Asetus Italian kanssa tehdyn harjoittelijainvaihtosopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Suomen ja Italian välillä tehty harjoittelijainvaihtosopimus on allekirjoitettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1961 ja ratifioimiskirjat vaihdettu Roomassa 6 päivänä huhtikuuta 1962, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sopimus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1962, niin kuin siitä on sovittu.
HARJOITTELIJAINVAIHTOSOPIMUS Suomen Tasavallan Hallituksen ja Italian Tasavallan Hallituksen välillä.
Suomen Tasavallan hallitus ja Italian Tasavallan hallitus ovat, huomioonottaen ne sosiaaliset sekä sivistykselliset edut, joita maitten välinen harjoittelijainvaihto voi tarjota, sekä huomioonottaen, että on välttämätöntä vahvistaa määräykset tällaista vaihtoa varten, sopineet seuraavista ehdoista:
1 artikla
1) Tätä sopimusta sovelletaan harjoittelijoihin, joilla tarkoitetaan jommankumman sopimusmaan kansalaisia, jotka matkustavat toiseen maahan määräajaksi täydentääkseen ammatti- ja kielitaitoaan, ollen samalla siellä jossakin toimessa.
2) Harjoittelijat voivat olla kumpaa sukupuolta tahansa ja he voivat toimia henkisessä tai ruumiillisessa työssä, ei kuitenkaan kotitaloudessa. Yleisenä sääntönä on, että heidän tulee olla 18 vuotta täyttäneitä, mutta eivät saa olla 30 vuotta vanhempia.
2 artikla
1) Harjoittelijat oikeutetaan harjoittelumaassa vallitsevien ulkolaisten maahantuloa, oleskelua sekä maastalähtöä koskevat säännöt huomioonottaen sekä seuraavissa artikloissa mainitun ehdoin olemaan toimessa siten, että yleistä työllisyystilannetta tai erityisesti k. o. alan työllisyystilannetta ei oteta huomioon; kuitenkin on otettava huomioon ne määräykset, jotka säännöstelevät ulkolaisten työhönoton määrätyillä ammattialoilla.
2) Harjoittelijoiden sallitaan yleensä saapua maahan riippumatta työmarkkinoilla asianomaisissa ammattiryhmissä vallitsevasta tilanteesta. Sopimusmaiden korkeimmat hallintoviranomaiset voivat sopia siitä, että tietyt ammatit tai alueet jätetään sopimuksen ulkopuolelle.
3) Kummassakin sopimusmaassa tämän sopimuksen nojalla myönnettävät harjoitteluluvat korvaavat työluvat.
3 artikla
1) Kumpaakin maahan hyväksyttävien harjoittelijoiden lukumäärä ei saa ylittää 50 vuodessa.
2) Tilanne, jolloin harjoittelija jo on maassa tai matkustaa sopimusmaahan edellisenä vuonna annetun luvan perusteella tai 4 artiklan 1 kohdan perusteella pidennetyn luvan turvin, ei aiheuta 1 kohdassa säädetyn vuosikiintiön pienennystä.
3) Jokainen myönnetty lupa, huolimatta siitä, onko se myönnetty vuodeksi tai lyhyemmäksi ajaksi tai onko se käytetty kokonaan tai osaksi, on vähennettävä sovitusta kiintiöstä. Kumpikin maa on oikeutettu käyttämään vuosikiintiön kokonaisuudessaan siitäkin huolimatta, että toinen maa ei käytä hyväkseen kiintiötä tai käyttää siitä ainoastaan osan. Vuosikiintiön käyttämättä jäänyttä osaa ei voi siirtää seuraavaan vuoteen.
4) Kohdassa 1 mainittua harjoittelijain määrää voidaan jommankumman maan ehdotuksesta muuttaa vaihtamalla nootteja molempien maiden ulkoasiainministeriöiden välillä. Tällainen sopimus seuraavaa kalenterivuotta varten on tehtävä viimeistään joulukuun 1 päivänä.
4 artikla
1) Harjoitteluajan pituus ei saa ylittää yhtä vuotta. Poikkeustapauksissa voidaan tätä aikaa pidentää yhteensä korkeintaan kuudella kuukaudella.
2) Sääntönä on, että harjoittelijat eivät periaatteessa saa harjoitteluajan päätyttyä jäädä harjoittelumaahan hankkiakseen siellä toista työtä.
3) Harjoittelulupa myönnetään sillä ehdolla, että harjoittelijat eivät saa harjoittaa muuta tuloa tuottavaa toimintaa eikä heillä saa olla muuta tointa kuin se, jota varten lupa on myönnetty.
5 artikla
Harjoittelijat ovat samassa asemassa kuin harjoittelumaan kansalaiset, kun on kyseessä työpaikan turvallisuutta ja terveydenhuoltoa koskevien lakien, säädösten ja tapojen soveltaminen sekä lisäksi, kun kysymyksessä työehdot ja oikeusturva työlainsäädännön alalla. Harjoittelijoiden ja heidän työnantajiensa velvollisuutena on ottaa huomioon voimassa olevat määräykset sosiaalivakuutuksen sekä sosiaalisen turvallisuuden alalla.
