Asetus Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välisen lentoliikennesopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välillä on Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1949 allekirjoitettu lentoliikennesopimus, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus tulee voimaan niinkuin siitä on sovittu.
Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välinen lentoliikennesopimus
Suomen hallitus ja Amerikan Yhdysvaltain hallitus,
haluten tehdä alueidensa välisten suorien lentoyhteyksien edistämistä tarkoittavan sopimuksen,
ovat tätä tarkoitusta varten nimittäneet valtuutetut edustajansa, jotka ovat sopineet seuraavaa:
1 artikla
Tässä sopimuksessa ja sen liitteessä käytetään, ellei siinä toisin määrätä,
a) termiä "ilmailuviranomainen" merkitsemään Amerikan Yhdysvaltain ollessa kysymyksessä Siviili-ilmailuhallintoa (Civil Aeronautics Board) sekä jokaista henkilöä tai elintä, joka on valtuutettu hoitamaan Siviili-ilmailuhallinnolle tällä hetkellä kuuluvia tehtäviä, ja Suomen ollessa kysymyksessä Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailutoimistoa (Office of Civil Aviation of the Ministry of Communications and Public Works) sekä jokaista henkilöä tai elintä, joka on valtuutettu hoitamaan mainitulle ilmailutoimistolle tällä hetkellä kuuluvia tehtäviä;
b) termiä "nimetyt lentoliikenneyritykset" merkitsemään niitä lentoliikenneyrityksiä, jotka toisen sopimuspuolen ilmailuviranomainen on kirjeellisesti ilmoittanut toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaiselle yrityksinä, jotka se on tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti nimennyt liikennöimään mainitussa ilmoituksessa määriteltyjä reittejä;
c) termiä "alue" siinä merkityksessä, joka sille on annettu Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitetun Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 2 artiklassa;
d) Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitetun Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 96 artiklaan sisältyviä määritelmiä.
2 artikla
Kumpikin sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle oheisessa liitteessä luetellut, siinä selitettyjen kansainvälisten siviililentoreittien ja -liikenteen avaamiselle tarpeelliset oikeudet, aloitettiinpa sellainen liikenne heti tai myöhempänä ajankohtana sen sopimuspuolen valinnan mukaan, jolle oikeudet on myönnetty.
3 artikla
Kunkin tässä tarkoitetun lentoreitin liikennöiminen on aloitettava heti kun se sopimuspuoli, jolle 2 artiklassa on myönnetty oikeus nimetä lentoliikenneyritykset kyseessäolevalle reitille, on myöntänyt jollekin lentoliikenneyritykselle liikennöimisluvan tätä reittiä varten. Oikeudet myöntävän sopimuspuolen on, 7 artikla huomioonottaen, myönnettävä asiaankuuluva liikennöimislupa kyseessä olevalle yritykselle, edellyttäen, että näin nimetyt lentoliikenneyritykset voidaan, ennenkuin oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan toimintaan myönnetään, velvoittaa osoittamaan täyttävänsä oikeudet myöntävän maan asianomaisen ilmailuviranomaisen vaatimukset niiden lakien ja määräysten mukaisesti, joita tämä viranomainen normaalisti soveltaa, ja edellyttäen, että Yhdysvaltain Saksassa ja Itävallassa olevilla miehitysalueilla tällainen lentoliikenne on riippuvainen asianomaisten sotilasviranomaisten hyväksymisestä.
4 artikla
Diskriminatoristen menettelytapojen ehkäisemiseksi ja kohtelun yhdenmukaisuuden varmistamiseksi sovitaan seuraavasta:
a) Kumpikin sopimuspuoli voi määrätä tai sallia määrättävän oikeudenmukaisia ja kohtuullisia maksuja yleisten lentoasemien ja muun valvonnassaan olevan maaorganisaation käytöstä. Kumpikin sopimuspuoli suostuu kuitenkin siihen, että nämä maksut eivät saa olla korkeampia, kuin mitä sen omaa kansallisuutta olevilta, samanlaisessa kansainvälisessä liikenteessä toimivilta ilma-aluksilta perittäisiin näiden lentoasemien ja maaorganisaation käytöstä.
