24.4.2024

3.1.2 Töiden kuvaus, arviointi ja sijoittaminen palkkaryhmiin

Osapuolten sopimaan palkkausjärjestelmätyöhön liittyen osapuolet toteavat, että

1. Kaikkien sopimusalan töiden keskinäinen järjestys ja palkkaluokat on tässä hyväksytty, eikä töitä ole tarve alkaa arvioimaan. Jos jokin työ vuonna 2020 tai 2023 alkavalla sopimuskaudella kuitenkin muuttuu oleellisesti, tulee sen arviointi käynnistää tämän kohdan mukaisia menettelytapoja noudattaen.

[- -]

4. Uuden tai muuttuneen työn vaativuuden arviointi tapahtuu ensisijaisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken, työehtosopimuksen 68. §:n menettelytapojen mukaisesti, sopimalla tai vertailemalla muihin sopimusalan töihin, käyttäen tukena olemassa olevia työnkuvia. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja voivat sopia myös yrityskohtaisen arviointiryhmän käyttämisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. § Sopimuksen soveltamisala

1. Tällä sopimuksella määrätään

- säännöllistä reittiliikennettä harjoittavien,

- raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien,

- tai edellä mainituille teknisiä tai maapalveluja suorittavien

työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot, jos he toimivat tämän sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisissa tai niihin rinnastettavissa töissä.

2. Tämän työehtosopimuksen tarkoittamasta raskaasta tilauslentoliikenteestä on kyse silloin, kun käytetään suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaista tai suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n suuruisia lentokoneita.

3. Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

68. § Palkkaryhmät

1. Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ryhmittelevät työt käyttäen arviointijärjestelmän mukaista arviointia, parivertailua samantyyppisiin töihin/edeltävään työhön tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää, ja ne sijoitetaan tasajakoisin pisteskaaloin muodostettuihin palkkaryhmiin.

2. Sopijapuolten välinen palkkaryhmittelytyöryhmä laatii palkkaryhmittäin eritellyn luettelon kaikista niistä töistä, joita soveltamisalalla on käytössä. Työt on eriteltävä tunnistettavilla ja työtä kuvaavilla nimikkeillä tai tunnuksilla.

3. Palkkaryhmittelytyöryhmän esityksestä luettelo vahvistetaan ja päivitetään osaksi tätä sopimusta.

69. § Uudet työt

Jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei tässä työehtosopimuksessa ole otettu huomioon, niistä neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

127. § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai luottamusmiehen kesken. Ellei sovintoa synny, erimielisyyksistä neuvotellaan pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä.

2. Jos jompikumpi osapuoli esittää paikallisia neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa, ne aloitetaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut käydään niin, että tarpeetonta viivytystä vältetään. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta sovitaan neuvotteluissa.

3. Paikallisissa neuvotteluissa laaditaan kirjalliset muistiot, elleivät osapuolet yhdessä toisin sovi. Muistiot allekirjoittaa kumpikin osapuoli. Muistioissa mainitaan erimielisyyden aihe sekä osapuolten perustellut kannat. Muistiot laaditaan viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

4. Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi. Kumpikin liitto voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos liitot niin sopivat, voidaan asia saattaa ratkaistavaksi myös välimiesmenettelyssä.

5. Jos toinen osapuoli haluaa saattaa asian ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä, tulee siitä ilmoittaa viivytyksettä vastapuolelle, jonka tulee puolestaan ilmoittaa joko hyväksyvä tai hylkäävä vastauksensa välimiesmenettelyn käyttämiselle mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden päivän kuluttua tiedon saamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen määräysten vastainen menettely

X Oy on jo ennen lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määräysten edellyttämiä neuvotteluja ja vastoin vakiintuneita käytäntöjä yksipuolisesti määritellyt Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävät kuuluvaksi Ammattiliitto Pro ry:n solmiman Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Yhtiön ilmoittamat uudet työtehtävät ovat rinnastettavissa lakkautettaviin työtehtäviin. Sekä lopetettavat että uudet työtehtävät pois lukien Production Support Coordinator edellyttävät huoltotodisteen antamista ja tyyppikelpuutusta. Uudet työtehtävät kuuluvat siten edelleen lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piiriin sen soveltamisalalausekkeen mukaisesti, ja ne tulee silloin kuvata sekä arvioida työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 kohdan 4. määrittämällä tavalla. Uusien tehtävänkuvien arviointi tapahtuu yrityksessä vakiintuneesti yhteisesti sopimalla eikä sopimusalalla ole noudatettu työn vakiintumisen osalta 6 kuukauden aikarajaa.

Muunlaisen menettelyn hyväksyminen johtaisi työehtosopimusjärjestelmän kannalta kestämättömään tilanteeseen, jos työnantajan sallitaan yksipuolisesti siirtää tehtäviä työehtosopimuksesta toiseen vastoin vakiintuneita toimialaperiaatteita. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräys ei ole muutettavissa työnantajan direktio-oikeudella. Sekä lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus että teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus edellyttävät työehtosopimusmääräysten mukaan neuvottelua. Näitä määräyksiä ei voida kiertää simuloiduilla muutosneuvotteluilla.

Pääluottamusmies on 18.1.2024 vaatinut työnantajaa keskeyttämään aloittamansa muutosneuvottelut vedoten yhteistoimintalain 39 §:ään. Kyseisen pykälän mukaan muutosneuvottelut on keskeytettävä, jos muutosneuvotteluissa käsiteltävä asia tulisi käsitellä myös työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. Työnantajan edustaja on samana päivänä antamassaan vastauksessa kiistänyt velvollisuutensa keskeyttää muutosneuvottelut.

Pääluottamusmies on uudistanut vaatimuksensa muutosneuvotteluiden keskeyttämisestä ja asian siirtämisestä neuvoteltavaksi työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä 8.2.2024. Pääluottamusmies on edelleen 9.2.2024 vaatinut muutosneuvotteluja keskeytettäväksi ja asian käsittelemistä työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemista koskevan neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Pääluottamusmies on vielä 12.2.2024 muistuttanut työnantajaa työehtosopimuksen neuvottelumääräyksistä. Työnantaja on 15.2.2024 vastannut pääluottamusmiehelle, että muutosneuvotteluiden keskeyttämiselle ei ole perusteita. Työnantaja on viitannut perusteluinaan työnantajan edustajan 18.1.2024 lähettämään viestiin sekä Paltan 22.1.2024 IAU:lle lähettämään kirjeeseen.

IAU on 6.2.2024 pyytänyt yhteistoiminta-asiamiestä selvittämään, rikkooko vastaajayhtiö yhteistoimintalain 39 §:n säännöstä, kun se ei ole luottamusmiehen vaatimuksesta huolimatta keskeyttänyt 9.1.2024 aloitettuja muutosneuvotteluja. Yhteistoiminta-asiamies on 15.3.2024 antamassaan lausunnossa todennut, että työehtosopimukseen perustuva neuvottelujärjestys saa yhteistoimintalain 39 §:n nojalla etusijan suhteessa saman lain 3 luvussa tarkoitettuihin muutosneuvotteluihin. Lausunnossa todetaan lisäksi, että muutosneuvottelujen käyminen ei myöskään vapauta yritystä työehtosopimusperusteisten neuvotteluiden noudattamisesta - ainakaan silloin, kun luottamusmies on ennen muutosneuvottelujen päättymistä esittänyt vaatimuksen asian käsittelemiseksi työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Muutosneuvottelujen päättymisen jälkeen annetun työnantajan selvityksen mukaan neuvottelujen tavoitteena ei ole ollut henkilöstön määrän vähentäminen. Muutosneuvottelujen tarkoituksena on ollut ainoastaan siirtää lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan työtehtäviä teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

Huomionarvoista on, että pelkkä työtehtävän nimikkeen muutos ei tarkoita työtehtävien olennaista ja pysyvää muutosta. Kun työnantajalla ei ole henkilöstön vähentämistarvetta, on epäuskottavaa väittää, että työntekijäpuolen työtehtävät vähenisivät samassa määrin kuin toimihenkilötehtävät lisääntyvät. Erikoiseksi asian tekee lisäksi se, että lakkautettavaksi ilmoitetut työtehtävät olisivat olleet irtisanottavissa myös työsopimuksessa olleen ehdon perusteella yhden kuukauden irtisanomisajalla. Työntekijöillä on työsopimuksensa perusteella oikeus siirtyä takaisin vanhoihin työtehtäviinsä, eikä heitä voida muutosneuvottelujen jälkeen irtisanomisperusteella siirtää toisiin tehtäviin.

