3.4.2025

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy rikkoi työehtosopimusta alentaessaan A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n ja J:n työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitetun peruspalkan määrää 1.5.2022 ja 1.5.2023 lukien
2. vahvistaa, että XJ Oy oli velvollinen maksamaan A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle ja J:lle

• ajalta 1.5.2022 — 1.5.2023 työehtosopimuksen 7§:ssä tarkoitettua peruspalkkaa, joka määrältään vastasi heille tosiasiassa maksettua peruspalkkaa lisättynä määrällä, joka vastasi yhtä prosenttia 1.5.2022 voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesta kyseisen henkilön palkkaryhmän mukaisesta taulukkopalkasta ja
• 1.5.2023 lukien työehtosopimuksen 7§:ssä tarkoitettua peruspalkkaa, joka määrältään vastasi heille tosiasiassa maksettua peruspalkkaa lisättynä määrällä, joka vastasi kahta prosenttia 1.5.2023 lukien kulloinkin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesta kyseisen henkilön palkkaryhmän mukaisesta taulukkopalkasta ja

1. velvoittaa vastaajan ja kuultavan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 14.548,43 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kannevaatimuksissa mainituille työntekijöille oli maksettu pakkaus- ja kypsytystehtävien hallinnan perusteella monityötaitoisuuslisää 2 % taulukkopalkasta laskettuna. Työtehtävät tai töiden edellyttämä hallinta eivät muuttuneet ylipäätään tai ainakaan vähemmän vaativiksi 1.5.2022 taikka 1.5.2023 eikä työntekijöiden ammatinhallinta vähentynyt. Pussitustyövaihe oli sinänsä vähentynyt, mutta toisaalta työkuvaan oli myös tullut uusia tehtäviä.

Työnantajalla ei ollut näissä olosuhteissa perustetta yksipuolisesti alentaa työntekijöiden 7 §:ssä tarkoitetun peruspalkan määrää vähentämällä siitä monityötaitoisuuslisää vastaavaa määrää. Pelkästään organisaatiomuutos tai muutkaan vastauksessa vedotut seikat eivät oikeuttaneet alentamaan peruspalkkaa. Edellä olevasta seuraa, että kannevaatimus 1 tulee hyväksyä.

Lisäksi tulee vahvistaa kannevaatimuksen 2 mukaisesti työntekijöiden oikeus peruspalkkaan laskettuna siten, että heille olisi edelleen maksettu 2 %:n suuruista monityötaitoisuuslisää laskettuna taulukkopalkasta.

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.875 eurolla korkoineen.

Perusteet

Meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä työehtosopimuksen mukainen monityötaitoisuuslisä ei ole kantajan väittämällä tavalla osa työntekijän peruspalkkaa, vaan se on peruspalkasta erillinen lisä, josta sovitaan paikallisesti ja jota maksetaan, jos sovitun lisän maksamisen edellytykset täyttyvät. Jos sovitun lisän maksamisen edellytykset poistuvat esimerkiksi organisaatiomuutoksen seurauksena, kuten tässä tapauksessa, myös maksamisen perusteet lakkaavat ja näin ollen myös lisän maksaminen lakkaa.

Monityötaitoisuuslisän käyttöönotto edellyttää osapuolten sopimista. Tämä on todettu ETL:n ja SEL:n tekemissä yhteisessä uutta palkkaryhmittelyä koskevassa soveltamisohjeessa (24.11.1998). Soveltamisohjeessa on myös mainittu, että lisä korottaa peruspalkkaa ja huomioidaan maksettaessa korotettuja palkkoja lain tai työehtosopimuksen perusteella. Peruspalkkaa on tässä yhteydessä käytetty osoittamaan sitä, että lisä korottuu esimerkiksi yleiskorotusten yhteydessä ilman erillistä sopimista. Kyse on kuitenkin palkkaryhmittelyn mukaisesta taulukkopalkasta erillisestä lisästä, jonka maksuperusteet määräytyvät paikallisen sopimisen perusteella. Mikäli monityötaitoisuuslisää ei ole otettu työpaikalla käyttöön, eli monityötaitoisuuslisään oikeuttavia työtehtäviä ei ole ”todettu” eikä lisästä paikallisesti sovittu, ei lisää makseta.

