54/1971

1 artikla

Sopimusta sovelletaan vesialueella, jonka muodostavat:

Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, missä Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja kulkee (rajajoet);

ne järvet ja vesistöt, jotka ovat rajajokien haarautumia tai laskevat näihin jokiin;

ne erityiset lasku-uomat, jotka muodostavat Tornionjoen eri suuhaaroista; sekä

se osa Pohjanlahtea, joka on Suomen ja Ruotsin Alatornion kuntien alueilla.

Sopimuksen kalastusta koskevilla määräyksillä on erityinen soveltamisalue, sen mukaisesti kuin 5 luvun 1 artiklassa sanotaan.

2 artikla

Sopimus koskee:

toimenpidettä, joka on 3 luvussa tarkoitettua rakentamista vesistöön, tai 4 luvussa tarkoitettua vesistön säännöstelyä, taikka joka voi aiheuttaa 6 luvussa tarkoitettua pilaantumista, milloin toimenpide suoritetaan rajajoessa;

samanlaista toimenpidettä, milloin toimenpide muuten suoritetaan edellä 1 artiklan 1 momentissa määrättynä soveltamisalueella jommassa kummassa valtiossa ja sillä saattaa olla vaikutuksia toisessa valtiossa; sekä

kalastusta 5 luvun 1 artiklassa määrätyllä erityisellä soveltamisalueella.

Uittoa koskevat määräykset ovat Suomen ja Ruotsin kesken uitosta Tornion ja Muonion rajajoissa 17 päivänä helmikuuta 1949 tehdyssä sopimuksessa siihen liittyvine sääntöineen uitosta Tornion ja Muonion rajajokien uittoväylässä. Tarpeelliset täydentävät määräykset annetaan mainitun sopimuksen lisäyksessä ja siihen liittyvässä lisäyksessä sanottuun sääntöön.

3 artikla

Sopimuksen tarkoittamia vesialueita on tässä sopimuksessa tarkemmin osoitetuin perustein käytettävä siten, että kumpikin maa saa käyttää hyväkseen rajavesistöistä saatavaa hyötyä ja että rajaseudun etuja parhaiten edistetään. Luonnonsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota; kalakannan säilyttämisestä ja vesistön pilaantumisen ehkäisemisestä on pidettävä huolta mahdollisimman suuressa määrin.

4 artikla

Jos on kysymys eri yrityksistä, jotka koskevat samaa vesialuetta tai joita muusta syystä ei voida rinnakkain toteuttaa, on etusija annettava sille yritykselle, jonka voidaan olettaa yleiseltä ja yksityiseltä kannalta tuottavan suurinta hyötyä. Vastakkaisia etuja on, mikäli mahdollista, siten soviteltava, että kukin niistä voidaan tyydyttää muita olennaisesti loukkaamatta.

5 artikla

Rajajoissa sivuhaaroineen tulee yhtä suuren osuuden vesimäärästä kuulua kummallekin puolelle siinäkin tapauksessa, että vedestä virtaa toisen valtion alueella suurempi osa kuin toisen valtion alueella. Tämä ei muuta sitä oikeutta veteen, joka yksityisellä saattaa olla tuomion, ylimuistoisen nautinnan tai muun erityisen oikeusperusteen nojalla.

6 artikla

Joka omistaa rajajoella rantaa tai jolla on rannan käyttöoikeus, saa valtakunnanrajasta riippumatta käyttää toiselle kuuluvaa vesialuetta rantansa edessä pienehkön laiturin, venevajan, uimahuoneen tai pesutuvan taikka muun sellaisen rakennuksen rakentamiseen.

Jokaisella on oikeus ottaa rajajoesta vettä ja jäätä kotitarpeeksi sekä muuhun samanlaiseen tarkoitukseen käyttää sen vettä.

Vesialuetta älköön käytettäkö tässä artiklassa sanottuun tarkoitukseen, jos siitä aiheutuu alueen omistajalle mainittavaa haittaa tai jos kalastus taikka uitto sen vuoksi vaikeutuu. Tämä artikla ei muuta sitä, mikä muutoin on voimassa valtakunnanrajan yli tapahtuvasta yhdysliikenteestä.

7 artikla

Sen mukaan kuin on määrätty 8/20 päivänä marraskuuta 1810 tehdyn rajanjärjestelysopimuksen IV artiklassa, on kummankin valtion asukkailla oikeus vapaasti kulkea veneellä rajajoissa sekä, milloin se on tarpeellista veneelläkulun turvallisuuden tai veneen vetämisen vuoksi, laskea vastapäiseen rantaan.

8 artikla

Mikäli sopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä, on kummassakin valtiossa sovellettava siellä voimassa olevaa oikeutta.

1 artikla

Tämän sopimuksen soveltamista varten on valtioiden yhteisesti asettama pysyvä komissio (suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio).

2 artikla

Rajajokikomissioon kuuluu kuusi jäsentä, joista kummankin valtion hallitus määrää kolme. Jäsenet määrätään määräajaksi. Kummankin valtion määräämistä jäsenistä tulee yhden olla lainoppinut ja omata kokemusta tuomarintoimissa sekä yhden olla teknillinen asiantuntija; kolmannen tulee olla rajaseudun oloihin hyvin perehtynyt henkilö, joka määrätään Lapin lääninhallituksen tehtyä suomalaisesta ja Norrbottenin lääninhallituksen ruotsalaisesta jäsenestä ehdotuksen.

Kummankin maan hallitus määrää yhden tätä valtiota edustavista jäsenistä toimimaan valtioiden vuorotellessa, vuoden kerrallaan komission puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

Kullekin jäsenelle määrätään samassa järjestyksessä yksi tai useampia varamiehiä, jotka täyttävät jäsenelle asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Komission käytettäväksi on asetettava sihteerejä sekä se muu henkilökunta, jotka komissio tarvitsee.

3 artikla

Rajajokikomissio panee oman päätöksensä mukaan toimeen ne tutkimukset ja selvitykset, jotka ovat tarpeen sen tässä sopimuksessa määrättyjen tehtävien täyttämiseksi.

Komissio voi ottaa välittömästi yhteyden kummankin valtion viranomaisiin ja saada näiden apua tarpeellisten tietojen hankkimiseksi ja tarvittavan yhteistyön aikaansaamiseksi.

Tarvittaessa on komissiolla oikeus käyttää asiantuntijoita erityisiin selvitystehtäviin.

4 artikla

Kumpikin valtio suorittaa palkkion valitsemilleen komission jäsenille. Komission työstä aiheutuvat kustannukset maksaa puoliksi kumpikin valtio, mikäli kustannusta ei ilmeisesti ole pidettävä yksinomaan jommankumman valtion menona.

5 artikla

Rajakomission jäsen on rikosoikeudellisesti vastuunalainen sen valtion lain mukaan, jonka hallitus on hänet määrännyt. Komission palveluksessa olevan henkilön tällaisesta vastuusta on voimassa, mitä hänen kotipaikkansa valtion laki säätää julkisessa virassa olevasta.

Komission jäsenen ja toimenhaltijan tulee, kun hän suorittaa tehtäviään, nauttia siinä valtiossa, missä tehtäviä suoritetaan, sellaista rikosoikeudellista suojaa, joka kuuluu siinä valtiossa julkisessa virassa olevalle.

6 artikla

Kummankin valtion viranomaisten tulee sallia, että rajajokikomission jäsen tai toimenhaltija taikka asiantuntija, joka 9 luvun 1 artiklan mukaisesti on määrätty suorittamaan valvontaa, saa ylittää rajan siellä, missä se komission työn vuoksi taikka valvonnan suorittamista varten on soveliasta, sekä antaa heille mahdollisimman suuret helpotukset kysymyksen ollessa passista ja muista henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista sekä siitä ajasta, jona rajan ylittäminen ja viipyminen toisen valtakunnan alueella voi tapahtua.

7 artikla

Rajajokikomissiolle kuuluva omaisuus on vapaa kaikesta tullikäsittelystä sekä tuonti- ja vientimaksuista.

8 artikla

Tämän sopimuksen A-liite sisältää rajajokikomission ohjesäännön.

1 artikla

Rakentamiseksi vesistöön katsotaan tässä sopimuksessa:

laitoksen tekeminen vesialueelle;

vedenkorkeuden järjestely tai vedenjuoksun säännöstely;

veden johtaminen pois vesialueelta; sekä

muun sellaisen toimenpiteen suorittaminen, josta voi aiheutua vedenkorkeuden tai vedenjuoksun taikka veden syvyyden tahi aseman muuttuminen.

Mitä rakentamisesta vesistöön on määrätty, koskee myös:

sellaista vesialueella tapahtuvaa toimenpidettä, joka voi vaikuttaa pohjavesioloihin;

sillan tai muun laitoksen rakentamista vesialueen yli;

johdon vetämistä tai laitoksen tekemistä vesialueen alle.

Vesistössä olevan rakennelman muuttaminen tai purkaminen katsotaan rakentamiseksi, jos toimenpide voi merkittävästi muuttaa olosuhteita vesistössä.

2 artikla

Vesistöön rakentamisen tulee tapahtua siten, että tarkoitus ilman kohtuuttomia kustannuksia saavutetaan mahdollisimman vähän loukkaamalla tai haittaamalla muita etuja jommassakummassa valtiossa. Kohtuullisessa määrin on otettava huomioon odotettavissa olevat yritykset, joihin rakentaminen voi vaikuttaa.

