Asetus valaanpyynnin säännöstelystä tehdyn kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kuin Genèvessä 24 päivänä syyskuuta 1931 allekirjoitettu kansainvälinen sopimus valaanpyynnin säännöstelystä on ratifioitu ja ratifioimiskirja 21 päivänä maaliskuuta 1936 talletettu Kansainliiton sihteeristön arkistoon, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että mainittu sopimus tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta 1936 ja että sitä sen jälkeen on sovellettava niihin valtioihin ja alueisiin, joissa sopimus siinä edellytetyllä tavalla on voimassa.
Valaanpyynnin säännöstelystä tehty kansainvälinen sopimus.
Hänen Majesteettinsa Albanian Kuningas; Saksan valtakunnan Presidentti; Amerikan Yhdysvaltain Presidentti; Hänen Majesteettinsa Belgialaisten Kuningas, Hänen Majesteettinsa Ison Britannian, Irlannin ja Ison Britannian merentakaisten alueitten Kuningas, Intian Keisari; Kolumbian tasavallan Presidentti; Hänen Majesteettinsa Tanskan ja Islannin kuningas; Espanjan tasavallan Presidentti; Suomen tasavallan Presidentti; Ranskan tasavallan Presidentti; Kreikan tasavallan Presidentti; Hänen Majesteettinsa Italian Kuningas; Meksikon Yhdysvaltain Presidentti; Hänen Majesteettinsa Norjan Kuningas; Hänen Majesteettinsa Alankomaiden Kuningatar; Puolan tasavallan Presidentti; Hänen Majesteettinsa Rumanian Kuningas; Sveitsin Liittoneuvosto; Tsekkoslovakian tasavallan Presidentti; Hänen Majesteettinsa Jugoslavian Kuningas
ovat valtuutetuikseen määränneet:
(Valtuutettujen nimet),
jotka, esitettyään asianmukaisiksi ja oikeiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sopivat siitä, että ne lainsäädäntöjensä rajoissa ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin tämän yleissopimuksen säännösten soveltamiseksi ja niitä vastaan tehtyjen rikkomusten rankaisemiseksi.
2 artikla.
Tätä yleissopimusta sovelletaan ainoastaan hetulavalaihin.
3 artikla.
Tätä yleissopimusta ei sovelleta korkeiden sopimuspuolien alueitten rannikoilla asuviin alkuasukkaisiin ehdolla,
1) että he käyttävät ainoastaan kanootteja, ruuhia tai muita yksinomaan alkuasukkailla tavattavia, joko purjein tai airoin liikkuvia aluksia;
2) että he eivät käytä ampuma-aseita;
3) että he eivät ole sellaisten henkilöitten palveluksessa, jotka eivät ole alkuasukkaita; ja
4) että heidän ei ole luovutettava pyyntisaalistaan toisille.
4 artikla.
Sileiden hetulavailaiden pyydystäminen tai tappaminen on kielletty. Näiksi luetaan Nordkapin valas, Grönlannin valas, Etelämeren sileä valas, Tyynen valtameren sileä valas ja Etelämeren sileä kääpiövalas.
5 artikla.
Valaanpoikasien eli imevien valaiden, keskenkasvuisten valaiden sekä naarasvalaiden, joita seuraavat poikaset eli imevät valaat, pyydystäminen ja tappaminen on kielletty.
6 artikla.
Pyydettyjen valaiden ruhot ovat käytettävät niin tarkoin kuin suinkin. Erityisesti:
1) Valasöljy on keittämällä tai muilla menettelytavoilla uutettava koko silavasta ynnä päästä ja kielestä sekä sen lisäksi pyrstöstä paksunsuolen ulkoaukkoon saakka.
Tämän kohdan säännöksiä on sovellettava ainoastaan sellaisiin koko ruhoihin tai niiden osiin, jotka eivät ole tarkoitettuja ihmisravinnoksi käytettäviksi.
2) Kaikissa valaiden ruhon käsittelyyn käytetyissä työlaitoksissa, olivatpa ne merellä tai maalla, on oleva asianmukaiset välineet öljyn uuttamiseksi silavasta, lihasta ja luista.
3) Jos valaat kuljetetaan maihin, on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin niiden jätteiden käyttämiseksi, jotka jäävät jälelle, kun öljy on otettu talteen.
7 artikla.
