2.4.2025

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa X Oy:n päättäneen A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 7 §:ssä määrättyjen perusteiden vastaisesti

2. velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n mukaisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tämän 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 56.262,44 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksi antamisesta lukien sekä

3. velvoittaa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 13.589,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kirjallinen huomautus 26.4.2016

A:n 26.4.2016 saamassa huomautuksessa oli kyse siitä, että hän ei ollut huomioinut asentajan juotostehtävässä vaadittavien kelpuutusten puuttumista. Huomautus oli ollut aiheeton, koska A:ta ei ollut voinut asettaa vastuuseen siitä, että asentajalla ei ollut vaadittuja valtuutuksia tai kelpoisuuksia. A:n vastuulle oli kuulunut ainoastaan asentajan työn valvominen, eikä hänen vastuulleen ollut kuulunut valvoa sitä, oliko asentajalla työn edellyttämät kelpoisuudet ja osaaminen. Asentajan oli itse vastattava siitä, että hänellä oli työn edellyttämät valtuudet, kelpoisuudet ja osaaminen. Viime kädessä vastuu asentajan kelpoisuuksista on esihenkilöillä.

A:n työtehtäviin ja vastuulle ei ole kuulunut huolehtia valtuutusten uusimisesta, hallinnoinnista tai tarkistamisesta, eikä hänellä ollut ollut edes käytännössä mahdollisuutta tarkistaa asiaa. A ei ole voinut vaikuttaa siten siihen, että asentajan valtuutuksien uusiminen oli laiminlyöty. A:n tehtävänä tai vastuulla ei ollut myöskään huolehtia resursoinnista ja töiden jakamisesta, joten A ei ollut voinut määrätä kuka asennustyön tekee, ja A oli joutunut toimimaan annettujen ja saatavilla olevien resurssien puitteissa. Näin ollen A ei ole voinut olla vastuussa virheistä, puutteista tai vahingoista, joita valtuuksien ja kelpoisuuksien puuttumisesta oli voinut aiheutua.

Huomautus oli annettu A:n työskennellessä tarkastajana täysin eri tehtävässä kuin mistä A on irtisanottu. Kyseessä on ollut hyvin vähäinen laiminlyönti, minkä johdosta A onkin saanut vain huomautuksen eikä irtisanomisuhkaista varoitusta. Lisäksi irtisanomishetkellä huomautuksesta on kulunut jo yli kuusi vuotta eli huomattavan pitkä aika eikä ajallista yhteyttä irtisanomiseen siten ole. Myöskään asiallista yhteyttä ei ole ja huomautus on ylipäätään ollut aiheeton, koska asentajan lupa oli mennyt vanhaksi juuri ennen kyseisen työn suorittamista. Tilanne on ollut kiireinen ja A kokenut työnjohdolta painetta saada asentajan työstämät kytkimet laskutukseen. Muita valtuutukset omaavia asentajia ei ole ollut paikalla tai saatavilla työn tekemiseen, joten käytännössä ainoa vaihtoehto olisi ollut jättää työ kokonaan suorittamatta. Työssä oli kyse ainoastaan kahden johdon juotoksesta. Työ oli siis vähäinen ja asentajalla kuitenkin on ollut vaadittavat luvat vielä juuri ennen työn suorittamista ja siten hänellä on kiistatta siihen tarvittava osaaminen. Kyse ei siis ole ollut siitä, että pätemätön henkilö olisi suorittanut työn vaan asentajan luvissa oli vain lyhyt katkos johtuen huonosta työn organisoinnista ja puutteista luvan päivittämisessä, mikä ei ole ollut A:n vastuulla. Lisäksi A on itse vielä tarkastanut tehdyt juotokset mikroskoopilla ja todennut ne asianmukaisiksi. A on siten tilanteessa toiminut asianmukaisesti niillä resursseilla ja muutoin sellaisissa olosuhteissa, jotka hänelle on annettu ja joihin hän ei ole voinut vaikuttaa.

Näiden seikkojen vuoksi huomautukselle ei tule antaa lainkaan painoarvoa irtisanomiskynnystä arvioitaessa.

Kirjallinen varoitus 26.8.2020

A:lle 26.8.2020 annettu varoitus oli annettu alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla olemisesta. A ei kuitenkaan ole ollut työpaikalla humaltuneena. Varoitus oli aiheeton.

A:n esimies oli ensin täysin perusteettomasti ja vakiintuneesti noudatetun omailmoituskäytännön vastaisesti kieltäytynyt hyväksymästä A:n omaa ilmoitusta kroonistuneesta ja ajoittain pahenevasta selkäkivusta johtuneesta akuutista työkyvyttömyydestä, minkä vuoksi A oli mennyt työkyvyttömyydestään huolimatta töihin. A oli edeltävänä iltana selkäkivun helpottamiseksi käynyt saunassa ja poikkeuksellisesti juonut pari saunaolutta. Työpaikalla esimies oli täysin yllättäen ja tavanomaisesta käytännöstä poiketen puhalluttanut A:n ilman mitään perustetta. Puhallutuksen tulos oli ollut 0,08 promillea, mitä ei ollut tarkistettu verikokein tai muutoin luotettavasti. Kyse oli ollut niin häviävän pienestä alkoholipitoisuudesta, ettei se ollut millään tavoin vaikuttanut A:n käytökseen tai toimintakykyyn eikä siten ollut ollut havaittavissa, joten oli ylipäänsä hyvin kyseenalaista, miksi hänet oli puhallutettu. A kiistää haisseensa voimakkaasti alkoholilta parin oluen jälkeen. Lisäksi oli hyvin epävarmaa, oliko A:n veressä ollut todellisuudessa yhtään alkoholia ottaen huomioon kotikäyttöisten mittareiden yleinen epätarkkuus ja epäluotettavuus. Huomioiden oluiden vähäinen määrä ja se, että ne oli juotu jo alkuillasta, alkoholin olisi kaikkien laskelmien mukaan tullut poistua kokonaan A:n verestä jo yön aikana, joten mittaustulos oli todennäköisesti ollut virheellinen tai vähintäänkin se ei ollut kohtuudella yleisen elämänkokemuksen perusteella ollut A:n ennakoitavissa. A kiistää suhtautuneensa asiaan vähättelevästi.

Edellä todetuista syistä varoitus on ollut perusteeton. Lisäksi kyse on ollut aivan erityyppisestä asiasta, kuin minkä johdosta A on myöhemmin irtisanottu. Varoituksesta on myös kulunut irtisanomishetkellä jo noin kaksi vuotta aikaa. Varoituksen ja irtisanomisen väliltä puuttuu siten sekä asiallinen että ajallinen yhteys. Näistä syistä varoitukselle ei tule antaa lainkaan painoarvoa irtisanomiskynnystä arvioitaessa.

Varoitus 7.9.2021 ja siirto toisiin tehtäviin

A on saanut 7.9.2021 kirjallisen varoituksen ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättämisestä sen johdosta, että hän oli kuitannut hänelle kuuluvat tarkastukset tehdyiksi, vaikka ei ollut niitä tarkastanut.

Tapahtuneeseen oli vaikuttanut olennaisesti olosuhteet, joiden vallitessa A oli tuolloin toiminut. Tapahtumien aikaan kesäkuussa 2021 A:n työkyky ja harkintakyky oli ollut merkittävästi alentunut johtuen pääasiassa pitkään jatkuneesta työstä johtuvasta ylikuormitustilanteesta ja sen aiheuttamasta uupumuksesta. Lisäksi A:n toimintakykyyn oli vaikuttanut olennaisesti hänen kokemansa henkilökohtainen menetys, kun hänen äitinsä oli juuri vähän aikaisemmin keväällä täysin yllättäen sairastunut vakavasti ja menehtynyt pian tämän jälkeen. Äidin sairastuminen ja kuolema olivat romahduttaneet jo valmiiksi jaksamisensa äärirajoilla toimineen A:n jaksamisen ja toimintakyvyn olennaisesti heikommaksi. 21.5. pidetyt hautajaiset olivat niin ikään erittäin raskas kokemus A:lle ja hänen henkinen tilansa heikkeni entisestään. Tästä huolimatta A sitkeästi teki parhaansa selviytyäkseen töistään. Koska A koki olevansa alituisesti yhtiön erityisen tarkkailun alaisena, hän myös pelkäsi, että sairauslomalle jääminen saattaisi johtaa siihen, että hänet irtisanottaisiin eikä hän siksi hakeutunut sairauslomalle, vaikka hänen työkykynsä oli jo selvästi ja merkittävästi alentunut.

A oli kuitenkin lopulta ollut niin uupunut, että hän oli mennyt lääkäriin ja ollut 30.8. — 6.9.2021 sairauslomalla työuupumuksen ja siitä johtuvan tilan vuoksi. Tämän A:n yleinen terveydentila huomioiden huomattavan lyhyen sairausloman jälkeen yhtiö ei ollut halunnut keskustella tarkemmin A:n tilanteesta tai selvittää, miten hänen työkykynsä palauttamista voisi tukea siitä huolimatta, että sairausloman syy oli ollut yhtiön tiedossa. Työnantaja ei ollut toiminut työturvallisuuslain 8 §:ssä edellytetyllä tavalla huolehtimalla A:n työssäjaksamisesta. Sen sijaan se oli antanut A:lle varoituksen välittömästi tämän palattua sairauslomalta töihin.

Varoituksen perusteena vedotut virheet tarkastusten kuittaamisessa olivat tapahtuneet pian A:n äidin hautajaisten jälkeen, jolloin hän oli ollut paitsi uupunut myös poissa tolaltaan. Näissä olosuhteissa A:n harkintakyky oli hetkellisesti pettänyt hänen yrittäessään vain selvitä yksittäisistä työpäivistä, ja hän oli kuitannut väitetyt kohteet tarkastetuiksi niitä kuitenkaan tarkastamatta. A ei ollut tarkoituksellisesti halunnut laiminlyödä ohjeiden mukaista menettelyä, vaan hänen terveydentilansa oli tuolloin yksinkertaisesti ollut niin huono, ettei hän ollut kyennyt sen vuoksi ajattelemaan selvästi ja hahmottamaan tekemisiään tavanomaiseen tapaan. Siten A:n menettelyä ei voida arvioida samoin perustein kuin täysin normaalisti toimintakykyisen ja työkykyisen henkilön vastaavaa menettelyä, vaan A:n vakava uupumustila ja siitä johtunut merkittävästi alentunut toiminta- ja harkintakyky on otettava huomioon hänen menettelynsä moitittavuutta alentavana tekijänä. A on ymmärtänyt ja myöntää toimineensa väärin, eikä hän siten ole suhtautunut asiaan välinpitämättömästi vaan rakentavasti. Lisäksi tämänkin varoituksen osalta kyse on ollut aivan erityyppisistä seikoista kuin niistä, joilla A on irtisanottu, joten varoituksen ja irtisanomisen väliltä puuttuu asiallinen yhteys. Varoitukselle ei tule antaa olennaista painoarvoa irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioitaessa.

Loppukevään 2022 tapahtumat ja A:n irtisanominen

Yhtiö oli 7.9.2021 annetun varoituksen yhteydessä siirtänyt A:n arkistointiin sekä kehottanut häntä ilmoittautumaan henkilöstövuokrausta ja muita työllistämispalveluita tarjoavan Z Oy:n uudelleensijoituspalvelun piiriin, minkä hän oli tehnytkin. Nämä toimet osoittavat osaltaan, että yhtiö oli jo tällöin selvästi ilmaissut pyrkimyksensä A:n työsuhteen päättämiseen antamalla tälle ns. hanttihommia ja toivomalla tämän työllistyvän muualle. A:n toiminta oli ollut suurennuslasin alla ja yhtiö oli tarkoitushakuisesti etsinyt pienintäkin rikettä, jolla A:n työsuhde voitaisiin päättää kokonaan. A ei ollut laiminlyönyt työtehtäviään arkistoinnissa. Mitään tukitoimia A:n työkyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi ei edelleenkään ollut tehty eikä hänen kanssaan ollut missään vaiheessa keskusteltu myöskään mahdollisuudesta palata tarkastajan tehtäviin sitten, kun hänen oma terveydentilansa ja työkykynsä sen jälleen sallisi.