Joka tapauksessa työehtosopimuksen määräykset ja Paltan esittämä toimialaperiaate edellyttävät kuitenkin työn sisällön arvioimista uusien ja muuttuneiden tehtävänkuvien osalta sopimusalalla vakiintuneen käytännön mukaisesti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisia menettelytapoja noudattaen. Työnantaja ei voi yksipuolisella ilmoituksella muuttaa tehtävien luokittelua ja siirtää niitä toimihenkilötehtäviksi ilman että tehtävien sisällössä tapahtuu oleellisia muutoksia.

Vahvistusvaatimuksessa mainittujen tehtävänimikkeiden osalta ei ole mahdollista arvioida niitä kuuluvaksi toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ennen kuin niiden sisällöstä on neuvoteltu lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti. Paltan esittämälle väitteelle siitä, että työnantaja voi määritellä sovellettavan työehtosopimuksen työntekijän pääasiallisten tehtävien mukaan ei voida antaa merkitystä, koska tehtäviä ei ole vielä edes aloitettu.

Näin ollen kanteen vahvistusvaatimus tulee hyväksyä.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella on myös katsottava, että työnantaja on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen soveltamisalaa ja menettelytapaa koskevia määräyksiä.

Paltan valvontavelvollisuus

IAU on 17.1.2024 vaatinut Paltaa valvomaan, että vastaajayhtiö noudattaa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisia menettelytapamääräyksiä ja käy uusien tai muuttuneiden töiden kuvauksesta, arvioinnista ja sijoittamisesta palkkaryhmiin neuvottelut pääluottamusmiehen kanssa muutosneuvotteluiden sijasta. Paltan 22.1.2024 antaman vastauksen mukaan muutosneuvotteluiden kesken ollessa sen valvottavaksi vaadittava asia ei ole kohdistunut työehtosopimukseen, eikä siten ole Paltan valvottavissa.

IAU on uudistanut vaatimuksensa 12.3.2024, kun työnantaja on antanut yhteistoimintalain 25 §:n mukaisen selvityksen. Työnantaja on asiasta erikseen kysyttäessä ilmoittanut, ettei uusien tehtävien osalta ole tarkoitus menetellä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Sen sijaan uusia työtehtäviä tullaan tarjoamaan irtisanomisperusteella Finnairin teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen työehdoilla. Työnantaja on aloittanut uusien tehtävien tarjoamisen 18.3.2024.

Paltan edustaja on vastannut tähän valvontakirjeeseen 12.3.2024 ja kertonut selvittävänsä asiaa. Paltan edustaja on 15.3.2024 ilmoittanut, että Palta ei ole ehtinyt saada asiaa kokonaan selvitettyä. Palta on palannut asiaan 18.3.2024 ymmärtäessään IAU:n nostavan vastakanteen. Paltan vastauksesta on luettavissa myös Paltan ymmärtävän sen, että uusien toimenkuvien arvioiminen on ensin tehtävä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti ja toimenkuvien vakiintumisen jälkeen arvioida kumman työehtosopimuksen piiriin tehtävät kuuluvat.

Palta on ilmoittanut kantansa olevan työehtosopimuksen töiden arvioimisen menettelytapoja koskevien määräysten vastainen. Palta on kieltäytynyt valvomasta työehtosopimusmääräysten noudattamista, vaikka myös sen tietoon on saatettu yhteistoiminta-asiamiehen asiaa koskeva lausunto. Siten Palta on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Työtaistelutoimenpiteet ja työrauhavelvollisuuden rikkominen

Ennen lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen voimaantuloa Ammattiliitto Pro jätti 1.3.2023 lakkovaroituksen valtakunnansovittelijalle sekä Paltalle Ilmailutekniikan ammattiyhdistys (ITA) ry:n jäsenistä. ITA on ollut IAU:n alayhdistys 17.6.2020 asti, jonka jälkeen se on liittynyt Pron jäseneksi. Pron vaatimuksena lakkoilmoituksen mukaan on ollut, että se voi solmia ITA:n jäsenille oman työehtosopimuksen tai vaihtoehtoisesti liittää ITA:n jäsenet toiseen prolaiseen sopimukseen. ITA:n jäseniä koskeva ylityökielto on ollut voimassa ainakin helmikuun 2024 loppuun asti. Paltan ja Pron välillä on voimassa myös Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ajalla 4.3.2022 — 31.1.2025.

X Oy:n toimitusjohtaja A on kutsunut IAU:n puheenjohtaja B:n yhdessä Pron puheenjohtaja C:n ja palvelusektorin johtaja D:n kanssa Finnairin tekniikan työyhteisön kehittämisohjelman suunnitelman esittelyyn 31.5.2023. Tosiasiassa tässä tilaisuudessa on ollut tarkoitus yrittää suostutella IAU:ta hyväksymään ja edesauttamaan edellä mainittujen Pron lakkoilmoituksessa esittämien vaatimusten toteutumista.

Tekniikan pääluottamusmies E:tä on pyydetty Finnair Oyj:n henkilöstöjohtaja F:n toimesta osallistumaan sovitteluun yhdessä tekniikan toimitusjohtaja A:n ja ITA:n puheenjohtaja G:n kanssa keväällä 2023. Sovittelun tarkoituksena on ollut taivutella E:tä hyväksymään Pron / ITA:n edellä mainittuja vaatimuksia.

Sekä B:lle että E:lle on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta. Kun työnantajan painostukseen hyväksyä Pron työnantajalle esittämiä vaatimuksia ei ole suostuttu, on vastaajayhtiö aloittanut Palta ry:n haastehakemuksessa mainitut muutosneuvottelut ajalla 9.1. — 29.2.2024.

Edellä selvitetysti muutosneuvottelujen ainoana tarkoituksena on ollut toteuttaa Pron työnantajalle esittämien vaatimusten toteutuminen siirtämällä työtehtäviä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

IAU ja X Oy:n pääluottamusmies ovat edellä kerrotusti moneen kertaan vaatineet työnantajaa noudattamaan työehtosopimuksen menettelytapamääräyksiä töiden arvioinnin osalta. Yhtenä vastatoimena IAU on irtisanonut sen ja yhtiön välisen työaikasopimuksen. Painostaakseen työntekijäpuolta hyväksymään työnantajan ajamat muutokset työtehtävien luokitteluun se on uhannut työntekijöiden menettävän mahdollisuutensa kannustinpalkkioihin työaikasopimuksen irtisanomisen johdosta. Uhkaus on esitetty siitä huolimatta, että työnantaja on antanut harhaanjohtavaa tietoa tekniikan työaikasopimuksen vaikutuksesta kannustinpalkkio-ohjelmaan.

Erityisen moitittavaa työnantajan toiminnassa on ollut se, että Pron edellä mainitut työtaistelutoimenpiteet ovat olleet voimassa koko muutosneuvottelujen ajan ilman, että vastaajayhtiö tai Palta olisivat reagoineet mitenkään näihin toimenpiteisiin. Siten on erittäin todennäköistä, että Pron työtaistelutoimenpiteillä on ollut vaikutusta työnantajan muutosneuvottelujen jälkeen tekemään päätökseen, jonka mukaan 72 työtehtävää lakkautetaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta ja saman verran työtehtäviä perustetaan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalle.

Vastaajayhtiö ei ole useista pyynnöistä huolimatta pyrkinyt noudattamaan sitä sitovan työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiä, vaan on turvautunut edellä kuvattuun menettelyyn, jonka tarkoituksena on tosiasiassa ollut voimassa olevien työehtosopimusmääräysten mitätöiminen. Nämä toimenpiteet on katsottava työtaistelutoimenpiteiksi, jotka kohdistuvat voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen, palkkausjärjestelmää koskeviin määräyksiin ja työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiin, koska työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut irtaantua näistä velvoitteista.

Työnantaja on kyseisellä menettelyllään loukannut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain työrauhavelvollisuuttaan, josta se tulee tuomita hyvityssakkoon.

Palta on ollut tietoinen työnantajan työehtosopimuksen määräysten vastaisesta menettelystä ja asettunut tukemaan sitä. Palta ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja on siten tuomittava valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Väitetty työehtosopimusmääräysten rikkominen

X Oy ja Palta ry eivät ole rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä.

