19/1973

2 artiklaKonsuliedustuston perustaminen

1. Konsuliedustusto voidaan perustaa vastaanottajavaltion alueelle vain tämän valtion suostumuksella.

2. Lähettäjä- ja vastaanottajavaltio määräävät sopimuksella konsuliedustuston sijaintipaikasta ja luokasta sekä konsulipiirin rajoista.

3. Myöhempi muutos konsuliedustuston sijaintipaikkaan, luokkaan tai konsulipiirin rajoihin voidaan myös tehdä vain lähettäjä- ja vastaanottajavaltion välisellä sopimuksella.

3 artiklaKonsulivaltakirja ja eksekvatuuri

1. Lähettäjävaltion tulee etukäteen diplomaattista tietä hankkia vastaanottajavaltion hyväksyminen konsuliviraston päällikön nimittämiselle.

2. Konsuliedustuston päällikkö voi ryhtyä hoitamaan tehtäviään sen jälkeen kun konsuli valtakirja on esitetty ja vastaanottajavaltion eksekvatuuri on saatu. Valtakirjassa on mainittava konsuliedustuston päällikön täydellinen nimi ja arvoluokka sekä konsuliedustuston sijaintipaikka ja konsulipiiri.

3. Siksi kunnes eksekvatuuri on annettu, konsuliedustuston päällikön voidaan sallia väliaikaisesti hoitaa tehtäviään. Siinä tapauksessa sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä.

4. Sen jälkeen kun konsuliedustuston päällikkö on saanut eksekvatuurin tai 3 kappaleessa mainitun luvan, vastaanottajavaltion on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta hän voisi suorittaa virkatehtävänsä ja nauttia hänelle kuuluvia helpotuksia, erioikeuksia ja -vapauksia.

4 artiklaIlmoittaminen konsuliedustuston jäsenten nimittämisestä

1. Siinä tapauksessa, että konsulivirkamies on määrätty konsuliedustustoon muussa kuin konsuliedustuston päällikön ominaisuudessa, lähettäjävaltion diplomaattisen edustuston on, ennen kuin hän ryhtyy suorittamaan tehtäviään, ilmoitettava vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle konsulivirkamiehen täydellinen nimi, hänen virka-asemansa ja konsuliedustusto, johon hänet on määrätty.

2. Lähettäjävaltion on myös ilmoitettava vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle jokaisen konsuliedustuston toimihenkilön täydellinen nimi ja tehtävien laatu.

5 artiklaIlmoittaminen saapumisesta ja lähdöstä

Vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle on ilmoitettava:

a) konsuliedustuston jäsenen perheenjäsenen saapumisesta ja lopullisesta lähdöstä ja, milloin on tarkoituksenmukaista, siitä seikasta, että henkilö on tullut konsuliedustuston jäsenen perheenjäseneksi tai lakannut olemasta tällainen perheenjäsen,

b) konsuliedustuston toimihenkilöiden saapumisesta ja lopullisesta lähdöstä ja, milloin on tarkoituksenmukaista, heidän toimikautensa pituus.

6 artiklaKonsuliedustuston jäsenen kansalaisuus

1. Konsulivirkamiesten on oltava lähettäjävaltion kansalaisia. Heidän kotipaikkansa ei saa olla vastaanottajavaltiossa.

2. Konsuliedustuston toimihenkilöiden on oltava joko lähettäjävaltion tai vastaanottajavaltion kansalaisia.

7 artiklaHenkilöllisyysasiakirjat

1. Vastaanottajavaltio antaa jokaiselle konsulivirkamiehelle asianmukaisen asiakirjan todistuksena siitä, että hän on oikeutettu suorittamaan konsulitehtäviä tämän valtion alueella.

2. Mitä kappaleessa 1 määrätään sovelletaan myös konsuliedustuston toimihenkilöihin sekä heidän perheenjäseniinsä edellyttäen, että vastaanottajavaltion lait ja määräykset sitä vaativat.

8 artiklaVäliaikainen päällikkö

1. Jos konsuliedustuston päällikkö on estynyt suorittamasta tehtäviään tai konsuliedustuston päällikön virka on avoimena, lähettäjävaltio voi valtuuttaa saman konsuliedustuston virkamiehen tai vastaanottajavaltiossa olevan muun konsuliedustustonsa virkamiehen tai siinä olevan diplomaattisen edustustonsa diplomaattisen henkilökunnan jäsenen toimimaan väliaikaisesti konsuliedustuston päällikkönä. Tämän henkilön täydellinen nimi ja virka-asema on ilmoitettava etukäteen vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle.

2. Konsuliedustuston väliaikaisena päällikkönä toimimaan valtuutettu henkilö nauttii tämän sopimuksen edellyttämiä konsuliedustuston päällikön helpotuksia, erioikeuksia ja -vapauksia.

9 artiklaKonsuliedustuston jäsenten lukumäärä

1. Lähettäjävaltio määrää konsuliedustustonsa jäsenten lukumäärän, sen työmäärän ja muiden varsinaiseen toimintaan vaikuttavien tekijöiden mukaisesti.

2. Vastaanottajavaltio voi kuitenkin määrätä, että lukumäärä on pidettävä niiden rajojen puitteissa, jotka se harkitsee tarkoituksenmukaisiksi ja normaaleiksi ottaen huomioon olosuhteet konsulipiirissä ja konsuliedustuston työn tehokkuusvaatimukset.

10 artiklaEräiden toimintojen kieltäminen

1. Konsuliedustuston jäsenet eivät saa harjoittaa kaupallista toimintaa eivätkä muuta kuin heidän konsulivelvollisuuksiinsa tai työhönsä edustustossa kuuluvaa ansiotoimintaa.

2. Keskinäisten suhteittensa hoitamisessa sopimusvaltiot eivät saa käyttää kunniakonsulien palveluksia.

11 artiklaKonsuliedustuston jäsenen toiminnan päättyminen

1. Konsuliedustuston jäsenen toiminta päättyy tavallisesti:

a) lähettäjävaltion ilmoituksella vastaanottajavaltiolle konsuliedustuston jäsenen toiminnan päättymisestä,

b) eksekvatuurin peruuttamisella,

c) vastaanottajavaltion ilmoituksella lähettäjävaltiolle, että se kieltäytyy tunnustamasta asianomaista henkilöä enää konsuliedustuston jäseneksi.

