9.4.2013

Esitiedot

B haki Kansaneläkelaitokselta elatustukea 1.4.2009 lukien vahvistetun elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella. Kansaneläkelaitos myönsi B:lle elatustukea elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella.

Elatusvelvollinen A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta vedoten siihen, ettei päätöksessä ollut huomioitu A:n käteisenä maksamia suorituksia.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Kun elatustukea maksetaan elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella Kansaneläkelaitokselle siirtyy oikeus elatusapuun maksetun elatustuen määrää vastaavalta osalta (takautumissaatava). Lapsella on oikeus saada takautumissaatavan ylittävä osa elatusavusta.

Elatusavun maksu on laiminlyöty, jos sitä ei ole maksettu erääntymispäivään mennessä ja vahvistetun rahamäärän suuruisena. Elatusavun maksuvelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun elatusvelvollinen on todistettavasti suorittanut maksun lähivanhemmalle, lapselle tai huollosta tosiasiallisesti vastaavalle henkilölle.

A ei ole esittänyt kuitteja valitusasiakirjoissa väittämistään suorituksista. Kansaneläkelaitoksen 27.4.2010 antaman lausunnon mukaan A on 29.3.2010 puhelimitse antanut Kansaneläkelaitokselle tiedon, että hän on maksanut elatusapua suoraan B:lle ja että näitä suorituksia ei ole valituksenalaisessa päätöksessä huomioitu. Kansaneläkelaitoksen mukaan A:ta on pyydetty toimittamaan näistä suorituksista maksukuitit.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toteaa, että A:n valitusasiakirjoissa esiin tuomista suorituksista ei ole esitetty selvitystä, eikä niitä siten voida ottaa huomioon elatusapusuorituksina.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että elatustukipäätöksessä tulee huomioida hänen maksamansa suoritteet.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

A:n elatusavun suorittamiseen ja elatusapuvelan määrään kohdistamat väitteet jätettiin tutkimatta.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut koskien elatustuen myöntämistä. Vakuutusoikeus totesi lisäksi, että vakuutusoikeudelle toimitettu uusi selvitys ja A:n vakuutusoikeudelle kertomat seikatkin huomioon ottaen A ei ole suorittanut B:lle elatusapua sitä koskevan tuomion ja päätöksen sekä lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti ja tähän nähden elatustuen myöntäminen B:lle 1.4.2009 alkaen on ollut perusteltua.

Elatusapuvelan määrää koskevien väitteiden osalta vakuutusoikeus toteaa seuraavaa:

Elatustukilain 1 §:n mukaan elatustukilain tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan alle 18-vuotiaan lapsen elatus elatustuella siten kuin elatustukilaissa säädetään. Elatustukilaissa säädetään myös elatusavun perimisestä silloin, kun elatustuki on maksettu lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) tarkoitetun elatusavun laiminlyönnin perusteella.

Elatustukilain 15 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen tulee antaa elatustuen myöntämistä, epäämistä, tarkistamista ja lakkauttamista koskevassa asiassa kirjallinen päätös elatustuen hakijalle, saajalle ja elatusvelvolliselle. Elatustuen takaisinperintää koskevassa asiassa päätös annetaan elatustuen saajalle, jolle elatustukea on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena.

Elatustukilain 19 §:n 1 momentin mukaan kun elatustukea maksetaan elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella, Kansaneläkelaitokselle siirtyy oikeus elatusapuun maksetun elatustuen määrää vastaavalta osalta (takautumissaatava). Lapsella on oikeus saada takautumissaatavan ylittävä osa elatusavusta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan sen jälkeen, kun Kansaneläkelaitos on antanut päätöksen elatustuen myöntämisestä elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella, sillä on oikeus periä elatusvelvolliselta kaikki maksamatta olevat elatusapuerät niille lapsen elatuksesta annetun lain 16 b §:n mukaisesti laskettuine viivästyskorkoineen. Kansaneläkelaitoksen oikeus elatusavun perimiseen jatkuu niin kauan kuin perittävissä olevaa takautumissaatavaa on jäljellä tai, jos kysymys on palkan ulosmittauksesta, kunnes ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 57 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet.

Saman pykälän 3 momentin mukaan elatusvelvollinen, joka on saanut tiedon elatustuen myöntämisestä, voi sinä aikana, kun oikeus elatusavun perimiseen kuuluu Kansaneläkelaitokselle, täyttää maksuvelvollisuutensa ainoastaan maksamalla elatusapuerät Kansaneläkelaitokselle.

Elatustukilain 15 § ja 19 § huomioon ottaen vakuutusoikeus katsoo, että elatustukilain nojalla annettavassa päätöksessä ei ratkaista elatusvelvollisen elatusapuvelan määrää. Vaikka Kansaneläkelaitos päätöksessään mainitseekin jäljellä olevan elatusapuvelan määrän, elatusapuvelan määrää koskeva osuus päätöksestä ei ole osa elatustukea koskevaa ratkaisua eikä elatustuesta annettuun päätökseen tuolta osin voi hakea muutosta valittamalla. Elatusapuvelan määrää koskevia erimielisyyksiä ei elatustukilain 15 § ja 19 § huomioon ottaen ratkaista elatustukilain nojalla, vaikka Kansaneläkelaitos voikin elatustukilain 19 §:n nojalla periä elatusvelvolliselta kaikki maksamatta olevat elatusapuerät niille lapsen elatuksesta annetun lain 16 b §:n mukaisesti laskettuine viivästyskorkoineen. A:n väitteet siitä, että hän olisi maksanut B:lle ja heidän lapselleen käteisenä elatusapua ja että nämä suoritukset tulisi ottaa huomioon elatusapuvelan määrässä, eivät edellä kerrotun perusteella kuulu vakuutusoikeuden toimivaltaan ja valitus jätetään tältä osin tutkimatta.

Lainkohdat

Elatustukilaki 1 §, 6 §, 15 § ja 19 §

Osasto

1