Yhtiö oli 11.5.2022 siirtänyt A:n prosessityöntekijäksi moottoreiden pesulinjastoon. A ei ollut koskaan aikaisemmin työskennellyt kyseisissä tehtävissä. Tästä huolimatta yhtiö ei ollut lainkaan perehdyttänyt A:ta näihin tehtäviin, vaikka sillä olisi siihen yleisen lojaliteettivelvoitteen mukaisesti ollut velvollisuus.

Yhtiö oli 13.6.2022 täysin yllättäen irtisanonut A:n työsopimuksen. Irtisanomisen syyksi se oli ilmoittanut A:n työsuorituksesta tehdyt kaksi reklamaatiota sekä aikaisemmat varoitukset ja huomautuksen. Reklamaatioiden mukaan A ei ollut puhdistanut moottoreita riittävän hyvin. Häntä ei kuitenkaan ollut lainkaan perehdytetty kyseiseen työhön eikä hän ollut tiennyt, miten pesu tarkalleen tuli suorittaa. Reklamaatioista toinen oli tehty A:n 13.5.2022 suorittaman pesun osalta eli vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hän oli juuri vasta siirretty kyseiselle pesuosastolle. Toinen reklamaatio oli tehty 9.6. eikä A:n tiedossa ole, minä päivänä tämän reklamaation perusteena ollut pesu oli tapahtunut. Joka tapauksessa A oli ehtinyt irtisanomishetkellä olla kyseissä tehtävässä vasta kuukauden eli hyvin lyhyen ajan.

A oli aikaisemman kokemuksensa perusteella tiennyt, että pestävät osat olivat hyvin arvokkaita ja siksi hän oli suorittanut pesun hyvin varovaisesti varoen rikkomasta kalliita osia. Hän oli siten toiminut uudessa tehtävässä niin hyvin kuin mahdollista niillä tiedoilla ja taidoilla, joita hänellä oli. Työntekijältä ei missään tehtävässä voida perustellusti edellyttää, että hän osaa uuden työn yhtä hyvin kuin kokeneemmat työntekijät heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien.

Alan turvallisuusmääräyksistä ym. säädöksistä johtuen yhtiössä noudatettiin yleisesti ottaen tarkkoja prosesseja myös työntekijöiden perehdytyksen suhteen. Perehdytys on kuulunut kaikkiin työtehtäviin paitsi uuden työntekijän osalta myös työntekijän vaihtaessa tehtäviä yhtiön sisällä. Perehdytys myös dokumentoidaan kirjallisesti kirjaamalla sen vaiheet ylös, minkä jälkeen sekä perehdyttäjä että perehdytettävä kuittaavat nämä vaiheet tehdyiksi ja läpikäydyksi. Siten yhtiön olisi kuulunut perehdyttää myös A tämän siirtyessä alkukäsittelyyn pesutehtäviin ja dokumentoida perehdytyksen vaiheet ylös. Näin ei kuitenkaan ole toimittu A:n osalta.

Alkutuotannon pesuosasto, jolla A viimeisenä työsuhteessaan työskenteli ja josta hänet irtisanottiin, oli kuitenkin jo tuolloin oma erillinen yksikkönsä, jossa A ei ole työskennellyt koskaan ennen kesää 2022. A:n tekemä asentajan työ ennen vuotta 2011 ei ole ollut sisällöltään samanlaista kuin se työ, jota hän on tehnyt kesällä 2022. A:ta ei myöskään koskaan, myöskään siis aikaisemmassa asentajan tehtävässä, ole perehdytetty niihin pesuprosesseihin, joita hän on suorittanut vuonna 2022. Edelleen A on ollut tuolloin, eli vuoteen 2011 saakka yksinomaan Hawk-koneiden asentaja, kun taas vuonna 2022 pestyt osat ovat olleet Hornet-koneiden osia, eli kyse on ollut myös erilaisista koneen osista. Samoin tästä aikaisemmasta asentajana toimimisesta oli kulunut vuonna 2022 jo 11 vuotta, joten joka tapauksessa yhtiön olisi tullut perehdyttää A pesutehtäviin, vaikka hän olisi hoitanut joskus aikanaan samanlaisia tai samantyyppisiä tehtäviä. Työ on ollut myös sisällöltään sellaista, että se edellyttää perehdytystä, mikä myös muille työntekijöille on kantajan käsityksen mukaan järjestetty.

Kyseisessä yksikössä reklamaatioita työn laadusta tulee säännöllisesti. Vakiintuneen käytännön mukaisesti reklamaatiot käsitellään työntekijän kanssa ja työntekijälle annetaan tarvittaessa työskentelyä koskevat ohjeet, joilla vastaavat reklamaatiot voidaan myöhemmin välttää sekä mahdollisuus korjata tilanne pesemällä osat uudestaan ja oppimalla tätä kautta. Reklamaatioita ei ollut käyty läpi A:n kanssa. Luottamusmiehen mukaan kukaan muu yhtiön työntekijä ei ollut aikaisemmin saanut varoitusta reklamaatioiden johdosta tai tullut irtisanotuksi niiden seurauksena. Siten yhtiö ei ole kohdellut A:ta työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä edellytetyllä tavalla tasapuolisesti.

Koska A:n aikaisemmille varoituksille ei tule antaa sanottavaa merkitystä ja painoarvoa irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaessa, irtisanomista tulee arvioida yksinomaan välittömänä irtisanomisperusteena vedottujen reklamaatioiden perusteella. A:n irtisanomisen syynä on ollut puutteellinen työn laatu, joka on johtunut yksinomaan perehdytyksen puutteesta. Tämä kuuluu työnantajan vastuulle. Siten kyseessä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty toimihenkilöstä itsestään riippuva syy.

Joka tapauksessa reklamaatioiden syynä ollutta A:n menettelyä ei voida pitää niin vakavana rikkomuksena, että se olisi oikeuttanut yhtiön irtisanomaan A:n työsopimuksen ilman aiempaa varoitusta vastaavan kaltaisesta menettelystä eikä toisaalta edes yhdessä aikaisempien varoitusten kanssa siinäkään tapauksessa, että varoituksia pidettäisiin perusteltuina ja lisäksi muutoin relevantteina. Reklamaatiot ovat perustuneet ainoastaan siihen, että A:n suorittama pesu ei ole ollut riittävän perusteellinen. A:n menettely on ollut helposti korjattavissa pesemällä osat uudestaan eikä siitä ole aiheutunut olennaista haittaa tai vahinkoa. Yhtiö ei kuitenkaan antanut A:lle mahdollisuutta tulla paremmaksi uudessa tehtävässään riittävällä perehdytyksellä, kuten muiden työntekijöiden osalta on vastaavissa tilanteissa toimittu, vaan irtisanonut A:n työsopimuksen. Yhtiö ei ole kohdellut A:ta tasapuolisesti muiden pesulinjastolla työskentelevien työntekijöiden kanssa. Irtisanomisen syyksi ilmoitettua puutteellista pesutulosta ei voida pitää niin vakavana rikkomuksena, että A:n työsuhde on niiden perusteella voitu päättää.

Toisin kuin vastaajapuoli väittää, A ei ole kesäkuussa 2022 poistunut luvatta työpaikalta. Hän ei ole myöskään laiminlyönyt työtehtäviään vuonna 2018, 2020 tai 2021 vastaajapuolen väittämin tavoin. Joka tapauksessa kyseiseen seikkaan ei voi vedota pätevästi enää irtisanomisperusteena, koska kyse on varoitusta edeltävistä tapahtumista, jotka on jo kertaalleen varoituksella sanktioitu.

Vastaaja on väittänyt A:n poistuneen keväällä ja kesällä 2022 useamman kerran työpaikalta leimaamalla itsensä työajan tasaamisvapaalle ilman, että asiasta on sovittu erikseen esihenkilön kanssa. Ottaen huomioon, että kyse on yli kahden vuoden takaisista tapahtumista eikä vastaaja ole edelleenkään tarkemmin yksilöinyt väitettään siltä osin, mitä ja kuinka montaa päivää kyseinen väite koskee, on kantajan mahdotonta ottaa kantaa näihin vastaajan väitteisiin. A oli joka tapauksessa koko työsuhteensa ajan toiminut työajan lyhennysvapaita pitäessään yhtiön ohjeiden ja noudatetun käytännön mukaisesti ja sopinut tai ilmoittanut tasaamisvapaiden käytöstä aina esihenkilölleen tai tämän poissa ollessa muulle henkilölle. A:n esihenkilö tai kukaan muukaan yhtiön edustaja ei myöskään ollut puuttunut missään vaiheessa A:n työajan tasaamisvapaiden käyttöön tai huomauttanut tälle ohjeiden vastaisesta menettelystä, kuten yhtiö varmastikin olisi toiminut tai ainakin sen olisi pitänyt toimia, jos jotain epäkohtia A:n menettelyssä olisi väitetyllä tavalla toistuvasti havaittu. Kyse ei myöskään ollut ollut luvattomasta poissaolosta vaan A:lle työehtosopimuksen mukaan kuuluvasta oikeudesta työajan lyhentämiseen. Yhtiölle ei ole aiheutunut mitään haittaa tai vahinkoa A:n menettelystä ja A:lla on joka tapauksessa ollut oikeus lyhentää työaikaa työehtosopimuksessa sovitulla tavalla. A ei siis ole rikkonut työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan myöskään työajan lyhennysvapaiden pitämisen osalta irtisanomiseen oikeuttavalla tavalla.

Vastaajan ja kuultavan väitteet irtisanomisen jälkeen ilmenneistä rikkomuksista ja laiminlyönneistä

Kaikki vastaajan ja kuultavan esiintuomat uudet väitetyt A:n rikkomukset tai laiminlyönnit olivat vastaajan esityksen perusteella tapahtuneet ennen A:n 7.9.2021 saamaa varoitusta (ja vuoden 2016 huomautuksen jälkeen), eikä niihin voi enää perustellusti vedota. Niillä ei ole myöskään oikeudellista merkitystä arvioitaessa irtisanomiskynnyksen ylittymistä. Olennaista asiassa on sen arvioiminen, onko A syyllistynyt syksyllä 2021 saamansa varoituksen jälkeen vastaaviin laiminlyönteihin, joiden perusteella hän oli saanut varoituksen. Minkään vastaajan ja kuultavan esiintuomista väitetyistä laiminlyönneistä tai rikkomuksista ei ole väitetty tapahtuneen varoituksen jälkeen, eikä tällaisia rikkomuksia olisi voinutkaan tapahtua, koska A oli ollut täysin eri työtehtävissä. A oli joka tapauksessa hoitanut raportoinnin ja muut työtehtäviinsä liittyvät velvoitteet (myös esiintuotujen raporttien osalta) yhtiön ohjeiden ja käytäntöjen mukaisesti.

Johtopäätökset

Kaiken kaikkiaan asiassa on olennaista se, että koko 22 vuoden työsuhteensa aikana A:n vahingoksi voidaan perustellusti katsoa ainoastaan kesällä 2021 tapahtuneet virheet raportoinnissa, jotka tapahtuivat tilanteessa, jossa hänen toiminta- ja harkintakykynsä oli terveydellisistä ja inhimillisistä syistä merkittävästi hetkellisesti alentunut eikä niitäkään siksi voida pitää yhtä moitittavina kuin ns. normaalitilanteessa. Näistä virheistä A:lle oli jo aiheutunut merkittäviä negatiivisia seuraamuksia, kun hän sai asiasta varoituksen ja hänet siirrettiin pois tarkastajan tehtävästä. Toisin sanoen tämä rikkomus on tullut varoituksin ja tehtäväsiirron myötä jo sanktioiduksi. Varoituksen jälkeen A ei ole syyllistynyt mihinkään muihin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin uudessa tehtävässään.

Ottaen huomioon A:n hyvin pitkä työsuhde yhtiöltä on voitu perustellusti edellyttää korostettua lojaalisuutta häntä kohtaan perehdytyksen sekä hänen terveydentilansa ja kuormituksensa huomioimisen osalta. Yhtiö on laiminlyönyt lojaliteettivelvoitteen noudattamisen näiltä osin täysin. Yhtiö on myös omalla toiminnallaan olennaisesti myötävaikuttanut A:n ylikuormittumiseen liiallisen työmäärän teettämisen johdosta ja siten myös A:n tarkastajan työssään tekemään virheeseen, josta hän on saanut varoituksen ja jonka johdosta hänet on tämän jälkeen siirretty toisiin tehtäviin.