2. Vastaanottajavaltio voi milloin tahansa ilmoittaa lähettäjävaltiolle, että konsulivirkamies on persona non grata tai että konsuliedustuston toimihenkilöä ei voida hyväksyä. Sellaisessa tapauksessa lähettäjävaltion on tapauksesta riippuen päätettävä kutsua konsulivirkamies kotimaahan tai peruuttaa konsuliedustuston toimihenkilön nimitys.

3. Jos lähettäjävaltio laiminlyö kohtuullisessa ajassa huolehtia tästä velvoitteesta, vastaanottajavaltio voi, jos on kysymys konsuliedustuston päälliköstä, peruuttaa eksekvatuurin tai ilmoittaa diplomaattista tietä lähettäjävaltiolle, että se on päättänyt kieltäytyä enää tunnustamasta asianomaista henkilöä konsuliedustuston jäseneksi.

4. Niissä tapauksissa, joissa sovelletaan tämän artiklan kappaleiden 2 tai 3 määräyksiä, vastaanottajavaltio ei ole velvollinen ilmoittamaan syytä päätökseensä.

12 artiklaKonsulitehtävien tarkoitus

1. Konsulivirkamiehen tulee edistää taloudellisia, kaupallisia, sivistyksellisiä ja tieteellisiä suhteita lähettäjä- ja vastaanottajavaltion välillä sekä muutenkin kehittää niiden välisiä ystävällisiä suhteita.

2. Konsulivirkamies on oikeutettu suojelemaan lähettäjävaltion ja sen kansalaisten oikeuksia ja etuja.

3. Tämän sopimuksen lähettäjävaltion kansalaisia koskevia määräyksiä on sovellettava myös niihin juridisiin henkilöihin, jotka tämän valtion lainsäädännön mukaan omaavat sen kansalaisuuden.

13 artiklaKonsulitehtävien suorittaminen

Konsulitehtävät suoritetaan konsulipiirissä; konsulitehtävien suorittamiseen konsulipiirin ulkopuolella on hankittava vastaanottajavaltion etukäteislupa.

14 artiklaKanssakäyminen vastaanottajavaltion viranomaisten kanssa

Tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan konsulivirkamies on oikeutettu kääntymään:

a) asianomaisten paikallisten viranomaisten puoleen konsulipiirissään;

b) vastaanottajavaltion keskusviranomaisten puoleen siinä märin kuin valtion lait, määräykset ja käytäntö sen sallivat tai asiaa koskevat kansainväliset sopimukset sitä edellyttävät.

15 artiklaKansalaisten edustaminen oikeudessa ja muiden vastaanottajavaltion viranomaisten edessä

1. Konsuliviranomainen on oikeutettu valvomaan vastaanottajavaltion lakien ja säännösten mukaisesti vastaanottajavaltion oikeusviranomaisten edessä jokaisen lähettäjävaltion kansalaisen etuja, joka poissaolon tai muun pätevän syyn vuoksi on estynyt suojelemasta oikeuksiaan ja etujaan.

2. Konsuliviranomainen on oikeutettu edustamaan lähettäjävaltion kansalaista myös hallintoviranomaisten edessä.

3. Edellä kappaleessa 1 mainittu edustus on voimassa, kunnes edustettava on määrännyt itselleen valtuutetun tai itse ryhtynyt valvomaan oikeuksiaan ja etujaan.

16 artiklaLähettäjävaltion kansalaisten luettelointi, passien ja viisumien antaminen

1. Konsulivirkamiehellä on oikeus:

a) pitää luetteloa konsulipiirissään oleskelevista lähettäjävaltion kansalaisista;

b) antaa passeja ja muita matka-asiakirjoja lähettäjävaltion kansalaisille sekä tehdä korjauksia tai uudistaa sellaisia asiakirjoja;

c) antaa viisumeja.

2. Edellä kappaleen 1 kohdassa a) tarkoitettu luettelointi ei vapauta kansalaista velvollisuudesta noudattaa vastaanottajavaltion ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevia lakeja ja määräyksiä.

17 artiklaSiviilisäätyä koskevat tehtävät

1. Konsuliedustuston päälliköllä on oikeus päättää avioliittoja edellyttäen, että molemmat avioliiton osapuolet ovat lähettäjävaltion kansalaisia ja että sellaisen avioliiton päättäminen ei ole vastaanottajavaltion lain vastaista. Konsuliedustuston on viivytyksettä ilmoitettava vastaanottajavaltion asianomaisille viranomaisille avioliittojen solmimisesta.

2. Konsulivirkamiehellä on oikeus pitää luetteloa lähettäjävaltion kansalaisten syntymä- ja kuolemantapauksista sekä viivytyksettä lähettää asiaankuuluvat tiedot tämän valtion viranomaisille. Tämä ei kuitenkaan vapauta lähettäjävaltion kansalaisia velvollisuudesta noudattaa vastaanottajavaltion syntymästä ja kuolemasta laadittavia ilmoituksia tai luetteloita koskevia lakeja ja määräyksiä.

18 artiklaHolhouksen ja uskotun miehen toimeen liittyvät tehtävät

Konsulivirkamies voi tarvittaessa esittää vastaanottajavaltion oikeus- tai muille viranomaisille sopivien henkilöiden määräämistä lähettäjävaltion kansalaisten väliaikaiseksi tai pysyväksi holhoojaksi tai uskotuksi mieheksi tahi heidän omaisuutensa hoitajaksi milloin omaisuus on jäänyt valvontaa vaille.

