Asetus Suomen ja Islannin välisen, riitaisuuksien sovinnollista ratkaisemista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sittenkuin Tingvellirissä 27 päivänä kesäkuuta 1931 on tehty Suomen ja Islannin välinen, riitaisuuksien sovinnollista ratkaisemista koskeva sopimus, jonka Eduskunta on hyväksynyt, ja sopimus on ratifioitu sekä ratifioimiskirjat on vaihdettu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1932, säädetään täten ulkoasiainministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus on oleva voimassa niinkuin siitä on sovittu.
Suomen ja Islannin välinen sopimus riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemista.
Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Majesteettinsa Islannin ja Tanskan Kuningas ovat, haluten edistää pyrkimyksiä kansainvälisten riitaisuuksien rauhalliseksi ratkaisemiseksi, sitä varten päättäneet tehdä sopimuksen niiden riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemisesta, joita saattaa syntyä Suomen ja Islannin kesken, ja ovat valtuutetuikseen tällaisen sopimuksen tekoon määränneet:
Suomen Tasavallan Presidentti:
Suomen Eduskunnan ensimmäisen Varapuhemiehen, Pormestari Väinö Pietari Hakkilan, ja
Hänen Majesteettinsa Islannin ja Tanskan Kuningas:
Islannin Pääministerin Tryggvi Thorhallsson'in,
jotka asianmukaisesti valtuutettuina ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Suomen ja Islannin välillä syntyvät oikeudellista laatua olevat riita-asiat, jotka ovat luettavat johonkin Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan 2 momentissa mainittuun luokkaan, ovat, mikäli niitä ei ole voitu ratkaista diplomaattista tietä, saatettavat sanotun tuomioistuimen ratkaistaviksi mainitun perussäännön määräysten mukaisesti.
Riitaisuudet, joihin nähden sopimuspuolten kesken on olemassa erikoisia tuomioistuin- tai välitystuomiomenettelyä koskevia sopimuksia, ovat käsiteltävät näiden sopimusten määräysten mukaisesti.
Tämän sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ovat Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavat.
2 artikla.
Sopimuspuolet sitoutuvat välitystuomiomenettelyllä ratkaistaviksi edempänä olevien määräysten mukaisesti saattamaan kaikki muut kuin 1 artiklassa mainitut riitaisuudet. Ennenkuin joku asia lykätään välitystuomiomenettelyyn, tulee sopimuspuolten koettaa saada asia erikoisesti sitä varten asetetun sovittelulautakunnan tutkittavaksi ja soviteltavaksi.
Ellei kuuden kuukauden kuluessa siitä, kuin toinen sopimuspuolista on ehdottanut tutkinta- ja sovintomenettelyä, ole päästy yksimielisyyteen riita-asian alistamisesta sellaiseen menettelyyn tai sovittelulautakunnan kokoonpanosta, on riita-asia jommankumman sopimuspuolen vaatimuksesta alistettava välitystuomiomenettelyyn.
Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että riitaisuudet, joita tarkoitetaan tässä artiklassa, ovat ratkaistavat oikeuden ja kohtuuden periaatteiden mukaisesti.
3 artikla.
Elleivät riitapuolet toisin sovi, on välitystuomioistuin, joka käsittelee riitaisuutta tämän sopimuksen 2 artiklan mukaisesti, asetettava kansainvälisten riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen IV osaston II luvussa olevien määräysten mukaisesti.
4 artikla.
Mikäli riitapuolet eivät välitystuomiomenettelystä toisin sovi, on kansainvälisten riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen tehdyn sopimuksen IV osaston III luvussa olevia määräyksiä noudatettava.
Ellei sellaista erityistä välikirjaa, jota sanottu Haagin sopimus tarkoittaa, allekirjoiteta kuuden kuukauden kuluessa siitä kuin toinen riitapuoli on toiselle esittänyt vaatimuksen, että riita-asia on saatettava välitystuomiolla ratkaistavaksi, on välikirja jommankumman riitapuolen vaatimuksesta vahvistettava mainitun Haagin sopimuksen 53 ja 54 artiklan määräämällä tavalla.