Monityötaitoisuuslisätyöryhmän päätöspöytäkirjassa (7.6.2007) on mainittu, että perustehtävä voi muuttua. Perustehtävä voi muuttua esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa tietyn linjan tai koneen käyttäminen lakkaa. Tällöin myös mahdollisesti maksettavan monityötaitoisuuslisän perusteet poistuvat ja lisän maksaminen siltä osin päättyy. Näin on toimittu Äänekosken tuotantolaitoksella myös muissa tapahtuneissa toimenkuvien muutoksissa, esimerkiksi vuonna 2011, kun keittäjän ja haihduttamon toimenkuvat ovat muuttuneet ja monityötaitoisuuslisä on poistunut niiden osalta.

Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisästä ei ole työehtosopimuksessa tarkempia määrityksiä tai ehtoja. Lisän käytännön sovellutus tehdään siten työpaikoilla. Kyseessä on palkkaa korottava tekijä, joka huomioidaan henkilökohtaisena lisänä. Monityötaitoisuuslisää on maksettu X Oy:n Äänekosken tehtaan paikallisessa sovellutuksessa siitä, että työntekijä hallitsee ja tekee oman tehtävänkuvan ulkopuolisten osastojen töitä. Kyse on ollut muunlaisesta osaamisesta kuin vain työntekijän perustoimenkuvaan kuuluvasta osaamisesta. Tämän lisäksi henkilön on tullut myös todella työskennellä toisella osastolla edellytetyllä tavalla.

Organisaatiomuutoksen jälkeen pakkaustiimin työntekijöiden toimenkuva on muuttunut siten, että siihen sisältyy sekä pakkaamon tehtävät että kypsytyksen tehtävät. Koska lisää ei makseta perustehtävän mukaisista töistä, poistui kypsytys monityötaitoisuuslisä tuotepakkaajilta asteittain kahdessa osassa 1.5.2022 ja 1.5.2023. Monityötaitoisuuslisä muilta osin jäi voimaan.

Pakkaamo-osaston ja kypsytysosaston yhdistyminen samaksi osastoksi on aiheuttanut muutosta myös käytännön työhön. Muutoksen jälkeen esimerkiksi resurssitarpeisiin on voitu paremmin vastata (työnkuvan muututtua) ja töiden organisointi ja joustavuus on saatu paremmin järjestettyä — esimerkiksi tiedonkulku on huomattavasti parantunut ja myös työntekijöiden työhyvinvointiin (esimerkiksi pakkotahtisuuden väheneminen) on voitu saavuttaa parannuksia. Työntekijät työskentelevät useammin ja joustavammin sekä pakkaus- että kypsytystehtävissä, myös tämä on konkreettinen ero aiempaan. Kypsytyksen työnkuva oli ennen organisaatiomuutosta muuttunut yksipuolisemmaksi ja pakkotahtisemmaksi johtuen suorapakkuun lisääntymisestä.

Muutoksen jälkeen työntekijät eivät enää ole työskennelleet kahdella eri osastolla, vaan joustavasti yhden osaston sisällä. Kyse ei ole ollut vain teknisluonteisesta muutoksesta, vaan muutoksesta, joka on vaikuttanut myös työntekijöiden päivittäisen työn tekemiseen. Muutoksen vuoksi monityötaitoisuuslisän maksamisen perusteet ovat poistuneet, koska työntekijä ei ole enää hallinnut oman osastonsa ulkopuolisia tehtäviä, vaan ainoastaan perustoimenkuvansa mukaiset tehtävät. Työntekijä ei myöskään ole työskennellyt vaaditulla tavalla toisella osastolla, vaan ainoastaan yhdellä osastolla.

Näin ollen monityötaitoisuuslisän paikallisesti sovitut lisän maksamisen perusteet ovat poistuneet tehtävien uudelleenorganisoinnin yhteydessä, eikä työnantajalla ole ollut enää tämän jälkeen velvollisuutta maksaa monityötaitoisuuslisää paikallisen sopimuksen perusteella.

