Huippuvuoria koskeva kansainvälinen sopimus.
- Allekirjoituspäivä
Suomi liittynyt sopimukseen 6 päivänä heinäkuuta 1925. Liittymisilmoitus talletettiin 12 päivänä elokuuta 1925.
Amerikan Yhdysvaltojen Presidentti, H. M. Suurbritannian ja Irlannin sekä merientakaisten brittiläisten alueiden Kuningas, Intian Keisari, H. M. Tanskan Kuningas, Ranskan Tasavallan Presidentti, H. M. Italian Kuningas, H. M. Japanin Keisari, H. M. Norjan Kuningas, H. M. Alankomaiden Kuningatar, H. M. Ruotsin Kuningas,
toivoen tunnustamalla Norjan yliherruuden Huippuvuorten saariryhmään nähden, siihen luettuna Karhusaari, saavansa nähdä nämä alueet oikeamielisen ja niiden kehitystä ja rauhallista käyttöä suojelemaan kykenevän hallituksen alaisina,
ovat tehdäkseen tätä tarkoittavan sopimuksen täysivaltaisiksi edustajikseen nimittäneet: (luettelo)
jotka vaihdettuaan päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet tunnustavat yksimielisesti, tämän sopimuksen määräämillä ehdoilla, Norjan täydellisen ja rajoittamattoman yliherruuden Huippuvuorten saariryhmään nähden, johon, Karhusaaren eli Beeren-Eilandin lisäksi kuuluvat kaikki 10° ja 35° välillä itäistä pituutta (Greenwichista luettuna) ja 74° ja 81° välillä pohjoista leveyttä olevat saaret, nimittäin: Länsi-Huippuvuoret, Koillismaa, Barentssaari, Edge-saari, Wichesaaret, Toivonsaari eli Hopen-Eiland ja Prinssi Kaarlen maa, niihin kuuluvine saarineen, luotoineen ja kareineen (karttaa ei liitetty tietokantaan).
2 artikla.
Jokaisen korkean sopimuspuolen aluksilla ja kansalaisilla on yhtäläinen oikeus harjoittaa kalastusta ja metsästystä 1 artiklassa mainituilla alueilla ja niihin kuuluvilla aluevesillä.
Norjan on ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, niitä voimassa pidettävä tahi säädettävä, jotka ovat omansa turvaamaan yllämainittujen seutujen ja niiden aluevesien kasviston ja eläimistön säilymisen ja, mikäli osottautuu välttämättömäksi, ennalleensaattamisen; kuitenkin niin, että näitä toimenpiteitä on aina yhtäläisesti sovellettava kaikkien korkeiden sopimuspuolten kansalaisiin nähden ilman mitään poikkeuksia, etuoikeuksia tai etuja, joista välittömästi tai välillisesti koituisi hyötyä jollekulle niistä.
Niillä valtaajilla, joiden oikeudet on tunnustettu 6 ja 7 artiklan määräysten mukaisesti, on yksinomainen metsästysoikeus maa-alueillaan: 1) asuntojen, talojen, varastohuoneiden, työpajojen ja alueen käyttöä varten rakennettujen laitosten läheisyydessä, paikallisissa poliisijärjestyksissä annettujen lähempien määräysten mukaisesti, 2) 10 kilometrin alueella yritysten tai laitosten keskuspaikan ympärillä; ja molemmissa tapauksissa ehdolla, että noudatetaan niitä sääntöjä, jotka Norjan hallitus tämän artiklan määräysten mukaisesti antaa.
3 artikla.
Kaikkien korkeiden sopimuspuolten kansalaisilla on yhtäläinen oikeus saapua ja poiketa, tapahtuipa tämä mistä syystä tahansa, 1 artiklassa mainittujen alueiden vesille, vuonoihin ja satamiin; he voivat siellä esteettömästi ja täysin yhtäläisin oikeuksin harjoittaa kaikenlaatuista merenkulku-, teollisuus-, kaivos- ja kauppaliikettä, edellyttäen, että he noudattavat paikallisia lakeja ja asetuksia.
Yhtäläisin oikeuksin saavat he myös harjoittaa kaikenlaatuista merenkulku-, teollisuus-, kaivos- ja kauppaliikettä sekä maalla että aluevesillä, ilman että missään suhteessa voitaisiin mitään tarkoitusta varten myöntää minkäänlaista yksinoikeutta (monopole).