IAU:n pyyntö siirtyä neuvottelemaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja arvioida tehtävien vaativuus kyseisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 4. kohdan mukaan on ollut ennenaikainen, koska muutosneuvottelut ovat olleet kesken tai vasta päättyneet eivätkä uudet tehtävät ole vakiintuneet.

Kanteessa yksilöidyt uudet tehtävät kuuluvat toisen työehtosopimuksen piiriin, joten tehtävien vaativuutta ja palkkaluokkaa ei arvioida lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisesti myöskään neuvotteluiden päätyttyä.

Työnantajan direktio-oikeuden piiriin kuuluu töiden järjestely tarkoituksenmukaisella tavalla. Tehtäviin sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaisesti, minkä työehtosopimuksen alaista työtä enin osa tehtävästä on (toimialaperiaate tai teollisuuslinjaperiaate).

Palta ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan, vaan on aktiivisesti vastannut IAU.n yhteydenottoihin. Palta ei ole kategorisesti kieltäytynyt työehtosopimuksen mukaisista neuvotteluista vaan on pitänyt työnkuvien arvioimista työehtosopimuksen mukaisessa menettelyssä ennenaikaisena ja Pron työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien osalta perusteettomana.

Yhtiössä käydyissä organisaatiomuutosta koskevissa muutosneuvotteluissa on käyty neuvotteluiden kuluessa keskustelua mahdollisista yhtiössä tehtävistä työnkuvien lakkauttamisista ja uusien vaativampien työnkuvien perustamisesta. Neuvotteluissa on ollut kyse laajasta yhtiön organisaatiomuutoksesta. Työnantajalla on oikeus päättää töiden järjestämisestä tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Kyse ei ole IAU:n kanteessa nostamien työtehtävien osalta muuttuneista töistä, vaan kokonaan uusista työtehtävistä. IAU väittää, että yhtiö olisi vain muuttanut tehtävänimikkeitä ja tehtävät vastaisivat sisällöiltään aiempia tehtäviä. Näin ei ole, vaan perustetut tehtävät ovat kokonaan uusia.

IAU on halunnut ohjailla muutosneuvotteluita siihen suuntaan, että työnantajan suunnittelemat uudet tehtävät kuuluisivat IAU:n työehtosopimuksen piiriin. IAU on tehnyt yhtiölle vaihtoehtoisia esityksiä muutosneuvotteluiden aikana asiaan liittyen. Työnantaja on vastauksessaan henkilöstön muutosneuvotteluissa tekemään vaihtoehtoesitykseen todennut, ettei sovellettava työehtosopimus ole muutosneuvotteluiden osapuolten päätettävissä.

IAU on väittänyt, että muutosneuvotteluissa puheena olleet työtehtävien vaativuus ja palkkaluokka olisi tullut arvioida jo neuvottelujen aikana. IAU:n työehtosopimuksen määräys koskee kuitenkin ainoastaan sen sopimusalalle kuuluvia tehtäviä.

Allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 4 kohdan määräys töiden vaativuuden arvioinnista koskee uuden tai muuttuneen työn arviointia. Jotta työn vaativuutta voisi arvioida, tulisi työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti kyseessä olla uusi tai muuttunut työ. IAU:n työehtosopimus ei siis edellytä töiden vaativuuden arviointia siinä vaiheessa, kun työ on vasta mahdollisesti muuttumassa. Kirjausta on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.

Työnkuvia ei ole voitu ryhtyä arviomaan kesken muutosneuvottelujen, jolloin mitään päätöksiä toimenkuvista ei ollut vielä tehty. Muutosneuvotteluissa keskusteltiin siitä, minkä työehtosopimuksen alle työnantajan käsityksen mukaan uudet perustettavat toimenkuvat mahdollisesti kuuluisivat. Kyseessä on ollut tässä vaiheessa ainoastaan työnantajan oma arvio siitä, mikä työehtosopimus tulisi sovellettavaksi kuhunkin tehtävään, koska lopullisesti sovellettava työehtosopimus määrittyy kunkin työntekijän työtehtävien mukaisesti ja työnantaja vain toteaa tämän. Uusien toimenkuvien vaativuus ja palkka arvioidaan tehtävän vakiintumisen jälkeen sen työehtosopimuksen arviointijärjestelmän mukaisesti, minkä työehtosopimuksen alaisia töitä ne ovat. Vakiintuneen toimialaperiaatteen mukaisesti toimenkuvaan sovelletaan sitä työehtosopimusta, minkä alaista työtä toimenkuvasta tehdään vähintään 50 prosenttia.

Töiden järjestely uudelleen voi toisinaan aiheuttaa sen, että tiettyjen töiden lakkauttamisen ja uusien töiden syntymisen myötä jonkun työehtosopimuksen piiristä poistuu tehtäviä ja toisen työehtosopimuksen piirissä tehtävien määrä lisääntyy. Työnantajan direktio-oikeus ei luonnollisesti ulotu työehtosopimusten soveltamisalakirjauksiin, mutta työnantajan tulkintaetuoikeuteen kuuluu se, minkä työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kukin työntekijä kuuluu toimialaperiaatteen mukaisesti. Työtuomioistuin on esimerkiksi tapauksessa TT 2004:117 todennut, että työnantaja oli voinut ryhtyä soveltamaan työntekijöihin toista työehtosopimusta, joka vastaa työntekijöiden pääasiallisia työtehtäviä.

IAU ja pääluottamusmies ovat vaatineet IAU:n työehtosopimuksen työehtosopimusmääräysten tarkastelua muutosneuvotteluissa käsiteltävien perustettujen tehtävien osalta jo muutosneuvotteluiden aikana. Yhteistoiminta-asiamies ei ole asiaa koskevassa lausunnossaan ottanut kantaa siihen, olisiko yhtiön muutosneuvotteluissa tullut siirtyä yhteistoimintalain 39 §:n mukaisesti neuvottelemaan työehtosopimuksen järjestyksen mukaisesti suunnitteilla olleista tehtävänkuvista ja niiden vaativuusluokista. Yhteistoiminta-asiamies on päinvastoin todennut, että yhtiön tekemät työtehtävien järjestelyt ovat sellaisia työntekijöiden asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia, jotka tulee käsitellä yhteistoimintalain 16 §:n 2 momentin nojalla käytävissä muutosneuvotteluissa. Yhteistoiminta-asiamies on todennut, että hän ei voi tulkita työehtosopimuksen määräyksiä.

IAU:n työehtosopimus ei edellytä sitä, että toimenkuvat arvioitaisiin ennen uusien toimenkuvien perustamista, esimerkiksi muutosneuvotteluiden vasta käynnissä ollessa tai ennen toimenkuvien vakiintumista. IAU:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 4. kohta ja 69 §:n määräys tehtävien palkkaryhmän arvioinnista koskee sopimusalalle tulevien uusien töiden arviointia. Muutosneuvotteluiden myötä IAU:n sopimusalalle ei ole tullut uusia tehtäviä, vaan niitä on lähtenyt IAU:n sopimusalalta. Tämän vuoksi tehtävien vaativuutta ei tule arvioida tässäkään vaiheessa IAU:n työehtosopimuksen menettelymääräysten mukaisesti.

Palta ei ole kieltäytynyt neuvottelemasta IAU:n kanssa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Palta on toistuvasti kertonut IAU:lle, että katsoo työehtosopimuksen 68 §:n mukaiset työtehtävien arvioinnit ennenaikaisiksi, kun työtehtävien muutoksista tai uusien työtehtävien perustamisesta ei ollut vielä päätöstä. Ensimmäinen valvontapyyntö kohdistui aikaan, jolloin muutosneuvottelut olivat vielä käynnissä. Koska yhtiö ei ollut vielä tehnyt päätöksiä perustettavista toimenkuvista ja niiden sisällöistä, olisi IAU:n vaatima työehtosopimuksen 68 §:n mukainen tehtävänkuvien palkkaryhmittely ollut aivan liian aikaista tehdä.

