Finlex - Etusivulle
Sopimussarja

16/1970

Sopimussarja

Sopimustekstit, valtiosopimusten voimaansaattamissäädökset, ministeriöiden ilmoitukset sekä sähköinen sopimussarja vuodesta 1999 alkaen

Asetus Islantia varten perustettavan pohjoismaisen teollistamisrahaston muodostamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.

Allekirjoituspäivä

Sitten kun Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken Islantia varten perustettavan pohjoismaisen teollistamisrahaston muodostamista koskevaan Reykjavikissa 12 päivänä joulukuuta 1969 allekirjoitettuun sopimukseen sisältyvät eräät määräykset on hyväksytty 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetulla lailla (245/70), tasavallan presidentti ratifioinut sopimuksen ja kaikkien sopimuspuolten ratifioimiskirjat talletettu Islannin ulkoasiainministeriöön, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

SOPIMUS pohjoismaisen teollistamisrahaston perustamisesta Islantia varten

Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan hallitukset ovat päättäneet siinä yhteydessä, kun Islanti liittyy jäseneksi Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA:an), perustaa pohjoismaisen teollistamisrahaston Islantia varten ja ovat sopineet seuraavasta:

1 §.Tarkoitus

Rahaston tarkoitus on edistää Islannin teknillistä ja teollista kehitystä Islannin liittyessä jäseneksi EFTA:an sekä helpottaa teollisuuden mukautumista tähän. Rahaston tulee edistää Islannin vientiteollisuuden kehitystä ja korostaa Islannin ja muiden pohjoismaiden välisen teollisen ja kaupallisen yhteistyön lisäämisen tärkeyttä. Sitä on myös käytettävä Islannin kotimarkkinateollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen.

2 §.Peruspääoma

Rahaston peruspääoma vastaa 14 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Eri pohjoismaiden maksettaviksi tulevat osuudet peruspääomasta jakautuvat seuraavasti:

Milj. U.S. dollaria

Tanska 2,7

Suomi 2,7

Islanti 0,5

Norja 2,7

Ruotsi 5,4

Pääoma asetetaan korotta käytettäväksi yhtä suurina vuotuisina erinä sen 4-vuotiskauden aikana, joka alkaa sopimuksen voimaantulopäivästä.

Rahasto perii erät pohjoismailta sen mukaan kuin sen toiminta vaatii noudattaen yllä esitettyä jakosuhdetta.

Kymmenennestä vuodesta lähtien on rahaston, sen hallituksen lähemmin määräämällä tavalla, maksettava asteittain seuraavien 15 vuoden kuluessa ilman korkoa takaisin Suomelle, Norjalle, Ruotsille ja Tanskalle näiden maiden suorittamia osuuksia vastaavat määrät edellä esitetyn jaon mukaisesti. Määrien on oltava kokonaan takaisin maksettuja 25:nnen vuoden päätyttyä rahaston perustamisesta lukien.

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan vastuu rahaston velvoitteista rajoittuu näiden kulloiseenkin osuuteen peruspääomasta. Islanti vastaa rahaston velvoitteista samoin omalla osuudellaan peruspääomasta ja on tämän lisäksi yksin vastuussa niistä peruspääoman ylittävistä velvoitteista, jotka mahdollisesti aiheutuvat 4 §:ssä mainituista takuista.

Kun Suomella, Norjalla, Ruotsilla ja Tanskalla yllä mainitun takaisinmaksun tapahduttua ei enää ole osuutta rahaston peruspääomasta, sopimus lakkaa olemasta voimassa, minkä jälkeen Islannin valtio omistaa rahaston ja huolehtii sen hallinnosta.

3 §.Kursseja koskevia määräyksiä

Rahaston laskentayksikkö vastaa suuruudeltaan yhtä Yhdysvaltain dollaria. Kaikki rahastosta myönnettävät lainat määritellään tämän yksikön pohjalta.

4 §.Toiminta

Rahasto pyrkii tavoitteisiinsa:

a) myöntämällä lainoja tiettyihin suunnitelmiin, joko yksinään tai yhdessä toisten lainanantajien kanssa;

b) takaamalla toisten lainanantajien myöntämiä lainoja.

Rahaston lainojen rahoitukseen käytetään peruspääomaa ja rahaston tuottoa ja lainojen myöntämisen tulee tapahtua tunnustettujen pankki- ja talousperiaatteiden pohjalta. Sen päämääränä tulee olla peruspääoman luonnollisen koronkasvun varmistaminen ja tarpeettoman riskin välttäminen.

Erityistapauksissa voidaan myöntää lainoja edullisin ehdoin taikka apurahoja esim. teknilliseen apuun, tutkimustyöhön tai markkinatutkimuksiin. Tällaiset lainat ja apurahat eivät saa yhteenlaskettuna ylittää 10 % peruspääomasta.

Lainoja, apurahoja tai takuita voidaan myöntää yksityisessä tai julkisessa omistuksessa oleville yrityksille ja rahalaitoksille, joilla on samat päämäärät kuin rahastolla.

Rahaston tulee toimia läheisessä yhteistyössä teollisuudelle lainoja myöntävien Islannin rahalaitosten kanssa.

5 §.Hallitus

Rahastolla on hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta. Rahaston hallitus käsittää viisi edustajaa, yhden kustakin sopimusmaasta. Jokaisella hallituksen jäsenellä on varamies. Hallitus valitsee itselleen puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Kullakin hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Päätöksen tekoon vaaditaan äänten enemmistö, siten että Islannin jäsenen äänen tulee sisältyä enemmistöön.

Rahaston asioista päättää hallitus. Hallitus voi tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan laajuudessa valtuuttaa johtokunnan tekemään rahaston toimintaa koskevia päätöksiä.

Johtokunta käsittää rahaston toimitusjohtajan ja viisi Islannin pankkilaitoksen edustajaa.

Toimitusjohtaja on vastuussa henkilökunnan ottamisesta ja rahaston päivittäisestä toiminnasta.

Rahaston kotipaikka on Reykjavik. Islannin keskuspankki (Seblabanki Islands) antaa rahaston käyttöön tarpeelliset toimisto- ja hallintotilat.

6 §.Lopettaminen

Jos ilmenee seikkoja, jotka olennaisesti muuttavat tämän sopimuksen edellytyksiä, on pohjoismaiden hallitusten neuvoteltava keskenään rahaston jatkuvasta toiminnasta. Jos tehdään päätös rahaston lopettamisesta, on hallitusten rahaston hallituksen esityksestä päätettävä sopimukseen liittyvien taloudellisten velvoitteiden järjestelemisestä.

7 §.Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan samanaikaisesti kuin Islannin jäsenyys Euroopan vapaakauppaliitossa (EFTA:ssa), kuitenkin aikaisintaan sen jälkeen kun pohjoismaat ovat jättäneet ratifioimisasiakirjansa Islannin hallitukselle.

Tämän vahvistukseksi ovat alle merkityt valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen Reykjavikissa 12 päivänä joulukuuta 1969 yhtenä tanskankielisenä kappaleena. Sopimuspuolet vahvistavat ensi tilassa noottien vaihdolla suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkieliset sopimustekstit, joilla on yhtäläinen todistusvoimaisuus kuin tanskankielisellä tekstillä.

Sivun alkuun