3 artikla

Milloin joku kärsii vesistöön rakentamisen johdosta vahinkoa tai haittaa, saa rakentaminen tapahtua vain, jos sen harkitaan yleiseltä ja yksityiseltä kannalta tuottavan etuja jotka ovat olennaisesti suuremmat kuin siitä johtuvat haitat.

Jos rakentaminen olennaisesti huonontaa väestön elämänoloja, tai aiheuttaa sellaisen pysyvän muutoksen luonnonsuhteissa, josta voidaan pelätä seuraavan lähistöllä asuvien viihtyisyyden olennaista vähentymistä tahi luonnonsuojelua koskeva huomattava menetys. taikka jos se muutoin loukkaa merkittävää yleistä etua, sallittakoon rakentaminen edellytyksellä, että se on erittäin tärkeä elinkeinoelämälle tai paikkakunnalle taikka muutoin yleiseltä kannalta.

Vahingosta ja haitasta on suoritettava korvaus 7 luvun mukaisesti.

4 artikla

Harkittaessa, saako suunniteltu rakentaminen tapahtua, on tasavertaisina otettava huomioon olosuhteet molemmissa valtioissa.

5 artikla

Jos useammalla on omistusoikeuden tahi pysyvän rasite- taikka käyttöoikeuden perusteella osuus jommassa kummassa valtiossa olevaan koskeen, voidaan yhdelle tai useammalle heistä 13 artiklan mukaisessa menettelyssä antaa oikeus käyttää toisen osuutta, milloin niin voi tapahtua niiden ehtojen mukaisesti, jotka ovat tässä kohden voimassa sen valtion lain mukaan, mihin koskiosuus kuuluu. Käyttämisestä on suoritettava korvaus 7 luvun mukaisesti.

6 artikla

Joka rajajoessa omistusoikeuden tahi pysyvän rasite- taikka käyttöoikeuden perusteella vallitsee jommassa kummassa valtiossa olevaa koskiosuutta, tahi, joka tällaisen oikeuden ja 5 artiklasta johtuvan oikeuden nojalla voi käyttää hyväkseen sellaista koskiosuutta, tehköön sille, joka vallitsee vastakkaista puolta, tarjouksen kosken yhteisestä käyttämisestä. Jos tarjous hylätään, voidaan tarjouksen tekijälle 13 artiklan mukaisessa menettelyssä antaa 7 luvussa säädettyä korvausta vastaan lupa käyttää toisen osuutta.

Jos se, joka vallitsee vastakkaista puolta, on selittänyt olevansa halukas kosken rakentamiseen, mutta yksimielisyyteen osallistumisen ehdoista ei päästä, määrätään nämä ehdot 13 artiklan mukaisessa menettelyssä.

7 artikla

Jos vesistöön rakentaminen voi haitallisesti vaikuttaa kalastukseen, tulee rakentajan suorittaa tai kustantaa sellaiset toimenpiteet, jotka kohtuuden mukaan havaitaan tarpeellisiksi kalastuksen turvaamiseksi tai samanarvoisen kalastuksen ylläpitämiseksi.

8 artikla

Vesistöön rakentaja on velvollinen kohtuullisessa määrin suorittamaan tai kustantamaan toimenpiteitä liikenteeseen kohdistuvan haitan välttämiseksi.

Rakentaja on myös velvollinen suorittamaan tai kustantamaan tarpeelliset toimenpiteet uitolle syntyvän mainittavan haitan ehkäisemiseksi. Milloin jossakin tapauksessa tarvitaan verraten laajoja toimenpiteitä uitolle aiheutuvan haitan torjumiseksi, on valtioiden yhdessä harkittava voidaanko ja niissä määrin sanotut toimenpiteet kustantaa yleisillä varoilla.

9 artikla

Vesistöön rakennettaessa on pidettävä huolta siitä, että toimenpiteestä, lukuun ottamatta veden tilapäistä ja ohimenevää samentumista, ei aiheudu vesistön pilaantumista, jolla on mainittava haitallista merkitystä.

10 artikla

Jos vesistöön rakentaminen aiheuttaa olennaisen muutoksen vesistön olosuhteisiin tai muutoin on laajuudeltaan huomattava taikka vaikutuksiltaan tuntuva, voidaan yrityksen toimeenpanija velvoittaa suorittamaan määrätty vuotuinen maksu. Tämä maksu on käytettävä yrityksen aiheuttaman sellaisen vahingon tai haitan ehkäisemiseen tai vähentämiseen, joka ei ole sen luontoinen, että siitä suoritetaan korvausta, tai sanotunlaisen vahingon tahi haitan hyvittämiseen, taikka johonkin muuhun tarkoitukseen sen paikkakunnan hyväksi, jota yritys koskee.

Maksun suuruus on vahvistettava kohtuuden mukaan ottaen huomioon toiselta puolen yrityksen tuottama etu ja toiselta puolen siitä aiheutuva vahinko ja haitta. Maksua älköön missään tapauksessa määrättäkö suuremmaksi kuin kaksi prosenttia yrityksen arvioidusta puhtaasta hyödystä. Maksu on suoritettava rajajokikomissiolle ja siirrettävä rahastoon, joka mainitaan 9 luvun 8 artiklassa.

Myös muutoin voidaan vesistöön rakentamista tarkoittavalle yritykselle määrätä sellaiset erityiset ehdot, joiden kohtuudella voidaan katsoa olevan tarpeellisia seudun ja muut yleiset edut huomioon ottaen.

11 artikla

Siinä tarkoituksessa, että sellainen vesistöön rakentaminen, jolla on olennainen merkitys yleiseltä tai yksityiseltä kannalta, kävisi mahdolliseksi, samoin kuin vesistön rakentamisesta aiheutuvan vahingon tai haitan ehkäisemiseksi tahi vähentämiseksi, voidaan rakentajalle antaa oikeus 7 luvussa säädettyä korvausta vastaan ottaa pysyvästi tai tilapäisesti käyttöön kiinteätä omaisuutta.

12 artikla

Edellytyksin, jotka mainitaan 11 artiklassa, voidaan rakentajalle myöntää oikeus 7 luvussa säädettyä korvausta vastaan muuttaa tai purkaa toiselle kuuluva vesistöön tehty rakennelma.

13 artikla

Sopimuksessa tarkoitettuun vesistöön rakentamiseen on saatava rajajokikomission lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvitse hakea, milloin rakentamishanke on vähäinen ja on ilmeistä, että rakentaminen ei vaikuta haitallisesti yleiseen tai yksityiseen etuun.

Milloin on kysymys padon rakentamisesta rajajokeen taikka padon merkittävästä muuttamisesta tahi sellaisesta vesistön säännöstelystä, joka on omansa olennaisesti vaikuttamaan rajajoen vesioloihin, tulee komission ennen luvan myöntämistä alistaa kummankin hallituksen harkittavaksi kysymys yrityksen sallittavuudesta ja niistä ehdoista, joiden tulee yleisen edun kannalta olla yrityksen osalta voimassa. Yrityksen laadusta riippumatta on tällainen alistus tehtävä, jos komissio havaitsee, että yrityksellä voi olla 3 artiklan 2 momentissa tarkoitettuja vaikutuksia. Muussakin tapauksessa asia on alistettava kummallekin hallitukselle, jos komissio katsoo siihen olevan erityistä syytä tai jos jompikumpi hallitus pidättää itselleen yritystä koskevan harkintaoikeuden ja antaa siitä komissiolle tiedon ennen kuin komissio on ratkaissut kysymyksen luvan myöntämisestä yritykselle.

Edellä 6 artiklan 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntäminen ja sanotun artiklan 2 momentissa mainittujen ehtojen määrääminen on alistettava hallituksen harkittavaksi.

14 artikla

Jos vesistöön rakentaminen on pantu toimeen ilman, että sitä varten on myönnetty lupa tämän sopimuksen tai aikaisemmin voimassa olleiden määräysten mukaisesti, on rakentajalla oikeus vaatia rajajokikomissiota tutkimaan rakentamisen laillisuus.

Rakennelman omistajalla on todistusvelvollisuus ennen rakennelman syntyä vesistössä vallinneiden olosuhteiden osalta. Rajajokikomission päätöksen vaikutuksiin nähden sovelletaan vastaavasti 16,18 ja 19 artiklan määräyksiä.

15 artikla

Lupa vesistöön rakentamiseen voidaan, milloin olosuhteet vaativat, antaa määräajaksi.

16 artikla

Päätös, jolla on annettu lupa rakentaa vesistöön, on, kun se dn lainvoimainen, voimassa jokaista kohtaan, kuitenkin 17-19 artiklasta johtuvien rajoituksin.

17 artikla

Jos vesistöön rakentamista koskevaa yritystä ei ole saatettu loppuun siinä ajassa, mikä luvassa on 8 luvun 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrätty, on lupa rauennut siltä osin, kuin se koskee sellaista yrityksen osaa, jota ei ole toteutettu. Rajajokikomissio voi kuitenkin hakemuksesta, joka tehdään ennen sanotun ajan päättymistä, myöntää pidennettyä aikaa enintään kymmenen vuotta, mikäli siihen on syytä.

18 artikla

Lupa rakentaa vesistöön voidaan jommankumman valtion asianomaisen viranomaisen tai yrityksen omistajan hakemuksesta ottaa uudelleen tutkittavaksi, mikäli on kysymys niistä ehdoista, joita yleisen edun kannalta on yrityksen osalta sovellettava. Hakemus voidaan tehdä neljäntenäkymmenentenä vuotena sen kalenterivuoden jälkeen, jona lupa annettiin, ja sen jälkeen joka neljäskymmenes vuosi; tämän luvun 10 artiklan tarkoittaman maksun osalta sanottu aika kuitenkin on kymmenen vuotta. Jos uutta tutkimusta ei ole haettu edellä tarkoitetun ajanjakson viimeisenä vuotena, ovat aikaisemmin annetut määräykset voimassa myös seuraavana ajanjaksona.