b) Polttoaineet, voiteluöljyt ja varaosat, joita toinen sopimuspuoli tai sen kansalaiset tuovat toisen sopimuspuolen alueelle ja jotka on tarkoitettu yksinomaan ensinmainitun sopimuspuolen lentoliikenneyritysten ilma-aluksissa käytettäviksi, nauttivat siinä maassa, jonka alueelle ne tuodaan, tulleihin ja tarkastusmaksuihin sekä muihin kansallisiin veroihin tai maksuihin nähden kansallisiin ja suosituimman maan lentoliikenneyrityksiin sovellettavaa kohtelua.
c) Liitteessä selitettyjen reittien liikennöimiseen oikeutetun toisen sopimuspuolen lentoliikenneyritysten siviili-ilma-aluksessa olevat polttoaineet, voiteluöljyt, varaosat, säännönmukaiset varusteet ja varastot ovat ilma-aluksen saapuessa toisen sopimuspuolen alueelle tai sen sieltä lähtiessä vapaat tulleista, tarkastusmaksuista ja muista samanluonteisista veroista tai maksuista, vaikkakin asianomainen ilma-alus käyttää tai kuluttaa näitä tarvikkeita lennoillaan tämän sopimuspuolen alueella.
5 artikla
Voimassaolevat lentokelpoisuus- ja pätevyystodistukset sekä lupakirjat, jotka toinen sopimuspuoli on antanut tai hyväksynyt, on toisenkin sopimuspuolen tunnustettava päteviksi liitteessä mainittujen reittien liikennöintiin. Kumpikin sopimuspuoli pidättää kuitenkin itselleen oikeuden olla hyväksymättä oman alueensa yläpuolella tapahtuvia lentoja varten pätevyystodistuksia ja lupakirjoja, jotka sen kansalaiselle on myöntänyt jokin muu valtio.
6 artikla
a) Niitä toisen sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat kansainvälisessä liikenteessä olevien ilma-alusten saapumista tai lähtöä sekä liikennöimistä ja lentämistä sen alueella, on sovellettava toisen sopimuspuolen nimeämien lentoliikenneyritysten ilma-aluksiin, ja tällaisten ilma-alusten on noudatettava niitä saapuessaan ensinmainitun sopimuspuolen alueelle, lähtiessään sieltä tai sen alueella ollessaan.
b) Niitä toisen sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat ilma-alusten matkustajien, henkilöstön tai tavaran sen alueelle saapumista tai sieltä lähtöä, kuten maahantuloa, selvitystä, siirtolaisuutta, passeja, tulleja ja karanteenia, on noudatettava toisen sopimuspuolen nimeämien lentoliikenneyritysten matkustajiin, henkilöstöön ja tavaraan nähden ensinmainitun sopimuspuolen alueelle tultaessa, siellä oltaessa tai sieltä poistuttaessa.
7 artikla
Kumpikin sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden kieltää tai peruuttaa, 9 artiklassa olevien määräyksien estämättä, toisen sopimuspuolen nimeämältä lentoliikenneyritykseltä tämän sopimuksen liitteessä määriteltyjen oikeuksien nauttimisen, milloin se ei ole vakuuttunut siitä, että tämä liikenneyritys on toisen sopimuspuolen kansalaisten olennaisesti omistama ja heidän tehokkaasti valvoma, tai milloin lentoliikenneyritys taikka sen nimennyt hallitus ei noudata niitä lakeja ja määräyksiä, joihin sopimuksen 6 artiklassa viitataan, tai muuten ei täytä sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan taikka niitä ehtoja, joilla tämän sopimuksen ja sen liitteen mukaiset oikeudet on myönnetty.
8 artikla
Tämä sopimus ja kaikki siihen liittyvät välipuheet on rekisteröitävä Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä.