Irtisanomiselle ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaista asiallista ja painavaa syytä, koska välittömästi irtisanomiseen johtaneiden tapahtumien osalta kyse ei ole ollut toimihenkilön syyksi tai vastuulle kuuluvasta rikkomuksesta tai laiminlyönnistä.

Edelleen yhtiö on toiminut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaisen työntekijöiden tasapuolista kohtelua koskevan vaatimuksen vastaisesti irtisanomalla A:n sellaisen menettelyn johdosta, josta ei ole seurannut muille työntekijöille varoituksia tai irtisanomista.

Kokonaisuutena arvioiden yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaista syytä A:n työsopimuksen irtisanomiselle. Yhtiö on irtisanonut A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksessa sovittujen määräysten vastaisesti.

A:n oikeus korvaukseen

Koska yhtiö on irtisanonut A:n työsopimuksen ilman irtisanomissuojasopimuksessa sovittuja perusteita, on yhtiö irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n nojalla velvollinen maksamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

A on työllistynyt irtisanomisaikana toisaalle. Hänen palkkansa uudessa työssä on ollut aluksi 2.900 euroa ja kesästä 2023 lähtien 3.000 euroa. Siten A:n palkka on ollut tässä uudessa työssä aluksi 538,26 euroa ja kesästä 2023 lähtien 438,26 euroa vähemmän kuin hänen palkkansa yhtiössä oli. Irtisanomisen johdosta A:lle on siten aiheutunut myös suoraa taloudellista vahinkoa, joka jatkuu edelleen.

A:n työsopimus on irtisanottu 13.6.2022 täysin ilman ennakkovaroitusta. A:lle ei ole etukäteen ilmoitettu työsuhteen päättämistä koskevasta tilaisuudesta eikä varattu mahdollisuutta hankkia itselleen avustajaa ja siten tulla kuulluksi irtisanomissuojasopimuksessa todetulla tavalla. Yhtiö on laiminlyönyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisen kuulemisvelvoitteen.

A ei ole työllistynyt yhtiön tarjoaman valmennuksen kautta tai sen ansiosta vaan täysin itsenäisesti muuta kautta. A ei muutoinkaan ole saanut yhtiöltä sen väittämää tukea työllistymiseensä. Ylipäätään A:n työllistymismahdollisuudet vastaavanlaisiin tehtäviin olivat ja ovat edelleen hyvin heikot johtuen paitsi siitä, että ilmailualan työpaikat ylipäänsä ovat vähissä, myös siitä, että A:n yhtiössä hankkima työkokemus on luonteeltaan niin spesifiä, ettei siitä ole sanottavaa hyötyä muualla. Tästä syystä A:n työsuhteen päättymisellä onkin ollut hyvin merkittävät negatiiviset seuraamukset hänelle ja hänen toimeentuloonsa. A ei edelleenkään ole työllistynyt ammattitaitoaan vastaaviin töihin eikä se ole kovin todennäköistä lähitulevaisuudessakaan, mikä tulee ottaa huomioon sekä irtisanomisen työehtosopimuksen- ja lainmukaisuutta että korvauksen määrää arvioitaessa.

A:n 15 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta on pidettävä kohtuullisena ottaen huomioon kaikki edellä mainitut seikat ja osapuolten olosuhteet. Korvausta korottavina seikkoina on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:

• A:n huomattavan pitkä työsuhde (22 vuotta)
• palkan alentuminen uudessa työssä
• vallinneet olosuhteet (A:n heikentynyt terveydentila/ylikuormitustila sekä henkilökohtaiset seikat sekä niiden vaikutus työsuhteen päättämiseen johtaneisiin tapahtumiin)
• lojaliteettivelvoitteen laiminlyöminen
• tasapuolisen kohtelun vaatimuksen rikkominen
• työturvallisuusvelvoitteiden laiminlyöminen
• yhtiön tarkoituksenhakuinen ja loukkaava menettely pyrkiessään aktiivisesti työllistämään A:ta toisaalle
• yhtiön menettely työsuhdetta päätettäessä
• yhtiö on kooltaan suuri yhtiö ja työllistäjä
• kuulemisvelvoitteen laiminlyöminen.

A:n palkka työsuhteen päättyessä on ollut 3.438,26 euroa kuukaudessa, joten tällä perusteella korvauksena vaaditaan yhteensä 15 x 3.438,26 euroa eli 56.262,44 euroa.

Koska kantaja ei ollut kiistänyt vastaajan ja kuultavan aiemmin esittämiä perusteita A:lle syksyllä 2021 annetun varoituksen osalta, ei vastaajan ja kuultavan tekemä selvitystyö raporttien osalta (V11-15 ja V17) ole ollut tarpeellista. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määrässä ei tule ottaa vähennyksenä huomioon yhtiölle väitetysti syntynyttä vahinkoa asian selvittämisestä.

Vaatimukset

Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 19.755 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kirjallinen huomautus 26.4.2016

A oli toiminut työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesti sallimalla asentajan tehdä työtä, johon asentajalla ei ollut vaadittuja valtuutuksia. A oli antanut asentajan tehdä juotostyötä, johon hänellä ei ollut valtuutustodistusta, vielä senkin jälkeen, kun A:lle oli huomautettu asiasta.

Asiakirja oli nimetty kirjalliseksi huomautukseksi, mutta asiakirja täytti varoitukselta edellytettävät vaatimukset, ja asiakirjassa oli todettu uhka kelpuutusten poistamiseen sekä työsuhteen päättämiseen.

Kirjallinen varoitus 26.8.2020

A oli lähettänyt esihenkilölleen B:lle 20.8.2020 klo 22.45 tekstiviestin ilmoittaen, että olisi seuraavan päivän (21.8.2020) selkäkivun vuoksi poissa työstä. B oli aamulla 21.8.2020 vastannut, että A:n tuli toimittaa poissaolostaan lääkärintodistus. Työnantajan ohjeistuksen ja työehtosopimuksen mukaan esihenkilöllä on aina oikeus vaatia poissaolosta lääkärintodistus ja asiassa on toimittu yhtiön käytännön mukaisesti.

A oli saapunut työpaikalle 21.8.2020 klo 8.07 haisten voimakkaasti alkoholille. Työnantajan ohjeiden mukaisesti B oli pyytänyt A:ta puhalluskokeeseen, joka oli tehty kahdesti. Ensimmäisen puhallutuksen tulos oli ollut 0,09 ja toisen 0,08 promillea. A oli suhtautunut tilanteeseen ja puhalluskokeen tulokseen vähättelevästi.

Työnantajalla on ehdoton nollatoleranssi päihteiden vaikutuksen alaisena työskentelyyn. Ilmailulain 170 §:n mukaan lentoturvallisuuteen vaikuttavaa tehtävää ei saa suorittaa henkilö, joka on käyttänyt alkoholia tai muuta huumaavaa ainetta niin, että sitä on hänen elimistössään havaittava määrä.

Kirjallinen varoitus 7.9.2021

A oli toiminut työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesti kuitaten tarkastukset tehdyiksi 2.6.2021 jo ennen kuin NDT-tarkastukset (ainetta rikkomaton tarkastus magneettijauheen, tunkeumanesteen, röntgenin tai pyörrevirran avulla) oli tosiasiassa tehty. Vastaavia tapauksia oli ollut varoituksen antohetkellä tiedossa ainakin kolme. Vialliset osat olivat päässeet kokoonpanovaiheeseen saakka, jossa virheet oli havaittu asentajan toimesta.

A:ta oli muistutettu aikaisemminkin tarkkaavaisuudesta ja huolellisuudesta sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesta menettelystä. Esihenkilö oli useita kertoja muistuttanut A:ta tarkastuspöytäkirjojen oikeanlaisesta kuittaamisesta. A:n osoitettua toistuvaa tahallisuutta tai vähintään huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä noudattaa työnantajan ohjeita ja määräyksiä työnantaja oli peruuttanut sotilasilmailumääräyksen perusteella A:n kelpuutukset tarkastus- ja huoltotodisteenantajan tehtäviin. Tästä johtuen A oli siirretty muihin tehtäviin, aluksi arkistointiin, sillä työnantajalla ei sillä hetkellä ollut tarjota muuta sellaista työtä, jota A oli pystynyt suorittamaan ilman voimassa olevia kelpuutuksia.

Irtisanominen 13.6.2022

Työnantajalle oli tuotu korjaavaa palautetta A:n toiminnasta arkistoinnissa. A oli laiminlyönyt työtehtävien suorittamista, käyttänyt työaikaa nettiselailuun ja käynyt toistuvasti työajalla tupakalla. A:n työsuorituksen taso oli alittanut merkittävästi muiden vastaavaa työtä tehneiden työsuorituksen tason ja tason, jota työnantaja oli kohtuudella voinut edellyttää.

Toukokuussa 2022 työnantaja oli tarvinnut väliaikaista apua kaasuturbiinien alkukäsittelyyn. A oli siirtynyt vapaaehtoisesti avuksi alkukäsittelyyn.

Alkukäsittelyyn avuksi tulevat työntekijät pesevät koneen osia ns. liav-pesulla (Nessol D40 /Heptane 110), eli moottorin osat pestään altaassa harjalla. Työn ei katsota vaativan erityistä perehdyttämistä. Jokaisen pestävän osan osalta on dokumentoitu osan nimi, pesumenetelmä ja mahdollisesti erityishuomioita vaativa kohta. Kun huomioidaan A:n koulutus, pitkä työkokemus, kirjalliset ohjeet ja se, että A oli aikaisemmin työskennellyt asentajana laiteosastolla, jossa asentaja puhdisti itse osat, ei tehtävään palaaminen ole edellyttänyt perehdyttämistä. Työ oli ollut A:lle entuudestaan tuttua, minkä lisäksi A oli tarkastanut pestyjen osien puhtautta tarkastajana.

Kesäkuussa oli ilmennyt, että A oli kuitannut pesuja tehdyksi tilanteessa, jossa osat olivat olleet selkeästi likaisia: 3.6.2022 AF-polttoainesuuttimen pesusta ja 9.6.2022 F-moduulin eturungon kääntyvistä siivistä oli tehty reklamaatiot. Asentajat olivat joutuneet pesemään osat uudelleen.

A oli myös keväällä ja kesällä 2022 useamman kerran poistunut työpaikalta ennen työajan päättymistä leimaamalla itsensä työajantasaamisvapaalle ilman, että asiasta oli sovittu erikseen esihenkilön kanssa. Työnantajan ohjeistuksen mukaan työajantasaamisvapaat annetaan pääsääntöisesti vuoro kerrallaan. Esimiehen kanssa sopien voidaan tasaamisvapaat antaa vuorokautista työaikaa lyhentäen.

Työnantaja oli irtisanonut A:n työsuhteen 13.6.2022 päättymään 13.12.2022 A:n toimittua toistuvasti työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesti.

Irtisanomisen jälkeen ilmenneet rikkomukset

Päättämisperusteen riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös sellaisia seikkoja, joita työnantaja ei ole tiennyt päättämistä suorittaessaan.

A:n työsuhteen päättymisen jälkeen on ilmennyt vuosilta 2016 — 2021 uusia A:n laiminlyöntejä huoltotoiminnassa.

Vuonna 2018 A ei ollut noteerannut vaihteiston tiivisteseurannan koneistusjälkeä, mikä oli aiheuttanut vuotoa, joka oli huomattu vuonna 2022 tehdyn huollon yhteydessä koekäytössä. Lisäksi hän ei ollut huomioinut muitakaan purkuhavaintoja, jotka asentaja oli kirjannut pöytäkirjaan. Kyseisessä tarkastuksessa vuonna 2018 A oli myös kuitannut työvaiheita tehdyksi ennen kuin ne todellisuudessa oli tehty. Jälkimmäinen rikkomus on täysin vastaava kuin se, johon A oli syyllistynyt vuonna 2021, ja jonka vuoksi häneltä oli otettu pois valtuutukset tehdä turvallisuuskriittisiä töitä.