Kanteessa on esitetty, etteivät työtehtävät tai töiden edellyttämä hallinta ole muuttuneet ylipäätään tai ainakaan vähemmän vaativiksi 1.5.2022 taikka 1.5.2023. Kantajan mukaan työnantajalla ei ole näissä olosuhteissa ollut perustetta yksipuolisesti alentaa työntekijöiden palkkaa monityötaitoisuuslisää vastaavalla määrällä. Tehtävien vaativuuden muuttuminen tai muuttumattomuus ei ole muutoksen arvioinnin kannalta relevanttia, sillä monityötaitoisuuslisää ei ole maksettu tehtävän vaativuuden perusteella, vaan työntekijän usean eri osaston töiden hallinnasta, eli monityötaitoisuudesta.

Joka tapauksessa kypsytystyö oli muuttunut vähemmän vaativaksi jo ennen muutosta. Tämä johtui raskaan pussitustyövaiheen merkittävästä vähentymisestä, kun juustonkäsittelytyö oli yksipuolistunut ja pakkotahtistunut vuosien 2020 — 2021 aikana toteutetun kypsytystavan muutoksen johdosta. Myös pakkaamon osalta työt olivat yksinkertaistuneet. Tämä oli osasyy siihen, että muutosneuvottelut käynnistettiin ja niiden jälkeen tiimit yhdistettiin. Näin ollen tehtävissä oli tapahtunut muutos ja tehtävien vaativuus oli alentunut.

Maksamisedellytysten lakattua työnantaja on päättänyt yksipuolisesti kuitenkin jatkaa lisän maksamista osittain 1.5.2022 ja osittain 1.5.2023 saakka. Tämä on perustunut työnantajan yksipuoliseen päätökseen, ja kyse on ollut määräaikaisesta päätöksestä.

Monityötaitoisuuslisän maksaminen on perustunut täysin työehtosopimukseen ja sen perusteella paikallisesti tehtyyn sopimukseen. Tällaisessa tapauksessa lisä myös säilyttää alkuperäisen maksuperusteensa, eikä muutu muulla perusteella maksettavaksi lisäksi. Lisää on maksettu työntekijöille erillisenä lisänä, eikä osana muuta palkkaa. Maksetulla monityötaitoisuuslisällä ei ole ollut myöskään mitään muuta liityntää työntekijän työsuhteen ehtoihin, eli kun lisän maksamisen edellytykset ovat poistuneet, myös lisä poistuu. Työnantaja ei ole oikeudettomasti yksipuolisesti alentanut työntekijän palkkaa kantajan väittämällä tavalla.

Asiassa tulee huomioida asiassa ennen oikeudenkäyntiä X Oy:n tekemä sovintotarjous (työnantajan esitys erimielisyysneuvotteluissa 25.4.2023: 1 % monityötaitoisuuslisää ja 1 % henkilökohtaista palkanlisää kanteessa tarkoitetuille työntekijöille), jonka hyväksymällä kantaja olisi vastaajan ja kuultavan näkemyksen mukaan päässyt samaan rahalliseen lopputulokseen kuin tällä oikeudenkäynnillä. Kantaja on itse aiheuttanut turhia oikeudenkäyntikuluja asiassa.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muistiot 5.4.2019 ja 26.1.2021
2. Viisi perehdytyslomaketta

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. ETL:n työmarkkinatiedote 24.11.1998, ETL-SEL Soveltamisohje monityötaitoisuuslisästä
2. Muistio monityötaitoisuuslisästä v. 2021 (päiväys 18.1.2021 ja 26.1.2021)
3. Tuotepakkaajatyöntekijän toimenkuva muutoksen jälkeen
4. Muistio 15.5.2007 monityötaitoisuuslisätyöryhmän päätöspöytäkirja
5. Sähköpostiviesti, pääluottamusmiehen vastaus työnantajan sovintotarjoukseen 3.5.2023

Kantajan henkilötodistelu

1. F, luottamusmies, todistelutarkoituksessa

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. K, tehtaanjohtaja, X Oy:n Äänekosken tehdas
2. L, Head of Employee Relations, X Oy

Perustelut

Henkilötodistelu

Kantajan puolelta on kuultu todistelutarkoituksessa luottamusmies F:ää. Vastaajan ja kuultavan nimeäminä todistajina on kuultu tehtaanjohtaja K:ta ja työsuhdejohtaja L:ää.