9 artikla
Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa toiselle aikovansa purkaa tämän sopimuksen. Tällainen ilmoitus on samanaikaisesti lähetettävä Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle. Jos tällainen ilmoitus tehdään, lakkaa sopimuksen voimassaolo vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen vastaanottopäivästä lukien, ellei mainittua ilmoitusta peruuteta sopimuspuolten yhteisestä päätöksestä ennen tämän määräajan päättymistä. Ellei toinen sopimuspuoli tunnusta vastaanottaneensa ilmoitusta, se katsotaan vastaanotetuksi 14 päivää sen jälkeen, kun Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on sen saanut.
10 artikla
Jos jompikumpi sopimuspuoli pitää oheisessa liitteessä esitettyjen reittien tai ehtojen muuttamista suotavana, se voi pyytää neuvotteluja molempien sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten kesken, ja neuvottelut on aloitettava kuudenkymmenen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos nämä viranomaiset keskenään sopivat liitettä koskevista uusista tai tarkistetuista ehdoista, heidän asiaa koskevat suosituksensa tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu diplomaattisella noottienvaihdolla.
11 artikla
Jos tulee voimaan molempien sopimuspuolten hyväksymä yleinen monenkeskinen ilmakuljetussopimus, tämä kahdenkeskinen sopimus on muutettava siten, että se on sopusoinnussa sellaisen yleissopimuksen määräysten kanssa.
12 artikla
Ellei tässä sopimuksessa tai sen liitteessä ole toisin määrätty, tämän sopimuksen tai sen liitteen tulkintaa tai soveltamista koskeva sopimuspuolten välinen erimielisyys, jota ei saada ratkaistuksi neuvottelutietä, alistettakoon neuvoa antavaa lausuntoa varten kolmijäseniselle välitystuomioistuimelle, jonka jäsenistä kumpikin sopimuspuoli valitsee yhden ja kolmannesta jäsenestä sopivat näin valitut välitystuomarit, kuitenkin siten, että kolmas välitystuomari ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen. Kummankin sopimuspuolen tulee määrätä välitystuomari kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin jompikumpi puoli on diplomaattisella nootilla pyytänyt välitysmenettelyä riitakysymyksessä, ja kolmannesta välitystuomarista on sovittava kolmen kuukauden kuluessa tämän nootin jättämisestä. Ellei kolmannesta välitystuomarista voida sopia mainitun määräajan kuluessa, näin vapaaksi jäänyt paikka täytetään nimittämällä siihen ICAO:n neuvoston puheenjohtajan nimeämä henkilö ICAO:n käytännön mukaisesti pidettävästä välimiesluettelosta. Sopimuspuolten hallintoviranomaiset pankoot parhaansa mukaan ja toimivaltansa puitteissa täytäntöön tällaisessa neuvoa antavassa lausunnossa esitetyt mielipiteet. Kumpikin osapuoli maksaa puolet välitystuomioistuimen kuluista.
13 artikla
Kummankaan sopimuspuolen tekemiä muutoksia oheisessa reittitaulukossa tarkoitettuihin lentoreitteihin, elleivät ne muuta lentoliikenneyritysten liikennöimiä paikkoja toisen sopimuspuolen alueella, ei katsota liitteen muuttamiseksi. Sopimuspuolen ilmailuviranomainen voi näin ollen yksipuolisesti tehdä näitä muutoksia, ehtona kuitenkin se, että ilmoitus jokaisesta muutoksesta annetaan viipymättä toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaiselle.
Jos tämän ilmailuviranomaisen mielestä, huomioonottaen tämän sopimuksen liitteen kohdassa VII esitetyt periaatteet, ensinmainitun sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen tai -yrityksien harjoittama liikenne toisen sopimuspuolen alueen ja kolmannen maan alueella olevan uuden paikan välillä vahingoittaa hänen maansa lentoliikenneyrityksen etuja, sopimuspuolten viranomaisten on neuvoteltava tyydyttävään sopimukseen pääsemiseksi.
14 artikla
Tämä sopimus, sen liitteen määräykset mukaanluettuina, tulee voimaan kolmekymmentä (30) päivää allekirjoittamisen jälkeen.