Määräys, jota tarkoitetaan 7 artiklassa, voidaan määräajasta riippumatta ottaa uudelleen tutkittavaksi tämän artiklan mukaisesti, jos määräys osoittautuu vähemmän soveliaaksi kalakannan suojaamiseen; määräyksen muuttaminen ei saa kuitenkaan loukata kolmannen miehen oikeutta.

Uudessa tutkimuksessa älköön yrityksen omistajalle asetettako velvoituksia, joista hänelle aiheutuu olennaisia kustannuksia tai hankaluutta sen lisäksi, mihin hänet aikaisemmin on velvoitettu.

19 artikla

Vaatimus saada korvausta sellaisesta vahingosta tai haitasta, jota rajajokikomissio ei lupaa myöntäessään ole edellyttänyt, on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa luettuna rakentamisen loppuun saattamiseen määrätyn ajan päättymisestä. Milloin vahinko tai haitta on huomattava, on saman ajan kuluessa vaadittava sellaisten, yritystä koskevien muutettujen määräysten antamista, jotka loukkaamatta kolmannen miehen oikeutta tai tuottamatta omistajalle olennaista haittaa ovat omansa vastaisuudessa ehkäisemään tai mahdollisimman suuressa määrin vähentämään vahinkoa tai haittaa.

20 artikla

Vesistöön rakentamista koskevan yrityksen omistaja on velvollinen pitämään yritykseen kuuluvat laitteet sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu vaaraa yleiselle tai yksityiselle oikeudelle.

21 artikla

Vesistön perkaaminen, joka on välttämätön vesistön syvyyden tai aseman pysyttämiseksi, voidaan 13 artiklan säännöksen estämättä suorittaa ilman rajajokikomission käsittelyä. Maa sekä muu perattaessa pohjasta nostettu aine voidaan tarvittaessa, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa, panna lähimmälle rannalle tai viedä lähellä olevaan sopivaan paikkaan. Toimenpiteestä on hyvissä ajoin ilmoitettava sen kiinteistön haltijalle, jota toimenpide koskee.

Jos vesistö on siirtynyt sijoiltaan, on sitä entiseen uomaan johdettaessa vastaavasti sovellettava, mitä 1 momentissa on sanottu, mikäli takaisin siirtäminen tapahtuu kolmen vuoden kuluessa muutoksesta lukien.

Vahingosta ja haitasta, joka johtuu tässä artiklassa tarkoitetusta toimenpiteestä, on korvausta suoritettava 7 luvun mukaisesti.

22 artikla

Kun kysymyksessä on vesistöön rakentaminen, joka tarkoittaa vesistön säännöstelyä tai palvelee kalastuksen tarpeita, ovat määrätyiltä osin voimassa 4 ja 5 luvun määräykset.

1 artikla

Lupa säännöstellä vedenjuoksua järvestä tai muutoin vesistössä voidaan antaa sille, joka edistääkseen liikennettä, uittoa, vesivoiman käyttämistä, maanviljelystä, metsätaloutta, kalastusta, vedenhankintaa, vesistön suojelua tai muuta merkittävää yleistä etua pyrkii veden taloudellisempaan käyttöön.

Yritystä, jota tarkoitetaan 1 momentissa, koskevat soveltuvin osin 3 luvun määräykset.

2 artikla

Jos joku on hakenut lupaa yritykseen, josta säädetään 1 artiklassa, on toisella, jolla on artiklassa mainitussa suhteessa etua yrityksestä, oikeus yhtyä hakemukseen ja päästä osakkaaksi yritykseen.

3 artikla

Samalla kun myönnetään lupa sellaiseen vesistön säännöstelyyn, johon osallistuu kaksi tai useampia edunhaltijoita, on rajajokikomission annettava määräykset osallistumisesta yritykseen. Jos katsotaan tarpeelliseksi, on komission niin ikään vahvistettava yritykselle säännöt, joissa määrätään yrityksen hallituksesta, hallituksen hoitaman hallinnon tarkastuksesta sekä yrityksen asioiden muusta hoitamisesta.

4 artikla

Rajakomissio voi velvoittaa teollisuus- tai voimalaitosyrityksen tai muun sellaisen yrityksen, joka 1 artiklan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla saa hyötyä säännöstelystä rajajoessa olematta siinä osallisena, suorittamaan säännöstelyyritykselle hyvitystä, joka vastaa kohtuullista osuutta säännöstelykustannuksista. Hyvitys vahvistetaan määrätyksi vuotuismaksuksi tai suoritettavaksi muulla sopivaksi harkitulla tavalla.

1 artikla

Kalastuksesta alueella, jonka muodostavat rajajoet sivuhaaroineen ja lasku-uomineen, sekä Suomen ja Ruotsin puoleisissa Alatornion kunnissa leveysasteen 65°35'P pohjoispuolella oleva Pohjanlahden osa (Tornionjoen kalastusalue) on voimassa mitä jäljempänä säädetään.

Sitä osaa Tornionjoen kalastusalueen, joka on pohjoispuolella jokisuuta, eli Hellälän pohjoisen niemen kärjestä Suomen puolella Ruotsin puolella lähinnä vastassa olevan Viraakarin niemen kärkeen vedettyä suoraa viivaa, sanotaan jokialueeksi; siitä etelään olevaa osaa sanotaan merialueeksi. Tornionjoen lasku-uomat kuuluvat jokialueeseen.

2 artikla

Jokialueella tulee jokaisessa haarautumassa, missä kala kulkee, olla kalaväylä veden syvimmällä kohdalla. Kalaväylä on kolmannes veden leveydestä tavallisimmin esiintyvän alivedenkorkeuden aikana. Kalaväylä, joka asianomaisen valtion lain mukaan on jokialueelle laskevassa vesistössä, jatkuu leveydeltään muuttumattomana jokialueella olevaan kalaväylään saakka.

Rajajokikomissio voi, milloin siihen on syytä, määrätä, että kalaväylä kulkee vesistössä muussa kohdassa kuin 1 momentissa sanotaan; sellainen muutos voidaan kuitenkin tehdä vain siinä tapauksessa, että siitä ei voida olettaa koituvan olennaista haittaa kenellekään, joka ei ole suostunut toimenpiteeseen.

Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa, jollei toimenpiteeseen ole saatu lupaa siinä järjestyksessä kuin tässä sopimuksessa säädetään vesistöön rakentamisesta, sijoittaa ja käyttää siten, että kalan kulku kalaväylässä voi estyä tai että kala muutoin ei pääse siihen tai siinä liikkumaan. Rajajokikomissio voi kuitenkin määrätyssä tapauksessa myöntää edellä sanotusta poikkeuksia, jollei niiden voida olettaa vaarantavan kalastuksen hoitoa eikä myöskään aiheuttavan olennaista haittaa jollekin, joka ei ole toimenpiteeseen suostunut. Jos jollakin on erityinen oikeus kalastusta varten sulkea kalaväylä, pysyköön sellainen oikeus.

3 artikla

Merialueella tulee, kummankin valtion laissa säädetyn kalaväylän lisäksi, olla rauhoituspiirejä. Nämä muodostuvat vesialueista, jotka ulottuvat 200 metrin etäisyyteen seuraavien suorien viivojen kummallekin puolelle:

a) Kraaselikarista joen suun ulkopuolella suuntimassa 196 pisteeseen 65°45,85'P, 24°06, 45'I, siitä pisteeseen 65°44,0'P, 24°10,0'I, siitä pisteeseen 65°40,55'P, 24°11,95'I sekä sieltä Sarvenkatajan ja Linnanklupun välitse suuntimassa 193°;

b) Kraaselikarista a-kohdan mukaan lähtevän viivan ja leveysasteen 65°46,0'P leikkauskohdasta pisteeseen 65°46,05'P, 24°02,75'I, siitä suuntimassa 213,5° pisteeseen 65°44,01'P, 23°59,50'I, siitä pisteeseen 65°42,0'P, 24°01,70'I, siitä pisteeseen 65°36,0'P, 23°59,25'I ja siitä suuntimassa 160°;

c) pisteestä 65°44,0'P, 23°59,50'I pitkin b kohdassa mainittua suuntimalinjaa 213°,5, pisteeseen 65°39,0'P, 23°51,50'I, siitä pisteeseen 65°38,0'P, 23°50,65'1 sekä siitä suuntimassa 171°;

d) b-kohdassa mainitun suuntimalinjan ja leveysasteen 65°44,60'P leikkauskohdasta pisteeseen 65°44,50'P, 23°50,30'I, siitä pisteeseen 65°43,60'P, 23°48,50'I, siitä pisteeseen 65°42, 80'P, 23°48,70'I, siitä pisteeseen 65°41,40'P, 23°46,85'I ja siitä suuntimassa 200°;

e) a-kohdassa mainitusta taitepisteestä 65°44,0'P, 24°10,0'I pisteeseen 65°43,95'P, 24°14, 15'I, ja siitä Vähä Huiturin ja Iso Huiturin länsipuolitse suuntimassa 160°; sekä

f) e-kohdassa mainitusta taitepisteestä 65°43, 95'P, 24°14,15'I pisteeseen 65°43,80'P, 24°19, 40'I siitä pisteeseen 65°42,30'P, 24°22,85'I ja siitä edelleen suuntimassa 172°.