19 artiklaNotaarin tehtävät

1. Siinä laajuudessa kuin vastaanottajavaltion lait sallivat konsulivirkamies voi suorittaa seuraavia tehtäviä:

a) laatia, laillistaa, todistaa ja ottaa talletettavaksi testamentteja ja muita lähettäjävaltion kansalaisten yksipuolisia tahdonilmaisuja sisältäviä asiakirjoja;

b) todistaa lähettäjävaltion kansalaisten allekirjoituksia kaikenlaatuisissa asiakirjoissa; todistaa jäljennöksiä ja otteita lähettäjävaltion viranomaisten, virkamiesten ja yksityisten henkilöiden asiakirjoista;

c) laatia, laillistaa, todistaa ja ottaa talletettavaksi lähettäjävaltion kansalaisten laatimia asiakirjoja edellyttäen, että tällaisia asiakirjoja käytetään ja niillä on laillinen vaikutus lähettäjävaltiossa eivätkä ne koske vastaanottajavaltiossa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta eivätkä tällaiseen omaisuuteen kohdistuvia oikeuksia;

d) laillistaa allekirjoituksia ja leimoja vastaanottajavaltion tuomioistuinten tai muiden viranomaisten antamissa juridisissa asiakirjoissa, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lähettäjävaltiossa;

e) vahvistaa muita lähettäjävaltion tai vastaanottajavaltion viranomaisten tai virkamiesten laatimia asiakirjoja;

f) ottaa lähettäjävaltion tuomioistuinten ja muiden viranomaisten pyynnöstä sen kansalaisilta vapaaehtoisuuteen perustuen todistajanlausuntoja siviiliasioissa ja välittää heille, jos he suostuvat vastaanottamaan, näitä asioita koskevia oikeudellisia tai muita asiakirjoja, joita edellä mainitut tuomioistuimet ja muut viranomaiset ovat antaneet;

g) vastaanottaa säilytettäväksi lähettäjävaltion kansalaisille kuuluvia tai heille osoitettuja asiakirjoja;

h) suorittaa muita tehtäviä, joiden hoitamisen lähettäjävaltio on hänelle uskonut, edellyttäen, että nämä eivät ole vastaanottajavaltion lakien ja määräysten vastaisia.

2. Lähettäjävaltion konsulivirkamiehen laatimilla, todistamilla tai laillistamilla asiapapereilla, jotka on varustettu virallisella leimalla, on sama voima ja vaikutus kuin jos vastaanottajavaltion virkamiehet tai viranomaiset olisivat laatineet tai todistaneet ne. Vastaanottajavaltion viranomaiset ovat kuitenkin velvolliset tunnustamaan mainittujen asiakirjojen pätevyyden vain, mikäli ne eivät ole tämän valtion lakien ja määräysten vastaisia.

20 artiklaJäämistöjä koskevat tehtävät

1. Lähettäjävaltion kansalaisten kuoltua vastaanottajavaltiossa asianomaisen viranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa siitä lähettäjävaltion konsulivirkamiehelle ja lähettää hänelle maksuttomasti kuolintodistus.

2. Jos vastaanottajavaltion viranomainen saa tietoonsa, että siinä valtiossa on mitä tahansa kansalaisuutta olevan kuolleen henkilön jäämistö, johon nähden lähettäjävaltion kansalaisella saattaa olla etuja valvottavana, sanotun viranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa asiasta lähettäjävaltion konsulivirkamiehelle.

3. Vastaanottajavaltion asianomaisen viranomaisen on samoin ilmoitettava lähettäjävaltion konsulivirastolle jokaisesta sen tietoon tulleesta tapauksesta, jolloin vainaja on jättänyt kolmannen valtion alueella sijaitsevaa jäämistöä.

4. Sen sopimusvaltion asianomainen viranomainen, jonka alueella 1 ja 2 kappaleissa mainittu jäämistö sijaitsee, on valtionsa lakien ja määräysten mukaisesti ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin jäämistön suojelemiseksi sekä annettava konsulivirkamiehelle jäljennös mahdollisesta testamentista, samoin kuin kaikki saatavissa olevat tiedot perillisistä ja jäämistön luonteesta ja arvosta sekä antaa hänelle tieto perintöasiain käsittelyn alkamisesta tai sen käsittelyvaiheesta.

5. Jäämistön suojelemista koskevissa kappaleissa 1 ja 2 mainituissa asioissa konsulivirkamies voi olla yhteydessä vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten kanssa, erityisesti:

a) kaikissa toimenpiteissä jäämistön vahingoittumisen ehkäisemiseksi,ù mukaan luettuna irtaimen omaisuuden myynti;

b) jäämistön hoitajan tai uskotun miehen määräämisessä ja muita jäämistön hallintaa koskevia kysymyksiä järjestettäessä.

6. Kun lähettäjävaltion kansalainen, jolla ei ole asuinpaikkaa eikä ole muutenkaan edustettuna vastaanottajavaltiossa, esittää tässä valtiossa olevaan jäämistöön kohdistuvan vaateen, konsulivirkamies on oikeutettu huolehtimaan hänen asianmukaisesta edustuksestaan vastaanottajavaltion tuomioistuimissa.

7. Lähettäjävaltion konsulivirkamies voi valtionsa sellaisten kansalaisten puolesta, jotka eivät asu vastaanottajavaltiossa, vastaanottaa heidän perintö- tai testamenttiosuutensa samoin kuin kaikki korvaukset, eläkkeet, sosiaaliset etuudet tai vakuutuskorvausmäärät lähettääkseen ne niihin oikeutetuille henkilöille.

8. Lähettäjävaltion kansalaiselle kuuluvan irtaimen jäämistön ja sen myynnistä kertyneiden varojen luovuttaminen konsulivirkamiehelle voidaan suorittaa, mikäli perinnönjättäjän velkojain vaateet on tyydytetty tai niistä asetettu vakuus sekä kaikki jäämistöön liittyvät verot ja maksut on suoritettu tai niistä asetettu vakuus.

9. Irtaimen jäämistön ja varojen siirto on suoritettava vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaisesti.

10. Lähettäjävaltion kansalaisilla on vastaanottajavaltiossa samat oikeudet kuin viimeksimainitun valtion kansalaisilla omaisuuden haltuunottoon tai käyttöön kuolemantapauksen sattuessa.