6 artikla
Harjoittelijat eivät saa ottaa vastaan tointa yrityksessä, jossa vallitsee työselkkaus. Jos tällainen selkkaus syntyy yrityksessä, jossa harjoittelija on toimessa, lakkaa työsuhde selkkauksen syntyessä, paitsi 10 artiklan 2 momentissa mainitussa tapauksessa.
7 artikla
Harjoittelijat ovat vapautetut työ- ja oleskelulupien myöntämiseen liittyvistä veroista ja maksuista.
8 artikla
Harjoittelumaan asianomaiset viranomaiset voivat myöntää toisen maan harjoittelijoille edellämainitun luvan ainoastaan sillä ehdolla, että työnantaja sitoutuu suorittamaan harjoittelijalle riittävän palkan ts. :
a) täydestä työsuorituksesta vallitsevan työehtosopimuksen mukaisen palkan tai ellei tällaista ole, sellaisen palkan, joka perustuu työpaikalla harjoittelijain ammatissa oleviin tavanomaisiin normeihin.
b) muussa tapauksessa palkan, joka vastaa harjoittelijain työpanoksen arvoa ja antaa hänelle tarpeellisen toimeentulomahdollisuuden.
9 artikla
1) Henkilöiden, jotka haluavat käyttää hyväkseen tämän sopimuksen suomia mahdollisuuksia, on esitettävä siitä hakemus oman maansa viranomaisille. Hakemuksen tulee sisältää kaikki vaadittavat tiedot ja siihen on liitettävä seuraavat asiapaperit:
a) ikätodistus,
b) rikosrekisteriote,
c) lääkärintodistus - jos mahdollista, työpaikan lääkärin antama - jossa vahvistetaan, että asianomaisella ei ole tarttuvaa tautia tai muuta tautia, joka voisi vähentää hänen työkykyään,
d) jäljennökset koulu- ja työtodistuksista,
e) niiltä henkilöiltä, jotka itse ovat hankkineet työpaikan toisesta maasta - kirjallinen työpaikkatarjous työnantajalta sekä tiedot työajasta ja palkkaehdoista.
2) Yllämainittujen viranomaisten on ratkaistava, onko hakijalla ne edellytykset, jotka vaaditaan harjoitteluun, sekä lähetettävä toisen maan vastaaville viranomaisille asianomaiset hakemukset siinä tapauksessa, että vuosikiintiö sen sallii.
10 artikla
1) Jotta tämän sopimuksen tarkoitus saavutettaisiin ja mahdollisimman suuressa määrin autettaisiin niitä henkilöitä, jotka ovat halukkaita saamaan harjoittelupaikan, mutta eivät itse kykene sitä hankkimaan, on molempien maiden viranomaisten korvauksetta autettava harjoittelupaikkojen hankkimisessa.
2) Jos työssäoloaikana syntyy pitempiaikainen työselkkaus siinä yrityksessä, jossa harjoittelija on toimessa, tai jos työsuhde muuten lakkaa ennen sovittua aikaa syistä, joista harjoittelija ei ole itse vastuussa, tulee harjoittelumaan viranomaisten ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin hankkiakseen harjoittelijalle toisen työpaikan.
11 artikla
Molempien maiden asianomaisten viranomaisten on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta mahdollisimman pian saataisiin aikaan tämän sopimuksen mukainen harjoittelijainvaihto.
12 artikla
1) Henkilöiden, jotka haluavat käyttää hyväkseen tämän sopimuksen suomia mahdollisuuksia, tulee lähettää hakemuksensa:
Suomen kansalaisten osoitteella Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, Harjoittelijainvaihtotoimisto, Hallituskatu 17, Helsinki.
Italian kansalaisten osoitteella Ministero del Lavoro e della Previdenza Sociale, Roma.
2) Yllämainittujen Suomen ja Italian viranomaisten on välittömästi otettava yhteys toisiinsa tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.
3) Tämän sopimuksen sovelluttamisessa syntyvistä mahdollisista mielipide-eroavaisuuksista on ystävällisessä hengessä sovittava tavanomaista diplomaattista tietä.
13 artikla
1) Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta, jolloin ratifioimiskirjat vaihdettiin, toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, ja on voimassa sen vuoden joulukuun 31 päivään saakka, jolloin se tuli voimaan.
2) Sopimus katsotaan pidennetyksi vuodeksi kerrallaan, ellei toinen sopimuksen tehneistä hallituksista ole sitä kirjallisesti irtisanonut ennen heinäkuun 1 päivää saman vuoden lopussa päättyväksi.
3) Irtisanomisen tapahtuessa jäävät kuitenkin tämän sopimuksen nojalla myönnetyt luvat voimaan siksi ajaksi, joksi ne on myönnetty.
Tehty Helsingissä helmikuun 18 päivänä kahtena kappaleena suomen- ja italiankielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.