Tämän vakuudeksi me, hallitustemme siihen asianmukaisesti valtuuttamina, olemme allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty kahtena kappaleena Helsingissä, Suomessa, 29 päivänä maaliskuuta 1949.
LIITE
Osa I
Suomen hallitus myöntää Amerikan Yhdysvaltain hallitukselle oikeuden yhden tai useamman tämän nimeämän. Yhdysvaltain kansallisuutta olevan lentoliikenneyrityksen avulla harjoittaa lentoliikennettä oheisen reittitaulukon 1 momentissa määritellyillä reiteillä Suomen alueen kautta tai kaupallisessa tarkoituksessa sen alueelle.
Osa II
Amerikan Yhdysvaltain hallitus myöntää Suomen hallitukselle oikeuden yhden tai useamman tämän nimeämän. Suomen kansallisuutta olevan lentoliikenneyrityksen avulla harjoittaa lentoliikennettä oheisen reittitaulukon 2 momentissa määritellyillä reiteillä Amerikan Yhdysvaltain alueen kautta tai kaupallisessa tarkoituksessa sen alueelle.
Osa III
Kummankin sopimuspuolen tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti nimeämällä yhdellä tai useammalla lentoliikenneyrityksellä on toisen sopimuspuolen alueella kauttakulkuoikeus, oikeus laskuihin ilman kaupallista tarkoitusta sekä myös oikeus kaupallisiin laskuihin ja lähtöihin kansainvälisessä matkustaja-, tavara- ja postiliikenteessä jokaisen oheisessa reittitaulukossa määritellyn reitin varrella luetelluissa paikoissa.
Osa IV
Tämän sopimuksen edellyttämän, matkustavalle yleisölle tarjolla olevan ilmakuljetuksen tulee mahdollisimman tarkoin vastata yleisön tällaiselle kuljetukselle asettamia vaatimuksia.
Osa V
Sopimuspuolten lentoliikenneyrityksillä tulee olla kohtuullinen ja yhtäläinen tilaisuus toimintaan kaikilla alueidensa välisillä tämän sopimuksen ja liitteen tarkoittamilla reiteillä.
Osa VI
Kummankin sopimuspuolen lentoliikenneyritysten tulee tässä liitteessä määritellyillä valtareiteillä harjoittamassaan liikenteessä ottaa huomioon toisen sopimuspuolen lentoliikenneyritysten edut siten, ettei viimeksimainittujen liikennöimistä samalla reitillä tai sen osalla tarpeettomasti vaikeuteta.
Osa VII
Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuksen ja sen liitteen tarkoittaman lentoliikenneyrityksen harjoittaman liikenteen päätarkoituksena tulee olla sellaisen liikennekapasiteetin tarjoaminen, joka vastaa lentoliikenneyrityksen kotimaan ja reitin päätemaan välistä liikennetarvetta. Oikeutta tällaisessa liikenteessä ottaa tai jättää kansainvälistä, kolmanteen maahan menevää tai sieltä tulevaa kuormaa yhdessä tai useammassa paikassa tässä liitteessä määritellyillä reiteillä on sovellettava sopusoinnussa molempien sopimuspuolten hyväksymien hyvin järjestetyn kehityksen yleisten periaatteiden kanssa, ja tämän oikeuden on oltava sen yleisperiaatteen mukainen, että liikennekapasiteetti on suhteellinen
a) liikennetarpeeseen lähtömaan ja määrämaiden välillä,
b) lentoreitin kauttakulkuliikenteen tarpeisiin ja
c) sen alueen liikennetarpeeseen, jonka kautta lentoreitti kulkee, kun ensin on otettu huomioon paikallinen ja alueellinen lentoliikenne.
Osa VIII
Molempien sopimuspuolten tarkoituksena on, että niiden ilmailuviranomaiset vaihtavat mielipiteitä säännöllisesti ja usein ja ovat kiinteässä yhteistyössä tämän sopimuksen ja liitteen periaatteiden noudattamiseksi ja määräysten soveltamiseksi.