F on kertonut työskennelleensä X Oy:n Äänekosken tehtaalla tuotepakkaajana lokakuusta 2010 lukien. Hän oli työskennellyt myös kypsytyksessä ja saanut monityötaitoisuuslisää. F oli toiminut muun ohella pakkaamon ja kypsytyksen työntekijöiden luottamushenkilönä vuodesta 2018 alkaen. Ennen osastojen yhdistymistä pakkaamossa oli työskennellyt 15 ja kypsytyksessä kahdeksan vakituista työntekijää.

F on kertonut, että monityötaitoisuuslisä oli otettu käyttöön, jotta työnantaja pystyi käyttämään joustavammin työntekijöitä esimerkiksi äkillisissä sairaustapauksissa. Työntekijät olivat näin saaneet pienen palkanlisän. F:n luottamushenkilöaikana ei ollut ollut paikallisesti sovittuna päätöspöytäkirjaan 15.5.2007 (V4) kirjattua seikkaa, jonka mukaan ”perustehtävä voi muuttua ja muutosta tarkastellaan tapauskohtaisesti”. F ei ole osannut kertoa tarkemmin mainitusta vuoden 2007 pöytäkirjasta.

Monityötaitoisuuslisän maksamisen osalta oli aiemmin toimittu vuoden 2007 pöytäkirjassa todetun mukaisesti eli osaamistarve ja käyttö oli tarkastettu kuuden kuukauden jaksoissa. Päätösmuistiossa 5.4.2019 (K1) oli sovittu, että monityötaitoisuuslisä maksettiin, kun työntekijä hallitsi osaston työn. Tällöin oli sovittu myös siitä, että työn hallinta osoitettiin perehdytyslomakkeella (K2), jonka opastaja ja opastettava täyttivät. Kaikki perehdytyslomakkeissa mainitut tehtävät tuli osata, jotta oikeus lisään syntyi. Tämä oli lisännyt hyvin laajasti henkilön osaamista. Työvaiheet olivat vuosien varrella lisääntyneet ja toimenkuvat kasvaneet. Monityötaitoisuuslisän maksuperusteita tarkasteltiin työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain kehityskeskustelussa, jotta varmistettiin työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Tästä toimintamallista oli kirjaus päätösmuistiossa 18.1. ja 26.1.2021 (K1/V2). Saman muistion mukaisesti monityötaitoisuuslisää maksettiin edelleen seuraavista tehtävistä: tuotevalmistus, paloilmoitinjärjestelmän hoitaja, pakkaamon murukoneen käyttö ja käyttäjäkunnossapito.

F:n luottamushenkilöaikana peruspalkkaa ei ollut aiemmin alennettu monityötaitoisuuslisä poistamalla. Työnantaja ei ollut missään vaiheessa irtisanonut monityötaitoisuuslisää koskevaa paikallista sopimusta. Myöskään ei ollut yhdessä todettu, että monityötaitoisuuslisää ei enää maksettaisi, vaan työnantaja oli näin yksipuolisesti päättänyt.

Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen tapahtuneen muutoksen johdosta tehtävän vaativuus oli F:n mukaan kasvanut huomattavasti, koska kaksi aivan erilaista toimenkuvaa ja osastoa oli yhdistetty yhdeksi pakkaustiimiksi. Yhtään linjaa tai konetta ei ollut lakkautettu. Tehtävään oli tullut haastavuutta, koska ei ollut olemassa minkäänlaista säännönmukaista työvuorokiertoa, ja toimenkuva oli kasvanut merkittävästi. Työnantaja ei vieläkään teettänyt kaikilla työntekijöillä koko tehtävänkuvaa, sillä kaikki eivät kokonaisuutta hallinneet, ja tästä syystä työn tulisi F:n mukaan olla monityötaitoisuuslisän piirissä.

K on kertonut toimineensa X Oy:n Äänekosken tehtaan tehtaanjohtajana vuosina 2002 — 2012 ja jälleen vuodesta 2017 lukien. Monityötaitoisuuslisä oli tehtaalla otettu käyttöön vuonna 2007, ja siitä alkaen sitä oli käsitelty vuosittaisissa monityötaitoisuuspalavereissa, joihin K oli osallistunut työnantajan edustajana.