Koordinaatit liittyvät ruotsalaiseen merikarttaan n:o 417 (Haparanda), kaikkiin painoksiin vuosilta 1960-1967.

Rahoituspiirien suunnat on merkitty merikartalle, joka on liitetty 1 päivänä huhtikuuta 1967 tehtyyn selityskirjaan, joka koskee toukokuun 10 päivänä 1927 Suomen ja Ruotsin välillä tehtyyn Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön vahvistamista koskevan selityskirjaan liittyvän säännön muuttamista.

Lapin ja Norrbottenin lääninhallitusten asiana on, kummankin omalla puolellaan valtakunnanrajaa, ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin rauhoituspiirien sijainnin merkitsemiseksi veteen.

Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa, jollei toimenpiteeseen ole saatu lupaa siinä järjestyksessä kuin tässä sopimuksessa säädetään vesistöön rakentamisesta, sijoittaa ja käyttää siten, että kalan kulku rauhoituspiirissä voi estyä tai kala muutoin ei pääse siihen tai siinä liikkumaan.

4 artikla

Kaikenlainen kalastaminen isorysällä, pohjalla varustetulla pyydyksellä ja mutkaverkolla sekä muulla lohen ja taimenen pyydystämiseen tarkoitetulla välineellä on kielletty merialueen siinä osassa, jota rajoittaa jokisuu sekä Salmenlahden suun eteläiseltä rannalta Kraaselin ja Tirron saarten eteläisten niemen sekä Sellön luoteisen kärjen yli Pirkkiön luoteiseen niemeen vedetty viiva.

Ison Tervakarin ja Hamppuleiviskän saarten väliseen salmeen ei kummaltakaan puolelta saa asettaa 200 metriä pitempää kalanpyydystä.

5 artikla

Pysyväiseksi tarkoitetun, rakennetun tai puusta tehdyn kalanpyydyksen vesistöön asettaminen katsotaan 3 luvun 1 artiklan mukaiseksi vesistöön rakentamiseksi (kiinteä kalastuslaite) eikä sitä niin muodoin saa suorittaa, jollei sen luvallisuutta ole tutkittu niin kuin siitä 3 luvun 13 artiklassa on määrätty.

Muun rantaan tai pohjaan kiinnitetyn kalanpyydyksen asettamisesta sekä nuottakalastuksesta antaa rajakomissio, sikäli kuin se havaitaan tarpeelliseksi, määräyksiä, jotka tarkoittavat, sanottavasti loukkaamatta yksityistä oikeutta, uitolle ja liikenteelle aiheuttavan haitan ehkäisemistä.

6 artikla

Jokialueella tietyssä kalastuspaikassa tapahtuvan lohen tai taimenen kalastaminen nuotalla voidaan, edellyttäen, ettei muunlainen kalastus siitä kärsi merkittävää haittaa, määrätä harjoitettavaksi yhteisenä yli valtakunnanrajan. Tätä koskevan päätöksen, joka on voimassa enintään kymmenen vuotta kerrallaan, tekee rajajokikomissio yhden tai useamman kalastusoikeuden haltijan esityksestä. Päätöksessä on komission vahvistettava yhteisen kalastuksen säännöt, joissa määrätään asianomainen alue sekä yhteisen kalastuksen harjoittamisen ja hallinnon perusteet. Kalastuspaikalla ja sen läheisyydessä olevien kylien tilallisilla on säännöissä mainituin perustein etuoikeus kalastusoikeuden käyttämiseen.

Komission päätös tulee voimaan kun kumpikin hallitus on sen vahvistanut.

7 artikla

Valtakunnanrajasta riippumatta voidaan määrätä, että lohen tai taimenen kalastus tietyssä jokialueen osassa uistinta tai siihen verrattavaa pyyntivälinettä käyttäen on sallittu kalastuskortin (kalastusoikeudesta annetun todistuksen) perusteella. Päätöksen tästä tekee rajajokikomissio enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Päätös on, tullakseen voimaan, kummankin hallituksen vahvistettava. Kalastuskortin tulee koskea tiettyä siinä osoitettua aluetta ja se on voimassa enintään vuoden kerrallaan.

Komissio antaa kalastuskorttien myymisestä muut tarpeelliset määräykset. Kalastuskorttien tietyllä alueella tuottama tulo kuuluu niille, joilla sillä alueella on kalastusoikeus, heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa.

8 artikla

Tämän sopimuksen B-liitteenä on Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö.

1 artikla

Vesialueelle ei saa, suuremmassa määrin kuin tämän sopimuksen mukaan on luvallista, päästää kiinteätä tai nestemäistä jätettä tai muuta ainetta siten, että siitä syntyy haitallista madaltumista, veden laadun vahingollista muuttumista, vahinkoa kalakannalle, väestön viihtyisyyden vähentymistä, tai vaaraa sen terveydelle taikka muuta sellaista vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle.

2 artikla

Tämän luvun määräysten lisäksi on voimassa, mitä siinä valtiossa, jossa aineen päästäminen tapahtuu tai on tarkoitettu tapahtuvaksi, on säädetty terveydenhoito-, rakennus- ja luonnonsuojelulainsäädännössä sekä tietynlaatuisen vesistön pilaantumisen ehkäisemistä tarkoittavassa lainsäädännössä.

3 artikla

Määräykset 4-14 artiklassa koskevat maan, rakennuksen tai laitoksen käyttämistä sellaisella tavalla, mikä voi aiheuttaa pilaantumista vesialueella, mikäli käyttäminen ei ole rakentamista vesistöön.

4 artikla

Rajajokikomissio voi sen hakemuksesta, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa 3 artiklassa tarkoitettua toimintaa, käsiteltyään asian tämän sopimuksen mukaisesti, myöntää luvan tällaiseen toimintaan sekä määrätä ehdot, jotka ovat tarpeen yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi. Tämän sopimuksen C-liitteenä on sääntö, joka koskee 3 artiklassa tarkoitetun toiminnan lupakäsittely- ja ilmoitusvelvollisuutta.

Komissio voi, jos se toiminnan laadun ja vaikutusten perusteella tai muusta syystä katsoo aiheelliseksi, alistaa kysymyksen toiminnan luvallisuudesta ja niistä ehdoista, joiden yleisen edun kannalta tulee sitä koskea, kummankin hallituksen harkittavaksi. Sellainen alistus on aina tehtävä, jos jompi kumpi hallitus pidättää itselleen harkintaoikeuden ja antaa siitä komissiolle tiedon, ennen kuin se on ratkaissut kysymyksen toiminnan luvallisuudesta.

5 artikla

Edellä 3 artiklassa tarkoitetun toiminnan aiheuttamasta vahingosta ja haitasta on suoritettava korvausta 7 luvun mukaisesti.

Harkittaessa onko toimintaa varten annettava lupa, on olosuhteet kummassakin valtiossa yhdenvertaisina otettava huomioon.

Toimintaa varten on valittava sellainen paikka, että sen tarkoitus ilman kohtuuttomia kustannuksia voidaan saavuttaa mahdollisimman vähäistä haittaa aiheuttavalla tavalla.

6 artikla

Sen, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa 3 artiklassa tarkoitettua toimintaa, tulee suorittaa sellaiset suojatoimenpiteet, sallia ne toiminnan rajoitukset ja muutoinkin ottaa huomioon ne varokeinot, jotka kohtuuden mukaan voidaan vaatia haitan torjumiseksi ja poistamiseksi.

Edellisessä momentissa tarkoitettujen velvollisuuksien laajuus arvioidaan pitämällä lähtökohtana sitä, mikä sellaisessa toiminnassa, josta on kysymys, on teknillisesti mahdollista, ja ottamalla huomioon sekä yleiset että yksityiset edut.

Eri etuja keskenään verrattaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä toisaalta sen alueen laatuun, joka voi tulla pilaantumisen kohteeksi, ja pilaantumisen vaikutusten merkitykseen sekä toisaalta toiminnasta saatavaan hyötyyn ja suojatoimenpiteiden kustannuksiin sekä muutoin kysymykseen tulevien varokeinojen taloudelliseen vaikutukseen.

7 artikla

Jos toiminnasta, jota tarkoitetaan 3 artiklassa, on siinäkin tapauksessa, että 6 artiklassa tarkoitettuja varokeinoja noudatetaan, pelättävissä johtuvan haittaa, jolla on olennaista merkitystä, saa toimintaa harjoittaa vain, mikäli erityisiä syitä siihen on olemassa.

Milloin odotettavissa oleva haitta käsittäisi sen, että lukuisien ihmisten elämänolot olennaisesti huonontuisivat, että luonnonsuojelunäkökohdat merkittävällä tavalla kärsivät tai että muuta vastaavaa yleistä etua huomattavasti vahingoitetaan, ei toimintaa ole lupa harjoittaa.

8 artikla

Jätevettä, joka tulee vesikäymälästä tai on peräisin taaja-asutuksesta ja jonka puhdistaminen rajoittuu enintään lietteen erottamiseen, ei saa päästää vesistöön, järveen tai muuhun vesialueeseen, jollei ole ilmeistä, että se voi tapahtua haittaa aiheuttamatta.

9 artikla

Milloin vesialueeseen päästettävän jäteveden puhdistamista varten on tarpeen tehdä laitos toiselle kuuluvalle kiinteistölle, voi rajajokikomissio 7 luvun mukaista korvausta vastaan velvoittaa omistajan kärsimään laitoksesta johtuvan haitan. Tonttia, puutarhaa tai puistoa ei saa kuitenkaan käyttää tässä mainittuun tarkoitukseen, mikäli sitä ilman erityistä haittaa voidaan välttää.