Osa IX
a) Kuljetusmaksut tulee seuraavien kohtien mukaisesti määrätä kohtuullisiksi huomioonottaen kaikki asiaanvaikuttavat tekijät, kuten toimintakustannukset, kohtuullinen voitto, muiden lentoliikenneyritysten perimät hinnat sekä kunkin reitin luonne.
b) Kummankin sopimuspuolen lentoliikenneyritysten perimät kuljetusmaksut Suomen ja Yhdysvaltain alueilla olevien, oheisessa reittitaulukossa mainittujen paikkojen välillä alistetaan, tämän sopimuksen ja liitteen määräysten mukaisesti, sopimuspuolten ilmailuviranomaisten hyväksyttäviksi, joiden tulee menetellä tämän liitteen määräämiä velvoituksiaan noudattaen laillisten valtuuksiensa rajoissa.
c) Jokainen toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen tai -yritysten tekemä kuljetusmaksuehdotus on jätettävä molempien maiden ilmailuviranomaisille vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen ehdotettua soveltamispäivää, jota määräaikaa kuitenkin voidaan erikoistapauksissa molempien maiden ilmailuviranomaisten niin sopiessa lyhentää.
d) Koska Yhdysvaltain Siviili-ilmailuhallinto on määräajaksi, joka päättyy 28. 2. 1950 hyväksynyt Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (seuraavassa lyhyesti IATA) liikennekonferenssijärjestelmän, kaikki konferenssitietä tänä aikana tehdyt, Yhdysvaltain lentoliikenneyrityksiä koskevat kuljetusmaksusopimukset on alistettava sanotun ilmailuhallinnon hyväksyttäviksi. Tätä tietä tehdyt kuljetusmaksusopimukset voidaan myös vaatia alistettaviksi b-kohdassa esitettyjä periaatteita soveltaen Suomen ilmailuviranomaisten hyväksyttäviksi.
e) Sopimuspuolet suostuvat siihen, että tämän osan kohdissa f, g ja h selitettyä menettelytapaa käytetään:
1. jos jompikumpi sopimuspuoli sinä aikana, jolloin IATA:n konferenssijärjestelmä on Siviili-ilmailuhallinnon hyväksymä, ei kohtuullisen ajan kuluessa hyväksy jotakin tiettyä kuljetusmaksusopimusta, taikka jos IATA:n konferenssi ei ole päässyt sopimukseen jostakin kuljetusmaksusta; tai
2. jos mikään IATA-järjestelmä ei ole sovellettavissa; taikka
3. jos jompikumpi sopimuspuoli peruuttaa tai jättää hyväksymättä sen osan IATA:n konferenssijärjestelmästä, joka koskee tätä liitteen osaa.
f) Siinä tapauksessa, että Yhdysvaltain ilmailuviranomaisille annetaan lailliset valtuudet määrätä kohtuulliset ja taloudelliset maksut henkilöiden ja tavarain lentokuljetuksesta Yhdysvaltain lentoliikenneyritysten harjoittamassa kansainvälisessä liikenteessä sekä lykätä ehdotettujen kuljetusmaksujen soveltamista tavalla, joka on verrattavissa niihin valtuuksiin, jotka Siviili-ilmailuhallinnolla nykyään on henkilöiden ja tavarain lentokuljetusta Yhdysvaltain alueella koskeviin maksuihin nähden, kummankin sopimuspuolen tulee sen jälkeen käyttää valtuuksiaan estääkseen sellaisen kuljetusmaksun (yhden tai useamman) soveltamisen, jota jokin sen lentoliikenneyrityksistä ehdottaa perittäväksi kuljetuksesta yhden sopimuspuolen alueelta toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevaan paikkaan tai paikkoihin, jos sen sopimuspuolen ilmailuviranomaiset, jonka lentoliikenneyritys tai -yritykset ehdottavat tällaista kuljetusmaksua, pitävät sitä kohtuuttomana tai epätaloudellisena. Jos toinen sopimuspuoli, saatuaan edellä c-kohdassa mainitun ilmoituksen, on tyytymätön toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen tai -yritysten ehdottamaan kuljetusmaksuun, sen tulee ilmoittaa siitä toiselle sopimuspuolelle, ennenkuin viisitoista (15) päivää on kulunut mainitusta kolmenkymmenen (30) päivän määräajasta, ja sopimuspuolten tulee yrittää päästä yksimielisyyteen tarkoituksenmukaisesta kuljetusmaksusta.
