30.9.1997

X oli 19.4.1994 Kotkassa avopuolisonsa Y:n puolesta ollut suorittamassa Y:lle kuulunutta lehdenjakelutyötä ja palatessaan sanotusta työstä tullut ammutuksi. Vakuutusyhtiö ja tapaturmalautakunta olivat evänneet korvaukset, koska X ei ollut tuolloin ollut työsuhteessa lehdenjakoyhtiö Z:aan. Y, jolla oli voimassa oleva työsopimus Z:aan, haki vakuutusoikeudessa muutosta katsoen Z:n tienneen X:n toimineen aikaisemmin Y:n sijaisena ja siten olemalla reagoimatta hyväksyneen asian. Y katsoi X:n olleen TSL 10 §:n ja siten myös TVL:n tarkoittamalla tavalla työsuhteessa Z:aan. Asiakirjoista ja VakO:n hankkimasta selvityksestä ilmeni, että Z:llä oli ollut sijaisuuksia varten järjestely, jossa estyneet työntekijät saattoivat käyttää sijaisenaan Z:n erilliselle tuuraajalistalle nimeämiä henkilöitä, joilla oli voimassa oleva työsopimus Z:aan. Tämän lisäksi työnantajan edustaja oli jossain määrin tietoinen myös perheenjäsenten käytöstä jakelutyöhön. Y ei ollut 19.4. ilmoittanut työnantajalle X:n toimimisesta hänen sijaisenaan eikä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin ollut hyväksyttävää syytä. Myöskään työn laadun ja luonteen perusteella eikä muutoinkaan voitu katsoa Z:n hiljaisesti hyväksyneen Y:n käyttämistä X:n sijaisena. Tapaturmalautakunnan päätöstä ei muutettu. Korkein oikeus ei 10.5.1999 antamassaan päätöksessä (KKO:1999:55) muuttanut vakuutusoikeuden päätöksen lopputulosta.