Niissä tapauksissa, jolloin tämä sopimus viittaa Haagin sopimuksen määräyksiin, on näitä määräyksiä sovellettava riitapuolten kesken, olipa viimeksi mainittu sopimus heihin nähden voimassa tai ei.
5 artikla.
Välitystuomioistuin osoittakoon jommankumman riitapuolen vaatimuksesta ne ennakkotoimenpiteet, joihin on ryhdyttävä tämän riitapuolen oikeuksien turvaamiseksi, mikäli nämä toimenpiteet voidaan saada aikaan hallinnollista tietä.
6 artikla.
Kun aihetta siihen on, tulee välitystuomiossa olla osoitettuna tapa, miten se on täytäntöönpantava, eritoten niiden määräaikain puolesta, jotka silloin on otettava varteen.
7 artikla.
Niissä kysymyksissä, mitkä sen maan lakien mukaan, johon vaatimus kohdistuu, ovat ratkaistavat tuomioistuimessa, jolla tässä tarkoitetaan hallinto-oikeudellistakin tuomioistuinta, ei asianomainen riitapuoli voi vaatia riitakysymykseen sovellettavaksi 1 tai 2 artiklassa mainittua menettelyä, ennenkuin asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä on annettu lopullinen päätös. Siinä tapauksessa on riita-asia saatettava tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen ratkaistavaksi viimeistään vuoden kuluessa tästä päätöksestä.
8 artikla.
Jos tuomiossa tai välitystuomiossa on todettu, että toisessa valtiossa olevan tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätös tahi toimenpide on kokonaan tai osittain ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, ja jos tämän valtion valtiosäännön mukaan päätöksen tai toimenpiteen seuraamuksia ei voida kokonaan tai osittain poistaa, ovat sopimuspuolet yhtä mieltä siitä, että riitapuolelle, jonka etua on loukattu, määrättäköön tuomiossa tai välitystuomiossa sopiva, muulla tavalla annettava hyvitys.
9 artikla.
Sopimuspuolet sitoutuvat tuomioistuin- tai välitystuomiomenettelyn kestäessä niin paljon kuin suinkin välttämään kaikkia toimenpiteitä, jotka voivat haitallisesti vaikuttaa tuomion tai välitystuomion täytäntöönpanoon.
Riitapuolten tulee tunnollisesti ja kunniansa nimessä noudattaa tuomiota tai välitystuomiota.
10 artikla.
Riitakysymykset, joita saattaa syntyä riitapuolten kesken tuomion tai välitystuomion tulkinnasta tai toimeenpanosta, ovat, ellei toisin ole määrätty, saatettavat sen tuomioistuimen ratkaistaviksi, joka on tuomion tai välitystuomion julistanut.
11 artikla.
Tämä sopimus on Suomen puolesta Suomen Tasavallan Presidentin ja Islannin puolesta Islannin altingin suostumuksen edellytyksin Hänen Majesteettinsa Islannin ja Tanskan Kuninkaan ratifioitava. Ratifioimiskirjat ovat vaihdettavat Helsingissä.
12 artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjain vaihtopäivänä. Se on voimassa 20 vuotta voimaantulosta lukien. Ellei sitä viimeistään kahta vuotta ennen mainitun ajanjakson loppua ole sanottu irti, on se oleva voimassa edelleen 20 vuotta, ja sen voimassaoloaika on katsottava yhä edelleen pidennetyksi aina 20 vuoden ajaksi, ellei sitä vähintään kahta vuotta ennen lähinnä edellisen kaksikymmenvuotiskauden umpeen kulumista ole sanottu irti.
Riita-asia, joka tämän sopimuksen voimassaoloajan umpeen mennessä on sen perusteella tuomioistuimessa tai välitystuomioistuimessa vireillä, on käsiteltävä loppuun tämän sopimuksen mukaisesti.
Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet ja sen sineteillään vahvistaneet.
Laadittu kahtena kappaleena Tingvellirillä kesäkuun 27 päivänä 1930.