Huolimatta niistä määräyksistä, joita Norjassa sovelletaan rannikkoliikenteeseen nähden, on korkeiden sopimuspuolten aluksilla, ollessaan matkalla 1 artiklassa mainituille alueille tai tullessaan sieltä, oikeus sekä meno- että tulomatkalla poiketa norjalaisiin satamiin ottaakseen tai laskeakseen maihin matkustajia tai tavaroita, jotka tulevat ylempänä mainituilta seuduilta tai ovat sinne matkalla - tai missä muussa tarkoituksessa tahansa.
On sovittu, että kaikissa suhteissa ja erittäinkin mitä vientiin, tuontiin ja kauttakuljetukseen tulee, korkeiden sopimuspuolten kansalaisille ja aluksille ei aseteta mitään maksuja tai rajoituksia, joita ei sovelleta Norjassa suosituimman kansallisuuden kohtelua nauttiviin maan kansalaisiin, aluksiin tai tavaroihin nähden; Norjan kansalaiset, heidän aluksensa ja tavaransa ovat tässä suhteessa samassa asemassa kuin toisten korkeiden sopimuspuolten kansalaiset, alukset ja tavarat eikä heitä kohdella missään suhteessa suotuisammin.
Jonkun sopimusvallan alueelle osotettujen tavaroiden viennistä ei saa kantaa maksuja eikä sille saa asettaa rajoituksia, jotka olisivat erilaisia tai rasittavampia kuin ne, jotka on määrätty samanlaatuisten tavaroiden viennistä jonkun toisen sopimusvallan alueelle (tähän luettuna Norja) tai johonkin muuhun maahan.
4 artikla.
Jokaisen yleisen langattoman lennätinaseman, joka Norjan hallituksen luvalla tai toimesta on perustettu tai perustetaan 1 artiklassa mainituille alueille, on aina, täydellistä yhdenvertaisuutta noudattaen, oltava avoinna vastaanottamaan ilmoituksia kaikkiin kansallisuuksiin kuuluvilta aluksilta ja korkeitten sopimuspuolten kansalaisilta, sellaisilla ehdoilla kuin 5 päivänä heinäkuuta 1912 tehdyssä langatonta lennätinliikennettä koskevassa sopimuksessa tai tämän tilalle mahdollisesti tulevassa kansainvälisessä sopimuksessa säädetään.
Sillä ehdolla, että sotatilasta johtuvia kansainvälisiä velvoituksia noudatetaan, on kiinteistön omistajilla aina oikeus perustaa ja omaa tarvettaan varten käyttää langattomia lennätinlaitteita, jotka saavat yksityisasioissa vapaasti olla yhteydessä kiinteiden tai liikkuvien asemien kanssa, niihin luettuina aluksiin ja ilmalaivoihin sijoitetut asemat.
5 artikla.
Korkeat sopimuspuolet tunnustavat, että olisi hyödyllistä perustaa 1 artiklassa mainituille alueille kansainvälinen meteorologinen asema, jonka järjestysmuodosta säädetään myöhemmin tehtävässä sopimuksessa.
Sopimusteitse on myös säädettävä, millä ehdoilla saadaan toimittaa tieteellisiä tutkimuksia mainituilla alueilla.
6 artikla.
Tässä artiklassa mainituin poikkeuksin tunnustetaan korkeiden sopimuspuolten kansalaisten itselleen hankkimat oikeudet päteviksi.
Vaatimukset, jotka koskevat ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista tehtyjen hallintaanottamisten ja valtaamisten kautta syntyneitä oikeuksia, järjestetään ohellisen liitteen määräysten mukaisesti, ja on sanotulla liitteellä oleva sama voima ja vaikutus kuin tällä sopimuksellakin.
7 artikla.
Norja sitoutuu myöntämään 1 artiklassa mainituilla alueilla omistusoikeuden hankkimiseen, nauttimiseen ja käyttämiseen nähden, kaivosoikeudet siihen luettuina, kaikille korkeitten sopimuspuolten kansalaisille täydelliseen yhdenvertaisuuteen perustuvan ja tämän sopimuksen määräysten mukaisen kohtelun.
Pakkolunastukseen voidaan ryhtyä vain yleishyödyllistä tarkoitusta varten ja maksamalla kohtuullisen korvauksen.
8 artikla.
Norja sitoutuu laatimaan 1 artiklassa mainittuja alueita varten kaivossäännön, jonka, erittäinkin mitä tulee veroihin, maksuihin ja kaikenlaatuisiin raharasituksiin sekä yleisiin ja erikoisiin työoloihin, on poistettava sekä valtion että korkeitten sopimuspuolten, Norja mukaanluettuna, kansalaisten eduksi koituvat etuoikeudet, yksinoikeudet ja edut, ja taattava kaikille palkatuille henkilöille heidän työpalkkansa ja sen suojelun, jota heidän fyysillinen, moraalinen ja henkinen hyvinvointinsa vaatii.