Vuonna 2023 oli ilmennyt virhe huollossa käytetystä virheellisestä kemikaalista (AIR-CAR-1157 *2023, huolto suoritettu 2021) sekä mittaustulosten huomioimatta jättäminen (AIR-CAR-1071 *2023, huolto suoritettu 2020).

Vastauksen antamisen jälkeen on ilmennyt uusi vakava laiminlyönti, johon A on syyllistynyt vuonna 2021. Kyseinen laiminlyönti on ollut yhteydessä juotostyöhön, josta A:ta on kirjallisesti huomautettu vuonna 2016. Ko. juotostyön yhteydessä asennukset on suoritettu virheellisesti ja lisäksi lukituslevyjä on asennettu liian suuri määrä. A on jatkanut kyseistä työtä vuonna 2021. A on tarkastuspöytäkirjaan tekemiensä merkintöjen mukaan saman päivän aikana kuitannut kaikki työvaiheet suoritetuiksi, vaikka kyseisiä työvaiheita ei ole suoritettu vaan ko. toimenpiteitä koskeva kohta pöytäkirjassa on ollut tyhjä. Lisäksi A on kirjannut uusineensa pistokeliittimen ja kytkinkokoonpanon, mitä hän ei ole voinut tehdä ilman kytkimen ainakin osittaista purkamista. Purusta ja kokoonpanosta ei löydy kelpuutetun asentajan merkintöjä siitä huolimatta, että A on tarkastajana kuitannut kyseiset työvaiheet suoritetuiksi. Tarkastuspöytäkirjan kokoonpano ja kokeilua koskeva sivu on jätetty työnantajan ohjeistuksen vastaisesti kokonaan tyhjäksi. Asia on havaittu vuonna 2024 huollon yhteydessä. Yhtiön ohjeistus on, että mitään kohtaa pöytäkirjoissa ei jätetä tyhjäksi, joten menettely on pelkästään tämän perusteella ollut ohjeiden vastaista.

Yhtiön toiminta perustuu luottamukseen: Valtuutetut asentajat ja tarkastajat toimivat tarkkojen ohjeistusten mukaan ja kirjaavat työtä koskevat merkinnät asianmukaisesti ohjeistetulla tavalla pöytäkirjoihin. Tehdyt ohjeiden ja määräysten vastaiset kirjaukset ja muut rikkomukset eivät ilmene, ellei tuote palaa huoltoon esimerkiksi myöhemmin ilmenevän vian vuoksi.

A on vuonna 2021 annetun varoituksen osalta myöntänyt toimineensa varoituksessa yksilöidyllä tavalla. Asiassa on riidatonta, että varoitukseen johtanut rikkomus oli luonteeltaan niin vakava, että A:n kelpuutukset turvallisuusluokiteltuun työhön oli poistettava. A ei ole varoituksen yhteydessä tuonut esille, että hän olisi toiminut vastaavalla tavalla aikaisemminkin.

Irtisanomisen jälkeen on ilmennyt useita vakavia rikkeitä ja laiminlyöntejä osien tultua huollettavaksi uudestaan. Tämän vuoksi työnantaja on lentoturvallisuuden takaamiseksi joutunut käymään läpi vuodesta 2016 alkaen kaikki tarkastuspöytäkirjat, yhteensä n. 880, jotka ovat liittyneet huoltotöihin, joiden tarkastukseen A:lla on ollut valtuutukset. Toistaiseksi näistä pöytäkirjoista on ehditty käydä läpi yhteensä 783 ja tähän mennessä on käynyt ilmi, että A on syyllistynyt toistuvasti eriasteisiin rikkeisiin. Vakavia rikkeitä, jotka johtavat lisätoimenpiteisiin, on tähän mennessä ilmennyt yhteensä 75. Näistä yli 10 rikkomusta on vastaavia kuin rikkomus, jonka vuoksi A:lta otettiin vuonna 2021 pois valtuutukset tehdä turvallisuuskriittisiä töitä.

A:n toiminnasta on aiheutunut yhtiölle jo nyt merkittäviä vahinkoja. Pöytäkirjojen tarkastamiseen on jouduttu käyttämään huomattava määrä työtunteja. Mikäli takaisinvetoja joudutaan tekemään, ovat taloudelliset vahingot mittavia.

Väitteet työnantajan työturvallisuuslain velvoitteiden rikkomisesta

Työnantaja kiistää väitteet työturvallisuuslain mukaisten velvoitteiden rikkomisesta.

Kaasuturbiinit-yksiköstä oli vuoden 2015 aikana eläköitynyt kaksi tarkastajaa, joista toinen oli ollut osa-aikainen. Eläköityneiden tarkastajien lähdön yhteydessä muun tiimin resurssit oli tarkistettu ja todettu riittäviksi. A oli kuitenkin antanut myöhemmin palautetta, että hän oli kokenut työmäärän olevan liian suuri. Palautteen johdosta esihenkilö ja toinen asiantuntija olivat ottaneet osan A:n työtehtävistä hoitaakseen. Työajanseuranta ja työaikakirjanpito eivät tue A:n väitettä ylikuormittumisesta. A:n liukuvan työajan saldokertymät ovat olleet miinuksella vuodet 2017 — 2022, ylitöitä näinä vuosina A on tehnyt yhteensä alle 16 tuntia.

Työnantaja ei ole ollut tietoinen väitetystä huonosta työilmapiiristä. Työnantajan esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle tai johdolle ei ollut tullut tietoa huonosta työilmapiiristä.

A oli keskustellut äitinsä kuolemasta esihenkilönsä B:n kanssa. B oli muistuttanut A:ta työterveyshuollon palveluista ja kehottanut olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä työterveyshuoltoon. Työnantaja ei ollut huomannut A:n käytöksessä muutosta äidin kuoleman aikoihin, ja A oli vakuuttanut keskusteluissa esihenkilön kanssa, että hän oli työkykyinen.

B oli 30.8.2021 joutunut huomauttamaan A:ta työajan käytöstä, kun A oli käyttänyt työaikaa nettiselailuun. Huomauttamisen jälkeen A oli poistunut työpaikalta esihenkilölle ilmoittamatta. A oli toimittanut myöhemmin sairauslomatodistukset ajalle 30.8. — 6.9.2021. Sairausloman perusteena 31.8. — 6.9.2021 on ollut sopeutumishäiriö, ei työuupumus. A:n sairausloman jälkeen työnantaja on keskustellut A:n työtehtävistä, työkyvystä ja tulevaisuudesta useamman kerran.

Työnantaja oli tarjonnut A:lle mahdollisuutta osallistua Z Oy:n työurahuoltovalmennukseen. Työnantaja tarjosi ohjelmaa työntekijöilleen esimerkiksi, kun työntekijän motivaatio ei vaikuttanut olevan kunnossa, työn laatu tai joutuisuus ei ollut riittävällä tasolla tai jos haluttiin muutoin tarjota työntekijälle mahdollisuus jäsentää tilannettaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. A oli hakenut valmennuksen innostamana opiskelupaikkaa ja koulutustaan vastaavia insinöörin tehtäviä. A olikin työllistynyt valmennuksen ansiosta työsuhteen päättymisen jälkeen uuteen tehtävään X Oy:n ulkopuolelle.

Johtopäätökset

Työnantaja on toimialansa johdosta ohjeistanut ja määrännyt työtehtävien suorittamisesta tarkasti. Jokainen työvaihe on ohjeistettu ja dokumentoitu, työsuoritukset kuitataan työntekijän allekirjoituksin/nimikirjaimin ja työntekijöiden käsialanäytteet kerätään vuosittain. Työskentely turvallisuuskriittisellä toimialalla edellyttää työntekijöiltä huolellisuutta ja ehdotonta ohjeiden noudattamista, sillä ohjeiden noudattamatta jättämisellä voi olla vakavia seurauksia.

A on toistuvasti toiminut työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesti jättämällä noudattamatta työstä annettuja ohjeita ja määräyksiä. A on saanut kirjallisen huomautuksen (26.4.2016), kaksi kirjallista varoitusta (26.8.2020 ja 7.9.2021), joista jälkimmäisen jälkeen työnantaja joutui perumaan A:n kelpuutukset tarkastus- ja huoltotodisteenantajan tehtäviin lentoturvallisuuden vuoksi.

A on toiminut monin eri tavoin vastoin työnantajan ohjeita ja määräyksiä joko tahallisesti tai huolimattomasti jättämällä noudattamatta työsuorituksista annettuja ohjeita, sallinut asentajan työskentelevän ilman valtuuksia, kuitannut työsuorituksia tehdyksi ennen niiden tekemistä ja jättänyt osat pesemättä niiden edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi A on laiminlyönyt työtehtävien suorittamista, jättänyt noudattamatta työnantajan työaikaohjeistuksia muun muassa poistumalla työpäivän aikana työajalla tupakalle sekä poistumalla työpaikalta liian aikaisin. A on myös toiminut työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesti saapumalla työpaikalle päihteiden vaikutuksen alaisena. A:n toiminta on jatkunut vuosia ja toistunut useammassa tehtävässä.

A suhtautui saamiinsa huomautuksiin ja varoituksiin vähättelevästi. A suhtautui työhönsä ja työnantajan ohjeisiin ja määräyksiin useamman vuoden välinpitämättömästi, vähätellen ohjeiden ja määräysten noudattamista.

Huomioiden työnantajan toimialan asettamat korostetut huolellisuusvelvoitteet, A:n koulutus ja pitkä työkokemus, voidaan A:n toiminnan katsoa osoittaneen piittaamattomuutta lentoturvallisuutta ja työntekijän velvoitteita kohtaan. A:n toiminta oli myös ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Kantaja on vedonnut siihen, että laiminlyönnit olisivat tapahtuneet tilanteessa, jossa A:n toiminta- ja harkintakykynsä olisi hetkellisesti ollut alentunut. Vastaaja toteaa, että A on syyllistynyt eriasteisiin laiminlyönteihin pidemmällä aikavälillä, ja asiasta on A:ta useasti muistutettu. Vaikka äidin kuolema olisi vaikuttanut A:n tilanteeseen, se ei tee hänen menettelystään hyväksyttävää eikä varoituksesta taikka irtisanomisesta oikeudellisesti perusteetonta.

Työnantaja on toiminut A:n työsuhteessa tasapuolisen kohtelun ja lojaliteettivelvoitteen edellyttämien velvoitteiden mukaisesti. A:ta on kohdeltu kuten muita työntekijöitä vastaavassa tilanteessa, noudattaen työnantajan vakiintuneita toimintatapoja. Työsuhteen päättyminen seuraamuksena on yhtiön käytännön mukainen. Kanteen mukaan kukaan muu yhtiön työntekijä ei ollut aikaisemmin saanut varoitusta reklamaatioiden johdosta tai tullut irtisanotuksi. Väite on irrelevantti, eikä pidä paikkaansa: kahden pesulinjaston työntekijän työsuhde on päätetty henkilöstä johtuvasta syystä. Ainakin toinen on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. A:n tapauksen arvioinnissa olennaista on laiminlyöntien ja rikkomusten vakavuus ja se, että A:n toiminta oli jatkuvaa. Työnantaja on pyrkinyt ylläpitämään A:n työsuhdetta sijoittamalla hänet muihin tehtäviin sekä tarjonnut ylimääräisenä tukena uravalmennusta.

Edellä sanotuin perustein työnantajalla on ollut työsopimuslain 7 luvun 1 — 2 §:n mukaiset asialliset ja painavat perusteet A:n työsuhteen irtisanomiseen.

Vaaditun korvauksen perusteesta ja määrästä

Kantaja on vaatinut 15 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Mikäli työtuomioistuin vastoin vastaajan ja kuultavan näkemystä katsoisi kyseessä olevan perusteeton työsuhteen päättäminen, on kantajan vaatimaa korvausta pidettävä ylimitoitettuna.