21 artiklaLähettäjävaltion väliaikaisesti vastaanottajavaltion alueella oleskelleen kansalaisen jäämistöä koskevat velvollisuudet

1. Milloin lähettäjävaltion kansalainen on kuollut oleskellessaan väliaikaisesti vastaanottajavaltion alueella, häneltä jääneet rahat ja henkilökohtaiset esineet on ilman erityistä menettelyä luovutettava lähettäjävaltion konsulivirkamiehelle. Konsulivirkamiehen, jolle rahat ja henkilökohtaiset esineet on luovutettu, tulee niiden arvon määrään saakka suorittaa vainajan vastaanottovaltiossa oleskelunsa aikana tekemät velat.

2. Henkilökohtaisten esineiden ja varojen siirto lähettäjävaltioon on suoritettava vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaisesti.

22 artiklaYhteydenpito lähettäjävaltion kansalaisiin

1. Konsulivirkamiehellä on oikeus tavata, avustaa ja neuvoa jokaista lähettäjävaltion kansalaista, sekä tarvittaessa hankkia hänelle oikeudenkäyntiapua. Vastaanottajavaltio ei saa millään lavalla rajoittaa lähettäjävaltion kansalaisten pääsyä konsuliedustustoihin.

2. Vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava lähettäjävaltion konsuliedustustolle lähettäjävaltion kansalaisten pidättämisestä, vangitsemisesta tai missä muussa muodossa tahansa tapahtuneesta vapauden riistosta ja joka tapauksessa viimeistään kolmen päivän kuluessa lähettäjävaltion kansalaisen pidättämisestä, vangitsemisesta tai muulla tavoin tapahtuneesta vapauden riistosta lukien.

3. Oikeus käydä tapaamassa ja ottaa yhteyttä tämän artiklan kappaleessa 2 tarkoitettuun lähettäjävaltion kansalaiseen, on myönnettävä konsulivirkamiehelle neljän päivän kuluessa lähettäjävaltion kansalaisen pidättämisestä, vangitsemisesta tai muulla tavoin tapahtuneesta vapauden riistosta lukien.

4. Lähettäjävaltion konsulivirkamiehellä on myös oikeus aika ajoin käydä tapaamassa ja muuten olla yhteydessä valtionsa kansalaiseen, joka on pidätetty tai vangittu tai jonka vapaus muulla tavoin on riistetty tai joka kärsii vapausrangaistusta. Tässä kappaleessa tarkoitettuja oikeuksia on käytettävä vastaanottajavaltion lakien ja säännösten mukaisesti, vankilasäännöt mukaan luettuna; edellyttäen kuitenkin, että mainittujen lakien ja määräysten soveltaminen ei saa mitätöidä näitä oikeuksia.

23 artiklaMeri- ja jokiloivaliikenteeseen liittyvät velvollisuudet

1. Konsulivirkamiehellä on oikeus antaa kaikkea apua lähettäjävaltion aluksille ja niiden miehistölle. Hän voi käyttää lähettäjävaltion lainsäädännön myöntämää oikeutta valvoa tämän valtion aluksia ja niiden miehistöjä ja ryhtyä näissä aluksissa kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa lähettäjävaltion lainsäädännön noudattaminen merenkulun alalla. Tässä tarkoituksessa konsulivirkamies voi myös vierailla lähettäjävaltion aluksissa heti kun ne on tuloselvitetty, ja niiden päälliköt ja miehistön jäsenet voivat käydä hänen luonaan.

2. Konsulivirkamies on oikeutettu lähettäjävaltion lakien ja määräysten mukaisesti ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin aluksen päällikön ja miehistön jäsenten välisten, kuria ja toimintaa aluksella koskevien riitojen selvittämiseksi, mukaan luettuna asianmukaisen hyväksymisen hankkiminen aluksen päällikön ja miehistön paikkaamiseksi tai vapauttamiseksi toimestaan.

Sellaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä lähettäjävaltion lakeja ja määräyksiä noudattaen, edellyttäen, että toimenpiteet eivät loukkaa vastaanottajavaltion alue- tai sisävesillä olevaa jokaista alusta kansallisuudesta riippumatta koskevia lakeja ja määräyksiä. Mainittujen toimenpiteiden suorittamiseksi konsulivirkamies voi pyytää vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten apua.

3. Kun vastaanottajavaltion tuomioistuin tai muu asianomainen viranomainen aikoo aluksella tutkia, vangita tai muutoin pidättää lähettäjävaltion aluksen päällikön tai sen miehistön jäsenen tai muun henkilön, joka ei ole vastaanottajavaltion kansalainen, taikka takavarikoida tällaisella aluksella olevaa omaisuutta, vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten on, jos aluksen kapteeni niin vaatii, ilmoitettava siitä lähettäjävaltion konsulivirkamiehelle ennen mihinkään toimenpiteisiin ryhtymistä ja helpotettava yhteydenpitoa hänen ja aluksen miehistön välillä. Kiireellisissä tapauksissa tämä ilmoitus voidaan tehdä toimenpiteitä suoritettaessa. Jos edellä mainittu viranomainen on vanginnut tai pidättänyt jonkun henkilön, 22 artiklan määräyksiä on sovellettava.

4. Harkittaessa, onko 3 kappaleessa mainittuihin toimenpiteisiin ryhdyttävä ja millä keinoin, paikallisten viranomaisten on otettava huomioon merenkulun vaatimukset.

5. Mitä edellä kappaleessa 3 on määrätty, ei sovelleta maahanmuuttoa, tullia, terveyden. hoitoa ja ihmishengen turvallisuutta merellä koskeviin viranomaisten tavanomaisiin tarkastuksiin eikä sellaisiin toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty aluksen päällikön pyynnöstä tai hänen suostumuksellaan.