Nyt, kun muutosneuvottelut on saatu päätökseen ja yhtiö on tehnyt päätöksensä uusista tehtävänkuvista, toteutetaan tehtävien vaativuuden arviointi sovellettavan työehtosopimuksen menettelymääräysten mukaisesti. Sovellettava työehtosopimus on uusien toimenkuvien osalta yhtiön arvion mukaisesti Pron työehtosopimus. Jos uudet työt olisivat kuuluneet IAU:n työehtosopimuksen piiriin, sovellettaisiin luonnollisesti tämän työehtosopimuksen 68 §:n mukaista menettelyä. Ennen uuden tai muuttuneen työn arviointia työn tulisi joka tapauksessa vakiintua. Uusien toimenkuvien osalta on IAU:n työehtosopimuksen sopimusalalla vakiintumisajaksi katsottu 6 kuukautta, joten vaikka uudet tehtävät kuuluisivatkin IAU:n työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, olisi niiden arviointi ennenaikaista vielä tässäkin vaiheessa.

Työntekijäpuolen ja työnantajan välinen paikallinen erimielisyys on koskenut sitä, tulevatko IAU:n työehtosopimuksen määräykset työnkuvien vaativuudenarvioinnista sovellettaviksi kesken muutosneuvotteluiden. Työntekijäpuoli on vedonnut tässä yhteydessä yhteistoimintalain 39 §:n määräyksiin, minkä osalta yhtiö on todennut, että työehtosopimuksen määräykset eivät saa etusijaa tässä tapauksessa. IAU:n työehtosopimuksen 127 §:n mukainen menettely erimielisyyden ratkaisemiseksi ei sovellu tässä tapauksessa, vaan jos IAU:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 mukainen arviointi olisi päätetty käsitellä kesken neuvotteluiden, ei kyseessä olisi ollut 127 §:n mukainen erimielisyysneuvottelu. Erimielisyysasia on edennyt valvontakirjeiden kautta ja nyt työtuomioistuimen tulkittavaksi. IAU ei ole valvontakirjeissään vaatinut, että yhtiössä pitäisi käydä 127 §:n mukaiset erimielisyysneuvottelut, vaan vaatimukset ovat koskeneet vain IAU:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3.1.2 mukaiseen menettelyyn siirtymistä. Yhtiö tai Palta eivät ole rikkoneet työehtosopimuksen 127 §:ää erimielisyysneuvotteluiden käymiseen liittyen. Tällaista vaatimusta ei ole edes esitetty Paltalle, joten Palta ei ole voinut rikkoa valvontavelvollisuuttaan tähän liittyen.

IAU on väittänyt Paltan rikkoneen valvontavelvollisuutensa ja jättäneen vastaamatta IAU:n valvontapyyntöihin. IAU lähestyi Paltaa ensimmäisen kerran valvontakirjeellä 17.1.2024, johon Palta vastasi 22.1.2024. Kanteessa kuvatusta asiasta on käyty suullisesti keskustelua myös useissa Paltan ja IAU:n välisissä kokouksissa, muun ohella 23.1.2024 ja 20.2.2024. IAU toimitti samasta asiasta vielä toisen valvontakirjeen 12.3.2024. Tämän jälkeen IAU toimitti ennakkoilmoituksen työtaistelusta, minkä vuoksi Palta vastasi viimeisimpään valvontakirjeeseen vasta 18.3.2024. Viimeksi mainittujen päivämäärien välissä oli myös viikonloppu ja asiassa on tarvittu selvitystä yhtiöltä. Palta ei ole ollut passiivinen asiassa, vaan pyrkinyt aktiivisesti tuomaan esille omaa kantaansa ja vastannut IAU:n väitteisiin työehtosopimuksen soveltamisesta. Palta on kertonut IAU:lle useaan otteeseen kantansa siitä, että tehtävänkuvien arvioiminen kesken muutosneuvottelujen on ennenaikaista. IAU ei puolestaan ole vastannut lainkaan Paltan 14.3.2024 lähettämään valvontapyyntöön työtaistelua koskien.

Väitetty työrauhavelvollisuuden rikkominen

IAU väittää, että muutosneuvotteluiden taustalla olisi yhtiön keinotekoinen pyrkimys siirtää tehtäviä IAU:n työehtosopimuksen alaisuudesta Pron työehtosopimuksen alle ja että yhtiö olisi näin ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Vastaajat toistavat näkemyksensä siitä, että yhtiöllä on oikeus järjestää työt sellaisella tavalla, jonka katsoo tarkoituksenmukaiseksi, ja että työntekijän työtehtävän todellinen sisältö määrittää siihen sovellettavan työehtosopimuksen.

IAU väittää, että yhtiö tai Palta eivät olisi reagoineet yhtiössä jo pitkän aikaa käynnissä olleisiin Ammattiliitto Pron työtaistelutoimenpiteisiin. Palta on nostanut asiassa kanteen työtuomioistuimessa loppuvuodesta 2021. Tällöin työtuomioistuin on todennut Ammattiliitto Pro:n työtaistelutoimet laillisiksi tuomiossaan TT 2021:99, joten yhtiö ja Palta ovat tehneet asiassa voitavansa. Siihen, onko Prolla ollut tarkoituksena painostaa työnantajaa, on mahdoton ottaa kantaa. Joka tapauksessa Pron työtaistelutoimet on todettu laillisiksi.

Vastaajayhtiö kiistää ryhtyneensä laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen järjestäessään muutosneuvottelut laajan organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi, joiden yhteydessä on lakkautettu ja perustettu uusia toimenkuvia. Yhtiön neuvotteluiden perusteella tekemät päätökset eivät kuulu työehtosopimusosapuolille, vaan työnantajan työnjohtovallan piiriin. Näiden päätösten tekemiseksi yhtiö on käynyt asianmukaisesti yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Muutosneuvotteluihin ei ole sisältynyt seikkoja, joiden perusteella asia olisi tullut käsitellä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Jotta työnantajan työnjohdollinen ratkaisu voitaisiin katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, tulisi toimenpiteellä olla painostustarkoitus. IAU ei ole esittänyt, että työnantaja olisi ryhtynyt kanteessa yksilöityihin toimenpiteisiin eli työtehtävien lakkauttamiseen ja perustamiseen painostaakseen työntekijöitä, ammattiyhdistystä tai IAU:ta johonkin. Väitetyn painostuksen päämäärä jää siten kanteessa epäselväksi.

Kysymyksenasettelu

X Oy:ssä on asian taustasta ilmenevin tavoin pidetty 9.1. — 29.2.2024 yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut organisaation ja toimintamallien muutosten toteuttamiseksi. Yhtiö on muutosneuvottelujen jälkeen ilmoittanut lakkauttavansa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävät ja irtisanovansa näissä tehtävissä työskentelevien 71 työntekijän työsopimukset.

Yhtiö on ilmoittanut perustavansa uusia tehtäviä, muun ohella Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävät. Nämä tehtävät työnantaja on määritellyt kuuluvaksi Ammattiliitto Pro ry:n solmiman Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantaja voinut yksipuolisesti määritellä edellä mainitut tehtävät toimihenkilösopimuksen piiriin. Hyvityssakkovaatimuksen osalta kysymys on ensisijaisesti siitä, onko X Oy tieten rikkonut lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräyksiä ja toissijaisesti siitä, onko yhtiö rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko Palta ry tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kanne on rajattu koskemaan ainoastaan työehtosopimuksen menettelytapamääräyksen rikkomista, eikä asiassa ole kysymys siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin kanteessa tarkoitetut tehtävät kuuluvat.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu kantajan puolelta IAU ry:n puheenjohtajaa B:tä sekä pääluottamusmies E:tä. Vastaajien puolelta on kuultu toimitusjohtaja A:ta ja neuvottelujohtaja H:ta.

B on kertonut, että toimitusjohtaja A oli ollut häneen useamman kerran yhteydessä kanteessa tarkoitettujen tehtävien muutoksiin liittyen. Työnantajapuoli oli kertonut aikeistaan perustaa Finnairin tekniikkaan uusia työtehtäviä, minkä johdosta IAU:n sopimusalalta lakkautettaisiin vastaavasti korkeimman palkkaluokan työtehtävät palkkaryhmistä 10 ja 11, mikä koski noin 70 työntekijää. B oli todennut A:lle, että tällainen menettely olisi työehtosopimuksen vastaista ja että asiassa tulisi edetä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisen järjestyksen mukaan. Asiasta oli järjestetty muun ohella Teams-palaveri muutosneuvottelujen aikana ilman että pääluottamusmies oli saanut ollut läsnä. B oli kokenut, että työnantajapuoli oli yrittänyt johdatella häntä antamaan suostumuksen menettelylle.