10 artikla

Mikäli olosuhteet vaativat, voidaan 4 artiklan mukainen lupa antaa määräajaksi.

Päätös, jolla on annettu lupa 4 artiklan mukaisesti, on, mikäli se on lainvoimainen, voimassa jokaiseen nähden, kuitenkin sellaisin rajoituksin, jotka johtuvat 11 ja 12 artiklasta. Kysymyksen ollessa määräyksestä, jota tarkoitetaan 8 luvun 10 artiklan 4 kohdassa, on vastaavasti sovellettava, mitä on määrätty 3 luvun 17 artiklassa.

11 artikla

Milloin joku jättää noudattamatta ehtoja, jotka on määrätty lupapäätöksessä, ja tämä poikkeaminen on merkittävä, rajakomissio voi julistaa luvan menetetyksi ja kieltää jatkuvan toiminnan.

Kun kymmenen vuotta on kulunut lupapäätöksen antamisesta tai olosuhteet sitä ennen ovat olennaisesti muuttuneet, rajajokikomissio voi määrätä uusia tai ankarampia ehtoja toimintaa varten sen mukaan kuin on kohtuullista. Milloin on erityisiä syitä, komissio voi edellä mainitun ajan kuluttua myös ottaa uudelleen tutkittavaksi luvan päästää jätevettä tietylle vesialueelle.

Jos toiminnasta, jota tarkoitetaan 3 artiklassa, johtuu huomattavaa haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei edellytetty, rajajokikomissio voi antaa määräyksiä haitan estämiseksi tai vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Asia, jota tarkoitetaan tässä artiklassa, käsitellään jomman kumman valtion asianomaisen viranomaisen tai yksityisen asianomistajan hakemuksesta.

12 artikla

Luvanhaltijan hakemuksesta rajajokikomissio voi kumota tai lieventää lupapäätöksen ehtoja, jos on ilmeistä, että ehto ei enää ole tarpeen tai on ankarampi, kuin on välttämätöntä, tai jos muutos johtuu olosuhteista, joita ei edellytetty, kun lupa annettiin.

Milloin hallitukset ovat vahvistaneet lupaehdon, ei rajajokikomissio soveltaessaan edellisen momentin määräystä saa olennaisesti poiketa ehdosta, ilman että hallituksen siihen suostuvat.

13 artikla

Milloin 3 artiklassa tarkoitetun toiminnan aiheuttamasta vahingosta ja haitasta johtuva korvaus on määrätty suoritettavaksi tiettynä vuotuisena maksuna, päätös ei estä komissiota, sen päättäessä uusista tai muutetuista määräyksistä pilaantumisen ehkäisemiseksi, tai milloin muutoin olosuhteiden muutos on tapahtunut, antamasta tästä johtuvia muutettuja määräyksiä korvauksesta ja sen suorittamistavasta.

14 artikla

Milloin lupaa tämän sopimuksen mukaisesti ei ole myönnetty, rajajokikomissio voi päättää 3 artiklassa tarkoitetun toiminnan kieltämisestä taikka sille, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa tällaista toimintaa, määrättävästä velvollisuudesta suorittaa varotoimenpiteitä.

Asia, jota tarkoitetaan tässä artiklassa, käsitellään jomman kumman valtion asianomaisen viranomaisen tai yksityisen asianomistajan hakemuksesta.

1 artikla

Se, jolle tämän sopimuksen mukaan annetaan oikeus ottaa käyttöönsä toiselle kuuluvaa omaisuutta tai käyttää hyväkseen toiselle kuuluvaa vesivoimaa taikka ryhtyä toimenpiteeseen, jonka johdosta toisen omaisuus muutoin kärsii vahinkoa tai haittaa, on velvollinen suorittamaan korvausta omaisuudesta, jota käytetään, tai edun menetyksestä, vahingosta taikka haitasta, joka aiheutetaan.

Korvaus on, jollei muuta säädetä, vahvistettava samalla kertaa, kun annetaan lupa asianomaiseen toimenpiteeseen.

2 artikla

Rajajokikomissiolla on oikeus muutoinkin kuin lupahakemuksen yhteydessä päättää korvauksesta, joka johtuu tässä sopimuksessa tarkoitetusta toimenpiteestä.

Korvauksen vahingosta ja haitasta, joka johtuu 3 luvun 21 artiklassa tarkoitetusta toimenpiteestä, vahvistaa, jollei siitä sovita, rajajokikomissio.

3 artikla

Mikäli tästä sopimuksesta ei muuta johdu, on korvauksen perusteista, käyttöön otetun tai vahingoittuneen omaisuuden omistajan oikeudesta vaatia lunastusta sekä korvauksen suorittamisen tavasta ja ajasta voimassa sen valtion laki, jossa käyttöön otettu omaisuus on tai jossa menetys, vahinko tai haitta muutoin syntyy.

1 artikla

Rajajokikomission tulee hakemuksesta ottaa hakemusasiana käsiteltäväksi kysymykset, jotka koskevat:

1) lupaa vesistöön rakentamiseen 3 luvun 13 artiklan nojalla tai vesistön säännöstelyyn 4 luvun 1 artiklan mukaan taikka kiinteän kalastuslaitteen asettamiseen 5 luvun 5 artiklan 1 momentin perusteella;

2) rakennelman laillisuuden tutkimista 3 luvun 14 artiklan nojalla;

3) lykkäystä 3 luvun 17 artiklan nojalla;

4) uutta tutkimusta, jota tarkoitetaan 3 luvun 18 artiklassa;

5) arvaamattomasta vahingosta aiheutuvaa korvausta tai 3 luvun 19 artiklan mukaan muutettuja määräyksiä;

6) määräysten antamista 4 luvun 3 artiklan nojalla;

7) hyvitystä 4 luvun 4 artiklan nojalla;

8) lupaa toimenpiteeseen, jota tarkoitetaan 6 luvun 3 artiklassa;

9) lykkäystä, joka perustuu 6 luvun 10 artiklaan verrattuna 3 luvun 17 artiklaan;

10) uutta tutkimusta 6 luvun 11-3 artiklan nojalla;

11) kieltoa tai velvollisuuden määräämistä 6 luvun 14 artiklan nojalla; sekä

12) korvauksen määräämistä 7 luvun 2 artiklan nojalla.

Komission tulee myös ottaa käsiteltäväksi asia, joka perustuu 1 luvun 2 artiklan 2 momentissa mainittuun uittosopimukseen.

2 artikla

Hakemuksen, jota tarkoitetaan 1 artiklan 1 momentin 1, 2 tai 8 kohdassa, tulee sisältää ne selvitykset, joita tarvitaan yrityksen laadun, laajuuden ja vaikutusten arvostelemiseksi. Yrityksen vaikutuspiirissä olevat kiinteistöt on ilmoitettava mahdollisimman täydellisesti, samoin kuin omistajien ja käyttöoikeuden haltijain nimet ja kotipaikat. Jos aiottu yritys on huomattavan laaja tai vaikutuksiltaan merkittävä, on ilmoitettava, missä määrin yritystä suunniteltaessa on oltu yhteistyössä niiden viranomaisten ja yhtymien kanssa, joita yritys koskee.

Muun 1 artiklassa tarkoitetun hakemuksen tulee sisältää ne tiedot, jotka olosuhteisiin katsoen ovat tarpeelliset kysymyksessä olevan toimenpiteen arvostelemiseksi.

Hakemus siihen liitettyine asiakirjoineen on annettava tai postitse lähetettävä kuusin kappalein tai milloin rajajokikomissio erityisessä tapauksessa niin määrää, sitä useampana kappaleena.

Jos rajajokikomissio katsoo hakemuksen jossakin kohdin puutteelliseksi, tulee komission velvoittaa hakija määräajassa täydentämään puutteellisuudet uhalla, että, mikäli tämä laiminlyödään, hakemus julistetaan rauenneeksi.

3 artikla

Milloin komissio havaitsee hakemuksen sellaiseksi, ettei sen käsitteleminen kuulu komissiolle, on hakemus jätettävä tutkittavaksi ottamatta.

Kummankin maan asianomaisten tuomioistuinten ja muiden viranomaisten tulee ilmoittaa rajajokikomissiolle hakemus- ja muista asioista, jotka koskevat 1 luvun 1 artiklan 1 momentissa tarkoitettua soveltamisaluetta. Jos komissio katsoo, että asian käsitteleminen sopimuksen mukaan kuuluu sille, on asia siirrettävä komissiolle.

Milloin komissio on jättänyt hakemuksen tutkimatta 1 momentin mukaisesti tai saatuaan ilmoituksen 2 momentin nojalla todennut, ettei asian käsittely kuulu komissiolle, sen ratkaisu sitoo tuomioistuimia ja muita viranomaisia.

4 artikla

Jos hakemus on täydellinen eikä rajajokikomissio katso, että hakemus on 3 artiklan 1 momentin mukaan heti jätettävä tutkittavaksi ottamatta, on tiedossa oleville asianomaisille sekä asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille postitse ilmoitettava hakemuksesta ja varattava näille tilaisuus tehdä sen johdosta muistutuksensa. Hakemuksesta on myös, jos siitä ei muulla sopivalla tavalla voida ilmoittaa asianosaisille, kuulutettava yhdessä tai useammassa paikallisessa sanomalehdessä. Kuulutuksen tulee sisältää hakemuksen pääasiallista sisältöä selvittävät tarpeelliset tiedot sekä ilmoitus muistutusten tekemisen ajasta, tavasta, jolla asianosaiset saavat kutsun, sekä paikasta, jossa asiakirjat 5 artiklan mukaan ovat nähtävissä.