Mahdollisen korvauksen määrää alentavana seikkana on kiinnitettävä huomioita erityisesti A:n pitkäaikaiselle ja moitittavalle menettelylle työsuhteen aikana, jolla A on myötävaikuttanut työsuhteen päättymiseen. Lisäksi huomioita on kiinnitettävä siihen, että A oli vapautettu irtisanomisaikana työntekovelvoitteesta, ja A työllistyi irtisanomisaikanaan uravalmennuksen avulla toisaalle. Lisäksi asiassa on otettava huomioon yhtiölle A:n toiminnan johdosta selvitystyöhön kuluneiden työtuntien muodossa aiheutuneet merkittävät vahingot.

Työnantaja ei ole laiminlyönyt velvollisuutta kuulemistilaisuuden järjestämiseen. Työnantaja oli kutsunut A:n kuulemistilaisuuteen aamulla 13.6.2022. Kutsussa oli muistutettu A:n oikeudesta tuoda tilaisuuteen avustaja. Kuulemistilaisuus oli pidetty 13.6.2022 iltapäivällä, ja vielä tilaisuudessa A:lle oli kerrattu, että hänellä oli oikeus tuoda tilaisuuteen avustaja. A oli irtisanottu kuulemistilaisuuden jälkeen.

Vastaaja ja kuultava hyväksyvät A:n kuukausipalkan laskennaksi kanteessa esitetyn 3.438,26 euroa.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Varoitus 7.9.2021
2. Irtisanomisilmoitus
3. Sairauslomatodistukset työkyvyttömyysajalle 30.8. — 6.9.2021 Salassa pidettävä

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Kirjallinen huomautus 26.4.2016
2. Kirjallinen varoitus 26.8.2020
3. Kirjallinen varoitus 7.9.2021
4. Irtisanomisilmoitus 13.6.2022
5. Väliaikainen työtodistus 29.8.2022
6. Yhtiön ohjeistus sairauspoissaoloista ilmoittamiseen
7. Ote yhtiön päihdeohjelmasta
8. A:n sairauslomatodistukset 30.8. — 6.9.2021
9. Raportti työajanseurannasta ajalta 1.1.2017 — 13.12.2022
10. Työaikaraportit liukumasaldoista per 31.12.2018, 31.12.2019, 31.12.2020, 31.12.2021 ja 31.12.2022
11. Korjauserittely ja tarkastuspöytäkirja ACH78029 Salassa pidettävä
12. Tarkastuspöytäkirja S/N B14556 Salassa pidettävä
13. Tarkastuspöytäkirja S/N2841 Salassa pidettävä
14. Korjauserittelyt S/N 2841 vuodelta 2016 — 2024 Salassa pidettävä
15. Tarkastuspöytäkirja S/N AF6365 Salassa pidettävä
16. Kuvat suuttimista
17. Ote yhteenvedosta pöytäkirjoissa havaituista virheistä Salassa pidettävä

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa
2. C, työntekijöiden luottamusmies

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. D, vastuullinen johtaja, huoltotoiminnot
2. B, tuotannon esihenkilö, laiteosasto
3. E, henkilöstöasiantuntija

Perustelut

Esitetty selvitys

Kirjallinen huomautus 26.4.2016

A on 26.4.2016 saanut kirjallisen huomautuksen (V1), jonka mukaan hän oli toiminut tietoisesti X Oy:n ohjeiden, menettelytapojen ja sovittujen käytäntöjen vastaisesti antaessaan asentajan tehdä juotostyötä, johon tällä ei ollut tarvittavia valtuuksia, vaikka A oli ollut tietoinen valtuuksien puuttumisesta toisen työntekijän huomautettua tästä. Työnantaja oli pitänyt ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättämistä vakavana laiminlyöntinä ottaen erityisesti huomioon A:n pitkä työkokemus ja hänen työhönsä liittyvä vastuu työn laadullisesta seurannasta sekä asentajien valvonnasta, kouluttamisesta ja opastamisesta. Huomautukseen on kirjattu, että moitittava käytös tai laiminlyönnit jatkossa voivat johtaa kelpuutusten poistamiseen ja työsuhteen päättämiseen.

A on kertonut, että työnantaja ei ollut puuttunut hänen työnsä laatuun ennen hänen saamaansa kirjallista huomautusta. A on kertonut valvoneensa tilanteessa asentajaa, joka oli ollut suorittamassa kiireellistä työtehtävää. A:n vastuulla oli ollut tarkistaa, että asentajan tekemät juotokset olivat olleet kunnollisia. A oli tarkastanut juotokset mikroskoopilla, kuten ne oli pitänytkin tarkastaa.

A:n mukaan jokaisen työtä suorittavan tuli itse pitää huolta siitä, että kaikki tarvittavat valtuutukset olivat kunnossa, eikä valtuutuksien tarkastaminen ollut kuulunut A:n vastuulle. A:lla ei ylipäätään ollut ollut pääsyä työntekijöiden valtuutustietoihin. A on katsonut, ettei hänellä ollut mahdollisuutta muutoinkaan puuttua asentajan toimintaan, koska asentaja ei ollut hänen alaisensa.

D on kertonut toimineensa huoltotoimintojen vastuullisena johtajana A:n esihenkilönä ja antaneensa A:lle kirjallisen huomautuksen keväällä 2016, koska A oli antanut asentajan jatkaa juotosten tekemistä hävittäjän polttoainekytkimeen, vaikka toinen yhtiön asentaja oli käynyt huomauttamassa, ettei asentajalla ollut kelpuutuksia tehtävään eikä oikeutta tehdä kyseisiä juotoksia. D on korostanut, että turvallisuuskriittisessä lentävien laitteiden huoltotyössä työntekijät olivat oikeutettuja tekemään ainoastaan töitä, joihin heillä oli kelpuutus. Henkilöstöltä edellytettiin toiminnan luonteen vuoksi luotettavuutta. Sinänsä asentajalla oli itsellään vastuu tarkistaa, että hänellä oli kelpuutus tehdä kyseistä tehtävää, eikä A ollut tarkastajana vastuussa valtuutusten tarkistamisesta. D:n mukaan huomautus oli kuitenkin annettu, koska A oli toiminut vakavalla tavalla vastoin ohjeistuksia tietoisena siitä, ettei asentajalla ollut tarvittavia kelpuutuksia. Kyseessä ei ollut ollut vain vähäinen laiminlyönti. D on kertonut antaneensa varoituksen myös asentajalle, joka oli tehnyt juotostyön ilman tarvittavia kelpuutuksia. D:n mukaan työnantajalla ei ollut kyseisessä tilanteessa syytä epäillä, että A olisi myös laajemmin laiminlyönyt tehtäviään, vaan asiaa oli käsitelty yksittäistapauksena.

Kirjallinen varoitus 26.8.2020

A:lle annetun kirjallisen varoituksen 26.8.2020 (V2) mukaan A oli saanut varoituksen esiinnyttyään 21.8.2020 päihteiden vaikutuksen alaisena työpaikalla. A oli puhaltanut alkometriin tuloksen 0,09 promillea ja kahden minuutin kuluttua tehdyssä tarkistuspuhallutuksessa 0,08 promillea. Varoituksen mukaan X Oy:llä ja A:n asiantuntijan tehtävässä edellytetään ehdotonta päihteettömyyttä johtuen työn turvallisuuskriittisestä luonteesta, joka vaatii ehdotonta luotettavuutta ja huolellisuutta. Varoitukseen on kirjattu työnantajan edellyttävän A:lta jatkossa ehdotonta päihteettömyyttä työssä, moitteetonta käytöstä sekä ohjeiden ja määräysten mukaista menettelyä. Varoitukseen on sisältynyt uhka työsuhteen päättämisestä päihteiden käytön jatkuessa.

Tuotannon esihenkilö B on kertonut toimineensa A:n esihenkilönä tapahtuma-aikana ja antaneensa A:lle mainitun varoituksen, koska tämä oli tullut päihtyneenä töihin. B:n mukaan A oli tavoitellut B:tä ensin puhelimitse edellisenä iltana ja ilmoittanut sitten tekstiviestitse olevansa poissa töistä selkäkivun vuoksi, jolloin B oli ilmoittanut poissaolon edellyttävän lääkärintodistusta. A oli tähän vastannut, että hän tulisi kuitenkin töihin, koska lääkäristä ei ollut ollut aiemminkaan hänelle apua.

A:n saavuttua töihin B oli havainnut tämän tuoksahtavan alkoholilta, jolloin B oli ilmoittanut asiasta esihenkilölleen ja kutsunut puhalluttamista varten paikalle toimihenkilöiden luottamusmiehen. A oli ensin kieltäytynyt puhaltamasta alkometriin väittäen vaatimusta ajojahdiksi. A oli kuitenkin suostunut puhallutukseen saaden kahdesta muutaman minuutin välein tehdyistä puhallutuksista molemmista yli nollan tulokset. A ei ollut puhallutushetkellä kiistänyt puhallutuksen tulosten oikeellisuutta, mutta hän oli B:n mukaan vähätellyt asiaa. A oli seuraavalla viikolla töihin palatessaan myöntänyt ottaneensa puhallutusta edeltävänä päivänä pari saunaolutta selkäkipuihin.

B:n, D:n ja yhtiön henkilöstöasiantuntija E:n mukaan yhtiössä oli nollatoleranssi alkoholin suhteen turvallisuuskriittisestä työstä, lentoturvallisuudesta ja sotilasilmailumääräyksistä johtuen, eikä yhtiössä ollut sallittu minkäänlaista alkoholin- tai huumausaineiden käyttöä taikka krapulaisena työskentelyä (V7). B on kertonut, että yhtiön käytännön mukaan henkilön ollessa työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena hänet lähetetään palkattomasti kotiin ja annetaan varoitus, kuten oli toimittu myös A:n kohdalla.

Kirjallinen varoitus 7.9.2021

A:lle oli 7.9.2021 annettu kirjallinen varoitus (K1/V3) ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättämisestä. Varoituksen mukaan A oli toiminut turvallisuuskriittisessä tarkastustyössään huolimattomasti ja välinpitämättömästi, kun hän oli ainakin kolmesti vastoin ohjeita kuitannut tarkastukset tehdyiksi ennen kuin NDT-tarkastusta oli tehty. Varoituksen mukaan työnantaja edellytti kaikissa tehtävissä työntekijöiltään tarkkaavaisuutta, huolellisuutta ja ohjeiden ja määräysten mukaista menettelyä sekä ehdotonta luotettavuutta. Varoitus on sisältänyt uhan työsuhteen päättämisestä, mikäli A jatkaisi tarkkaavaisuuden, huolellisuuden ja ohjeiden ja määräysten vastaista toimintaa.

Varoitukseen on edelleen kirjattu, että A:n menettelyn johdosta työnantaja oli päättänyt peruuttaa A:n kelpuutukset tarkastus- ja huoltotodisteenantotehtäviin ja siirtää hänet 7.9.2021 alkaen muihin tehtäviin, aluksi arkistointitehtäviin.

Huoltotoimintojen vastuullinen johtaja D on kertonut, että A oli työskennellyt yksikössä, jossa huollettiin ilmavoimien kaluston eli hävittäjien voimalaitteita, kuten moottoreita. Yhtiön toimintaa säätelivät ilmailulait sekä sotilasviranomaisten valvomat sotilasilmailumääräykset ja Euroopan alueen ilmailutoimintaan liittyvät laatustandardit. D:n mukaan turvallisuuskriittisessä huoltotoiminnassa oli tärkeää, että henkilöstön osaamista ja kelpuutuksia pidettiin yllä ja valvottiin dokumentaation kautta. Huoltoa koskevassa dokumentaatiossa kaikki työvaiheet tuli olla huolellisesti kuitattuja. D on korostanut, että turvallisuuskriittisessä työssä työntekijöiltä edellytettiin ehdotonta huolellisuutta kaikissa tehtävissä, jotka liittyivät ilmailuhuoltotyöhön. Sääntöjen ja ohjeiden laiminlyönti saattoi aiheuttaa vakavia seurauksia turvallisuudelle, merkittäviä taloudellisia haittoja ja myös riskin asiakassuhteen menettämisestä.

