lähettävät yllämainitun ilmoituksen tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, se tulee voimaan ilmoituksen vastaanottopäivänä.
Allekirjoittaneet, jotka eivät ole vielä lähettäneet tätä ilmoitusta tämän sopimuksen voimaantuloaikana, voivat ottaa osaa komitean työhön ilman äänestysoikeutta kuuden kuukauden ajan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.
3. Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerin tulee ilmoittaa jokaiselle allekirjoittaneelle 1 kohdassa määrättyjen ilmoitusten jättämisestä ja tämän sopimuksen voimaantulopäivämäärä.
16 artikla
Tämä sopimus, joka on tehty yhtenä kappaleena saksan, englannin, ranskan, italian ja hollannin kielillä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon, joka lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen jokaiselle allekirjoittaneelle maalle.
Tehty Brysselissä marraskuun kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä vuonna tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäyksi.
Liite
1. Projektin määrittäminen
Jätevesipuhdistamojen liitteenkäsittelymenetelmien keskinäinen vertailu käyttäen standardisoitua kriteeriä eri maissa olevissa kooltaan teollisuuslaitoksia vastaavissa laitoksissa.
Ehdotettujen vertailujen toteuttamiseksi täytyy olla yhtenäiset metodit jätevesipuhdistamojen lietteen ominaisuuksien määrittämistä varten. Tällainen yhdenmukaistaminen on olennaista ennen kenttätöiden aloittamista. Siksi projektin ensimmäinen osa käsittää laboratoriotyötä, minkä avulla päästään selvyyteen siitä, mitkä olemassa olevista karakterisointimetodeista valitaan. Tätä ensimmäistä vaihetta seuraa edelleen laboratoriotyö lietteen karakterisointimetodien parantamiseksi.
2. Ehdotettu tutkimus
Kattaa seuraavat vaiheet:
a) Laboratoriotyö
Metodin valitseminen kansainväliseen käyttöön (vaihe 1). Yhteislaboratoriotyötä olemassaolevien metodien parantamiseksi (vaihe 2). Näiden aiheiden mukaan tutkittavat ominaisuudet ovat:
i) lämpöarvo;
ii) rakeisuusanalyysi;
iii) suodatinvastus sekä kolloidirakenteen ja sidotun veden muodon määräytyminen;
iv) reologisia ominaisuuksia, joihin sisältyy viskositeetin ja koheesion mittauksia;
v) sentrifugoitavuus.
b) Kenttätyö
Teollisuuslaitosten soveltuvuuden arviointi yhdistettynä lietteen ja kotitalouksien jätteiden polttamista varten (vaihe 3). Näissä laitoksissa on kahdenlaisia polttouuneja. Ensimmäisen tyyppisissä liete ja jätteet poltetaan yhdessä samassa hajottamossa tekniikalla, jota kutsutaan "yksinkertaiseksi polttamiseksi", kun taas toisen tyyppisessä polttouunissa molemmat jätetyypit poltetaan samaan systeemiin kuuluvissa eri laitoksissa siten, että lämpö siirretään jätepolttouunista lietteenpolttouuniin. Tämä jälkimmäinen metodi on nimeltään rinnakkaispoltto".
Arviointia varten metodit ja kriteerit tulee määritellä tarkasti, jotta varmistettaisiin objektiivinen vertailu. Voidaan käyttää kahta tapaa. Tietojen muistiin merkitseminen tulee pitää yhden ajanjakson, esimerkiksi vuoden ajan yhtenäisen suunnitelman mukaisesti sellaisena, kuin COST/100/2/71 Rev.2:n liitteessä I. Saattaa osoittautua välttämättömäksi asentaa lisämittaus- ja rekisteröintilaitteita jo olemassaoleviin laitteisiin kaiken sovitun tiedon saamiseksi. Lisäksi suoritetaan vähintään kerran vuoden aikana täydellinen vuorokauden kestävä laitoksen tutkimus, jolloin selvitetään erityisesti sen lämpötasapaino.
3. Projektin toteuttamisen rahoitusvaatimukset
Aihe 1 Jo olemassaolevien jäteve-
sipuhdistamojen lietteen
karakterisointinmetodien
standardisointi
Kestoaika: 1 vuosi
Kukin laboratorio työllis-
tää 1 miehen 1/2 vuodeksi
40000 UA:lla
Kymmenen maata on il-
moittanut haluavansa ot-
taa osaa = 5 miestyövoi-
mavuotta 40000 UA:lla 200000 UA
Aihe 2 Jo olemassaolevien jäteve-
sipuhdistamojen lietteen
karakterisointimetodien
parantaminen
Kestoaika: 1 vuosi
Kukin laboratorio työllis-
tää 1 miehen 40000
UA/v
Kymmenen maata on il-
moittanut haluavansa ot-
taa osaa = 10 miestyö-
vuotta 40000 UA:lla 400000 UA
Aihe 3 Yhdistettyjen liete-jäte-
polttolaitosten arviointi
Kestoaika: 1 vuosi
Tutkitaan kuusi laitosta
Pitkän ajan muistiinmer-
kityt tiedot
10000 UA/laitos =
60000 UA
Kaksi keskitettyä tutki-
musta laitosta kohden,
kukin 15000 UA =
180000 UA 240 000 UA
840000 UA