Sikäli kuin katsotaan tarpeelliseksi, on hakemusasiakirjoista lähetettävä kappale kummankin valtion asianomaisille viranomaisille.

Muistutusten saavuttua voidaan kirjelmien vaihtoa jatkaa sen mukaan kuin rajajokikomissio määrää.

5 artikla

Yksi kappale hakemusasiain asiakirjoista on, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta, pidettävä luotettavan henkilön (asiakirjain säilyttäjän) luona asianosaisille soveliaassa paikassa niiden nähtävänä, jotka haluavat asiakirjoihin tutustua.

6 artikla

Hakemusasiassa on rajajokikomission toimitettava suullinen käsittely. Päätös, jolla hakemus 2 artiklan viimeisen momentin nojalla julistetaan rauenneeksi tai 3 artiklan 1 momentin nojalla jätetään tutkittavaksi ottamatta, voidaan kuitenkin tehdä ilman sellaista käsittelyä.

7 artikla

Rajajokikomission tulee huolehtia, että hakemusasia selvitetään siinä määrin kuin sen laadusta johtuen on aiheellista. Milloin havaitaan tarpeelliseksi, on komission tai yhden taikka useamman sen jäsenistä toimitettava paikalla katselmus.

Jos asian selvittäminen vaatii, että siinä toimitetaan todistajien kuulustelu tai että asianosaista kuulustellaan totuusvakuutuksen nojalla, on sellainen todistelu komission pyynnöstä toimitettava tuomioistuimessa, jonka komissio määrää.

8 artikla

Asiaa tutkiessaan ei rajajokikomission tule puuttua kysymykseen, joka koskee omistusoikeutta kiinteistöön tai sitä, mitä tiluksia kiinteistöön kuuluu.

Jos on riitaa 1 momentissa tarkoitetusta kysymyksestä tai muusta kysymyksestä, jonka komissio ei katso kuuluvan sen tutkittavaksi, on komission julistettava, että asia on jäävä lepäämään odotettaessa riidan ratkaisua tai, milloin niin katsotaan, annettava asiassa ratkaisu, jonka pysyvyys edellyttää riidan päättymistä määrätyllä tavalla.

9 artikla

Rajajokikomission päätöksen, jolla annetaan lupa vesistöön rakentamiseen, tulee sisältää:

1) tarkka selitys rakennelman sijainnista ja laadusta;

2) tarpeelliset määräykset veden nostamisen ja laskemisen rajoista sekä veden käytöstä ja juoksutuksesta;

3) määräykset korvauksesta, mikä yrityksen johdosta on suoritettava;

4) määräys 3 luvun 10 artiklan mukaisesta maksusta tai muusta erityisestä ehdosta;

5) määräys ajasta, jonka kuluessa yritykseen kuuluvien rakennelmien tulee olla valmiit;

6) tarvittaessa määräys 9 luvun 7 artiklan mukaisesta tarkastuksesta; sekä

7) muut ehdot, jotka voivat olla tarpeen yleisen tai yksityisen oikeuden turvaamiseksi.

10 artikla

Rajajokikomission päätöksen, jolla annetaan lupa toimintaan, jota tarkoitetaan 6 luvun 3 artiklassa, tulee sisältää:

1) tarkat määräykset siitä toiminnasta, jota varten lupa myönnetään;

2) määräykset niistä toimenpiteistä, jotka vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi on suoritettava;

3) määräykset korvauksesta, mikä yrityksen johdosta on suoritettava;

4) määräys ajasta, jonka kuluessa yrityksen laitteiden tulee olla valmiit;

5) tarvittaessa määräys 9 luvun 7 artiklan mukaisesta tarkastuksesta; sekä

6) muut ehdot, jotka voivat olla tarpeen yleisen tai yksityisen oikeuden turvaamiseksi.

11 artikla

Rajajokikomission tulee erikseen ratkaista kysymys yrityksen sallittavuudesta ja, jos yritys katsotaan voitavan sallia, antaa lupa tarpeellisiin töihin.

Jollei yrityksen vaikutuksia voida joltain osin riittävän varmasti ennakolta arvioida, on komission, kun se antaa luvan yrityksen, kokemusten saamiseksi lykättävä toistaiseksi kysymys niistä määräyksistä, joita korvausten tai muiden seikkojen osalta tässä kohden tarvitaan. Mikäli havaitaan aiheelliseksi, on annettava väliaikaisia määräyksiä korvauksesta tai toimenpiteistä, joita on suoritettava vahingonkärsijäin turvaamiseksi.

12 artikla

Edellä 1 artiklan 1, 2, 3, 8 ja 9 kohdassa tarkoitetussa asiassa on hakija velvollinen, sen mukaan kuin rajajokikomissio määrää, hyvittämään vastapuolelle sellaiset kustannukset, joiden harkitaan olleen tarpeellisia, jotta hän voisi valmistautua käyttämään puhevaltaansa sekä käyttää sitä komissiossa.

Muussa hakemusasiassa on komission olosuhteiden mukaan määrättävä, kenen on korvattava kustannukset.

Komission kutsumalle asiantuntijalle maksettavasta korvauksesta aiheutuvat kustannukset suorittaa etukäteen hakija, jollei komissio toisin määrää. Sellaisten kustannusten lopullisesta maksamisesta määrätään 1 tai 2 momentissa mainittujen perusteiden mukaisesti.

13 artikla

Hakemusasian käsittelyyn tulee kaikkien rajajokikomission jäsenten osallistua. Erimielisyyden sattuessa tulee päätökseksi mielipide, johon vähintään neljä jäsentä, niistä vähintään kaksi kummastakin valtiosta, on yhtynyt. Jollei mikään mielipide saa sellaista kannatusta ja kysymys on käyttöön otetun omaisuuden tai edunmenetyksen, vahingon, haitan taikka 12 artiklassa tarkoitetun kustannuksen korvaamisesta, tulee päätökseksi mielipide, johon, tapauksen mukaan soveltaen tuomioistuimen äänestämissääntöjä siinä valtiossa, johon jäsenet kuuluvat, yhtyy enemmistö sitä valtiota edustavista jäsenistä, missä omaisuus sijaitsee tai missä edunmenetys, vahinko taikka haitta ilmenee, tahi minne kustannus kohdistuu; muu kysymys on siirrettävä hallitusten ratkaistavaksi.

Puheenjohtaja päättää yksin kysymyksestä, joka koskee ainoastaan asian valmistelua.

14 artikla

Rajajokikomission päätös on, jollei sitä anneta välittömästi asian suullisen käsittelyn yhteydessä, annettava päivänä, josta käsittelyssä ilmoitetaan. Jollei sellaista ilmoitusta voida tehdä, on tieto päätöksen antamispäivästä toimitettava asianosaisille samassa järjestyksessä kuin heidän kutsumisestaan on määrätty.

15 artikla

Rajajokikomission päätökseen hakemusasiassa, mikäli on kysymys käyttöön otetun omaisuuden tai edunmenetyksen, vahingon taikka haitan tahi 12 artiklassa tarkoitettu kustannuksen korvaamisesta, voidaan hakea muutosta asianomaisen valtion vesiylioikeudessa. Muutoksenhakukirjelmä on annettava sanotulle tuomioistuimelle viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä komission päätöksen antamisesta lukien. Veto tai tyytymättömyyden ilmoitus ei ole tarpeen. Muutoksenhakumenettelystä on muutoin voimassa, mitä asianomaisessa valtiossa on säädetty muutoksenhausta vesiasiassa, joka ei ole rikosasia.

Muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa hakemusasiassa tulee komission päätös heti lainvoimaiseksi.

Sellainen komission päätös, joka sisältää luvan yritykseen tai toimenpiteeseen, voidaan panna täytäntöön sen estämättä, että päätöksen 1 momentin nojalla haetaan muutosta.

16 artikla

Asiassa, jonka rajajokikomissio on ratkaissut, on soveltuvin osin noudatettava, mitä ylimääräisistä muutoksenhakukeinoista säädetään sen valtion laissa, johon kuuluvaa etua asia koskee.

17 artikla

Asia, joka kuuluu rajajokikomission käsiteltäviin, mutta jota ei tarkoiteta 1 artiklassa, on komission käsiteltävä hallintoasiana.

Hallintoasian komissio ottaa käsiteltäväkseen omasta aloitteesta tai asianomaisen viranomaisen taikka oikeudenomistajan esityksestä. Asian selvittämiseksi on komission annettava sanotuille viranomaisille ja oikeudenomistajille tilaisuus antaa siitä lausuntonsa sekä hankittava ne tiedot ja suoritettava ne muut toimenpiteet, jotka asian laatuun katsoen ovat tarpeellisia. Asian suullinen käsittely on toimitettava, jos voidaan otaksua sen edistävän asian selvittämistä.

Hallintoasiain käsittelyyn tulee komission kaikkien jäsenten osallistua. Erimielisyyden sattuessa tulee päätökseksi mielipide. johon vähintään neljä jäsentä, niistä vähintään kaksi kummastakin valtiosta, on yhtynyt. Jollei mikään mielipide saa tällaista kannatusta, on vireille pantu asia katsottava rauenneeksi; sen laatuinen asia, jossa kuitenkin jokin ratkaisu olisi tehtävä, on siirrettävä hallitusten käsiteltäväksi. Ainoastaan hallintoasiain valmistelua koskevasta kysymyksestä päättää komission puheenjohtaja yksin.