6. Milloin lähettäjävaltion alus kärsii haaksirikon, ajaa karille, ajautuu rantaan tai muuten vaurioituu vastaanottajavaltion alue- tai sisävesillä tai jos vastaanottajavaltiosta löydetään tai sinne tuodaan sanottuun alukseen tai sen lastiin tahi kolmannen valtion haaksirikkoutuneen aluksen lastiin kuuluva lähettäjävaltion tai sen kansalaisen omistama esine, tulee vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten välittömästi tiedottaa asiasta konsulivirkamiehelle sekä ilmoittaa hänelle niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty aluksen samoin kuin ihmishenkien sekä aluksessa olevan lastin ja omaisuuden pelastamiseksi, säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Kysymyksessä oleviin toimenpiteisiin tulee, milloin se on käytännöllisesti mahdollista, ryhtyä yhteistyössä konsulivirkamiehen ja aluksen päällikön kanssa vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaisesti.

7. Jos laivan omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö ei ole saapuvilla, konsulivirkamiehellä on oikeus tehdä samat päätökset kuin omistaja itse olisi voinut tehdä, jos hän olisi ollut paikalla, ja jotka koskevat:

a) lähettäjävaltion alusta, sen lastia tai siilien kuuluvaa esinettä, joka on joutunut erilleen aluksesta; tai

b) kolmannen valtion lastia tai lastiin kuuluvaa esinettä, jonka omistaa lähettäjävaltio tai sen kansalainen, ja joka on löydetty vastaanottajavaltion alueelta tai tuotu sen satamaan.

8. Vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten tulee konsulivirkamiehen pyynnöstä antaa hänelle tarpeellista apua hänen suorittaessaan toimenpiteitä aluksen onnettomuuden johdosta.

9. Vaurioituneesta aluksesta, sen lastista, varusteista, tarvekuluista, varastoista ja muista tavaroista ei kanneta vastaanottajavaltion alueella tullia tai muita samanlaisia tuonnista johtuvia veroja, ellei niitä luovuteta käytettäviksi tai kulutettaviksi tässä valtiossa.

24 artiklaSiviili-ilmailua koskevat tehtävät

Artiklan 23 määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös siviili-ilmailuun edellyttäen, että ne eivät ole ristiriidassa sopimusvaltioiden välillä voimassa olevien muiden sopimuksien kanssa.

25 artiklaMuiden konsulitehtävien suorittaminen

Edellyttäen, että vastaanottajavaltio antaa suostumuksensa, konsulivirkamies voi suorittaa myös muita kuin tässä sopimuksessa mainittuja lähettäjävaltion hänelle antamia konsulitehtäviä.

26 artiklaKonsuliedustustolle ja sen jäsenille myönnettävät helpotukset

Vastaanottajavaltio helpottaa kaikin tavoin konsuliedustuston tehtävien suorittamista ja ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin jotta konsuliedustuston jäsenet voisivat suorittaa tehtävänsä ja nauttia tämän sopimuksen heille myöntämiä oikeuksia ja vapauksia.

27 artiklaVaakunan ja lipun käyttäminen

Lähettäjävaltion valtakunnan vaakuna sekä konsuliedustuston nimellä lähettäjävaltion ja vastaanottajavaltion virallisilla kielillä varustettu kilpi voidaan kiinnittää konsuliedustuston sekä konsuliedustuston päällikön virkaasuntona käytettyihin rakennuksiin. Lähettäjävaltion kansallista lippua voidaan käyttää edellä mainituissa rakennuksissa sekä kulkuneuvoissa, joita käytetään konsuliedustuston päällikön virkatehtävissä.

28 artiklaKonsuliedustuston tilojen ja konsuliedustuston päällikön asunnon loukkaamattomuus

1. Konsuliedustuston tilat samoin kuin konsuliedustuston päällikön asunto ovat loukkaamattomat.

2. Vastaanottajavaltion viranomaiset eivät saa tulla konsuliedustuston tiloihin ilman lähettäjävaltion konsuliedustuston päällikön tai diplomaattisen edustuston päällikön tai heistä jomman kumman asianmukaisesti siihen valtuuttaman henkilön lupaa.

3. Mitä edellä 2 kappaleessa määrätään, sovelletaan myös konsuliedustuston päällikön asuntoon.

4. Vastaanottajavaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin varmistaakseen konsuliedustuston tilojen loukkaamattomuuden ja estääkseen luvattoman tunkeutumisen konsuliedustuston tiloihin tai niiden vahingoittamisen sekä kaikenlaisen konsuliedustuston arvovallan häiritsemiseen tai loukkaamiseen tähtäävän toiminnan.

5. Omistusoikeudesta riippumatta omaisuuteen, jota käytetään yksinomaan lähettäjävaltion konsulitehtävien suorittamiseen, kuljetusvälineet mukaanluettuina, ei saa kohdistaa pakko-otto-, takavarikointi- tai täytäntöönpanotoimenpiteitä; kuljetusvälineitä ei saa vastaanottajavaltion viranomaisten toimesta tarkastaa konsuliedustuston tilojen ulkopuolella paitsi konsuliedustuston tai diplomaattisen edustuston päällikön luvalla.

6. Konsuliedustuston arkisto on aina loukkaamaton riippumatta sen sijainnista.

29 artiklaViestinnän vapaus

1. Konsuliedustustolla on oikeus vapaaseen viestiyhteyteen lähettäjävaltion viranomaisten, diplomaattisten edustustojen tai muiden konsuliedustustojen kanssa niiden sijaintipaikasta riippumatta. Edellä mainittuun tarkoitukseen konsuliedustusto voi käyttää kaikkia sopivia viestitysvälineitä, mukaanluettuina diplomaatti- ja konsulikuriirit ja kuriirilähetykset, sekä salakirjoitusta jo koodeja.