B:n mukaan nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa tuli noudattaa työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ja vasta sen jälkeen arvioida, mitä työehtosopimusta uusiin työtehtäviin tulisi noudattaa. Näin oli asiat aiemmin ratkaistu. B oli tehnyt työnantajalle selväksi, mihin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluviin tehtäviin työnantajan ilmoittamat uudet tehtävät olivat rinnastettavissa (IAU:n todiste 2). Samalla hän oli tuonut esiin, että Ammattiliitto Prolla oli ollut koko muutosneuvottelujen ajan käynnissä ylityö- ja vuoronvaihtokielto eikä työnantajapuoli ollut ryhtynyt valvontatoimiin tämän suhteen. B:n näkemyksen mukaan työnantaja oli muutosneuvotteluiden kautta vastannut Pron vaatimuksiin siirtämällä IAU:n sopimusalalta tehtäviä Pron sopimusalalle, minkä Palta oli hiljaisesti hyväksynyt.

B:n mukaan työehtosopimuksessa ei ollut sovittu siitä, että tehtävä voitiin arvioida vasta vakiintumisajan jälkeen, eikä myöskään tällaista käytäntöä ollut syntynyt. Jos työnantaja oli ilmoittanut, että tehtäviä siirrettäisiin toisen työehtosopimuksen piiriin, osapuolet olivat neuvotelleet asiasta ensin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Työnantaja ei ollut koskaan vain ilmoittanut IAU:lle, että tehtävät oli siirretty toisen työehtosopimuksen piiriin. B:n mukaan neuvottelumenettelyä oli sovellettu vastaavanlaisessa tilanteessa edellisen kerran vuonna 2018, jolloin kyse oli ollut sen arvioimisesta, voisiko osa erään yrityksen tehtävistä olla toimihenkilötehtäviä.

Kysyttäessä B:ltä miten käsillä olevassa asiassa olisi tullut menetellä, hän on todennut, että lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan uuden tai muuttuneen tehtävän arviointi tuli ensisijaisesti tehdä työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen kesken. Tällöin arvioitiin sitä, oliko uusi tehtävä rinnastettavissa jo olemassa olevaan tehtävään lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa. Rinnastettavuus ratkaisi sen, kumpaa työehtosopimusta tuli soveltaa. IAU ja Palta eivät osallistuneet arviointimenettelyyn, vaan niiden roolina oli vastaanottaa osapuolten laatima pöytäkirja menettelystä.

E on kertonut aloittanut pääluottamusmiehenä IAU:n sopimusalalla helmikuussa 2023. E:n mukaan työnantajan edustajat olivat tästä lukien painostaneet häntä suostumaan siihen, että Prohon siirtynyt Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys voisi olla työehtosopimusosapuoli tekniikan alalla siten, että tekniikan sopimusala jaettaisi kahtia IAU:n ja Pron keskinäisellä sopimuksella. E oli kokenut työnantajan painostaneen häntä epäasiallisesti hyväksymään muutoksen.

Muutosneuvotteluissa työnantaja oli ilmoittanut jo toisessa kokouksessa puolessa välissä tammikuuta, että se lakkauttaisi Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävät. E oli 18.1.2024 vaatinut työnantajaa keskeyttämään muutosneuvottelut ja siirtymään lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaiseen menettelyyn. Muutoksessa oli ollut kyse samasta asiasta, mihin työnantaja oli painostanut E:tä suostumaan jo vuonna 2023. Työnantaja oli katsonut, ettei muutosneuvotteluja ollut tarvetta keskeyttää, koska muutoksen suunnittelu oli ollut kesken.

Työnantaja oli tiedottanut uusista tehtävänkuvista ja niiden sisällöstä muutosneuvotteluiden neljännessä tai viidennessä kokouksessa, minkä jälkeen E oli pyytänyt uudelleen keskeyttämään muutosneuvottelut. E:n mukaan uusien tehtävien tehtävänkuvista oli ilmennyt, että ainoa muutos oli ollut tehtävien nimike ja sopimusala työn sisällön pysyessä käytännössä samana. Työnantaja ei ollut edelleenkään suostunut keskeyttämään muutosneuvotteluita. E oli esittänyt paikallisia neuvotteluita käytäväksi lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 127 §:n mukaisesti. Tähän pyyntöön työnantaja ei ollut vastannut missään vaiheessa.

E:n mukaan lakkautetuissa tehtävissä työskennelleet olivat kokeneempia mekaanikkoja, jotka johtivat tiimin työskentelyä lentokoneella ja osallistuivat vianetsintään. Tehtävät olivat palkkaluokissa 10 ja 11. Työskentely tapahtui lentokoneella yhdessä asentajien, lupakirjallisten mekaanikkojen ja alihankkijoiden edustajien kanssa.

E:n mukaan tehtävien lakkauttamisen ja uusien perustamisen jälkeen työ tuli jatkumaan lentokoneella samalla tavalla ilman että työtehtäviin tulisi mitään muutoksia. Tarkasti säännellyt ja ohjeistetut lentokoneen huoltotehtävät ja tiimien johtaminen pysyivät samanlaisena kuin aiemminkin. Huolto-ohjelmat tulivat suoraan lentokoneen valmistajilta, minkä lisäksi lentokoneen huoltoa säänneltiin viranomaisten säännöksin. E:n mukaan lakkautettavissa tehtävissä olevat työntekijät pystyivät suoriutumaan uusien tehtävänkuvien mukaisista tehtävistä kouluttautumatta niihin, koska tehtäviin ei ollut tulossa mitään uutta, joka vaatisi kouluttamista.

A on kertonut toimineensa X Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2019 lukien. Hän on kertonut, että edelliset neljä vuotta olivat toimialalla olleet haasteellisia, mikä oli edellyttänyt voimakkaita sopeuttamistoimenpiteitä. Alkuvuonna 2024 aloitetut muutosneuvottelut perustuivat tavoitteeseen saattaa yhtiö takaisin pysyvästi kannattavaksi. Muutosneuvotteluissa oli suunniteltu kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmän muutosta, joka kosketti kaikkia henkilöstöryhmiä ja jossa myös päivittäisjohtamisen työnjohdollinen rakenne muuttui. Kyse ei ollut keinotekoisesta järjestelystä, jonka tarkoituksena olisi ollut vain siirtää tehtäviä IAU:n työehtosopimuksen piiristä Pron sopimuksen piiriin ilman että tehtävien sisältöä olisi tosiasiallisesti muutettu.

Iso osa muutoskokonaisuutta oli ollut tekniikan operatiivisen johtamismallin muutos. Ylin operatiivinen johtovastuu oli Duty Managerilla, joita oli yksi vuorokauden ympäri paikalla. Yhtiöllä oli kolme tuotantoalustaa eli hallia, joissa oli ajateltu olevan kussakin yksi Shift Leader -tehtävä, joka vastaisi kunkin tuotantoalustan huolloista ja töistä ympäri vuorokauden. Kullakin tuotantoalustalla olisi muutamasta reiluun kymmeneen työkohdetta eli huollettavaa lentokonetta. Uusi perustettava Team Leader -tehtävä olisi työnjohtotehtävä, jolla oli vastuu työn johtamisesta ja huollon kohteista sekä siitä, että huollot toteutuivat huoltosuunnitelman mukaisesti, turvallisesti ja ajallaan. Team Leaderin vastuulla olisivat myös huoltoon liittyvät työturvallisuusasiat sekä raportointi työnjohtoketjussa ylöspäin. Muutoksen johdosta tekniikkaan oli tulossa lukuisia uusia rooleja, joissa tehtävän sisältö tuli muuttumaan. Uusiin rooleihin siirtyminen tuli vaatimaan perehdytystä ja koulutusta, erityisesti Team Leader -tehtävässä.

Uusissa tehtävissä palkkaus määriteltiin tehtävään soveltuvan työehtosopimuksen mukaisesti. Esimerkiksi Team Leader -tehtävän osalta työnantaja oli katsonut, että tehtävään soveltui parhaiten Pron työehtosopimus, jolloin palkkaus tultiin määrittämään tämän sopimuksen mukaisesti. Uusien tehtävien palkkauksen määrittäminen oli vielä kesken ja eteni aikataulun mukaisesti.