Monityötaitoisuuslisää käyttöönotettaessa vuonna 2007 K ja luottamushenkilö olivat ensin käyneet läpi peruspalkkaluokat ja mitkä ne kussakin tehtävässä tehtaalla olivat sekä kuinka niillä pystyi työuralla etenemään. Pöytäkirjaan (V4) oli kirjattu SEL ry:n luottamushenkilön pyynnöstä, että ”palkkaluokat ovat kohdallaan…saavutettu etuisuus ei kosketa”, millä oli tarkoitettu, että peruspalkkaan ei monityötaitoisuuslisän käyttöönoton yhteydessä koskettaisi. Monityötaitoisuuden perusteista oli sovittu, että oikeus lisään syntyi, kun toisen tiimin jäsen suoritti näytön toisen tiimin työkokonaisuudesta ja oli ollut käytettävissä tähän tehtävään edellisen puolen vuoden aikana. Ainoa poikkeus tähän oli ollut murukone, joka oli ollut pakkaustiimin sisäinen monimutkaisempi laite ja jonka käytön vain pieni osa työntekijöistä oli hallinnut. Toisen tiimin töiden opettelu oli perustunut vapaaehtoisuuteen, mutta toisaalta tehtäviä opettelemaan lähtenyt työntekijä oli sitoutunut olemaan toisen tiimin käytettävissä ja pitämään osaamistaan yllä.

Saman päätöspöytäkirjan (V4) kirjauksella, jonka mukaan ”perustehtävä voi muuttua, muutosta tarkastellaan tapauskohtaisesti”, oli tarkoitettu sitä, että prosessin tai valmistuksen muuttuessa myös perustehtävä saattoi muuttua. Tällaisia muutostilanteita oli ollut ja niiden johdosta myös monityötaitoisuuslisän perusteisiin oli tullut muutoksia. Monityötaitoisuuslisä oli poistunut käytöstä esimerkiksi, kun keittäjän tehtävä oli siirtynyt toisen työehtosopimuksen piiriin. Myös valmistuksen tehtävä oli lakannut olemasta sellaisenaan, kun puolet tehtävästä oli siirtynyt keittäjän toimenkuvaan ja jäljelle jääneen tehtävän nimeksi oli tullut kypsytys. Haihduttamon tehtävä oli niin ikään siirtynyt toisen työehtosopimuksen piiriin, eikä se enää muutoksen jälkeen ollut monityötaitoisuuslisän piirissä.

Vuonna 2019 oli tarkennettu, että monityötaitoisuuden maksuperuste tarkasteltiin vuosittain kehityskeskustelussa, kun aiemmin käytössä ollut mahdollisuus puolivuosittaiseen tarkasteluun oli toteutunut vain harvoin. Edelleen vuonna 2019 perehdytyslomakkeiden päivittämisen myötä oli täsmennetty, että täytetty perehdytyslomake osoitti näytön tehtävään. Aiemminkin oli edellytetty näyttöä tehtävien hallinnasta, ja kirjauksella perehdytyslomakkeista oli täsmennetty asiaa. Monityötaitoisuuslisää oli saanut vuodesta 2007 lukien siten kuin oli kirjattu päätösmuistioon 18.1. ja 26.1.2021 eli kun henkilö hallitsi toimenkuvansa mukaiset tehtävät, hän oli oikeutettu monityötaitoisuuslisään toisen osaston töiden hallinnasta. Lähtökohtaisesti ”osasto” ja vuoden 2007 pöytäkirjassa käytetty termi ”tiimi” olivat tarkoittaneet samaa asiaa.

Monityötaitoisuuslisästä oli keskusteltu yhteistoimintaneuvotteluissa vuonna 2021 kahteen otteeseen, ja tuolloin oli käyty läpi työnantajan kanta, jonka mukaan tiimien yhdistyessä tiimin sisäisestä työstä ei ollut enää tarvetta maksaa monityötaitoisuuslisää. Työntekijäpuolen kanta oli ollut, että vanhojen lisien tulisi pysyä voimassa. Työnantajapuoli oli tullut neuvotteluissa vastaan siten, että lisä oli lopulta poistunut asteittain keväällä 2022 ja 2023, eikä vastaavaan aikaan tulevien palkankorotusten johdosta kenenkään euromääräinen palkka näin ollen ollut laskenut. Monityötaitoisuuslisää koskevaa sopimusta ei ollut irtisanottu, vaan kysymys oli ollut vastaavanlaisista muutoksista kuin mitä oli aiemminkin tapahtunut.