2. Konsuliedustuston virallinen kirjeenvaihto, samoin kuin konsuliedustustolle lähetetty tai sen lähettämä kuriiriposti ja sinetöidyt diplomaatti- ja konsulilähetykset, jotka on varustettu niiden virallisen luonteen osoittavilla näkyvillä ulkonaisilla merkeillä, ovat loukkaamattomat, eivätkä vastaanottajavaltion viranomaiset saa niitä tarkastaa tai pidättää. Jos vastaanottajavaltion viranomaisilla kuitenkin on perusteltua syytä uskoa lähetyksen sisältävän muuta kuin kirjeenvaihtoa, asiakirjoja tai virallisluonteisia, yksinomaan virkakäyttöön tarkoitettuja esineitä, he voivat pyytää vastaanottajavaltion valtuutettua edustajaa heidän läsnä ollessaan avaamaan tällaisen lähetyksen. Jos tähän pyyntöön ei suostuta, lähetys on palautettava lähetyspaikkaansa.

3. Konsulikuriiri on varustettava virallisilla asiapapereilla, joista käy ilmi hänen asemansa ja konsulilähetykseen kuuluvien kollien lukumäärä. Konsulikuriiri ei saa olla vastaanottajavaltion kansalainen tai asua tässä valtiossa. Konsulikuriiri on vastaanottajavaltion suojeluksessa suorittaessaan tehtäviään, nauttii henkilökohtaista loukkaamattomuutta, eikä häntä saada vangita tai pidättää missään muodossa.

30 artiklaVerovapaus

1. Lähettäjävaltio ja konsuliedustuston jäsenet ovat vapaat kaikista konsuliedustuston tiloihin ja sen jäsenten asuntoihin välittömästi kohdistuvista valtion ja kunnan veroista ja maksuista. Tämä vapautus ei koske erityisiin palveluksiin kohdistuvia veroja tai maksuja eikä rakennuksiin tai kiinteään omaisuuteen, joka on lähettäjävaltion tai konsuliedustuston jäsenen vuokraama tai jossa lähettäjävaltion tai konsuliedustuston jäsen on osakkaana, kohdistuvia veroja ja maksuja edellyttäen, että vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaan omistajan on ne suoritettava. Tämä vapautus ei koske myöskään edellä mainitun konsuliedustuston jäsenelle kuuluvan omaisuuden tai siihen liittyvien oikeuksien vuokraamisesta tai luovuttamisesta saatavaa tuloa.

2. Konsuliedustuston jäsenet ovat vapaat kaikista vastaanottajavaltion ulkopuolella sijaitsevista tulolähteistä saataviin tuloihin kohdistuvista veroista ja maksuista. Lähettäjävaltion konsuliedustuston jäsenille vastaanottajavaltiossa heidän tehtävistään suorittamat palkat ja palkkiot ovat vapaat veroista ja maksuista, eivät kuitenkaan ne palkat ja palkkiot, jotka suoritetaan niille konsuliedustuston jäsenille, jotka ovat vastaanottajavaltion kansalaisia.

31 artiklaLiikkumisvapaus

Vastaanottajavaltion on ryhdyttävä toimen. piteisiin varmistaakseen konsuliedustuston jäsenten liikkumisvapauden alueellaan ottaen huomioon vastaanottajavaltion lait ja säännökset alueista, joille pääsy on kansallisen turvallisuuden tai julkisen edun takia kielletty tai rajoitettu.

32 artiklaKonsulimaksut

1. Konsuliedustusto voi kantaa vastaanottajavaltion alueella konsulitoimituksista lähettäjävaltion lakien ja määräysten mukaisia maksuja.

2. Edellä tämän artiklan 1 kappaleen mukaan kannetut maksut ovat vapaat kaikista veroista ja maksuista vastaanottajavaltiossa.

33 artiklaKonsuliedustuston päällikön vapautus tuomiovallasta ja henkilökohtainen loukkaamattomuus

1. Konsuliedustuston päällikkö ei ole vastaanottajavaltion rikos-, siviili- tai hallintotuomiovallan alainen.

2. Mitä edellä 1 kappaleessa on määrätty, ei kuitenkaan sovelleta siviilikanteeseen,

a) joka aiheutuu hänen tekemästään sopimuksesta, jota hän ei ole tehnyt nimenomaisesti tai hiljaisesti lähettäjävaltion puolesta

b) jonka kolmas henkilö nostaa vahingonkorvauksesta, joka perustuu ajoneuvon, aluksen tai ilma-aluksen vastaanottajavaltiossa aiheuttamaan onnettomuuteen.

3. Konsuliedustuston päällikön henkilö on loukkaamaton. Häneen ei voida kohdistaa mitään täytäntöönpanotoimenpiteitä paitsi milloin sovelletaan tämän artiklan 2 kappaleen kohdan a) tai b) määräyksiä ja milloin täytäntöönpano voidaan suorittaa vahingoittamatta hänen henkilönsä tai asuntonsa loukkaamattomuutta.

34 artiklaKonsuliedustuston jäsenten vapautus tuomiovallasta ja henkilökohtainen loukkaamattomuus

1. Muu konsulivirkamies kuin konsuliedustuston päällikkö ja konsuliedustuston toimihenkilö ei ole vastaanottajavaltion tuomiovallan eikä hallintolainkäyttövallan alainen virkatoimiensa osalta.

2. Mitä edellä tämän artiklan 1 kappaleessa on määrätty, ei kuitenkaan sovelleta siviilikanteeseen,

a) joka aiheutuu konsuliedustuston jäsenen tekemästä sopimuksesta, jota hän ei ole tehnyt nimenomaisesti tai hiljaisesti lähettäjävaltion puolesta

b) joka kolmas henkilö nostaa vahingonkorvauksesta, joka perustuu ajoneuvon, aluksen tai ilma-aluksen vastaanottajavaltiossa aiheuttamaan onnettomuuteen.

3. Muun kuin virallisen asemansa puitteissa suorittamansa toimenpiteen johdosta ei edellä tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua konsuliviranomaista voida vangita tai hänen henkilökohtaista vapauttaan riistää tai rajoittaa muulla tavoin, paitsi milloin lähettäjävaltion asianomainen oikeusviranomainen on päättänyt syyttää häntä törkeästä rikoksesta tai milloin konsuliviranomainen on tuomittu lainvoiman saamalla tuomiolla.