Muutosneuvotteluiden aikana IAU oli esittänyt pyynnön muutosneuvotteluiden keskeyttämiseksi. Työnantaja ei ollut nähnyt keskeyttämiselle mitään perustetta, jolloin IAU oli painostanut työnantajaa keskeyttämään muutosneuvottelut irtisanomalla paikallisen vuonna 2022 solmitun työaikasopimuksen. IAU:n henkilöstöryhmien kanssa oli vuonna 2022 sovittu, että mikäli työaikasopimuksella saatiin aikaan säästöjä yhtiössä, henkilöstöryhmä oli oikeutettu kannustinpalkkioon. IAU:n ilmoitettua 6.2.2024 irtisanovansa kyseisen sopimuksen A oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että henkilöstö menettäisi työaikasopimukseen liittyvän oikeuden kannustinpalkkioon. Tässä ilmoituksessa ei ollut ollut kyse työnantajan painostustoimesta. A on kiistänyt myös väitteen siitä, että työnantaja olisi painostanut pääluottamusmies E:tä, joskin tilanne oli ollut jännitteinen.

A:n mukaan työn teettäminen Pro ry:n toimihenkilöitä koskevalla työehtosopimuksella ei ollut halvempaa kuin lentoliikenteen palveluja koskevalla työehtosopimuksella, vaan kustannukset saattoivat lyhyellä aikavälillä jopa nousta. Muutoksella pyrittiin tukemaan Finnairin kasvua, kun eläköitymisten myötä tekniikassa tuli olemaan rekrytointitarvetta lähitulevaisuudessa.

Muutosneuvotteluiden piirissä oli ollut yli 400 työntekijää vajaasta 600 henkilöstä. Noin 160 henkilön tehtävä tuli lakkaamaan, noin 40 työtehtävään kohdistui merkittävä muutos ja noin 40 tehtävään tuli pienempi muutos. Henkilöstöllä oli mahdollisuus hakeutua osaamistaan ja kiinnostustaan vastaaviin tehtäviin. Ennakkoon ei ollut mahdollista sanoa, mistä tehtävistä avoinna oleviin tehtäviin tultaisiin siirtymään.

IAU:n sopimusalalla lakkautettavia tehtäviä oli noin 70. Tällä hetkellä arvio uusien Team Leader -tehtävien määrästä oli noin 40 — 45. Työnantajan käsitys oli, että osa Lead Engineer ja Senior Lead Engineer -tehtävissä työskentelevistä henkilöistä tulisi pysymään IAU:n työehtosopimuksen piirissä ja sijoittumaan mekaanikon tehtäviin.

Osana muutossuunnitelmaa oli tarkoitus vahvistaa laitekorjauksen kyvykkyyttä. Tätä varten oli tarkoitus perustaa tehtävä, joka oli lähellä aiempaa teknikon tehtävää korjaamolla (kuusi uutta Shop Technician -tehtävää). Lakkautettavat ja uudet tehtävät erosivat muun ohella siten, että toimihenkilölle voitiin antaa organisaation puolesta valtuutus tehdä itse tilauksia, ja toimihenkilötehtävä sisälsi myös vastuun työohjeiden valmistelusta siinä missä lakkautettavassa IAU:n sopimuksen piiriin kuuluvassa tehtävässä työntekijä vain osallistui työohjeiden laatimiseen. Lisäksi toimihenkilötehtävässä koulutustehtävät olivat kiinteä osa uutta tehtävää. Tosin paikallisella sopimuksella oli laajennettu varsinaista laiteasentajan tehtävää siten, että se oli sisältänyt myös uusien työntekijöiden ohjaustehtäviä. Toimihenkilötehtävässä toimihenkilöllä oli työnjohtovastuu, ja vastuu oli suurempi kuin vanhassa lakkautettavassa työntekijätehtävässä. A:n mukaan työn koordinointi oli eri asia kuin työnjohtajana toimiminen.

Vanhassa organisaatiossa hallissa työskentelevällä 10- tai 11-mekaanikolla ei ollut työnjohtovastuuta, vaan hän koordinoi työtä toimien työnjohtajan (Supervisor tai Duty Manager) apukätenä. Työnjohtovastuu oli työnjohtajalla. Muutoksessa työnjohtovastuu tuotiin keskitetystä työnjohtokeskuksesta työkohteelle, eli lentokoneelle. Uudessa mallissa työnjohtovastuu oli Team Leaderilla, joka tuli työskentelemään työkohteelle. Muutoksella haluttiin parantaa työnjohtoa kohteessa erityisesti työsuojelun näkökulmasta. Team Leader tuli vastaamaan työturvallisuusohjeiden noudattamisesta työkohteessa, kun vanhat tehtävät eivät sisältäneet työnjohdollista vastuuta työturvallisuudesta. Muutoksen tarkoituksena myös oli, että työkohteet valmistuivat paremmin ajallaan ja että tuotannon tarvitsema tuki pystyttiin paremmin koordinoimaan muilta tukiorganisaatioilta.

H on kertonut, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 kohdan kirjaus oli syntynyt vuonna 2020 ja se oli otettu seuraavaankin sopimukseen, koska vuonna 2018 perustetun palkkausjärjestelmätyöryhmän työ oli ollut edelleen kesken. Kirjauksella oli haluttu ratkaista kysymys siitä, miten toimittiin vaativuuden arvioinnin kanssa, jos työehtosopimuskauden aikana jokin työehtosopimuksen mukainen työ olennaisesti muuttui tai jos kyse oli uudesta työstä. Kirjauksella ei ollut tarkoitus rajata millään tavalla työnantajan direktio-oikeutta tai sitä, miten työnantaja sai työt järjestää. Määräyksellä oli haluttu vastata tilanteeseen, jossa työ muuttui olennaisesti työnantajan järjestettyä työt eri tavoin. Työnantajan tuli töiden järjestämisen yhteydessä tehdä kuvaus työstä, määrittää mitä työ piti sisällään ja minkä työehtosopimuksen piiriin tehtävä kuului. Kun työ oli vakiintunut, arvioitiin työn vaativuus sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaan. Jos kävi ilmi, että työhön oli sovellettu väärää työehtosopimusta, tämä tuli korjata.

H:n mukaan tehtävän vaativuutta ei hänen aikanaan ollut koskaan arvioitu yhteistoimintaneuvotteluiden ollessa vielä käynnissä. Sellaisesta ei ollut myöskään sovittu. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelyä koskeva säännös tuli ylipäätään sovellettavaksi vain, jos kyse oli tämän työehtosopimuksen alaisesta työstä. Jos työnantaja järjesti töitä niin, kuten tässä tapauksessa, että uudelleen järjestetyt työt kuuluivat toisen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, ei lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen riidanalainen kohta tullut lainkaan sovellettavaksi. H:n mukaan sovellettava työehtosopimus ei määräytynyt kanteessa väitetyin tavoin työhön vaadittavan huoltotodistuksen mukaan, sillä myös toimihenkilötehtävissä voitiin antaa huoltotodistuksia. Finnairilla oli ollut aikaisemminkin tyypillistä, että myös toimihenkilöillä oli tietyissä tehtävissä oikeus antaa huoltotodistuksia.

H on todennut IAU:n lähettäneen Paltalle kaksi valvontakirjettä. Ensimmäinen oli lähetetty, kun muutosneuvottelut olivat olleet kesken eikä yhtiö ollut tehnyt vielä mitään päätöksiä, joista Palta oli voinut tehnyt selvityksen IAU:lle. IAU oli lähettänyt toisen valvontakirjeen muutosneuvotteluiden päätyttyä, ja pian tämän jälkeen ennakkoilmoituksen tulevasta työtaistelusta, minkä jälkeen Palta oli selvittänyt asiaa yhtiön kanssa. Asiasta saadun selvityksen perusteella Palta oli katsonut, ettei yhtiö ollut rikkonut työehtosopimusta. IAU:lta ei ollut tullut erillistä erimielisyysneuvottelupyyntöä. IAU:n kanssa oli kuitenkin keskusteltu asiasta muun ohella puhelimitse puheenjohtaja B:n kanssa.

Työehtosopimuksen tulkinta ja rikkominen

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 kohdan mukaan osapuolten sopimaan palkkausjärjestelmätyöhön liittyen osapuolet toteavat, että kaikkien sopimusalan keskinäinen järjestys ja palkkaluokat on tässä hyväksytty, eikä töitä ole tarve alkaa arvioimaan. Jos jokin työ vuonna 2020 tai 2023 alkavalla sopimuskaudella kuitenkin muuttuu olennaisesti, tulee sen arviointi käynnistää tämän kohdan mukaisia menettelytapoja noudattaen.