Ennen vuoden 2021 muutoksia pakkaamon perustoimenkuvan mukaisiin tehtäviin oli kuulunut muun ohella Aura-pakkauslinjojen hallinta, kirjaukset järjestelmiin ja varastonhallinta. Vuoden 2021 muutoksille oli ollut tarvetta, sillä kypsytysprosessi oli muuttunut ja juustojen pussitusvaiheesta oli jäänyt pois noin 70 prosenttia. Kypsytystyö oli tämän johdosta keventynyt ja toisaalta myös yksipuolistunut, ja myös henkilöstömäärä oli vähentynyt. Poissaolotilanteissa kypsytykseen oli tarvittu apua pakkaamon tiimistä. Pakkaamossa työ oli keventynyt mutta toisaalta varastonhallinnan osalta monimutkaistunut ja työmäärä lisääntynyt. Ennen muutosta pakkaamossa oli työskennellyt 15 ja kypsytyksessä viisi vakituista työntekijää. Se, että oli kaksi eri tiimiä, kaksi eri työvuorolistaa ja kaksi eri esihenkilöä, oli aiheuttanut kitkaa henkilöstössä.

Vuoden 2021 yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen tuotepakkaajan toimenkuvaa (V3) oli päivitetty siten, että siihen oli lisätty kypsytyksen tehtävät. Samassa yhteydessä oli perustettu neljä varastonhoitajan tehtävää tuotepakkaajan tehtävää korkeampaan palkkaluokkaan, ja tuotepakkaajan toimenkuva oli keventynyt varastonhallinnan siirryttyä varastonhoitajille. Tuotepakkaajan tehtävä, joka oli ollut palkkaluokassa 5, ei ollut muuttunut kokonaisuutena vaativammaksi, sillä vaativin varastohallinnan osuus oli jäänyt tehtävästä pois. Vaikka työpisteitä oli aiempaa enemmän, tuotepakkaajille tulleet kypsytyksen tehtävät, jotka olivat myös olleet palkkaluokassa 5, eivät olleet vaativampia, ja niitä oli tehty samanlaisilla laitteilla ja ohjelmilla kuin pakkaamossa.

L on kertonut osallistuneensa Äänekosken tehtaan yhteistoimintaneuvotteluihin. Yhteistoimintaneuvotteluissa toimintaa oli järjestelty uudelleen aiemmin käyttöön otettua uutta Aura-juuston kypsytystapaa, suorapakkausta, tukevaksi. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli keskusteltu monityötaitoisuuslisästä, koska tarkoituksena oli ollut yhdistää kypsytys- ja pakkaustiimien kaksi erilaista toimenkuvaa ja poistaa monityötaitoisuuslisä tästä syystä vaiheittain. X Oy:n eri tehtailla oli erityyppisiä paikallisia sovellutuksia monityötaitoisuuslisästä erilaisista toimintaympäristöistä ja tarpeista johtuen. Monityötaitoisuuslisä oli aina mielletty erilliseksi lisäksi, ei osaksi peruspalkkaa.

Arvio ja johtopäätökset

Meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 7 §:n mukaan 3. palkkaryhmän vaativimmissa työtehtävissä sekä monityötaitoisille työntekijöille maksetaan taulukon 1 — 5 % ylittävää peruspalkkaa. Tällaiset työtehtävät todetaan paikallisissa neuvotteluissa. Palkkaryhmissä 5 ja 6 monityötaitoisuus määräytyy kuten 3. palkkaryhmässä.

Asiassa on selvitetty, että X Oy:n Äänekosken tehtaalla monityötaitoisuuslisä on otettu käyttöön vuonna 2007. Päätöspöytäkirjan 15.5.2007 mukaan (V1) 1 tai 2 prosentin suuruisen lisän on voinut saada, kun toisen tiimin jäsen on suorittanut näytön toisen tiimin työkokonaisuudesta ja on ollut käytettävissä edellisen puolen vuoden aikana tässä tehtävässä. Vuoden 2007 jälkeen lisää on käsitelty säännöllisesti monityötaitoisuuspalavereissa työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Lisän peruste on säilynyt samanlaisena sen käyttöönotosta alkaen (K). Päätösmuistioon 5.4.2019 (K1) maksuperusteet on kirjattu seuraavasti: ”Kun henkilö hallitsee toimenkuvansa mukaiset tehtävät, hän on oikeutettu monityötaitoisuuslisään toisen osaston töiden hallinnasta (2 %/osasto) sekä henkilö tekee kyseistä tehtävää toistuvasti (useamman kerran vuodessa).”