4. Tässä artiklassa tarkoitetaan "törkeällä rikoksella" jokaista tekoa, josta vastaanottajavaltion lakien mukaan saattaa seurata vähintään viiden vuoden vapausrangaistus.

5. Milloin konsulivirkamiestä vastaan ryhdytään rikosoikeudenkäyntiin, hänen on saavuttava vastaanottajavaltion asianomaisen viranomaisen eteen. Oikeudenkäynti on kuitenkin suoritettava konsulivirkamiehen virka-aseman huomioiden siten, että mahdollisimman vähän puututaan hänen tehtäviensä suorittamiseen. Edellä tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitetuissa olosuhteissa, konsulivirkamiehen ollessa vangittuna tai pidätettynä tai milloin hänen vapautensa muulla tavoin on riistetty tai sitä rajoitettu, oikeudenkäyntiin häntä vastaan on ryhdyttävä viipymättä.

6. Milloin konsulivirkamiehen vapaus on tavalla tai toisella riistetty tai milloin hän on rikosoikeudenkäynnissä vastaajana, vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava tästä konsuliedustuston päällikölle.

35 artiklaTodistajana kuuleminen

1. Konsuliedustuston jäsenet voidaan kutsua todistajiksi tuomioistuimissa tapahtuvaan tai hallinnolliseen oikeudenkäyntiin.

2. He voivat kieltäytyä esiintymästä todistajina asioissa, jotka koskevat heidän virkatoimiaan tai esittämästä konsuliedustuston arkistoon kuuluvaa virallista asiakirjaa tai esinettä. He voivat myös kieltäytyä antamasta lähettäjävaltion lainsäädäntöä koskevaa asiantuntijalausuntoa.

3. Jos konsulivirkamies kieltäytyy todistamasta, häntä vastaan ei voida käyttää pakkotoimenpiteitä eikä häntä voida tuomita rangaistukseen.

4. Kutsu oikeuteen on annettava kirjallisesti eikä se saa sisältää pakkotoimenpiteiden tai muun rangaistuksen uhkaa.

5. Pyytäessään konsuliedustuston jäsentä todistajaksi vastaanottajavaltion viranomaisten on vältettävä puuttumasta hänen tehtäviensä suorittamiseen.

Konsulivirkamiehen pyynnöstä hänen todistajalausuntonsa voidaan vastaanottaa hänelle sopivana ajankohtana konsuliedustuston tiloissa tai hänen asunnossaan tai, mikäli mahdollista, se voidaan antaa kirjallisesti.

6. Konsuliedustuston jäsen on oikeutettu esiintyessään todistajana antamaan vakuutuksen valan asemasta.

36 artiklaVapautus henkilökohtaisista palveluksista ja muista velvollisuuksista

1. Konsulivirkamies ja konsuliedustuston toimihenkilö ovat vastaanottajavaltiossa vapautetut asepalveluksesta, kaikenlaisista julkisista palveluksista ja näiden asemasta vaadituista pakkosuorituksista.

2. Konsulivirkamiehet ja konsuliedustuston toimihenkilöt ovat vapautetut vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaisista ulkomaalaisten rekisteröintiä ja oleskelulupaa koskevista määräyksistä.

37 artiklaTullivapaus

1. Vastaanottajavaltio myöntää voimassa olevien lakiensa ja määräystensä mukaisesti luvan maahantuontiin ja jälleen vientiin sekä vapauttaa kaikista tulleista ja muista veroista sekä vastaavista maksuista tavarat, jotka on tarkoitettu

a) konsuliedustuston virkakäyttöön;

b) konsulivirkamiehen henkilökohtaiseen käyttöön, mukaan luettuna hänen sijoittumiseensa tarvittavat tavarat. Kulutustavaroita voidaan tuoda ainoastaan kohtuullinen määrä ja ne on asianomaisten henkilöiden itsensä käytettävä.

Nämä vapautukset eivät koske varastoimis- ja kuljetus- tai muita vastaavanlaisia maksuja.

2. Konsuliedustuston toimihenkilöt nauttivat edellä tämän artiklan 1 kappaleen b) kohdassa määriteltyjä vapauksia ja erioikeuksia niiden esineiden osalta, jotka he tuovat maahan ensimmäisen kerran sinne asettuessaan.

3. Konsulivirkamiehen ja hänen talouteensa kuuluvien perheenjäsenten matkatavarat ovat vapaat tullitarkastuksesta. Matkatavarat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos on perusteltua syytä olettaa niiden sisältävän muuta kuin edellä tämän artiklan 1 kappaleen b) kohdassa määriteltyä tavaraa tai tavaraa, jonka maahantuonti tai maastavienti vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaan ei ole sallittu tai joka on karanteenimääräysten alainen. Sellaisessa tapauksessa tarkastus on suoritettava asianomaisen konsulivirkamiehen tai hänen perheenjäsenensä läsnäollessa.

4. Edellä tämän artiklan 1 ja 2 kappaleissa tarkoitetut vapautukset eivät koske tavaroita, joita ei ole tuotu konsuliedustuston tai tässä artiklassa määriteltyjen henkilöiden yksinomaiseen käyttöön.

38 artiklaKonsuliedustuston jäsenen kuollessa myönnettävät vapautukset

Konsuliedustuston jäsenen kuollessa vastaanottajavaltio

a) sallii vainajan irtaimen omaisuuden maastaviennin, lukuunottamatta vastaanottajavaltiossa hankittua omaisuutta, jonka maastavienti kuolemantapauksen sattuessa oli vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaan kielletty,

b) vapauttaa jäämistöön kuuluvan irtaimen omaisuuden kaikista veroista ja maksuista edellyttäen, että omaisuus oli vastaanottajavaltion alueella ainoastaan sen vuoksi, että kuollut henkilö oli tässä valtiossa konsuliedustuston jäsenenä.

39 artiklaVastuu vakuutus

1. Lähettäjävaltion omistamat ja konsuliedustuston käytössä olevat sekä konsuliedustuston jäsenten moottoriajoneuvot on asianmukaisesti vastuuvakuutettava.