Jos tällainen ratkaisu saadaan aikaan, kummankin sopimuspuolen on tehtävä parhaansa saadakseen oman tai omat lentoliikenneyrityksensä soveltamaan tätä maksua.
Ellei sopimukseen ole päästy c-kohdassa mainitun kolmenkymmenen (30) päivän määräajassa, ehdotettu kuljetusmaksu voidaan, ellei asianomaisen lentoliikenneyrityksen kotimaan ilmailuviranomainen halua lykätä sen soveltamista, ottaa käytäntöön väliaikaisesti ja kunnes asia on ratkaistu tuonnempana h-kohdassa tarkoitetulla tavalla.
g) Kunnes tällaiset valtuudet ehkä lakisääteisesti annetaan Yhdysvaltain ilmailuviranomaiselle, on sopimuspuolen, jos se on tyytymätön toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen tai -yritysten ehdottamaan kuljetusmaksuun kuljetuksesta sopimuspuolen alueelta paikkaan tai paikkoihin toisen sopimuspuolen alueella, ilmoitettava siitä toiselle viidentoista (15) päivän kuluessa edellä c-kohdassa mainitusta kolmenkymmenen (30) päivän määräajasta, ja sopimuspuolten tulee yrittää päästä yksimielisyyteen tarkoituksenmukaisesta kuljetusmaksusta.
Jos tällainen ratkaisu saadaan aikaan, kummankin sopimuspuolen on tehtävä parhaansa saadakseen oman tai omat lentoliikenneyrityksensä noudattamaan tätä maksua.
Ellei tällaista ratkaisua saada aikaan sanotun kolmenkymmenen (30) päivän määräajan kuluessa, se sopimuspuoli joka kieltäytyy hyväksymästä kuljetusmaksua, voi ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin estääkseen kysymyksessäolevan liikenteen aloittamisen tai jatkamisen sitä kuljetusmaksua soveltaen, jota valitus koskee.
h) Milloin sopimuspuolten ilmailuviranomaiset - kohdissa f ja g tarkoitetuissa tapauksissa - eivät kohtuullisessa ajassa voi päästä yksimielisyyteen sopivasta kuljetusmaksusta niissä neuvotteluissa, joihin toisen sopimuspuolen valitus toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen tai -yritysten ehdottamasta tai soveltamasta kuljetusmaksusta on antanut aiheen, on sopimuspuolten jommankumman vaatimuksesta alistettava asia Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle neuvoa-antavaa lausuntoa varten, ja kummankin sopimuspuolen tulee valtuuksiensa puitteissa tehdä voitavansa sanotussa lausunnossa ilmituodun mielipiteen noudattamiseksi.
REITTITAULUKKO
1. Amerikan Yhdysvaltain hallituksen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on oikeus harjoittaa lentoliikennettä tässä kappaleessa määritellyillä lentoreiteillä välilaskupaikkojen kautta molempiin suuntiin sekä suorittaa aikataulunmukaisia laskuja Suomessa näin määritellyissä paikoissa:
Yhdysvallat - Helsinki, Pohjois-Atlantin reittiä.
2. Suomen hallituksen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on oikeus harjoittaa lentoliikennettä tässä kappaleessa määritellyillä lentoreiteillä välilaskupaikkojen kautta molempiin suuntiin sekä suorittaa aikataulunmukaisia laskuja Yhdysvalloissa näin määritellyissä paikoissa:
Suomi - New York, Pohjois-Atlantin reittiä.
3. Nimetty lentoliikenneyritys voi harkintansa mukaan jollakin tai kaikilla lennoillaan olla laskematta määriteltyjen reittien välilaskupaikoissa.