3.9.2007

Esitiedot

Kansaneläkelaitos tarkisti antamallaan päätöksellä A:n kansaneläkkeen 1.7.2004 lukien vuositulojen muutoksen vuoksi, koska ruotsalainen AMF Pension -eläkelaitos oli myöntänyt A:lle työmarkkinasopimuksiin perustuvan eläkkeen. Kansaneläkelaitoksen päätöksen perusteluissa todettiin, että Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten määräyksistä johtuen A:n eläkettä laskettaessa ei otettu huomioon seuraavia ulkomailta maksettavia etuuksia: inkomst-, tilläggs-, garanti- ja premiepension Ruotsista.

A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta tarkastuslautakunnalta ja kansaneläkelain 32 a §:n 2 momenttiin viitaten totesi, että AMF-eläkettä ei voida huomioida vuositulona, koska se ei perustu lakiin tai asetukseen eikä julkiseen eläkesääntöön. Siten ei AMF-eläkettä saa vähentää kansaneläkkeestä.

Tarkastuslautakunnan päätös

Tarkastuslautakunta hylkäsi valituksen.

Tarkastuslautakunnan perustelut

Jos kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos, kansaneläkkeen määrä on oikaistava tai kansaneläke lakkautettava.

Koska A:n kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos, kansaneläkkeen määrä on tullut oikaista.

Kansaneläkkeen määrään vaikuttavista tuloista säädetään kansaneläkelain 26 §:ssä. Suomessa kansaneläkkeen määrään vaikuttavat pääsääntöisesti henkilön muut eläketulot. Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon henkilön jatkuvasti saama työeläke Suomesta. Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon myös Suomen työeläkettä vastaava ulkomailta maksettava jatkuva etuus, ellei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu. Suomen kansaneläkkeen määrään eivät EU-asetuksen 1408/71 mukaan vaikuta Ruotsin ansioeläke, lisäeläke, takuueläke eikä palkkioeläke. Sen sijaan Ruotsista maksettavat työmarkkinaeläkkeet vaikuttavat kansaneläkkeen määrään. EU-asetus 1408/71 ei estä Ruotsista maksattavan AMF-eläkkeen huomioon ottamista.

Koska A:lle on myönnetty AMF-eläke 1.7.2004 lukien, on kansaneläke tullut tarkistaa 1.7.2004 lukien vuosituloissa tapahtuneen muutoksen vuoksi. AMF-eläke otetaan tulona huomioon kansaneläkkeessä, koska kyseessä ei ole asetuksen piiriin kuuluva eläke. Tästä syystä AMF-eläkkeen myöntäminen tai korotus aiheuttaa kansaneläkkeen tarkistusperusteen kansaneläkelain 32 a §:n 1 momentin perusteella.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta tarkastuslautakunnan päätökseen ja vaati kansaneläkkeensä määrän korottamista. A totesi, että tarkastuslautakunnan päätöksen mukaan kansaneläkkeen määrään eivät vaikuta Ruotsin ansioeläke, lisäeläke, takuueläke tai palkkioeläke. A:n työnantaja on ilmoittanut Salon STP-vakuutukseen, jotta hän saisi lisäeläkettä täytettyään 65 vuotta. A:n mukaan AMF-eläke on lisäeläke, joka ei EU-asetuksen 1408/71 mukaan saisi vaikuttaa kansaneläkkeen määrään riippumatta siitä, kuka lisäeläkkeen maksaa. A on katsonut Kansaneläkelaitoksen syrjineen Ruotsissa asuvia eläkeläisiä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tarkastuslautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Tarkastuslautakunnan päätöksessä mainitut perustelut.

Lisäksi vakuutusoikeus toteaa, että sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (jäljempänä sosiaaliturva-asetus) 4 artiklassa todetaan, että asetusta sovelletaan kaikkeen lainsäädäntöön, joka koskee artiklassa erikseen lueteltuja sosiaaliturvan aloja. Sosiaaliturva-asetuksen 1 artiklan j kohdassa on määritelty mitä lainsäädännöllä tarkoitetaan, ja siinä on muun muassa todettu, että käsitteeseen eivät sisälly nykyiset tai tulevat työmarkkinasopimusten määräykset riippumatta siitä, onko ne saatettu voimaan viranomaisten päätöksillä, jotka tekevät niistä pakollisia tai laajentavat niiden soveltamisalaa. Artiklassa tarkemmin säädettyjen edellytysten täyttyessä edellä mainittuja määräyksiä voidaan kuitenkin pitää sosiaaliturva-asetuksessa tarkoitettuna lainsäädäntönä, edellyttäen että jäsenvaltio on antanut julistuksen, jossa eritellään tämänkaltaiset järjestelmät, joihin sosiaaliturva-asetusta sovelletaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-57/1990 antamassaan tuomiossa todennut, ettei työmarkkinasopimukseen perustuvaa järjestelmää voida pitää sosiaaliturva-asetuksessa tarkoitettuna lainsäädäntönä, ellei jäsenvaltio ole antanut sosiaaliturva-asetuksen 1 artiklan j kohdan mukaista julistusta.

AMF Pension -eläkelaitos on myöntänyt A:lle eläkkeen Ruotsista 1.7.2004 lukien (jäljempänä AMF-eläke). Kyseinen lisäeläkejärjestely perustuu asiassa esitetyn selvityksen mukaan työnantaja- ja työntekijäjärjestön väliseen sopimukseen eli sosiaaliturva-asetuksen 1 artiklan j kohdassa tarkoitettuun työmarkkinasopimukseen. Ruotsi ei kuitenkaan ole antanut sosiaaliturva-asetuksen 1 artiklan j kohdan mukaista julistusta siitä, että työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimukseen perustuvat eläkejärjestelyt kuuluisivat sosiaaliturva-asetuksen soveltamisen piiriin. Näin ollen sosiaaliturva-asetuksen määräykset eivät estä sitä, että AMF-eläke otetaan Suomessa huomioon tulona kansaneläkettä määrättäessä, koska sosiaaliturva-asetusta ei sovelleta AMF-eläkkeeseen.

Sovelletut oikeusohjeet

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä, 1 art. j kohta, 4 art. ja 46 art.

Kansaneläkelaki 25 b §, 26 § 1 ja 5 mom. sekä 32 a § 1 mom.

Osasto

3