Tuotannon esihenkilö B on kertonut saaneensa 31.8.2021 asentajalta tiedon, että laitteen osasta oli löytynyt tussimerkintä siinä olevasta, särötarkastuksessa löytyneestä säröstä. Särötarkastuksessa (NDT-tarkastus) tarkasteltiin osissa mahdollisesti olevia säröjä, joita ei paljaalla silmällä nähnyt. Pöytäkirjaan merkittiin maininta säröstä, ja tarkastajan tehtävänä oli merkitä pöytäkirjaan särön vaikutus kyseiseen osaan, minkä A oli laiminlyönyt tarkastusta tehdessään. Samassa yhteydessä oli ilmennyt, että A oli vastoin ohjeistusta suorittanut kunnonmääritystarkastuksen ennen kuin särötarkastusta oli edes tehty. Kysymyksessä oleva viallinen osa oli ollut polttoaineensiirtoventtiili, joka määritti sen, mistä säiliöstä lentokone otti polttoainetta. B:n mukaan A:n rikkomukset olivat olleet erittäin vakavia, koska sanottu menettely olisi voinut johtaa siihen, että lentokoneeseen olisi päätynyt osia, joissa oli säröjä. Risteävät säröt saattoivat johtaa palojen irtoamiseen, mikä taas saattoi aiheuttaa laitteen tai järjestelmän rikkoutumisen. A ei ollut häntä asiasta kuultaessa kertonut, että hän olisi aiemminkin toiminut vastaavalla tavalla.

B on kertonut keskustelleensa usein A:n kanssa ohjeiden noudattamisen tärkeydestä jo ennen varoituksen antamista syksyllä 2021, kun yhtiön laatujärjestelmästä oli ilmennyt havaintoja korjattavista toimenpiteistä. B oli kerrannut A:n kanssa ohjeistukset ja menettelyt pöytäkirjojen täyttämisen ja poikkeamien suhteen A:n palattua hoitovapaalta tammikuussa 2021. A:n kohdalla B oli kokenut tarpeelliseksi kerrata ohjeistuksen, koska tämä oli ollut useamman kuukauden poissa ja tämän työssä oli aiemmin ilmennyt huolimattomuusvirheitä. Myös muut työntekijät olivat ilmaisseet B:lle huolensa A:n toiminnasta. A:n oli täytynyt olla tietoinen turvallisuuskriittisen alan erityispiirteisiin liittyvistä huolellisuusedellytyksistä myös siitä syystä, että hänellä oli pitkä tausta alalla asentajan tehtävistä, joissa oli noudatettu samoja huolellisuusvaatimuksia. Laatutapahtumia käsiteltiin kuukausittain kaikkien osastojen kesken, jotta tietoisuus huolellisuusvaatimuksesta pysyi yllä.

B:n mukaan työnantaja oli harkinnut A:n työsuhteen päättämistä ennen varoituksen antamista, koska A oli saanut aiemmin ohjeiden vastaisesta menettelystä jo kaksi varoitusta. Työnantaja oli kuitenkin päätynyt antamaan A:lle vielä mahdollisuuden osoittaa kykynsä muissa tehtävissä, ja hänet oli siirretty arkistoon.

A on kiistänyt toimineensa tahallisesti varoitukseen johtaneiden tapahtumien osalta. A on kertonut työkykynsä heikentyneen liiallisen työkuormituksen, selkäkipujen, lapsensa sairastumisen ja äidin kuoleman vuoksi. A:n mukaan hänen työtehtävänsä olivat lisääntyneet, kun kahden tarkastajan tehtävät olivat päättyneet. Vaikka tehtäviä oli siirretty A:lta pois hänen esihenkilölleen ja toiselle työntekijälle, A oli kokenut, ettei hänen työmääränsä ollut kuitenkaan vähentynyt ratkaisevasti. A oli kokenut, ettei työpaikalla ollut suhtauduttu riittävän vakavasti siihen, että hänellä oli ollut edellä kerrottuja haasteita, jotka olivat vaikuttaneet hänen jaksamiseensa.

A:n mukaan hän oli ollut ennen saamaansa varoitusta noin viikon ajan sairauslomalla, koska hän oli kokenut työnsä kuormituksen suureksi ja ollut väsynyt. A:n mukaan varoituksen yhteydessä ei ollut keskusteltu A:n työssäjaksamisesta, vaan hänet oli siirretty suoraan muihin tehtäviin. Työnantaja oli tässä yhteydessä ilmoittanut, ettei A:lla ollut enää tulevaisuutta yhtiön palveluksessa, ja että myös arkistointitehtävät olisivat vain väliaikaisia. Työnantaja oli ilmoittanut, ettei se voinut tarjota A:lle muita tehtäviä.

B on kertonut ottaneensa noin puolet A:n työtehtävistä pois, kun A oli kertonut hänelle suuresta työmäärästään vuonna 2018. B oli ryhtynyt itse tekemään huoltotodistuksia ja vastaanottotarkastuksia yhdessä työnohjaajan kanssa, jolloin A:lle oli jäänyt tehtäväksi kunnonmääritystarkastukset yhdessä osastolle avuksi siirretyn tarkastajan kanssa. B:n käsityksen mukaan A:n työaika oli riittänyt työn tekemiseen, eikä A ollut tehnyt ylitöitä. B on kertonut muistuttaneensa A:ta useasti mahdollisuudesta kääntyä työterveyden puoleen. Kun B oli tiedustellut A:n työkyvystä ja mahdollisesta tarpeesta hakea sairauslomaa, tämä oli vakuuttanut olevansa työkykyinen ja ilmoittanut, ettei hänellä ollut ollut työkyvyssä mitään haasteita. A ei ollut myöskään kertonut olleensa ylikuormittunut tai uupunut B:n tiedusteltua tämän voinnista.

Henkilöstöasiantuntija E on kertonut osallistuneensa A:n ja tämän esihenkilön B:n väliseen keskusteluun koskien A:n työssä suoriutumista, työkykyä ja työmotivaatiota A:n saaman varoituksen ja kelpuutuksien menettämisen yhteydessä syyskuussa 2021. E ja B olivat tarjonneet A:lle mahdollisuutta käyttää työterveyden palveluita työkyvyn tukemiseen, koska he olivat katsoneet, että A:n motivaatiossa ja työssä suoriutumisessa oli ollut puutteita. A oli kuitenkin kerta toisensa jälkeen todennut, ettei hän kokenut sitä tarpeelliseksi, koska hänen mielestään hänen työkyvyssään ei ollut mitään poikkeavaa. A oli E:n mukaan suhtautunut tilanteeseen vähättelevästi. A oli myös tiedustellut mahdollisuudesta tehdä työtä osa-aikaisena, jolloin työnantaja oli esittänyt mahdollisuutta päästä edellytysten mahdollisesti täyttyessä osasairauspäivärahalle. A ei kuitenkaan ollut enää myöhemmin palannut osa-aikaisuutta koskevaan asiaan.

Väitetystä tehtävien laiminlyönnistä arkistoinnissa

A on kiistänyt laiminlyöneensä työtehtäviään arkistoinnissa. Hänen tehtäviinsä oli kuulunut skannata tarkastuspöytäkirjoja digitaaliseen muotoon, mutta skannauslaite oli ollut jatkuvasti rikki ja huollossa.

B on kertonut seuranneensa A:n työssä pärjäämistä käymällä säännöllisesti arkistoinnissa sekä pitämällä A:n kanssa kehitys- ja tavoitekeskusteluita ja seurantakeskusteluita. Ensimmäinen seurantakeskustelu oli järjestetty A:n, B:n ja E:n kesken noin kuukauden kuluessa siitä, kun A oli aloittanut arkistointitehtävät. Seurannassa oli käynyt ilmi, että A:lla oli ollut selkeästi vähemmän arkistointeja kuin muilla samaa työtä tekevillä. A:n skannausmäärät eivät olleet parantuneet, vaikka häntä oli lokakuussa 2021 järjestetyssä seurantakeskustelussa asiasta huomautettu.

B on kertonut, että irtisanomisilmoituksen (K2/V4) kirjauksessa ”useita ajankäytöllisiä viiveitä työn aloittamisesta tai työn ennenaikaisessa lopetuksessa” oli ollut kysymys A:n puutteellisesti hoidetusta arkistointityöstä. B on kertonut selvittäneensä skannausjälkien ja kirjastonhoitajalta saadun tiedon perusteella, että A oli ryhtynyt skannaustehtäväänsä aamuisin vasta noin tunnin tai kaksi tuntia työvuoron alkamisen jälkeen ja päättäneen skannaustehtävänsä vastaavasti noin tuntia tai kahta ennen uloskirjautumistaan. B ei ole pitänyt uskottavana, että A olisi käyttänyt kyseisen ajan skannausten valmisteluun. Hänen mukaansa valmistelun olisi tällöin pitänyt näkyä seuraavana päivänä suurempana skannaustuloksena. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä A:n skannaustulokset olivat pysyneet tasaisina.

E ja B ovat kertoneet, että työnantaja oli ehdottanut A:lle helmikuussa 2021 järjestetyssä seurantakeskustelussa hakeutumista Z Oy:n motivaatio-/henkilökartoitukseen, jotta tämä löytäisi motivaation työn tekemiseen, taikka toisen työuran tai opiskelupaikan, koska tämän työtulokset arkistoinnissa eivät olleet parantuneet. Työnantaja oli edelleen tarjonnut A:lle mahdollisuutta hakeutua työterveyden palveluihin, mutta A oli vakuuttanut, ettei hänen työkyvyssään ollut puutteita. B:n mukaan A oli tässä yhteydessä ehdottanut, että työnantaja päättäisi hänen työsuhteensa ja maksaisi hänelle puolen vuoden palkan, mutta he olivat yhdessä sopineet, että A aloittaisi Z Oy:n työuravalmennuksessa maaliskuussa 2021. E:n mukaan palvelua oli tarjottu A:lle, jotta hän löytäisi motivaation työn tekemiseen, sillä A:lla oli ollut hyvä osaaminen ja tutkinto.

Luvattomat poissaolot työpaikalta

Irtisanomisilmoituksen (K2/V4) kirjauksella poissaoloista, joista ei ollut sovittu etukäteen esihenkilön kanssa, oli B:n mukaan tarkoitettu sitä, että A oli lähtenyt pois työpaikaltaan ennen työvuoron päättymistä työajan lyhennysvapaille (pekkasille) ilman esihenkilön lupaa. Esihenkilön lupa oli ollut edellytys työajan lyhennysvapaiden käyttämiselle. B oli havainnut A:n toimivan vastoin esihenkilön ohjeistusta keväällä 2022, kun tämä oli siirtynyt arkistoinnista pesulinjaston henkilöstön avuksi. A oli käyttänyt työajan lyhennysvapaata saman kuukauden aikana kuusi kertaa, joista ainoastaan yhteen hän oli kysynyt työnantajan luvan. B:n mukaan työajan lyhennysvapaalle kirjautuminen ei ollut voinut tapahtua vahingossa. A oli ollut tietoinen työajan lyhennysvapaan edellyttämästä luvasta, sillä hän oli aikaisemmin pyytänyt B:ltä luvan sen käyttämiseen.

A on kertonut, ettei hän ollut tiennyt, kuka hänen esihenkilönsä oli ollut, kun hänet oli siirretty laitehuollosta pesulinjastolle. A on kiistänyt lähteneensä luvatta töistä pois ja kertonut ilmoittaneensa aina lähtöaikeistaan ennen työpaikalta poistumista.

Työsopimuksen irtisanomiseen liittyvät tapahtumat

Irtisanomisilmoituksen 13.6.2022 (K2/V4) mukaan A oli siirretty 11.5.2022 lisäresurssiksi prosessityöntekijän tehtäviin moottoreiden pesulinjastoon. Irtisanomisilmoituksessa on mainittu irtisanomisen perusteeksi toistuva ohjeiden ja määräyksen noudattamatta jättäminen, ja viitattu hänelle 26.4.2016 annettuun huomautukseen työvelvoitteiden laiminlyönnistä, 26.8.2020 annettuun varoitukseen päihtyneenä esiintymisestä työpaikalla ja 7.9.2021 annettuun varoitukseen ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättämisestä. Irtisanomisilmoituksesta ilmenee, että A:n pesutyöstä oli tullut kaksi reklamaatiota, 3. ja 9.6.2022. Ensimmäisen reklamaation mukaan A oli kuitannut 13.5.2022 valmiiksi polttoainesuuttimet, jotka oli puhdistettu huolimattomasti. Toisen reklamaation mukaan A oli jälleen pessyt huonosti F-moduulin johdesiivet. Irtisanomisilmoitukseen on kirjattu, että A:n oli tullut pitkän tarkastajan uran vuoksi ymmärtää osien puhtausvaatimukset.

