Kansainvälinen sopimus, joka koskee tasa-arvoisuuden noudattamista oman maan ja vieraan maan työntekijöiden suhteen, mitä tulee työssä sattuneiden tapaturmien johdosta annettavaan korvaukseen.
- Allekirjoituspäivä
Suomi ratifioinut sopimuksen 2 päivänä syyskuuta 1927. Kansainliiton sihteeristö rekisteröinyt ratifioinnin 17 päivänä syyskuuta 1927.
Kansainliiton kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,
alotettuaan kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genèveen toukokuun 19 päivänä 1925 seitsemännen istuntokautensa, ja
päätettyään hyväksyä erinäisiä esityksiä, jotka koskevat tasa-arvoisuuden noudattamista oman maan ja vieraan maan työntekijöiden kohtelussa työssä sattuneiden tapaturmien korvaamisessa mikä asia oli toisena ohjelmakysymyksenä istuntokauden päiväjärjestyksessä, sekä
päätettyään, että nämä esitykset saisivat kansainvälisen sopimusehdotuksen muodon, hyväksyy tänä kesäkuun 5 päivänä 1925 allaolevan sopimusehdotuksen kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioiden ratifioitavaksi Versaillesin rauhansopimuksen XIII osan ja muiden rauhansopimusten vastaavien osien ja määräysten mukaisesti:
1 artikla.
Jokainen kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu myöntämään jokaisen muun, tämän sopimuksen ratifioineen jäsenvaltion kansalaisille, jotka joutuvat sen alueella työssä sattuneen tapaturman uhreiksi, tai heidän oikeudenomistajilleen, samat edut tapaturman johdosta tulevaan korvaukseen, kuin mitkä se myöntää omille kansalaisilleen tai heidän oikeudenomistajilleen.
Tämä tasa-arvoisuuden noudattaminen taataan vieraan maan työntekijöille ja heidän oikeudenomistajilleen ilman ehtoja oleskelupaikkaan nähden. Niiden maksujen suoritusmenettely, joita jonkun jäsenvaltion tai sen kansalaisten tämän periaatteen mukaan olisi lähetettävä valtioalueensa ulkopuolelle, jää asianomaisten jäsenvaltioiden tekemien erityisjärjestelyjen varaan, mikäli sellaiset osoittautuvat tarpeellisiksi.
2 artikla.
Asianomaiset jäsenvaltiot voivat erikoissopimuksia tekemällä keskenään sopia siitä, että työntekijöille, heidän väliaikaisesti tai aika ajoin työskennellessään toisen jäsenvaltion alueella toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan yrityksen lukuun, työssä sattuneen tapaturman johdosta suoritetaan korvausta jälkimäisen valtion lakien ja asetusten mukaan.
3 artikla.
Jäsenvaltiot, jotka ratifioivat tämän sopimuksen ja joilla ei vielä ole minkäänlaista järjestelmää, joko vakuutus- tai muuta muotoa, työssä sattuneiden tapaturmien korvaamiseksi, suostuvat saattamaan voimaan tällaisen järjestelmän kolmen vuoden kuluessa ratifioimispäivästä.
4 artikla.
Jäsenvaltiot, jotka ratifioivat tämän sopimuksen, sitoutuvat antamaan toisilleen keskinäistä apua sopimuksen soveltamisen sekä tapaturmakorvauksia koskevien lakiensa ja määräystensä voimaansaattamisen helpoittamiseksi ynnä ilmoittamaan kaikista voimassaolevien lakien ja asetusten muutoksista, jotka koskevat työssä sattuneiden tapaturmien korvaamista, kansainväliselle työtoimistolle, joka antaa niistä tiedon muille jäsenvaltioille, joita asia koskee.
5 artikla.
Tämän sopimuksen viralliset ratifioinnit ovat Versaillesin sopimuksen XIII osan ja muiden rauhansopimusten vastaavien osien määräysten mukaisesti ilmoitettavat kansainliiton pääsihteerille rekisteröitäviksi.
6 artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan, kun pääsihteeri on rekisteröinyt kahden kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltion ratifioinnit.
Se velvoittaa vain niitä jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit ovat rekisteröidyt sihteeristössä.
Senjälkeen tämä sopimus tulee voimaan kuhunkin jäsenvaltioon nähden siitä päivästä alkaen, jolloin tämän ratifiointi on rekisteröity sihteeristössä.
7 artikla.
Niinpian kuin kahden kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltion ratifioinnit ovat sihteeristössä rekisteröidyt, antaa kansainliiton pääsihteeri siitä ilmoituksen kaikille työjärjestön jäsenvaltioille. Hänen tulee samoin ilmoittaa näille niiden ratifiointien rekisteröimisestä, joita järjestön muut jäsenvaltiot myöhemmin tekevät.
8 artikla.
Jokainen jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu, huomioonottaen 6 artiklan määräykset, soveltamaan 1, 2, 3, ja 4 artiklan määräyksiä viimeistään tammikuun 1 päivästä 1927 ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin näiden määräysten saattamiseksi tehokkaiksi.
9 artikla.
Jokainen kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltio, joka ratifioi, tämän sopimuksen, sitoutuu soveltamaan sitä siirtomaissaan, alusmaissaan tai suojeluvaltioissaan, Versaillesin sopimuksen 421 artiklan ja muiden rauhansopimusten vastaavien artiklain määräysten mukaisesti.
10 artikla.
Jokainen jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, voi, 10-vuotisen ajanjakson päätyttyä sopimuksen ensimäisestä voimaanastumispäivästä lukien, kansainliiton pääsihteerille antamallaan ilmoituksella, jonka tämä rekisteröi, irtisanoa sopimuksen. Irtisanonta tulee voimaan vasta yhden vuoden kuluttua sen rekisteröimisestä sihteeristössä.
11 artikla.
Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on vähintään kerran 10 vuoden kuluessa annettava yleiselle konferenssille selostus tämän sopimuksen soveltamisesta ja sen on niinikään päätettävä, onko syytä ottaa konferenssin päiväjärjestykseen kysymys sopimuksen tarkistuksesta tai muuttamisesta.
12 artikla.
Tämän sopimuksen ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat molemmat pidettävät alkuperäisinä.