Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välinen, sovintomenettelyä koskeva sopimus.
- Allekirjoituspäivä
Suomi ratifioinut sopimuksen marraskuun 9 päivänä 1928. Ratifioimiskirjat vaihdettiin Washingtonissa tammikuun 14 päivänä 1929.
Suomen Tasavallan Presidentti ja Amerikan Yhdysvaltain Presidentti haluten lujittaa heitä yhdistäviä ystävyyden siteitä ja myös edistää yleistä rauhaa ovat päättäneet tässä tarkoituksessa tehdä sopimuksen ja ovat sitä varten täysivaltuutetuikseen määränneet,
Suomen Tasavallan Presidentti:
Suomen Tasavallan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Amerikan Yhdysvalloissa, herra L. Aströmin;
Amerikan Yhdysvaltain Presidentti:
Yhdysvaltain valtiosihteerin, herra Frank B. Kellogg'in;
jotka, esitettyään asianmukaiseen muotoon laadituiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet ja päättäneet seuraavista artikloista:
1 artikla.
Kaikki Suomen Hallituksen ja Amerikan Yhdysvaltain Hallituksen välillä syntyvät riita-asiat, olkootpa ne mitä laatua tahansa, ovat, tavallisten diplomaattisten menettelytapojen osoittauduttua tuloksettomiksi ja kun korkeilla sopimuspuolilla ei ole tilaisuutta saattaa niitä pätevän tuomioistuimen ratkaistaviksi, alistettavat tutkintoa ja mietintöä varten pysyväiseen kansainväliseen sovintolautakuntaan, joka on asetettu lähinnä seuraavassa artiklassa määrätyllä tavalla; ja he sitoutuvat olemaan julistamatta sotaa tai alkamatta vihollisuuksia sellaisen tutkinnon kestäessä ja ennenkuin lausunto on annettu.
2 artikla.
Kansainväliseen sovintolautakuntaan kuuluu viisi jäsentä, jotka nimitetään seuraavasti: Kummankin maan hallitus valitsee yhden jäsenen omasta maastaan; kumpikin hallitus valitsee yhden jäsenen jostakin kolmannesta maasta; viidennen jäsenen valitsevat molemmat hallitukset yhteisestä sopimuksesta, ehdolla, ettei hän saa olla kummankaan maan kansalainen. Kumpikin hallitus suorittaa lautakunnan kustannukset tasan.
Kansainvälinen sovintolautakunta on nimitettävä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen ratifioimiskirjain vaihtamisesta; ja avoimeksi joutuneet paikat ovat täytettävät alkuperäisiä nimityksiä koskevassa järjestyksessä.
3 artikla.
Jos korkeat sopimuspuolet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan diplomaattista tietä jotain erimielisyyttä eikä heillä ole mahdollisuutta saattaa sitä pätevän tuomioistuimen päätettäväksi, heidän on saatettava se kansainvälisen sovintolautakunnan tutkittavaksi mietinnön antamista varten. Kansainvälinen lautakunta voi kuitenkin yksimielisestä sopimuksesta itsestäänkin tarjota apuaan tässä tarkoituksessa ja sen on sellaisessa tapauksessa ilmoitettava siitä molemmille hallituksille sekä pyydettävä heidän apuaan tutkinnassa.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat antamaan pysyväiselle kansainväliselle sovintolautakunnalle kaikki sen tutkintaa ja mietintöä varten tarpeelliset apuneuvot ja helpotukset.
Lautakunnan on annettava mietintönsä vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jona se on ilmoittanut tutkintansa alkaneeksi, elleivät korkeat sopimuspuolet yhteisestä päätöksestä lyhennä tai pidennä tätä aikaa. Mietintö on laadittu kolmena kappaleena, joista yksi kappale on annettava kummallekin hallitukselle ja kolmas talletettava lautakunnan arkistoon.
Korkeat sopimuspuolet pidättävät itselleen oikeuden toimia vapaasti riita-asioissa sen jälkeen kuin lautakunnan mietintö on annettu.
4 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava Suomen puolesta sen perustuslakien mukaisessa järjestyksessä ja Amerikan Yhdysvaltain Presidentin puolesta sen Senaatin neuvolla ja suostumuksella.
Ratifioimiskirjat vaihdetaan niin pian kuin mahdollista Washingtonissa ja sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjain vaihtopäivästä. Se on pysyvä sen sen jälkeen jatkuvasti voimassa, kunnes se peruutetaan jommankumman korkean sopimuspuolen vuotta aikaisemmin kirjallisesti toiselle puolelle toimittamalla irtisanomisella.
Tämän vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen kahtena kappaleena englanninkielellä sekä varustavat sen sineteillään.
Laadittu Washingtonissa 7 päivänä kesäkuuta Herramme vuonna 1928.