Komission päätökseen hallintoasiassa ei saa hakea muutosta; eräissä tapauksissa on kuitenkin päätös, sen mukaan kuin siitä määrätään 5 luvun 6 ja 7 artiklassa, molempien hallitusten vahvistettava.

1 artikla

Rajakomission tulee yhteistoiminnassa kummankin valtion asianomaisten viranomaisten kanssa valvoa vesien käyttöä ja muutoinkin pitää silmällä vesistöoloja sopimuksen soveltamisalueella. Kalastuksen valvonnan osalta edellä sanottu koskee 5 luvun 1 artiklassa mainittua erityistä soveltamisaluetta.

Tämä sopimus ei millään tavoin rajoita valvontaa, jota kummankin valtion lainsäädännön mukaan on suoritettava.

Rajajokikomissio voi antaa määräyksiä valvonnan suorittamisesta erikseen määrätyn asiantuntijan toimesta. Kalastuksen valvontaa voivat rajajokikomission määräyksen mukaan suorittaa valtioiden yhteiset valvontapartiot. Kummankin valtion on palkattava ja varustettava omat valvojansa.

2 artikla

Rajajokikomission tulee huolehtia siitä, että valvontaviranomaiset kummassakin valtiossa saavat käyttöönsä sen aineiston, jota ne tarvitsevat valvontatoimintaa varten.

Milloin siihen on aihetta, on komission saatettava tehdyt havainnot, jotka koskevat olosuhteita sopimuksen soveltamisalueella, asianomaisen viranomaisen tietoon tälle mahdollisesti kuuluvien toimenpiteiden suorittamista varten.

3 artikla

Rajajokikomission tulee jatkuvasti valvoa veden virtaussuhteita sillä kohdalla, jossa Tärennönjoki lähtee Tornionjoesta. Valvonnan perustaksi komission on niin pian kuin mahdollista annettava suorittaa tarpeelliset tutkimukset ja laskelmat niiden vesimäärien toteamiseksi, jotka vallitsevissa luonnonmukaisissa olosuhteissa virtaavat kummassakin edellä mainitussa joessa.

4 artikla

Tämän sopimuksen mukaisen valvonnan suorittamista varten on rajajokikomissiolla ja asiantuntijoilla, jotka on määrätty 1 artiklan mukaisesti, oikeus päästä tehtaaseen tai muuhun laitokseen, olipa se käytössä tai ei, sekä suorittaa tutkimus laitoksessa tai siihen kuuluvalla alueella.

Milloin tutkimus muulla paikalla on tarpeen on komissiolla ja asiantuntijalla oikeus päästä sinne tutkimuksen suorittamista varten. Tämä ei kuitenkaan koske taloa, tonttia tai puutarhaa.

5 artikla

Jos toiminnan pelätään olevan vastoin tätä sopimusta, on se, joka toimintaa harjoittaa, velvollinen pyynnöstä antamaan rajajokikomissiolle tarvittavat tiedot toiminnasta.

6 artikla

Se, joka on toimittanut valvontaa tämän sopimuksen mukaisesti, ei saa luvatta ilmaista ammattisalaisuutta, josta hän siten on saanut tiedon, taikka käyttöjärjestelyä, liikesuhdetta tai jomman kumman maan puolustukselle merkityksellistä olosuhdetta, joka täten on tullut hänen tietoonsa.

7 artikla

Samalla kun rajajokikomissio antaa päätöksellään luvan tässä sopimuksessa tarkoitettuun yritykseen tai toimenpiteeseen, on komission, milloin siihen on syytä, määrättävä, että asiantuntijan on töiden tultua valmiiksi suoritettava niiden lopputarkastus yrityksen toimeenpanijan kustannuksella.

Tarkastusmiehen määrää komissio tai sen puheenjohtaja.

8 artikla

Tämän sopimuksen nojalla suoritettavia maksuja varten on erillinen rahasto. Hallitukset antavat rajajokikomission esityksestä määräykset, jotka koskevat rahaston hallintoa ja sen varojen käyttöä niille osoitettuun tarkoitukseen.

9 artikla

Jos joku ryhtyy sellaiseen toimenpiteeseen, jota ilmeisesti ei saisi suorittaa ilman rajajokikomission lupaa, voi asianomainen viranomainen siinä valtiossa, jossa toimenpide suoritetaan, kieltää työn jatkamisen, kunnes sellainen lupa on saatu, sekä, milloin siihen on syytä, antaa virka-apua sen oikaisemiseksi, niitä laittomasti on tapahtunut. Jos työ johon lupa on saatu, suoritetaan vastoin siitä annettuja määräyksiä, annettakoon myös tällainen määräys, jollei ole ilmeistä, ettei määräyksistä poikkeaminen loukkaa yleistä eikä yksityistä oikeutta.

10 artikla

Joka vastoin 3 luvun 13 artiklan 1 momentin säännöstä rakentaa vesistöön tai vastoin 4 luvun 1 artiklan säännöstä, verrattuna 3 luvun 13 artiklan 1 momenttiin, toimittaa vesistön säännöstelyä taikka vastoin 5 luvun 5 artiklan 1 momentin säännöstä asettaa veteen kiinteän kalastuslaitteen saamatta siihen rajajokikomission lupaa, tuomittakoon, jos hän tiesi tai hänen kohtuuden mukaan olisi pitänyt tietää, että lupa olisi sanottujen säännösten mukaan ollut tarpeen, sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka saatuaan 1 momentissa tarkoitettuun yritykseen tai toimenpiteeseen komission luvan, poikkeaa yleistä tai yksityistä oikeutta loukkaavalla tavalla yrityksestä tai toimenpiteestä annetuista määräyksistä, tuomittakoon niin ikään sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

11 artikla

Joka tahallisesti tai varomattomuudesta

1. rikkoo 6 luvun 1 artiklassa mainittua kieltoa;

2. rikkoo kieltoa, joka on annettu 6 luvun 11 tai 14 artiklan nojalla;

3. laiminlyö noudattaa määräystä lupakäsittely- ja ilmoittamisvelvollisuudesta, josta valtiot ovat määränneet 6 luvun 4 artiklan nojalla; tai

4. jättää noudattamatta ehdon tai määräyksen, joka on annettu 6 luvun 4, 11, 12 tai 14 artiklan nojalla, niin, että siitä voi olla seurauksena yleisen tai yksityisen edun loukkaaminen, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka tahallisesti tai varomattomuudesta rikkoo 9 luvun 6 artiklan säännöstä, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka tahallisesti tai varomattomuudesta laiminlyö noudattaa, mitä hänen velvollisuudekseen 9 luvun 5 artiklan nojalla on määrätty, tuomittakoon sakkoon.

12 artikla

Syyte teosta, jota tarkoitetaan 10 ja 11 artiklassa, pantakoon vireille yleisessä alioikeudessa sillä paikkakunnalla, missä rikkomus on tehty.

Milloin 9 luvun 6 artiklaa vastaan tehty rikos koskee muuta kuin jommankumman maan puolustukselle merkityksellistä olosuhdetta, saa syyttäjä panna vireille syytteen vain asianomistajan tehtyä siitä ilmiannon.

13 artikla

Seuraamuksesta sille, joka asettaa veteen ja käyttää kalanpyydyksiä tai muita laitteita vastoin 5 luvun 2 tahi 3 artiklan määräyksiä kalaväylästä tai rauhoituspiireistä taikka kalastaa vastoin 5 luvun 4 artiklassa olevia tahi 5 luvun 5 artiklan 2 momentin nojalla annettuja määräyksiä, määrätään Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännössä.

1 artikla

Tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskeva valtioiden välinen erimielisyys on ratkaistava noudattaen pysyväisen tutkinta- ja sovittelulautakunnan asettamisesta Suomen ja Ruotsin välillä 27 päivänä kesäkuuta 1924 tehtyä sopimusta.

2 artikla

Tämä sopimus, joka on tehty kaksin ruotsin- ja suomenkielisin kappalein, on ratifioitava. Ratifioimisasiakirjat on mahdollisimman pian vaihdettava Helsingissä.

Suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat kumpikin yhtä todistusvoimaiset.

3 artikla

Sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1972.

4 artikla

Tämän sopimuksen tullessa voimaan lakkaavat olemasta voimassa

Suomen ja Ruotsin välillä yhteisen lohenkalastuksen järjestämisestä Tornion- ja Muonionjoissa 10 päivänä toukokuuta 1927 tehty sopimus,

Suomen ja Ruotsin välillä 8 päivänä syyskuuta 1966 tehty selityskirja, joka koskee yhteisen lohenkalastuksen järjestämisestä Tornion- ja Muonionjoessa 10 päivänä toukokuuta 1927 tehdyn sopimuksen soveltamisesta sekä

Suomen ja Ruotsin välillä 10 päivänä toukokuuta 1927 tehty Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön vahvistamista koskeva selityskirja.

5 artikla

Jos tässä sopimuksessa tarkoitettu laitos on tehty tal yritys toteutettu ennen sopimuksen voimaantuloa tai sen jälkeen tuomioistuimen taikka muun viranomaisen aikaisempien määräysten mukaisesti antaman luvan nojalla, on sanottuja aikaisempia määräyksiä sovelletava kysymyksen ollessa laitoksen tai yrityksen laillisuudesta sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tämän sopimuksen määräyksiä uudelleen tutkimisesta saadaan kuitenkin soveltaa tässä tarkoitettuun laitokseen tai yritykseen.

Hakemus- tai muu asia, joka tämän sopimuksen voimaan tullessa on vireillä tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa ja joka koskee kysymystä, joka kuuluu sopimuksen piiriin, on käsiteltävä ja ratkaistava aikaisemmin voimassa olleiden määräysten mukaisesti.