Edelleen määräyksen 4. kohdan mukaan uuden tai muuttuneen työn vaativuuden arviointi tapahtuu ensisijaisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken, työehtosopimuksen 68. §:n menettelytapojen mukaisesti, sopimalla tai vertailemalla muihin sopimusalan töihin, käyttäen tukena olemassa olevia työnkuvia. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja voivat sopia myös yrityskohtaisen arviointiryhmän käyttämisestä.

Työehtosopimuksen 68. §:n mukaan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ryhmittelevät työt käyttäen arviointijärjestelmän mukaista arviointia, parivertailua samantyyppisiin töihin/edeltävään työhön tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää, ja ne sijoitetaan tasajakoisin pisteskaaloin muodostettuihin palkkaryhmiin. Sopijapuolten välinen palkkaryhmittelytyöryhmä laatii palkkaryhmittäin eritellyn luettelon kaikista niistä töistä, joita soveltamisalalla on käytössä. Työt on eriteltävä tunnistettavilla ja työtä kuvaavilla nimikkeillä tai tunnuksilla. Palkkaryhmittelytyöryhmän esityksestä luettelo vahvistetaan ja päivitetään osaksi tätä sopimusta.

Työehtosopimuksen 69. §:n mukaan jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei tässä työehtosopimuksessa ole otettu huomioon, niistä neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Kanteessa on katsottu, että työnantaja on rikkonut edellä mainittuja määräyksiä määritellessään yksipuolisesti, että kanteessa tarkoitetut neljä tehtävää kuuluvat Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Kyse on ollut tilanteesta, jossa yhtiössä on käyty muutosneuvottelut organisaation ja toimintamallien muutosten toteuttamiseksi. Tämä on sisältänyt suunnitelman tiettyjen työnkuvien lakkauttamisesta, uusien työnkuvien perustamisesta ja töiden uudelleen järjestämisestä. Tavoitteena ei ole ollut henkilöstön määrän vähentäminen. A:n kertomuksesta on ilmennyt, että muutosneuvotteluiden piirissä on ollut yli 400 työntekijää, ja noin 160 työntekijän tehtävä tulee lakkaamaan. IAU:n sopimusalalla tämä koskee noin 70 työntekijää, jotka ovat työskennelleet Technical Operations -yksikössä Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävissä. Lakkautettavia ja muuttuvia tehtäviä on useita muitakin. Yksikköön perustettavia tehtäviä on yhteensä 24, joista neljä ovat kanteessa tarkoitetut Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävät (IAU:n todiste 1, Paltan todiste 8). Asiassa on esitetty ristiriitaista todistelua siitä, eroavatko nämä uudet tehtävät lakkautetuista, kanteessa tarkoitetuista tehtävistä. A:n kertomuksella on kuitenkin tullut uskottavalla tavalla selvitetyksi, että uusia tehtäviä on ollut ainakin tarkoitus vaativoittaa työnjohto- ja muuta vastuuta lisäämällä.

Pääluottamusmies on useaan kertaan muutosneuvotteluiden aikana vaatinut työnantajaa keskeyttämään neuvottelut yhteistoimintalain 39 §:n nojalla ja siirtämään asian neuvoteltavaksi työehtosopimuksen menettelymääräysten mukaisesti (IAU:n todisteet 6 — 8). Pääluottamusmies on katsonut, että uudet tehtävät on rinnastettavissa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisiin tehtäviin ja että uusista tai muuttuneista tehtävistä on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Työnantaja on puolestaan katsonut, että muutosneuvottelujen keskeyttämiselle ei ole ollut perusteita. Toimitusjohtaja on vastannut pääluottamusmiehelle, että ”mahdolliset uusien ja muuttuneiden tehtävien kuvauksiin tai arviointiin liittyvät asiat ovat kokonaan yhteistoimintalain mukaisesta muutosneuvotteluprosessista erillään oleva asia, eikä niitä ole siksi tarkoituskaan käsitellä nyt käynnissä olevissa muutosneuvotteluissa” (IAU:n todiste 6).

Vastaavasti Palta on muutosneuvottelujen aikana IAU:n valvontakirjeeseen vastatessaan ilmoittanut IAU:lle, että tilanteessa, jossa päätöksiä ei ole tehty ja muutosneuvottelut ovat kesken, asia ei kohdistu työehtosopimukseen (IAU:n todiste 3, Paltan todiste 5). Muutosneuvottelujen jälkeen IAU on toistamiseen toimittanut Paltalle valvontakirjeen katsoen, että uusien töiden kuvauksen, arvioinnin ja palkkaryhmiin sijoittamisen osalta yhtiön tulee toimia lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3.1.2 edellyttämällä tavalla (IAU:n todiste 4). Palta puolestaan on katsonut, että työnantajalla on ollut liikkeenjohdollinen oikeus tehdä muutoksia toimenkuviin, lakkauttaa toimenkuvia tai perustaa uusia toimenkuvia muutosneuvotteluissa, eikä yhtiö ole rikkonut lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta, vaan uusien toimenkuvien palkka tulee arvioitavaksi vakiintumisen jälkeen sen työehtosopimuksen arviointijärjestelmän mukaisesti, jonka piiriin kyseiset työt kuuluvat (IAU:n todiste 5, Paltan todiste 6).

Työtuomioistuin toteaa, että riidanalaisista työehtosopimusmääräyksistä ei ilmene, että osapuolten olisi ollut tarkoitus kaventaa työnantajan oikeutta järjestellä työtehtäviä. Näin ei asiassa ole väitettykään. Erimielisyys koskee sen sijaan sitä, voiko työnantaja järjestelyt toteutettuaan yksipuolisesti määritellä sen, minkä työehtosopimuksen piiriin tehtävät kuuluvat. Tässä asiassa työnantaja on arvioinut, että uudet tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä, joihin on sovellettava Ammattiliitto Pro ry:n sopimusta. Tällöin tehtävien vaativuus tulee aikanaan arvioitavaksi tämän sopimuksen mukaisesti. Kantajan mukaan uutena perustettavat tehtävät olisi tullut arvioida ensin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisesti ja vasta sen jälkeen määritellä uusiin työtehtäviin noudatettava työehtosopimus.

Työehtosopimuksen tulkinnasta työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Riidanalaisista työehtosopimusmääräyksistä ei niiden sanamuodon perusteella ole pääteltävissä, että osapuolten tarkoituksena olisi ollut kaventaa työnantajan liikkeenjohto-oikeutta siten, että se ei voisi yksipuolisesti määritellä sovellettavaa työehtosopimusta nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tehtäviä yhtäältä lakkautetaan ja toisaalta perustetaan uusia. Uuden tai muuttuneen työn vaativuus arvioidaan sinänsä työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Kuten työnantajapuoli on korostanut, töiden on kuitenkin kuuluttava kyseisen työehtosopimuksen piiriin, jotta sen menettelymääräykset ylipäätään tulevat sovellettavaksi. Riidanalaisesta työehtosopimuksesta ei ilmene, että sovellettava työehtosopimus voidaan määrittää vain neuvottelumenettelyn kautta. Työntekijäpuoli voi kuitenkin riitauttaa työnantajan tulkinnan siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin tehtävät kuuluvat. Siitä tässä asiassa ei ole kysymys.

Kantajan mukaan riidanalaisia määräyksiä on joka tapauksessa vakiintuneesti tulkittu kantajan esittämän tulkinnan mukaisesti. B on kertonut, että vuonna 2018 on ollut käsillä vastaavanlainen tilanne, jossa työehtosopimuksen menettelymääräysten mukaisesti on neuvoteltu siitä, voisiko osa erään yrityksen tehtävistä olla toimihenkilötehtäviä. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että asiassa ei ole esitetty selvitystä sellaisesta vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä, joka riittävällä tavalla puhuisi kantajan esittämän tulkinnan puolesta.