Kannettavia veroja ja maksuja on käytettävä yksinomaan edellämainittujen alueiden tarpeita varten ja niitä voidaan määrätä ainoastaan sikäli kuin niiden tarkoitusperä sen oikeuttaa.
Mitä erittäinkin malmien maastavientiin tulee, on Norjalla oikeus määrätä kannettavaksi vientimaksu; tämä maksu ei kuitenkaan saa olla korkeampi kuin 1% maastavietyjen malmimäärien maksimiarvosta, määrän ollessa korkeintaan 100,000 tonnia; tätä suurempiin määriin nähden noudatetaan alenevaa asteikkoa. Arvo määritellään purjehduskauden loputtua fob-hankinnoista maksetun keskihinnan mukaan.
Norjan hallituksen on annettava tiedoksi toisille sopimusvalloille ehdotus kaivossäännöksi kolme kuukautta ennen sitä päivää, jona se on määrätty tulemaan voimaan. Jos tämän ajan kuluessa joku tai jotkut näistä valtioista ehdottavat tehtäväksi muutoksia tähän sääntöön ennen sen sovelluttamista, on Norjan hallituksen tiedoitettava nämä ehdotukset toisille sopimusvalloille, jätettäviksi komissionin tutkittaviksi ja päätettäviksi; tässä komissionissa on yksi edustaja kustakin sopimusvaltiosta. Norjan hallituksen on kutsuttava koolle tämä komissioni, jonka on tehtävä päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa kokoontumisesta lukien. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
9 artikla.
Pidättäen itselleen oikeuden ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joihin Norjan Kansainliittoon liittyminen saattaa sen oikeuttaa tai velvoittaa, sitoutuu Norja olemaan perustamatta mitään laivastotukikohtaa 1 artiklassa mainituille alueille, ja sallimatta sellaisen perustamista, samoinkuin olemaan rakentamatta linnoitusta mainituille alueille, joita ei koskaan saa käyttää sotatarkoituksiin.
10 artikla.
Siihen mennessä kun korkeat sopimuspuolet tunnustavat jonkun Venäjän hallituksen ja Venäjä siten voi liittyä tähän sopimukseen, nauttivat Venäjän kansalaiset ja venäläiset yhtiöt samoja oikeuksia kuin korkeiden sopimuspuolten kansalaisetkin.
Vaatimukset, joita heillä mahdollisesti on 1 artiklassa mainittuihin alueihin nähden, ovat esitettävät 6 artiklan ja tämän sopimuksen liitteen määräämillä ehdoilla sekä Tanskan hallituksen välityksellä, joka suostuu tässä suhteessa avustamaan.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia, on ratifioitava.
Ratifioimisasiakirjat on talletettava Parisiin mahdollisimman pian.
Valtiot, joiden hallituspaikka on Euroopan ulkopuolella, voivat rajoittua ilmottamaan Parisissa olevan diplomaattisen edustajansa välityksellä Ranskan tasavallan hallitukselle, että he ovat ratifioineet sopimuksen ja on niiden siinä tapauksessa mahdollisimman pian lähetettävä ratifioimisasiakirjansa.
Tämä sopimus tulee voimaan 8 artiklan määräyksiin nähden sittenkuin kaikki allekirjoittaneet valtiot ovat sen ratifioineet, ja kaikissa muissa suhteissa samalla kertaa kuin sanotussa artiklassa mainittu kaivossääntö.
Ranskan tasavallan hallituksen on kutsuttava muita valtioita liittymään tähän sopimukseen, senjälkeen kuin se on asianomaisesti ratifioitu. Tämä liittyminen tapahtuu ilmoittamalla siitä nootilla Ranskan hallitukselle, jonka on toimitettava tästä tieto toisille sopimuspuolille.
Tämän vakuudeksi ovat yllämainitut valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Parisissa, 9 päivänä helmikuuta 1920, kahtena kappaleena, joista toinen annetaan H. M. Norjan Kuninkaan hallitukselle ja toinen jää talteen Ranskan tasavallan hallituksen arkistoon, ja on siitä annettava laillisesti pätevät kappaleet toisille sopimuksen allekirjoittaneille valtioille.
Liite.
1 §.
1) Kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulemisesta lukien ovat kaikki maa-alueita koskevat vaatimukset, jotka eri valtioiden hallituksille ovat esitetyt ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista, hakijan hallituksen toimesta ilmoitettavat näitä vaatimuksia tutkimaan asetetulle komisariolle. Tänä komisariona on oltava Tanskan kansalaisuuden omaava tuomari tai oikeusoppinut, jolla on siihen vaadittavat edellytykset ja jonka Tanskan hallitus määrää.
2) Tämän ilmoituksen on sisällettävä tarkka selostus vaaditun alueen rajoista, ja siihen on liitettävä vähintäin mittakaavassa 1 : 1,000,000 tehty kartta, jolle on selvästi merkitty vaadittu alue.
3) Ilmoitukseen on liitettävä maksuna 1 penny (1 d. ) jokaiselta vaaditun alueen acrelta (40 ha), vaatimusten tutkimisesta johtuvien kustannusten korvaukseksi.
4) Komisario voi vaatia hakijoilta muitakin asiakirjoja, kirjelmiä tai selvityksiä, jotka hän katsoo tarpeellisiksi.
5) Komisarion on tutkittava hänelle täten ilmoitetut vaatimukset. Tätä varten hän voi turvautua välttämättömäksi katsomaansa teknilliseen avustukseen ja tarpeen vaatiessa toimituttaa paikalla tapahtuvan tutkimuksen.
6) Komisarion palkkio määrätään Tanskan ja toisten asianosaisten valtioiden välisellä sopimuksella. Komisario määrää niiden avustajien palkkion, joita hän katsoo tarpeelliseksi käyttää.
7) Tutkittuaan vaatimukset laatii komisario raportin, jossa tarkasti määritellään ne vaatimukset, jotka hänen mielestään olisi heti tunnustettava oikeutetuiksi, sekä ne jotka hänen mielestään, joko niiden riidanalaisuuden tai jonkun muun syyn takia, olisi alistettava välitystuomiolla ratkaistavaksi, kuten jälempänä on mainittu. Komisarion on lähetettävä jäljennökset tästä raportista asianomaisille hallituksille.
8) Jos se rahasumma, joka 3) kohdan mukaisesti on talletettu, ei riitä korvaamaan vaatimusten tutkimisesta aiheutuneita kustannuksia, on komisarion, jos vaatimus hänestä näyttää oikeutetulta, heti määrättävä, minkä summan hakijan on vielä lisäksi maksettava. Tämän summan laskemisperusteena pidetään sen maa-alueen suuruutta, johon nähden hakijan oikeudet on tunnustettu.
Jos 3) kohdan mukaisesti talletetut summat nousevat edellämainittuja kustannuksia suuremmiksi, on ylijäämä käytettävä jälempänä mainitusta välitystuomiomenetelmästä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
9) Kolmen kuukauden kuluessa tämän pykälän 7 kohdassa mainitun raportin antamispäivästä lukien on Norjan hallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta ne hakijat, joiden vaatimuksen komisario on tunnustanut oikeutetuksi, saisivat saantotodistuksen, joka vakuuttaa heille yksinomaisen omistusoikeuden kysymyksessä olevaan alueeseen, tämän sopimuksen 1 artiklassa mainituilla alueilla nyt tai vastaisuudessa voimassaolevien lakien ja asetusten mukaisesti ja tämän sopimuksen 8 artiklassa mainitun kaivossäännön määräysten rajoittamana.
Siinä tapauksessa kuitenkin, että 8) kohdan mukaisesti on suoritettava lisämaksua, annetaan ainoastaan väliaikainen saantotodistus, josta tulee lopullinen sittenkuin hakija on suorittanut tämän lisämaksun Norjan hallituksen määräämän, sopivaksi katsotun ajan kuluessa.
2 §.
Vaatimukset, joita 1 pykälässä mainittu komisario jostakin syystä ei ole tunnustanut oikeutetuiksi, ratkaistaan seuraavien määräysten mukaan:
1) Kolmen kuukauden kuluessa edellisen pykälän 7) kohdassa mainitun raportin antamispäivästä lukien on jokaisen hallituksen, jonka kansalaisten esittämiä vaatimuksia ei ole hyväksytty, valittava välitystuomari.
Komisario on siten muodostetun tuomioistuimen puheenjohtaja. Äänien langetessa tasan on hänen äänensä ratkaiseva. Hän valitsee sihteerin, jonka tehtävänä on ottaa vastaan tämän pykälän 2) kohdassa mainitut asiakirjat sekä ryhtyä tuomioistuimen koollekutsumista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
2) Yhden kuukauden kuluessa 1) kohdassa mainitun sihteerin nimittämisestä lukien on hakijain hallitustensa välityksellä lähetettävä selostus, jossa tarkasti määritellään heidän vaatimuksensa ja jonka mukaan on liitetty kaikki asiakirjat ja todisteet, joita he haluavat vaatimustensa tueksi esittää.