Vuonna 2019 on myös päivitetty osastot, joiden töiden hallinnasta monityötaitoisuuslisää on voinut saada (muun ohella pakkaamo ja AURA kypsytys). Ainoa poikkeus, jolloin monityötaitoisuuslisää on saanut osaston sisällä, on ollut monimutkaisemman murukoneen käyttö (K, K1/V2). Vuonna 2019 on myös sovittu, että jatkossa monityötaitoisuus osoitetaan perehdytyslomakkeella ja että henkilön kanssa tarkastellaan monityötaitoisuuden maksuperuste kehityskeskusteluissa vuosittain. Kirjaukset eivät ole tältä osin muuttuneet tammikuussa 2021 (K1/V2).

Kanteessa tarkoitetut henkilöt ovat työskennelleet X Oy:n Äänekosken tuotantolaitoksella palkkaryhmissä 5 ja 6. He ovat saaneet monityötaitoisuuslisää pakkaamo- ja kypsytystehtävien hallinnasta.

Äänekosken tuotantolaitoksella on toukokuussa 2021 käyty yhteistoimintaneuvottelut, joiden jälkeen toteutetussa organisaatiomuutoksessa kypsytysosasto ja pakkaamo-osasto on yhdistetty samaksi osastoksi. Kypsytyksen valmistuksenohjaajat ovat siirtyneet pakkaustiimiin tuotepakkaajiksi, ja toimenkuvat on yhdistetty siten, että tuotepakkaajan tehtävään on lisätty kypsytyksen tehtävät. Monityötaitoisuuslisä on poistunut kanteessa tarkoitetuilta työntekijöiltä portaittain vuosien 2022 ja 2023 aikana. Työnantajapuoli on katsonut, että sinänsä edelleen voimassa olevaan paikalliseen sopimukseen perustuvat lisän maksamisedellytykset ovat kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden kohdalla poistuneet, kun organisaatiomuutoksen johdosta aiemmin lisään oikeuttavat tehtävät ovat tulleet osaksi työntekijöiden perustoimenkuvaa.

Kanteessa on vedottu siihen, että työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettu monityötaitoisuudesta maksettava 1 — 5 prosentin lisä on osa peruspalkkaa. Koska lisää maksetaan työntekijän ammatinhallinnan ja osaamisen perusteella eikä työtehtävissä tai työntekijöiden ammatinhallinnassa ole tässä tapauksessa tapahtunut muutosta, maksetun peruspalkan määrää ei kantajan mukaan ole voitu alentaa.

Työnantajapuolen mukaan monityötaitoisuuslisä on palkkaryhmittelyn mukaisesta taulukkopalkasta erillinen lisä, jonka maksuperusteet määräytyvät paikallisen sopimisen perusteella. Määräyksen viittauksella peruspalkkaan on työnantajapuolen mukaan tarkoitettu sitä, että lisä korottuu esimerkiksi yleiskorotusten yhteydessä ilman erillistä sopimista. Jos monityötaitoisuuslisän paikallisesti sovitut maksuperusteet poistuvat, lisän maksaminen siltä osin päättyy.

Riidanalainen määräys monityötaitoisuuslisästä on otettu työehtosopimukseen vuonna 1998. Määräyksen soveltamisohjeessa 24.11.1998 (V1) on todettu seuraavaa: ”Liitot ovat sopineet uuden palkkaryhmäkohtaisen työn vaativuus ja monityötaitoisuuslisän, joka on ohjetuntipalkasta laskettuna 1 — 5 prosenttia. Lisän käyttöönotto edellyttää osapuolten sopimista. Liitot korostavat, että lisän käyttöä harkittaessa tulee verrata keskenään aina kyseisen palkkaryhmän piirissä olevia työtehtäviä ja, että kaikille työntekijöille maksetaan näin sovittua lisää samalla perusteella. Mikäli yrityksessä jo maksetaan erillisiä lisiä, huomioidaan ne lisiä määriteltäessä. Lisä korottaa peruspalkkaa ja huomioidaan maksettaessa korotettuja palkkoja lain tai työehtosopimuksen perusteella.”

Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, mitä työehtosopimukseen osalliset ovat tarkoittaneet sopiessaan monityötaitoisuuslisän korottavan peruspalkkaa ja millä perustein lisällä korotettua peruspalkkaa voidaan alentaa. Sinänsä soveltamisohjeessa käytetään nimenomaisesti käsitettä ”lisä”, ja lisän peruspalkkaa korottava vaikutus tuodaan esiin samassa yhteydessä, kun todetaan lisän huomioimisesta korotettuja palkkoja maksettaessa. Työtuomioistuin pitää joka tapauksessa selvänä, että paikallisesti sovitut lisän maksuperusteet voivat työntekijän kohdalla lakata, jolloin myös työntekijän oikeus lisään päättyy. X Oy:n Äänekosken tehtaalla on edellä todetusti sovittu, että lisää maksetaan työntekijän oman toimenkuvan mukaisten tehtävien ulkopuolisten, toisen osaston töiden hallinnasta, jos henkilö tekee kyseistä tehtävää useamman kerran vuodessa. Lisän maksuperusteita on ollut tarkoitus tarkastella ainakin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Tässä asiassa on kuitenkin kyse tilanteesta, jossa lisän maksuperusteet ovat lakanneet organisaatiomuutoksen johdosta, ei työntekijöiden töiden hallinnassa tai työtehtävien suorittamisessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Aiemmin monityötaitoisuuslisään oikeuttavat tehtävät kuuluvat nyt työntekijöiden perustoimenkuvaan (V3). Tällaisten tilanteiden varalta osapuolet eivät ole erikseen sopineet mitään.

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti kanteessa tarkoitetuille monityötaitoisille työntekijöille on ennen organisaatiouudistusta maksettu taulukkopalkkaa tässä tapauksessa 2 prosenttia ylittävää peruspalkkaa. Monityötaitoisuuslisän käyttöönotto on kuitenkin edellyttänyt paikallisten osapuolten sopimista. Lisän maksuperusteet ovat määräytyneet paikallisesti sovitulla tavalla. X Oy:n Äänekosken tehtaalla sovitun paikallisen sovellutuksen tarkoituksena on esitetyn selvityksen perusteella ollut mahdollistaa työntekijöiden käyttäminen joustavammin eri osastoilla ja tehtävissä. Tästä syystä lisää on sovittu maksettavan toisen osaston töiden hallinnasta ja säännöllisestä suorittamisesta. Kun aiemmin lisään oikeuttaneet tehtävät kuuluvat nyt työntekijän perustoimenkuvaan, lisän paikallisesti sovitut maksuperusteet ovat sopimuksen sanamuodon ja selvitetyn tarkoituksen mukaisesti lakanneet. Jos työehtosopimukseen osalliset tai paikalliset osapuolet olisivat tarkoittaneet, että oikeus lisään voi paikallisesti sovittujen maksuperusteiden lakkaamisesta huolimatta joissakin tilanteissa säilyä, tästä olisi työtuomioistuimen näkemyksen mukaan tullut sopia erikseen.

Kanne on edellä lausutuin perustein hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja X Oy:n kohtuulliset yhteiset oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Vastaajapuolen asiamiehen laskun loppusumma on 9.875 euroa. SEL ry on hyväksynyt asiamiehen asian hoitamiseen käyttämän tuntimäärän, 39,5 tuntia, mutta jättänyt työtuomioistuimen harkittavaksi käytetyn tuntiveloitusperusteen, 250 euroa, kohtuullisuuden. Asiamies on ollut Elintarviketeollisuusliiton palveluksessa oleva juristi.

Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2024:58 pitänyt 240 euron tuntiveloitusperustetta kohtuullisena silloin, kun asiamiehenä on toiminut asianosaisena olevan liiton palveluksessa oleva juristi (vrt. mainitussa tuomiossa viitatut aiemmat tuomiot TT 2017:48, TT 2021:100, TT 2022:71 ja TT 2023:38).

Työtuomioistuin katsoo ratkaisussa TT 2024:58 linjatuin tavoin, että kohtuullinen tuntiveloitusperuste tässä asiassa on 240 euroa. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on näillä perusteilla velvollinen korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.480 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.480 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Pirjo Aaltonen, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.