Kantaja on lisäksi vedonnut työtuomioistuimen tuomioon TT 2015:95. Kyse oli tilanteesta, jossa työnantaja oli luokitellut eräät tehtävät työntekijätehtäviksi, vaikka tehtäviin oli aiemman yhteisesti hyväksytyn käytännön perusteella sovellettu toimihenkilöitä koskevia määräyksiä. Tuomiossa katsottiin, että työnantaja ei voinut yksipuolisella ilmoituksella muuttaa tehtävien luokittelua ilman että tehtävien sisällössä tapahtui muutoksia. Työtuomioistuin jatkoi, että tällä kannanotolla ei tarkoitettu sitä, ettei työnantaja voisi oikaista virheelliseksi todettua sovellettavan työehtosopimuksen valintaa. Tapauksessa kuitenkin myös asialliset syyt puolsivat sitä, että osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan mukaan kysymyksessä olevat tehtävät olivat toimihenkilötehtäviä. Nyt käsiteltävässä asiassa taas ei ole tutkittu kysymystä siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin kanteessa tarkoitetut uudet tehtävät on katsottava kuuluvan. (Ks. myös TT 2004:117.)

Kantaja on vielä katsonut, että työnantaja on rikkonut työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevaa 127. §:ää, joka sisältää määräykset siitä, missä järjestyksessä työehtosopimuksen tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan. Asiassa on selvitetty pääluottamusmiehen lähettäneen 9.2.2024 yhtiön toimitusjohtajalle kirjeen (IAU:n todiste 8), jossa hän on vaatinut työehtosopimuksen 127. §:n mukaisia erimielisyysneuvotteluja sopimuksen soveltamisalaa koskevan 1. §:n tulkinnasta sekä muutosneuvottelujen keskeyttämistä neuvottelujen ajaksi. Kysymys on todisteesta ilmenevin tavoin ollut siitä, sovelletaanko uusiin tehtäviin IAU:n vai Pron työehtosopimusta. Tästä kysymyksestä ei ole ensinnäkään ollut kyse nyt työtuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa. Toisekseen vaatimus on esitetty muutosneuvottelujen ollessa vielä kesken. Työnantaja on 15.2.2024 vastannut pääluottamusmiehelle (IAU:n todiste 9, Paltan todiste 9), että päätökset muutosneuvotteluissa käsiteltävistä asioista tehdään yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla vasta muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen eikä esimerkiksi yhtään muutosneuvotteluissa käsiteltyä uutta suunniteltavaa tehtävää ollut vielä perustettu eikä työnantaja ollut siten vielä alkanut soveltaa näihin tehtäviin mitään työehtosopimusta. Työtuomioistuin katsoo, että esitys erimielisyysneuvottelujen aloittamiseksi on tuolloin ollut ennenaikainen. Muutosneuvottelujen jälkeen asia on edennyt liittojen välisten valvontakirjeiden ja keskusteluiden kautta allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 kohdan ja muiden menettelytapamääräysten tulkintaa koskevana riitana työtuomioistuimen tutkittavaksi.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole tullut näytetyksi, että X Oy ei ole voinut yksipuolisesti määritellä kanteessa tarkoitettuja tehtäviä kuuluvaksi Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Vahvistusvaatimus on siten hylättävä. Asiassa ei ole myöskään rikottu lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräyksiä kanteessa väitetyin tavoin. Työnantajaan kohdistettu ensisijainen hyvityssakkovaatimus on siten hylättävä.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Kantaja on toissijaisesti vaatinut, että X Oy tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kantaja on katsonut, että työnantaja on painostanut työntekijäpuolta hyväksymään Ammattiliitto Pron esittämät vaatimukset IAU:n sopimuksen piirissä olevien tehtävien siirtämisestä Pron sopimuksen piiriin ja että muutosneuvottelut on järjestetty keinotekoisesti tarkoituksena ainoastaan siirtää työtehtävät sopimuksesta toiseen. Lisäksi kantaja on katsonut työnantajan painostaneen työntekijöitä hyväksymään työtehtävien siirron uhkaamalla, että työntekijät menettävät mahdollisuutensa kannustinpalkkioihin IAU:n irtisanottua paikallisen työaikasopimuksen.

Asiassa on ensinnäkin selvitetty, että Ammattiliitto Pro on 1.3.2023 jättänyt lakkovaroituksen (IAU:n todiste 11) Ilmailutekniikan ammattiyhdistyksen (ITA) jäsenistä. Yhdistyksen jäsenet ovat olleet muun ohella ylityökiellossa. Lakkoilmoituksessa on todettu, että prolaiset ITAn jäsenet ovat enemmistönä kaikissa kentän tekniikan yrityksissä, mutta heihin sovelletaan tästä huolimatta IAU:n työehtosopimusta. Edelleen ilmoituksessa on todettu, että Ammattiliitto Pro on jo useiden vuosien ajan yrittänyt käynnistää Paltan ja IAU:n kanssa neuvotteluja ITAn prolaisten jäsenten irrottamiseksi sopimuksesta tai vaihtoehtoisesti mukaan pääsystä sopimuksen osapuoleksi. Lakkoilmoituksen mukaan IAU ja Palta eivät ole neuvottelukutsuihin vastanneet tai neuvotteluille on asetettu kestämättömiä ennakkoehtoja.

Pääluottamusmies E ja IAU:n puheenjohtaja B ovat työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet, että työnantaja oli ennen muutosneuvotteluja käynyt heidän kanssaan keskusteluja, joissa heitä oli yritetty johdatella (B) tai jopa painostaa (E) hyväksymään Ammattiliitto Pron esittämät vaatimukset. Toimitusjohtaja A on kiistänyt painostuksen, mutta todennut tilanteen olleen jännitteinen.

Asiassa esitetyn todistelun perusteella työtuomioistuin toteaa johtopäätöksenään seuraavaa.

Työtaistelun tunnusmerkkeihin kuuluu, että menettely liittyy johonkin työpaikalla käsiteltävään neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen, johon joukkoluontoisella toimenpiteellä halutaan painostustarkoituksessa vaikuttaa. Työnantajan työtaistelun ilmenemismuotona voi sinänsä olla työnantajan toimivaltuuksiin muuten normaalisti kuuluva toimenpide, jos työntekijäpuoli on voinut perustellusti kokea tai tulkita menettelyn painostukseksi, ja myös työnantajan olisi pitänyt käsittää tämä. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan voida katsoa, että yhtiössä järjestettyjä muutosneuvotteluja tulisi arvioida työnantajan painostustoimenpiteenä. Kuten edellä on todettu, työnantajalla on ollut oikeus järjestellä työtehtäviä, eikä menettelyn ole katsottu rikkoneen lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta. Asiassa ei voida katsoa, että muutosneuvottelut olisi järjestetty keinotekoisesti Ammattiliitto Pron esittämien vaatimusten toteuttamiseksi lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräysten kiertämistarkoituksessa. Kyse on ollut laajasta organisaatiouudistuksesta, joka on koskettanut muitakin sopimusaloja (A, IAU:n todiste 1, Paltan todiste 8). Työntekijäpuoli ei ole perustellusti voinut käsittää muutosneuvotteluita painostustarkoituksessa järjestetyiksi.

IAU on muutosneuvottelujen aikana 6.2.2024 irtisanonut sen ja yhtiön välisen työaikasopimuksen vastalauseena työnantajan toiminnalle. Toimitusjohtaja A on kertonut, että työntekijöiden kanssa oli aiemmin sovittu, että jos työaikasopimuksella saavutetaan säästöjä, työntekijät ovat oikeutettuja kannustinpalkkioon. A on kertomansa mukaan todennut työntekijöiden menettävän työaikasopimukseen sidonnaisen kannustinpalkkion, jos työaikasopimus irtisanotaan. Kanteessa on katsottu, että kyse on ollut työtaistelutoimenpiteeksi katsottavasta uhkauksesta ja että työnantaja on antanut harhaanjohtavaa tietoa sopimuksen vaikutuksesta kannustinpalkkioon. Tämän väitteen perusteet ovat jääneet asiassa epäselväksi. Työtuomioistuin toteaa, ettei sanotusta tapahtumainkulusta voida päätellä, että työnantajalla olisi ollut tarkoitus painostaa IAU:ta kanteessa esitetyllä tavalla.

Edellä todetuin perustein työnantajaan kohdistettu hyvityssakkovaatimus työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on hylättävä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työtuomioistuin on edellä kuvatuin tavoin päätynyt hylkäämään vahvistusvaatimuksen (kannevaatimus 1) sekä työnantajaan kohdistetun ensisijaisen hyvityssakkovaatimuksen työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta sekä toissijaisen hyvityssakkovaatimuksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta (kannevaatimus 2). Näin ollen myös työnantajaliittoon kohdistettu valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskeva hyvityssakkovaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Ilmailualan Unioni IAU ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.