4.1.2019

Esitiedot

A kaatui työmatkalla 9.11.2016, jolloin hänen vasen nilkkansa murtui. Vakuutuslaitos myönsi hänelle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia vasemman jalan ulkokehräksen murtuman johdosta.

Vasemman ulkokehräksen murtumaa hoidettiin kipsillä. Ultraäänitutkimuksessa todettiin A:n laskimoissa tuoretta tukosta ja säären laskimotulehduksen hoidoksi määrättiin Xarelto-lääkitys. Vakuutuslaitos pyysi asiassa tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnon kipsihoitoa seuranneen laskimotukoksen korvattavuuden osalta.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta katsoi lausunnossaan, että kipsihoidon seurauksena syntynyt laskimotukos ei ole todennäköisessä syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan eikä sen mahdollisia tutkimuksia ja hoitoa korvata työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Korvauslautakunnan perustelujen mukaan työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n mukaan korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa ei ole säädöksiä liittyen niin sanottuihin seurannaisvahinkoihin. Vamman ja sairauden syy-yhteyttä arvioidaan näin ollen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan. Todennäköistä syy-yhteyttä ei ole vahinkotapahtuman ja laskimotukoksen välillä, eivätkä sen tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuneet kustannukset näin ollen ole korvattavia työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella.

Vakuutuslaitos antoi tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnon mukaisen päätöksen asiassa.

A haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Tapaturma-asioiden muutoksenhalulautakunnan ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen A:n vasemman säären laskimotukoksesta ja sen johdosta määrätystä Xarelto-lääkkeestä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

A kaatui työmatkalla 9.11.2016 ja hänen vasen nilkkansa murtui. Vakuutuslaitos on myöntänyt hänelle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia vasemman jalan ulkokehräksen murtuman johdosta. Vasemman ulkokehräksen murtumaa on hoidettu kipsillä. Sairauskertomuksen 2.12.2016 mukaan A:lla on nyt viikon ajan ollut särkyä vasemmassa pohkeessa. Ultraäänitutkimuksessa on todettu laskimoissa tuoretta tukosta. Säären laskimotulehduksen hoidoksi on määrätty lääkettä Xarelto.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 15 §:n 1 momentin mukaan tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan työtapaturma ja ammattitauti siten kuin jäljempänä säädetään. Työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n mukaan vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:n mukaan tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Työtapaturma- ja ammattitautilain 36 §:n 1 momentin mukaan korvataan kustannukset vahingon vuoksi tarpeellisesta sairaanhoidosta.

Esitetyn selvityksen perusteella A:n vasemman säären laskimotukos syntyi vasemman ulkokehräksen murtumavamman edellyttämän kipsihoidon komplikaationa. A:n vasemmassa sääressä todettu laskimotukos on lääketieteellisesti todennäköisessä syy-yhteydessä 9.11.2016 sattuneen tapaturman seurauksena syntyneeseen vasemman jalan ulkokehräksen murtumaan ja sen hoitoon, ja näin ollen vasemman säären laskimotukos on korvattava työtapaturma -ja ammattitautilain 16 §:n nojalla. Laskimotukoksen hoidoksi määrätty lääke Xarelto on korvattava työtapaturma- ja ammattitautilain 36 §:n 1 momentin nojalla.

Asia ratkaistiin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen

Vakuutuslaitos haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että vakuutusoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen.

Vakuutuslaitos totesi pyytäneensä ratkaisunsa tueksi tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnon, esittäen omana kantanaan, että vahinkotapahtuman ja laskimotukoksen välillä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys. Tapaturma-asiain korvauslautakunta asettui lausunnossaan toiselle kannalle ja vakuutuslaitos päätyi lausunnon saatuaan ratkaisemaan asian tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnon mukaisesti. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja tapaturma-asiain korvauslautakunta päätyivät asiassa niin sanotun seurannaisvahingon tilanteessa saman lainkohdan tulkinnan osalta vastakkaisiin näkemyksiin ja vakuutuslaitos pyysi vakuutusoikeutta arvioimaan miten lainkohtaa oli tulkittava ja asia tulee ratkaista.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus ei muuttanut tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan 1.1.2016. Sitä ennen voimassa olleessa tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) ei ollut säännöstä niin sanottujen seurannaisvahinkojen korvaamisesta. Tästä huolimatta tapaturmavakuutuslain soveltamista koskevassa oikeuskäytännössä tapaturmasta johtuneen vamman seurauksena aiheutunut muu vamma tai sairaus on oikeuttanut korvaukseen, jos sen on tiedetty voivan kehittyä sitä edeltäneen tapaturmavamman seurauksena. Edelleen tapaturmaa hoidettaessa tai tutkittaessa syntyneiden komplikaatioiden on katsottu aiheutuneen tapaturmasta, jolloin ne ovat kuuluneet tapaturmavakuutuksen perusteella korvattavien vahinkojen piiriin (esimerkiksi KKO 2010:65 ja KKO 2011:29 ).

Vakuutusoikeus toteaa, että vaikka työtapaturma- ja ammattitautilakiin ei sisälly nimenomaista säännöstä, jonka mukaan seurannaisvahingot on korvattava työtapaturman aiheuttamana vammana tai sairautena, ei työtapaturma- ja ammattitautilaista tai sen esitöistä ilmene, että tapaturmavakuutuslakia koskevaa vakiintunutta oikeuskäytäntöä olisi ollut tältä osin tarkoitus muuttaa. Vakuutusoikeus katsoo, ettei tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan valituksenalaista päätöstä ole valituksessa esitetyt seikatkin huomioon ottaen syytä muuttaa.

Lainkohdat

Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 16 §, 17 § ja 36 § 1 mom.