A on kertonut, että pesulinjastolla oli käytössä teollisuusbensaa, lipeää ja muita myrkyllisiä aineita, ja osia pestäessä tuli tietää, kuinka niitä tuli käsitellä ja mihin pesualtaaseen ne sai laittaa. A:n mukaan hän ei ollut aiemmin tehnyt vastaavanlaista pesua, sillä hän oli pessyt laitekorjaamolla vain pienempiä osia. A oli kertomansa mukaan saanut ”vain jotain pientä ohjeistusta” pesulinjaston työhön. A:n mukaan hän ei ollut uskaltanut pestä arvokkaita suuttimia metallisilla työvälineillä, koska häntä oli aina varoitettu siitä, että osat voisivat mennä käyttökelvottomiksi tai rikki naarmuuntuessaan.

C on kertonut toimineensa työntekijöiden pääluottamusmiehenä ja edustaneensa myös pesulinjaston työntekijöitä. C:n mukaan perehdytys tuli yhtiössä järjestää jokaiseen työtehtävään ja kaikille työntekijöille. Perehdytyksessä oli yleisesti käytetty perehdytyskaavaketta, jonka esihenkilö, perehdyttäjä ja perehdytettävä kukin täyttivät ja kuittasivat. C:n tiedon mukaan pesulinjastossa ei ollut kuitenkaan käytetty perehdytyskaavaketta. Siellä perehdytyksen järjesti kokenut pesijä tai asentaja, myös yksinkertaisissa tehtävissä. Perehdytys oli tärkeää, koska muutoin oli olemassa riski, että kalliit laitteet tai osat vaurioituivat käyttökelvottomiksi. C:llä ei ole ollut omakohtaista tietoa siitä, oliko A saanut perehdytystä pesulinjaston tehtävään tai siitä, mitä tehtäviä A oli tehnyt pesulinjastolla. Kiireapulaisten kohdalla pesutehtävien sisältö oli C:n käsityksen mukaan riippunut perehdyttäjän harkinnasta.

C:n mukaan yhtiössä tuli reklamaatioita satunnaisesti. Niitä käsiteltäessä tavoitteena oli löytää virheelle juurisyy, jota käsiteltiin yhdessä virheen tehneen henkilön kanssa, jotta virhe ei enää pääsisi toistumaan. C:n tiedossa ei ole ollut, että yhtiössä olisi aiemmin annettu varoitusta tai henkilön työsopimus olisi irtisanottu väärin tehdyn pesun vuoksi. C:n mukaan tämänkaltaisissa tilanteissa tulisi yleensä antaa ensin varoitus.

B on kertonut, että A oli siirretty 11.5.2022 pesulinjastolle prosessityöntekijän tilapäiseksi lisäresurssiksi ja kiireapulaiseksi. B:n mukaan pesulinjastolle oli voitu siirtää avuksi kuka tahansa, koska kiireapulaisen tehtävässä oli ollut kysymys ainoastaan osien tiskaamisesta käsin harjoilla. Pesua varten kiireapulaiselle oli annettu hanskat ja silmäsuojaimet, ja pesukaapista oli löytynyt pesuohjeet, pesuneste ja pesuvälineet, joilla osia oli ollut tarkoitus puhdistaa.

B on kertonut, ettei kiireapulaisen tehtävästä ollut ollut tarpeen laatia perehdytyslomaketta, koska osien käsinpesu oli hyvin yksinkertaista työtä. Kiireapulaisia, kuten A:ta, ei ollut laitettu muihin pesulinjaston tehtäviin kuin käsinpesuun. B:n tiedon mukaan A oli aiemmin laiteosastolla asentajana työskennellessään pessyt samoilla kemikaaleilla vastaavanlaisissa pesukaapeissa vastaavanlaisia osia. Pesulinjastolla oli myös myrkkypatoja, joissa oli syövyttäviä aineita ja happoja, mutta näiden kanssa toimiminen edellytti perusteellisen perehdytyksen. B:n mukaan pesulinjaston alkukäsittelyn työnohjaaja oli perehdyttänyt A:n apulaisen tehtävään näyttämällä tälle työpisteen, pestävät osat, ohjeistuksen pesuun (pesukirjan), pesuharjat ja muut välineet. Työohjaaja oli lisäksi kehottanut A:ta kysymään häneltä tarvittaessa neuvoa.

B:n mukaan kiireapulaiselta edellytettiin, että osat olivat huolellisesti pestyjä siten, ettei niissä ollut likaa, jotta mahdolliset silmämääräisesti havaittavat kulumat ja säröt näkyivät. A oli kuitannut polttoainesuuttimet pestyiksi, vaikka osat oli pesty niin huolimattomasti, että ne olivat vaatineet vielä kahden päivän liottamisen. A:n pesemästä osasta (V16) oli voinut havaita, ettei A ollut pessyt mustaa karstaa lainkaan pois suuttimen suusta, vaikka pesuohjeeseen, johon A oli kuitannut pesun tehdyksi, oli kirjattu, että suutinta pestäessä tuli kiinnittää erityistä huomiota suutinalueella olevaan karstaan. Suurimmassa osassa suuttimista oli kuitenkin ollut karstaa jäljellä A:n huolimattoman pesun jäljiltä. B:n mukaan myös myöhemmin oli löytynyt toinen yhtä huonosti pesty sarja, jonka A oli kuitannut pestyksi. A oli selittänyt huonoa pesutulosta sillä, ettei hän ollut halunnut naarmuttaa suuttimia.

B:n mukaan A:n olisi tullut tietää, ettei osia ollut pesty riittävän hyvin, koska hän oli aiemmin tarkastajan tehtävässä tarkastanut osien puhtautta. B:n mukaan A:n menettely oli osoittanut erittäin suurta välinpitämättömyyttä ja tahallisuutta, kun hän oli tietoisesti kuitannut pesun suoritetuksi, vaikka oli selkeästi nähnyt, että osissa oli ollut likaa. A:n olisi tullut kysyä neuvoa, mikäli hän ei ollut osannut pestä karstaa pois.

B on kertonut, että A oli kuitannut pesseensä myös johdesiiven, mutta moduulitarkastaja oli ilmoittanut, ettei osaa ollut pesty. A oli kuulemistilaisuudessa myöntänyt, ettei hän ollut pessyt johdesiipeä, sillä hän ei ollut nähnytkään kyseistä osaa. A oli työsopimuksen päättämistä koskevassa kuulemistilaisuudessa suhtautunut asiaan välinpitämättömästi ja vähättelevästi.

Työsopimuksen päättämistä koskeva kuulemistilaisuus

A:n mukaan hänelle ei ollut ilmoitettu ennen kuulemistilanteen alkamista, että häntä oli tarkoitus kuulla työsuhteen irtisanomisesta, eikä hän ollut ehtinyt pyytää ketään edustajaa paikan päälle. Hän ei myöskään ollut ollut tietoinen siitä, että hänen pesutuloksistaan oli tehty kaksi reklamaatiota.

B:n ja E:n mukaan A oli kutsuttu aamulla 13.6.2022 sähköpostitse samana iltapäivänä järjestettyyn työsuhteen päättämistä koskevaan kuulemistilaisuuteen. Kutsussa oli ilmoitettu mahdollisuudesta ottaa tukihenkilö mukaan. Kuulemistilaisuuden aluksi B oli selvittänyt A:lle perusteet, joiden vuoksi työnantaja oli harkinnut työsuhteen irtisanomista. E on kertonut, että A oli suhtautunut vähättelevästi tekemiinsä virheisiin, kun työnantajan edustajat olivat kuulemistilaisuudessa näyttäneet valokuvia A:n pesutuloksista ja käyneet A:n kanssa läpi tämän pesulinjastolla tekemät virheet. E on kertonut A:n pyytäneen, että hänet irtisanottaisiin ja hänelle maksettaisi kuuden kuukauden palkka ilman työntekovelvoitetta.

B on kertonut työnantajan päättäneen vapauttaa A työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana, koska A:n tekemät rikkomukset olivat olleet niin räikeitä, ettei työnantaja ollut voinut antaa hänen jatkaa työskentelyä. A oli toiminnallaan osoittanut tahallisuutta ja välinpitämättömyyttä, ja koska A:n työn tulokset eivät olleet olleet vaatimusten mukaisia, työnantaja oli halunnut välttää virheiden syntymistä ja tuplatyötä virheiden korjaamisessa.

Työsuhteen päättämisen jälkeen ilmenneet muut laiminlyönnit

Vastaajapuolen mukaan A:n toiminnasta on tämän työsopimuksen päättämisen jälkeen ilmennyt seikkoja, jotka on otettava huomioon asiaa arvioitaessa.

Tuotannon esihenkilö B on kertonut, että työnantajan tarkastettua A:n työsopimuksen irtisanomisen jälkeen tämän tarkastajana tekemiä tarkastuspöytäkirjamerkintöjä (V11 — V15, yhteenveto V17) näistä oli ilmennyt useita erittäin vakavia rikkeitä, jotka eivät olleet olleet työnantajan tiedossa A:n työsopimusta irtisanottaessa. Kyse oli muun ohella vastaavista rikkeistä, joiden vuoksi A:lle oli annettu varoitus vuonna 2021 ja joiden vuoksi hän oli menettänyt kelpuutuksensa. Työnantaja oli joutunut tarkastamaan laadun selvitystä varten kaikki A:n laatimat pöytäkirjat ja tarkastamat laitteet vuosilta 2016 — 2021, koska tämän oli havaittu tehneen useita vakavia virheitä. Yhteenvetoon (V17) oli koottu 880 tarkastettua laitetta, mutta koska työ oli ollut todella hidasta, tarkastamatta oli näiden lisäksi vielä noin 100 laitetta. Tarkastamiseen oli kulunut kolmelta henkilöltä kymmeniä työtunteja. Tarkastuksessa oli ilmennyt vakavia rikkeitä yhteensä 75 ja ainakin kaksi säröjä sisältänyttä laitetta, joiden osalta pöytäkirjamerkinnät olivat olleet kriittiseltä osin niin puutteelliset, että laitteiden takaisinkutsuminen oli ollut välttämätöntä lentoturvallisuuden vaarantumisen vuoksi.

B:n mukaan A oli ollut tietoinen tarkastuspöytäkirjan täyttämistä koskevista ohjeistuksista, sillä B oli kerrannut ohjeistuksen A:n kanssa tämän palattua hoitovapaalta 2021, minkä lisäksi osaston yhteisissä palavereissa oli ollut pöytäkirjan täyttämiskoulutusta, ja ohjeistusta oli käyty A:n kanssa läpi, kun laatuvalvontajärjestelmästä oli löytynyt poikkeamia. Lisäksi A oli vuonna 2020 kuitannut lukeneensa tarkastusohjeen.

Irtisanomisperusteiden oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 — 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

A on 26.4.2016 saanut kirjallisen huomautuksen siitä, että hän on tarkastajana ollessaan tietoisesti toiminut vastoin työnantajan ohjeita, menettelytapoja ja sovittuja käytäntöjä, kun hän on antanut asentajan tehdä turvallisuuskriittistä työtä, johon tällä ei ole ollut valtuutusta. A ei ole keskeyttänyt asentajan työtä, vaikka hän on tullut tietoiseksi asentajalta puuttuvasta valtuutuksesta toisen työntekijän huomautettua asiasta. Asiassa on ollut riidatonta, että A:lle annettu kirjallinen huomautus on täyttänyt varoitukselta edellytetyt vaatimukset.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n vastuulle ei sinänsä ole kuulunut valvoa oliko asentajalla kelpuutuksia, vaan hänen työhönsä on kuulunut valvoa asentajan työtä ja työn laatua (A, D, C).