Kivirannan pato saadaan rakentaa ja sitä voidaan käyttää tähän asti voimassa olleiden määräysten mukaisesti vielä yhden vuoden aikana sopimuksen voimaantulosta lukien.

6 artikla

Sopimus lakkaa olemasta voimassa sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi sattuu kahden vuoden kuluttua siitä, kun jompikumpi valtio on sanonut irti sopimuksen. Valtioiden on irtisanomisen sattuessa, välttääkseen yleisten etujen ja yksityisten oikeuksien loukkaamista, ryhdyttävä neuvottelemaan niiden laitosten pysyttämisestä, jotka ulottuvat valtakunnan rajan ylitse ja jotka on rakennettu sopimuksen mukaisesti.

Minkä vakuudeksi alla mainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Tukholmassa 16 päivänä syyskuuta 1971

Suunniteltaessa siirtymistä Tornion ja Muonion rajajokien uittoväylässä tapahtuvasta uitosta muunlaiseen kuljetustapaan, uittajien on siitä ilmoitettava lääninhallituksille ja rajajokikomissiolle.

Uittoväylän kuuluvan omaisuuden myynnistä kertyviä ylijäämävaroja älköön käytettäkö vuoden juoksevien menojen peittämiseen, vaan ne on käytettävä pääomanlisäykseksi joko avustusrahastoon, joka on tarkoitettu uittopäällikölle, muulle toimenhaltijalle tahi työntekijälle suoritettavien eläkkeiden, tapaturma- ja sairausavustuksien sekä muiden niiden kaltaisten maksujen eri vuosina aiheuttamien menojen tasoittamiseen, tai rahastoon 5 §:ssä mainittuja ennalleenpalauttamistoimenpiteitä varten.

Avustusrahaston hallinnosta rajajokikomissio voi antaa ohjesäännönluontoisia määräyksiä. Rahaston varat on pidettävä erillään yhdistyksen muista varoista älköönkä niitä käytettäkö tai ulosmitattako muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten rahasto on muodostettu.

Mikäli rahastoon syntyy ylijäämää, rajajokikomissio päättää sen käytöstä.

Siinä tapauksessa, että yhteisuitto Tornion ja Muonion rajajokien uittoväylässä on lopetettu tai on ilmeistä, että se pian lopetetaan, noudatetaan 4-14 § :n määräyksiä.

Rajajokikomissio voi sallia kunnan, 6 §:n mukaisesti valitun toimitsijan tai sen, jolle uittoväylässä olevan laitoksen pysyttämisestä saattaa olla haittaa, poistavan laitoksen oikeuksin vapaasti siitä määrätä. Rajajokikomissio antaa tarvittavat poistamista koskevat määräykset. Komissio voi tällöin määrätä, että se, jota poistaminen koskee, saa itse suorittaa työn hakijan kustannuksella, jollei tämä täytä hänelle asetettuja velvoituksia.

Jos on todennäköistä, että laitos on poistettavissa yleistä tai yksityistä oikeutta loukkaamatta, poistaminen saadaan toimittaa hankkimatta siihen komission lupaa. Jos toimitsija on valittu 6 §:n mukaisesti ja toimenpiteen suorittaa toinen henkilö, on kuitenkin toimitsijan annettava siihen suostumuksensa. Mikäli laitos on poistettu ilman edellä käypää tutkimusta toimenpiteeseen ryhtynyt on todistamisvelvollinen kysymyksen ollessa ennen toimenpidettä vesistössä vallinneista olosuhteista.

Jos kiinteä omaisuus saattaa vahingoittua sen takia, että uittoväylässä oleva laitos poistetaan tai jos joku haluaa käyttää sellaista laitosta veden hyväksikäyttöä varten, rajajokikomissio voi määrätä, että laitos siirtyy kiinteistön omistajalle tai sille, joka haluaa käyttää vettä hyväkseen, Jos jompikumpi valtioista tai kunta turvatakseen yleisiä etuja haluaa ottaa uittoväylään kuuluvan laitoksen haltuunsa, komissio voi siitä päättää. Uusi omistaja on velvollinen ylläpitämään laitosta siten, ettei siitä ole vaaraa yleiselle eikä yksityiselle oikeudelle.

Jos uittoyhdistyksen varat ovat velkoja suuremmat, ylijäämä on käytettävä vahinkoa tai haittaa ehkä aiheuttavien uittoväylälaitteiden poistamiseen sekä vesistön ja sen äärellä olevan alueen saattamiseen ennen kaikkea kalastuksen ja luonnonsuojelun kannalta soveliaaseen kuntoon (ennalleenpalauttamistoimenpiteet).

Jos yhteisuitto on lopetettu vain osassa uittoväylää, on arvioitava se ylijäämä, jonka kohtuudella voidaan katsoa tulevan sen osalle.

Jos ylijäämää on vielä senkin jälkeen, kun tarpeellisiin ennalleenpalauttamistoimenpiteisiin on ryhdytty, ylijäämä on käytettävä rajajokikomission määräämällä tavalla.

Rajajokikomissio valitsee erityisen toimitsijan ottamaan haltuunsa uittoväylää kuuluvan omaisuuden ja ryhtymään sen osalta tarpeellisiin toimenpiteisiin, sekä ylijäämän ja niiden varojen puitteissa, jotka muutoin voidaan asettaa toimitsijan käytettäväksi, päättämään tarvittavista ennalleenpalauttamistöistä ja suorituttamaan niitä. Toimitsijan on tällaisten toimenpiteiden ollessa kyseessä neuvoteltava asianomaisten viranomaisten, kuntien ja muiden edunhaltijain kanssa.

Toimitsijan ennalleenpalauttamistoimenpiteitä koskeva päätös on ilmoitettava kirjallisesti, jos sitä pyydetään tai jos asian laatu niin vaatii.

Päätös ilmoitetaan sille, jota se koskee, milloin tähän on aihetta.

Kanne päätöstä vastaan on pantava vireille rajajokikomissiossa kolmen viikon kuluessa tiedoksisaannista.

Toimitsijan käytettävissä olevat varat, jollei niitä heti tarvita, on talletettava pankkiin korkoa vastaan.

Toimitsijalle ennalleenpalauttamistoimenpiteitä koskevasta työstä tulevasta korvauksesta päättää rajajokikomissio. Mikäli toimitsijan käytettävissä olevat varat eivät riitä korvaukseen, voidaan päättää, että valtiot yhteisesti suorittavat korvauksen.

Toimitsijan on tehtävä rajajokikomissiolle tili suorittamistaan tehtävistä. Sitä varten toimitsijan on kalenterivuosittain annetava komissiolle kirjallinen selvitys, joka kulloinkin sisältää, osaksi tiedot toimenpiteistä, joihin kalenterivuoden aikana on ryhdytty yhteisuiton lakkauttamiseksi, sekä toimitsijalle lakkauttamisesta aiheutuneista menoista, osaksi tiedot niistä ennalleenpalauttamistoimenpiteistä, joihin toimitsija vuoden kuluessa on ryhtynyt, osaksi tilityksen vuoden taloudenhoidosta, sekä osaksi tiedot toimitsijan korvausvaatimuksista hänen ennalleenpalauttamistoimenpiteiden yhteydessä suorittamastaan työstä.

Selvitys annetaan komissiolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Ensimmäisen momentin mukainen selvitys annetaan myös, kun tehtävä on loppuun suoritettu.

Tarkastettuaan 10 §:n mukaisen selvityksen rajajokikomissio päättää toimitsijalle ennalleenpalauttamistoimenpiteitä koskevasta työstä suoritettavasta korvauksesta.

Sikäli kuin varoja on toimitsijan käytettävänä, komissio saa päättää korvauksen suorittamisesta myös muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna ajankohtana.

Rajajokikomissio voi vapauttaa toimitsijan toimestaan ennen kuin tehtävä on saatettu päätökseen.

Rajajokikomissio voi velvoittaa toimitsijan esittämään sille suunnitelman ennalleenpalauttamistoimenpiteistä. Rajajokikomissio voi muutoinkin antaa tarkempia ohjeita toimitsijan toiminnasta.

Rannanomistaja tai muu, jolle uponneen puutavaran jättäminen paikoilleen voi tuottaa haittaa, saa nostaa sen ja on oikeutettu vapaasti siitä määräämään. Puutavaran omistajalle, mikäli hän on tiedossa, tai 6 § :n mukaisesti valitulle toimitsijalle on asiasta kuitenkin ensin ilmoitettava sekä annettava kohtuullinen aika puutavaran poistamiseen. Kolmen vuoden kuluttua liiton lopettamisen jälkeinen vuosi mukaan luettuna saa puutavaran nostaa vedestä siitä ilmoittamatta.

Mitä 1 momentissa on sanottu koskee vastaavasti puutavara, joka uppoavassa tilassa on pystyssä uittoväylässä tai on jäänyt rannoille.

Tämän pykälän johdosta aiheutunut riita on rajajokikomission käsiteltävä.

Jollei yhteisuittoa harjoiteta, uittaja saa, ilmoitettuaan asiasta rajajokikomissiolle, toimittaa erillisuittoa komission antamien ohjeiden mukaisesti. Jos komissio on saanut ilmoituksen useammalta kuin yhdeltä, joka aikoo harjoittaa erillisuittoa, sen tulee, mikäli on olemassa varteen otettava vaara, että uitettava puutavara sekaantuu toiselle kuuluvaan uittotavaraan, huolehtia siitä, että uittoyhdistys perustetaan.