Valaanpyyntilaivojen ampujat ja miehistö on otettava palvelukseen sellaisin ehdoin, että heidän palkkansa, sikäli kuin se riippuu pyyntituloksista, perustuu suurelta osalta sellaisiin tekijöihin kuin pyydystettyjen valaiden kokoon, lajiin ja arvoon sekä talteen saadun öljyn määrään eikä ainoastaan pyydettyjen valaiden lukuun.
8 artikla.
Mikään korkeiden sopimuspuolten kansallisuutta oleva laiva ei saa ryhtyä valaiden pyyntiin tai käsittelyyn saamatta siltä korkealta sopimuspuolelta, jonka lippua se käyttää, erityistä lupakirjaa tahi laivan omistajan tai vuokraajan ilmoittamatta tämän korkean sopimuspuolen hallitukselle aikovansa käyttää sitä valaiden pyyntiin ja olematta saanut mainitulta hallitukselta todistusta tästä ilmoituksestaan.
Tämä artikla ei millään tavoin riistä korkeilta sopimuspuolilta oikeutta sen lisäksi vaatia, että jokaisella laivalla, joka haluaa sen alueella tai sen aluevesillä harjoittaa valaiden pyyntiä, tuoda niitä maihin tai muuten niitä käsitellä, on tämän maan viranomaisten antama lupakirja. Tämä lupakirja, olipa laivan kansallisuus mikä tahansa, voidaan joko evätä tai myöntää asianomaisen korkean sopimuspuolen välttämättömiksi tai sopiviksi katsomin ehdoin.
9 artikla.
Siihen maantieteelliseen piiriin, jossa tämän yleissopimuksen artikloita sovelletaan, kuuluvat maailman kaikki vedet, avoin meri sekä alue- ja kansalliset vedet mukaan luettuina.
10 artikla.
1. Korkeiden sopimuspuolten on saatava niiltä valaanpyyntilaivoilta, jotka käyttävät niiden lippua, mahdollisimman täydelliset biologiset ja joka tapauksessa seuraavia seikkoja ilmaisevat tiedot jokaiselta pyydystetyksi saadusta valaasta:
a) pyyntipäivä;
b) pyyntipaikka;
c) laji;
d) sukupuoli;
e) mitattu pituus, jos eläin on nostettu vedestä, arvioitu, jos valas on paloiteltu vedessä;
f) jos valaassa on sikiö, tämän pituus ja sukupuoli, mikäli sen voi määrätä;
g) tiedot vatsalaukun sisällyksestä, milloin se on mahdollista.
2. Tämän artiklan c) ja f) kohdissa mainittu pituus lasketaan suoraviivaisesti pään äärimmäisestä pisteestä perä-evien leikkauskohtaan.
11 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen on vaadittava kaikilta joko uivilta tai kiinteällä maalla olevilta työlaitoksilta, jotka kuuluvat sen tuomiovaltaan, ilmoitukset siitä, kuinka paljon kunkin lajin valaita on käsitelty kussakin laitoksessa ja kuinka paljon kutakin eri valasöljylajia, jauhetta, guanoa ja muita sivutuotteita on näistä valaista saatu.
12 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen on tuomiovaltansa piirissä toimitetuista valaiden käsittelyistä lähetettävä tilastolliset tiedot Oslon Kansainväliselle valastilastotoimistolle. Toimitetuissa tiedoissa on oleva ainakin 10 artiklassa mainitut yksityiskohdat ja lisäksi 1) kunkin uivan työlaitoksen nimi ja toimisto; 2) valaanpyyntilaivojen lukumäärä ja kokonaistonnisto; 3) kyseisen ajanjakson kuluessa toimessa olleiden maaasemien luettelo. Nämä tiedot toimitettakoon sopivin, ei vuotta pitemmin väliajoin.
13 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen velvollisuus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että tämän yleissopimuksen määräyksiä todella noudatetaan sen alueilla, aluevesillä ja laivoissa, rajoittuu niihin sen alueisiin, joihin tätä yleissopimusta on sovellettava, ja näihin alueisiin liittyviin aluevesiin samoin kuin niihin laivoihin, jotka näillä alueilla on merkitty asianomaisiin luetteloihin.
14 artikla.
Tämän yleissopimuksen, jonka ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, voi vuoden 1932 maaliskuun 31 päivään mennessä allekirjoittaa jokainen Kansainliiton jäsen tai jokainen siihen kuulumaton valtio.
15 artikla.
Tämä yleissopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletettava Kansainliiton pääsihteerin huostaan, joka siitä tiedoittaa kaikille Kansainliiton jäsenille ja Liittoon kuulumattomille valtioille ilmoittamalla samalla päivän, jona tallettamiset ovat tapahtuneet.