Asiassa on selvitetty, että huoltotyössä, jota A on tarkastajana valvonut, on ollut kyse turvallisuuskriittisestä toiminnasta, joka edellyttää ilmailusäännösten, ohjeiden ja määräysten tarkkaa noudattamista tuotteiden laadun ja lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Turvallisuuskriittisessä huoltotyössä työntekijät ovat oikeutettuja tekemään ainoastaan töitä, joihin heillä on kelpuutus. A on tarkastajana ollut osaltaan vastuussa siitä, että lentävien laitteiden huoltotyö on täyttänyt turvallisuuskriittisen työn vaatimukset ja työlle asetetut tiukat laatukriteerit. A:n on tullut olla asemansa ja ammattitaitonsa puolesta tietoinen näistä vaatimuksista. A:n on näytetty toimineen asiassa tietoisesti työnantajan ohjeiden, määräysten ja menettelytapojen vastaisesti. Rikettä ei voida pitää vähäisenä, joten kirjallista huomautusta voidaan pitää aiheellisena.

A on 26.8.2020 saanut kirjallisen varoituksen saavuttuaan työvuoroonsa alkoholin vaikutuksen alaisena. A on puhaltanut alkometriin 0,09 ja 0,08 promillen tulokset. Asiassa on ollut riidatonta, että työpaikalla on ollut ehdoton nollatoleranssi. B:n mukaan yhtiössä on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla olemisesta seuraa varoitus. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella voisi katsoa työnantajan rikkoneen tasapuolisen kohtelun velvoitetta varoituksen antaessaan. Työtuomioistuin katsoo, että varoitusta on pidettävä aiheellisena ottaen huomioon yhtiön turvallisuuskriittinen huoltotyö, lentoturvallisuus ja sotilasilmailumääräykset.

A:lle 7.9.2021 annetun kirjallisen varoituksen perusteena on ollut työnantajan ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättäminen, kun A on ainakin kolmesti kuitannut tarkastukset tehdyiksi ennen kuin särötarkastusta on tosiasiassa tehty. B:n ja D:n kertomusten perusteella on selvitetty, että A:n laiminlyönti noudattaa ohjeita olisi voinut johtaa laitteen tai järjestelmän rikkoutumiseen, jos viallinen, särön sisältävä osa olisi päätynyt huollettuun hävittäjään. A:lta on menettelyn seurauksena peruutettu kelpuutukset tarkastus- ja huoltotodisteen antajan tehtäviin sotilasilmailumääräysten perusteella ja hänet on siirretty arkistointitehtäviin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n on täytynyt olla tietoinen siitä, että turvallisuuskriittisessä työssä on korostunut huolellisuusvelvollisuus kaikissa tehtävissä, jotka liittyvät ilmailuhuoltotyöhön. A:n on selvitetty olleen tietoinen ohjeiden, määräyksien ja menettelytapojen noudattamisen tärkeydestä ja siitä, miten kyseiset huoltoon liittyvät asiakirjat on tullut täyttää. Työnantajan on näytetty useaan kertaan selvittäneen A:lle hänen työtehtävänsä ja vastuunsa.

Kantaja on katsonut, ettei varoitukselle tule antaa olennaista arvoa irtisanomisen perusteen olemassaoloa harkitessa, sillä kyse on ollut yksittäisistä tilanteista, jolloin A:n harkintakyky on pettänyt hänen alentuneen työkykynsä vuoksi.

Kun A on vuonna 2018 kertonut työkuormansa olevan liian suuri, työnantaja on poistanut A:lta noin puolet tämän työtehtävistä (B). Asiassa on myös esitetty selvitystä siitä, että A:n liukumat ovat olleet tarkasteluvälillä 2018 — 2022 koko ajan miinuksella (V10, B, E). A:n kerrottua 26.8.2020 saamansa varoituksen yhteydessä esihenkilölleen selkäkivuistaan esihenkilö on kehottanut A:ta menemään työterveyteen, mutta tämä ei ole katsonut tätä tarpeelliseksi. Kun A on kertonut työnantajalle äitinsä sairastumisesta ja myöhemmin kuolemasta, työnantaja on tiedustellut A:lta tämän työkyvystä ja mahdollisen sairausloman tarpeesta. A on kuitenkin vakuuttanut olevansa työkykyinen ilmoittaen, ettei hänen työkyvyssään ole ollut mitään haasteita (B).

Kantajan mukaan A ei ole voinut kertoa jaksamisongelmastaan työpaikan kireän ilmapiirin vuoksi. Asiassa esitetty selvitys ei kuitenkaan osoita, että työpaikalla olisi ollut kireä ilmapiiri tai että työkykyyn liittyvistä seikoista ei olisi voinut keskustella työnantajan edustajan kanssa. B ja E ovat päinvastoin kertoneet tiedustelleensa useaan otteeseen A:lta itseltään tämän työkyvystä ja työssäjaksamisesta sekä kehottaneet häntä kääntymään tarvittaessa työterveyshuollon puoleen. B ja E ovat kertoneet A:n vakuuttaneen olevansa työkykyinen. Työtuomioistuin toteaa, että huolellisuusvelvollisuudesta ja alan turvallisuuteen liittyvistä vaatimuksista johtuen A:n olisi tullut saattaa työnantajan tietoon työkykyään mahdollisesti heikentävät seikat ja noudattaa työnantajan kehotusta hakeutua tarvittaessa työterveyshuoltoon.

Kantaja on esittänyt, ettei työnantaja ole ryhtynyt riittäviin tukitoimiin A:n heikentyneen terveydentilan vuoksi. Kantaja on esittänyt A:n uupumistilasta kaksi lääkärintodistusta elo-syyskuulta 2021 (K3). A on ollut työkyvyttömyydestä johtuen sairauslomalla noin viikon ajan. E:n kertomuksella on näytetty, ettei työnantaja ole sivuuttanut sairauslomatodistuksesta ilmenevää työuupumisdiagnoosia. Kun A on palannut sairauslomalta, työnantaja on keskustellut A:n kanssa hänen työkyvystään ja tarjonnut mahdollisuutta käyttää työterveyden palveluita työkyvyn tukemiseen, mutta E:n mukaan A on torjunut tarjotun avun ja ilmoittanut, ettei hänen työkyvyssään ole mitään poikkeavaa. Työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen uskottavasti selvitetyksi, että työnantaja on pyrkinyt tukemaan A:n työkykyä ja jaksamista sekä tehnyt kaikki toimenpiteet, joita työnantajalta on kohtuudella voitu edellyttää. Edellä todetuilla perusteilla myös varoituksen 7.9.2021 on katsottava olleen aiheellinen ja se on otettava huomioon asiaa kokonaisuutena arvioitaessa.

A:lta on varoituksen yhteydessä poistettu kelpuutukset tarkastus- ja huoltotodisteenantajan tehtäviin ja hänet on siirretty muihin tehtäviin, aluksi arkistointiin. Työnantaja on tämän jälkeen järjestänyt useita seurantakeskusteluja A:n kanssa. A:n työtulokset arkistoinnissa ovat jääneet huomattavasti muita työntekijöitä heikommiksi eivätkä ne ole parantuneet seurantakeskustelujen jälkeenkään (B). Työnantajan ei ole osoitettu toimineen kantajan väittämällä tavalla tarkoitushakuisesti ja pyrkineen A:sta eroon kehottamalla tätä hakeutumaan työurahuoltovalmennukseen. Työtuomioistuin pitää uskottavan B:n ja E:n kertomusta siitä, että työnantaja on halunnut tukea A:n tilannetta ja työmotivaatiota tarjoamalla mahdollisuutta mainittuihin palveluihin, koska A:n arkistoinnin työntulokset ovat olleet heikot ja osoittaneet motivaation puutetta.

A on 11.5.2022 siirretty lisäresurssiksi pesulinjastolle prosessityöntekijän tehtävään, jossa hänen pesutuloksestaan on reklamoitu kahdesti, 3.6 ja 9.6.2022.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella (V16, B) A:n pesutulosten voidaan katsoa olleen irtisanomisilmoituksessa ilmoitetulla tavalla huonoa ja huolimatonta. A:n työsuoritukset pesulinjastolla eivät ole vastanneet työnantajan laatuvaatimuksia, jotka ovat olleet ilmailualan määräyksistä johtuen korkeat. A on kertonut, ettei hän ole halunnut rikkoa kalliita osia pesemällä niitä huolimattomasti, minkä lisäksi hän on vedonnut perehdytyksen puutteeseen. Asiassa esitetty selvitys (B, V16) osoittaa, etteivät A:n kiireapulaisen tehtävät pesulinjastolla ole kuitenkaan vaatineet laajempaa perehdytystä. A:n on selvitetty saaneen tehtävän laatuun nähden riittävän perehdytyksen osien tiskaamiseen. Huomioon on otettava sekin, että A oli jo aiemmin tehnyt samantapaista osien pesua asentajan tehtävässä sekä tarkastanut osien puhtautta tarkastajana toimiessaan. Työnantaja on B:n mukaan pitänyt erityisen moitittavana sitä, että A on menettelyllään osoittanut välinpitämättömyyttä ohjeiden ja määräysten noudattamista kohtaan kuittaamalla osat pestyiksi, vaikka tosiasiassa pesua ei ollut suoritettu. Työnantaja on katsonut A:n toimineen tahallisesti, koska hän on ollut tietoinen puhtausvaatimuksista.

Asiassa on lisäksi B:n kertomuksella selvitetty, että A on keväällä ja kesällä 2022 poistunut toistuvasti luvatta töistä käyttämällä työaikalyhennysvapaata saamatta siihen esihenkilön suostumusta. A:n on tullut olla tietoinen siitä, että työaikalyhennysvapaan käyttäminen on edellyttänyt esihenkilön lupaa.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa seuraavaa. A:lle aiemmin annetut varoitukset ja huomautus on katsottu edellä jo aiheellisiksi. Työtuomioistuin katsoo ensinnäkin, että huomautukseen ja varoituksiin johtanut sekä muu A:n edellä selostettu menettely ovat kokonaisuudessaan liittyneet työvelvoitteiden laiminlyöntiin sekä ohjeiden ja määräysten vastaiseen toimintaan. Esitetyn selvityksen perusteella turvallisuuskriittisessä työssä ohjeiden ja määräysten noudattaminen on ollut lentoturvallisuuden, ilmailulain säännösten ja yhtiön asiakassuhteiden jatkumisen ja yrityskuvan ylläpitämisen vuoksi välttämätöntä. Rikkomukset ilmentävät A:n samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamista kohtaan. Huomautus on vuodelta 2016 ja varoitukset elokuulta 2020 ja syyskuulta 2021. Työsopimus on irtisanottu kesäkuussa 2022. Työtuomioistuin katsoo, että huomautus ja varoitukset on voitu huomioida irtisanomisperusteen täyttymistä kokonaisuutena arvioitaessa.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (mm. KKO 1990:18, TT 2004:113) työnantaja voi vedota työsuhteen päättymisen jälkeen työsuhteen päättämistä koskevassa oikeudenkäynnissä irtisanomisperusteeseen, joka ei ollut työnantajan tiedossa vielä työsuhdetta päätettäessä. Vastaajapuoli on vedonnut asiassa siihen, että A:n työsuhteen päättymisen jälkeen on ilmennyt vuosilta 2016 — 2021 uusia A:n laiminlyöntejä huoltotoiminnassa. Kirjallisilla todisteilla (V11 — 15 ja V17) ja B:n kertomuksella on näytetty A:n edellä mainittujen vuosien aikana toistuvasti laiminlyöneen työnantajan ohjeiden ja määräysten noudattamista ja tehneen useita kymmeniä, muun ohella samantapaisia rikkomuksia kuin mistä 7.9.2021 annetussa varoituksessa on ollut kysymys.

Työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että A on vakavasti rikkonut ja laiminlyönyt työsopimuksesta johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella työnantajan olisi katsottava toimineen vastoin tasapuolisen kohtelun velvoitetta. Työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen työnantajalla on ollut työehtosopimuksen ja työsopimuslain 7 luvun 1 — 2 §:n mukainen asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Ammattiliitto Pro ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa kuluille vaadittuine korkoineen. Ammattiliitto Pro ry on hyväksynyt vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 19.755 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Suvi Lahti-Leeve, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.