3) Kahden kuukauden kuluessa 1) kohdassa mainitun sihteerin nimittämisestä lukien kokoontuu tuomioistuin Kööpenhaminaan harkitakseen sen tutkittavaksi alistettuja vaatimuksia.
4) Tuomioistuimen on kielenään käytettävä englanninkieltä. Asianosaiset voivat esittää sille kaikki asiakirjat ja todisteet omalla kielellään, mutta niihin on aina liitettävä englanninkielinen käännös.
5) Hakijoilla on oikeus, jos he sitä haluavat, esiintyä suullisesti tuomioistuimen edessä, joko itse tai asiamiehen kautta, ja tuomioistuimella on oikeus vaatia hakijoilta kaikkia tarpeellisiksi katsomiaan lisäselvityksiä, -asiakirjoja tai -todisteita.
6) Tuomioistuimen on, ennenkuin se alkaa asiaa käsitellä, vaadittava asianosaisilta rahatalletus tai muu vakuus siitä summasta, jonka se katsoo tarvittavan asianosaisten tuomioistuinkustannusosuuden suorittamiseksi. Tämän summan suuruutta määrätessään on tuomioistuimen ensi sijassa otettava huomioon vaaditun alueen pinta-ala. Se voi myös vaatia asianosaisia asettamaan lisätalletuksen, kun on kysymyksessä erityisiä kustannuksia vaativat asiat.
7) Välitystuomarien palkka lasketaan kuukaudelta ja sen vahvistavat asianomaiset hallitukset. Puheenjohtaja määrää sihteerin ja muiden tuomioistuimen palveluksessa olevien henkilöiden palkat.
8) Tuomioistuimella on tämän liitteen määräyksien asettamin rajoituksin oikeus itse määrätä, millaista menettelyä asiain käsittelyssä on noudatettava.
9) Vaatimuksia tutkiessaan on tuomioistuimen otettava huomioon:
a) kaikki soveltuvat kansainvälisen oikeuden määräykset;
b) oikeuden ja kohtuuden yleiset periaatteet;
c) seuraavat asianhaarat:
1) milloin hakija tai hänen saantomiehensä ovat ensimäisen kerran ottaneet haltuunsa vaaditun alueen;
2) milloin vaatimus on ilmoitettu hakijoiden hallitukselle;
3) missä määrin hakija tai hänen saantomiehensä ovat vaurastuttaneet ja käyttäneet hyväkseen hakijan vaatimaa aluetta. Tässä suhteessa on tuomioistuimen huomioonotettava ne olosuhteet tai rajoitukset, jotka vuosina 1914-1919 vallinneen sotatilan johdosta ovat voineet estää hakijoita viemästä perille vaatimuksiaan.
10) Kaikki tuomioistuinkustannukset on jaettava hakijoiden kesken tuomioistuimen määräämässä suhteessa. Jos 6 kohdan määräysten mukaisesti talletetut summat nousevat tuomioistuinkustannuksia suuremmiksi, on ylijäämä, siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi, maksettava takaisin niille henkilöille, joiden vaatimukset ovat hyväksytyt.
11) Tuomioistuimen on ilmoitettava päätöksistään asianosallisille hallituksille ja joka tapauksessa Norjan hallitukselle.
Norjan hallituksen on kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta lukien ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin antaakseen hakijoille, joiden vaatimukset tuomioistuin on hyväksynyt, tämän sopimuksen 1 artiklassa mainituilla alueilla voimassaolevien tai voimaantulevien lakien ja asetusten mukaiset saantotodistukset, joissa on myös otettu huomioon tämän sopimuksen 8 artiklassa mainittu kaivossääntö. Saantotodistukset eivät kuitenkaan ole lopullisesti päteviä, ennenkuin hakija on Norjan hallituksen määräämän, sopivaksi katsotun ajankuluessa suorittanut osuutensa tuomioistuinkustannuksista.
3 §.
Kaikkia niitä vaatimuksia, joita ei ole 1 pykälän 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu komisariolle, ja joita, sen jälkeen kun hän on ne hyljännyt, ei 2 pykälän mukaisesti ole alistettu tuomioistuimen tutkittaviksi, on pidettävä lopullisesti rauenneina.