16 artikla.
Huhtikuun 1 päivästä 1932 lähtien jokainen Kansainliiton jäsen ja jokainen Liittoon kuulumaton valtio, jonka puolesta tätä yleissopimusta ei siihen mennessä ole allekirjoitettu, voi siihen yhtyä.
Yhtymiskirjat on talletettava Kansainliiton pääsihteerin huostaan, jonka on tiedoitettava tallettaminen ja sen päivämäärä kaikille Kansainliiton jäsenille ja Liittoon kuulumattomille valtioille.
17 artikla.
Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Kansainliiton pääsihteeri on saanut ainakin kahdeksan Kansainliiton jäsenen tai siihen kuulumattoman valtion ratifioimis- tai yhtymiskirjan. Näiden joukossa on oleva Norjan kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Kunkin sellaisen jäsenvaltion tai Kansainliittoon kuulumattoman valtion kohdalta, jonka ratifioimis- tai yhtymiskirja myöhemmin talletetaan, yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä asianomaisen ratifioimis- tai yhtymiskirjan tallettamisesta.
18 artikla.
Jos tämän yleissopimuksen voimaantultua Kansainliiton Neuvosto, kahden sellaisen joko Liiton jäsenen tai siihen kuulumattoman valtion pyynnöstä, joiden suhteen yleissopimus on silloin voimassa, kutsuu kokoon konferenssin käsittelemään tämän sopimuksen tarkistamista, sitoutuvat korkeat sopimuspuolet edustautumaan siinä.
19 artikla.
1. Tämä yleissopimus voidaan sanoa irti kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä.
2. Yleissopimus on sanottava irti kirjallisella, Kansainliiton pääsihteerille osotetulla ilmoituksella. Pääsihteerin on tiedoitettava kaikille Liiton jäsenille ja kaikille Liittoon kuulumattomille valtioille kustakin ilmoituksesta ja myös niiden saantipäivistä.
3. Irtisanonta tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen saannista.
20 artikla.
1. Kukin korkeista sopimuspuolista voi allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän yleissopimuksen tai yhtyessään siihen ilmoittaa, ettei se, hyväksyessään yleissopimuksen, sitoudu mihinkään velvoituksiin joidenkin siirto- tai suojelusmaidensa, merentakaisten alueidensa tahi muiden sen yliherruuteen tai huoltoon kuuluvien alueiden kohdalta. Tässä tapauksessa ei tätä yleissopimusta sovelleta sellaisessa ilmoituksessa mainittuihin alueisiin.
2. Kukin korkeista sopimuspuolista voi myöhemmin Kansainliiton pääsihteerille ilmoittaa aikovansa saattaa tämän yleissopimuksen sovellettavaksi joko kaikkiin tai määrättyihin niistä alueista, joita edellisessä pykälässä mainittu ilmoitus on tarkoittanut. Tällöin tätä yleissopimusta on sovellettava kaikkiin mainitussa ilmoituksessa tarkoitettuihin alueisiin yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Kansainliiton pääsihteeri on semmoisen ilmoituksen saanut.
3. Kukin korkeista sopimuspuolista voi milloin tahansa 19 artiklassa edellytetyn kolmivuotiskauden umpeen kuluttua julistaa haluavansa, että tätä yleissopimusta lakataan soveltamasta sen joko kaikkiin tai määrättyihin siirto- tai suojelusmaihin, merentakaisiin alueisiin tahi muihin sen yliherruudessa tai huollossa oleviin alueisiin. Tässä tapauksessa sopimusta ei sovelleta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kuin Kansainliiton pääsihteeri on semmoisen ilmoituksen saanut, kaikkiin niihin alueisiin, joita kyseinen ilmoitus on tarkoittanut.
4. Kansainliiton pääsihteerin on Kansainliiton kaikille jäsenille ja Liittoon kuulumattomille valtioille tiedoitettava tässä artiklassa edellytettyjen ilmoitusten saanti ja niiden saantipäivä.
21 artikla.
Kansainliiton pääsihteerin on rekisteröitävä tämä yleissopimus niin pian kuin se on tullut voimaan.
Vakuudeksi ylläluetellut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Genèvessä kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä syyskuuta tuhannenyhdeksänsataakolmekymmentäyksi yhtenä kappaleena, jota säilytetään Kansainliiton sihteeristön arkistossa ja josta annetaan oikeaksi todistettu jäljennös kaikille Kansainliiton jäsenille sekä Liittoon kuulumattomille valtioille.