2. Elleivät vastaanottajavaltion lait ja määräykset toisin määrää, tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta konsuliedustuston toimihenkilöihin, jotka ovat vastaanottajavaltion kansalaisia tai joilla on siellä kotipaikka.

40 artiklaVapautus sosiaaliturvamaksuista

1. Konsuliedustuston jäsenet ovat lähettäjävaltiolle suorittamiensa palvelusten osalta vapautetut vastaanottajavaltiossa voimassa olevista sosiaaliturvamaksuista.

2. Edellä tämän artiklan 1 kappaleessa määritelty vapautus ei estä vapaaehtoista osallistumista vastaanottajavaltion sosiaaliturvajärjestelmään edellyttäen, että kysymyksessä oleva valtio sallii tällaisen osallistumisen.

41 artiklaPoikkeukset erioikeuksista ja -vapauksista

1. Edellä 30 artiklassa, 34 artiklan 1 kappaleessa, 35 ja 36 artikloissa, 37 artiklan 1 kappaleessa ja 38 artiklassa määritellyt erioikeudet ja -vapaudet eivät koske konsuliedustuston jäseniä eikä heidän perheenjäseniään, jos he ovat vastaanottajavaltion kansalaisia tai heillä on kotipaikka siellä.

2. Konsuliedustuston jäsenten talouteen kuuluvat perheenjäsenet nauttiva samoja erioikeuksia ja -vapauksia kuin konsuliedustuston jäsenet.

42 artiklaErioikeuksien ja -vapauksien alkaminen ja päättyminen

1. Konsuliedustuston jäsenet nauttivat heille tässä sopimuksessa myönnettyjä erioikeuksia ja -vapauksia siitä alkaen kun he ylittävät vastaanottajavaltion rajan ryhtyäkseen hoitamaan virkaansa tai, jos he jo oleskelevat tässä valtiossa, astuessaan virkaansa.

2. Niiden henkilöiden perheenjäsenet, joihin tämän artiklan 1 kappaletta sovelletaan, saavat tässä sopimuksessa myönnetyt erioikeudet ja -vapaudet,

a) siitä hetkestä alkaen, jolloin konsulivirkamies tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti on oikeutettu saamaan erioikeudet ja -vapaudet;

b) jos he saapuvat vastaanottajavaltioon kohdassa a) mainitun päivämäärän jälkeen, siitä hetkestä alkaen, jolloin he ylittävät rajan; tai

c) siitä hetkestä alkaen, jolloin he tulevat konsuliedustuston jäsenen perheenjäseneksi, mikäli he saavat tämän aseman kohdassa a) ja b) mainittujen ajankohtien jälkeen.

3. Kun konsuliedustuston jäsenen nimitys päättyy, päättyvät myös hänen erioikeutensa ja -vapautensa samoin kuin hänen perheenjäsentensä erioikeudet ja -vapaudet sillä hetkellä, kun he lähtevät vastaanottajavaltiosta tai kohtuullisen ajan kuluttua hänen nimityksensä päättymisestä.

Konsuliedustuston toimihenkilöiden ollessa vastaanottajavaltion kansalaisia tai lähettäjävaltion kansalaisia, joilla on kotipaikka vastaanottajavaltiossa, erioikeudet ja -vapaudet päättyvät heidän nimitystensä päättyessä.

4. Perheenjäsenten erioikeudet ja -vapaudet päättyvät samoin sillä hetkellä kun he lakkaavat olemasta konsuliedustuston jäsenen perheen. jäseniä. Kuitenkin silloin kun asianomaiset henkilöt aikovat lähteä maasta kohtuullisen ajan kuluessa, erioikeudet ja -vapaudet jatkuvat tähän ajankohtaan saakka.

5. Konsuliedustuston jäsenen kuollessa hänen perheenjäsenensä saavat jatkuvasti nauttia heille tässä sopimuksessa myönnettyjä erioikeuksia ja -vapauksia siihen saakka, kun he poistuvat vastaanottajavaltiosta tai tähän tarkoitukseen myönnetyn kohtuullisen ajan loppuun kuluttua.

6. Konsuliedustuston jäsenten vapautus tuomiovallasta jatkuu rajoituksetta sen ajan, jonka he hoitavat virkatehtäviään.

43 artiklaVastaanottajavaltion lakien noudattaminen

Tämän sopimuksen mukaan myönnettävien erioikeuksien ja -vapauksien estämättä, jokainen henkilö, jolle erioikeudet ja vapaudet myönnetään, on velvollinen noudattamaan vastaanottajavaltion lakeja ja pidättäytymään puuttumasta tämän valtion sisäisiin asioihin.

44 artiklaDiplomaattisen henkilökunnan toimiminen konsulitehtävissä

1. Milloin on tarpeellista, konsulitehtäviä voi suorittaa myös lähettäjävaltion diplomaattisen edustuston diplomaattisen henkilökunnan jäsen, jonka lähettäjävaltion diplomaattinen edustusto on ilmoittanut vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle toimivan tässä asemassa. Tällaisessa tapauksessa tässä sopimuksessa määriteltyjä konsulivirkamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan myös näihin henkilöihin.

2. Konsulitehtävien suorittaminen ei vaikuta 1 kappaleessa tarkoitetun diplomaattisen henkilökunnan jäsenten diplomaattisiin erioikeuksiin ja -vapauksiin.

45 artiklaRatifiointi, voimaantulo ja irtisanominen

1. Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä ratifioimiskirjojen vaihtamisen jälkeen, mikä suoritetaan Bukarestissa.

2. Sopimus on tehty määräämättömäksi ajaksi. Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sen kirjallisesti. Siinä tapauksessa sen voimassaoloaika päättyy kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksesta.

Edellä olevan vakuudeksi molempien sopimusvaltioiden valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja vahvistaneet sen sinetillään.

Tehty Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1971 kahtena suomen-, romanian- ja englanninkielisenä kappaleena kaikkien kolmen ollessa yhtä todistusvoimaiset.