23.5.2018

Vaatimukset

A on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että A:lla on ollut oikeus saada AU7 -vaativuusluokan mukaista palkkaa ajalta 1.2.2015–28.2.2017;

- velvoittaa Puolustusvoimat suorittamaan A:lle perusteetta suorittamatta jääneet palkkasaatavat yhteensä 4.560,95 euroa ajalta 19.5.2015–28.2.2017 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 519,48 eurolle 15.8.2015, 302,04 eurolle 16.9.2015, 285,84 eurolle 16.10.2015, 239,38 eurolle 14.11.2015, 299,55 eurolle 16.12.2015, 276,79 eurolle 16.1.2016, 301,31 eurolle 16.2.2016, 243,93 eurolle 16.3.2016, 265,72 eurolle 16.4.2016, 289,65 eurolle 14.5.2016, 259,17 eurolle 16.6.2016, 208,37 eurolle 16.7.2016, 119,41 eurolle 15.8.2016, 127,35 eurolle 16.9.2016, 123,15 eurolle 15.10.2016, 127,35 eurolle 16.11.2016, 127,26 eurolle 15.12.2016, 193,97 eurolle 14.1.2017 ja 251,23 eurolle 16.2.2017 alkaen.

- tuomitsee Puolustusvoimat maksamaan hyvityssakkoa valtion virka- ja työehdot 2014–2017 1.1 luvun 10 §:n ja valtion virka- ja työehdot 2017–2018 1.1 luvun 14 §:n sekä puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisen tarkentavan virkaehtosopimuksen 1 §:n ja 4 §:ien tieten rikkomisesta;

- vahvistaa, että Pääesikunnan asiakirjassa AH3194 kuvattu palkkauksen soveltamiskäytäntö rikkoo valtion virka- ja työehdot 2014–2017 1.1 luvun 10 §:n ja valtion virka- ja työehdot 2017–2018 1.1 luvun 14 §:n sekä puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisen tarkentavan virkaehtosopimuksen 1 §:n ja 4 §:ien määräyksiä; ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 3.347,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

Virkaehtosopimuksissa ei ole mainintaa, joka oikeuttaisi työnantajan maksamaan vaativuusluokaltaan tasolle AU7 vahvistetun tehtävän hoitamisesta palkkausluokan AU6 mukaista tehtäväkohtaista palkanosaa palvelusvuosissa saman työnantajan palveluksessa mitattavaan työkokemukseen vedoten. Aliupseerien palkkausjärjestelmäsopimuksessa tehtävien arviointimenetelmässä on eräänä tehtävien arviointikriteerinä mainittu oppimisaika. A:n tehtävän edellyttämä oppimisaika on hänen AU7-tasoisen tehtävänsä kohdalla katsottava olleen riittävä jo siinä vaiheessa kun tehtävänkuvaus on vahvistettu Panssariprikaatin komentajan allekirjoituksella 19.5.2015.

A:n tehtävä sisältää pääosin musiikillista ammattitaitoa vaativia osia, joihin Puolustusvoimat tarjoaa koulutusta vain rajallisesti, joten ammattitaito tulee hankkia Puolustusvoimien ulkopuolelta. Tehtävässä vaadittavaksi siviilikoulutusvaatimukseksi on tehtävänkuvauksessa asetettu lukio ja ammatillinen peruskoulutus. A:lla on musiikin maisterin ja musiikkipedagogin AMK -tutkinto.

A:n tehtävän hoitamisessa sotilastehtävien ulkopuolelta saadulla työkokemuksella on työnantajalle selvää hyötyä. Puolustusvoimissa vain sotilastehtävässä varusmiespalveluksen jälkeen kertynyt työkokemus luetaan aliupseerien työkokemukseksi kokemusvuosia laskettaessa. Käytäntö syrjii niitä soittaja-aliupseereita, jotka ovat hankkineet merkittävän osan työkokemuksestaan siviilitehtävissä, kuten muusikkoina tai opetustehtävissä.

Tehtävänkuvauksessa A:n tehtävään vaadittavaksi oppimisajaksi ja kokemukseksi on kirjattu viisi vuotta sotilassoittajana, vaikka keskushallintotason lausunnossa samassa asiakirjassa mainitaan, että edellytettävä kokemusvaatimus tulee täyteen 1.3.2017. Aliupseerien palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan työnantaja vahvistaa tehtävänkuvaukset keskushallintotason lausunnon perusteella. Keskushallintotason lausunnossa mainittu kokemusvaatimus on todennäköisesti peräisin Pääesikunnan asiakirjassa AH3194 kuvatusta palkkauksen soveltamiskäytännöstä.

Ohjeen AH3194 mukaista palkkauksen soveltamiskäytäntöä on sovellettu järjestelmällisesti myös kaikkien muiden AU7 -vaativuusluokkaan luokiteltujen aliupseerien tehtävien kuin AU7-vaativuusluokalle luokiteltujen perusyksikön vääpelin tehtävien kohdalla. Tällöin on kuitenkin jätetty ohjeessa mainittu neljän prosenttiyksikön korotus palkkaan huomioimatta, sillä kyseessä ei ole perusyksikön vääpelin tehtävä. Näin on toimittu myös A:n tapauksessa.

Pääesikunnan asiakirjan AH3194 mukainen palkkauksen soveltamiskäytäntö on Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 2017–2018 1.1 luvun 14 §:n, Valtion virkaehtosopimuksen 2014–2017 1.1 luvun 10 §:n sekä aliupseerien palkkausjärjestelmäsopimuksen vastainen. Lisäksi 29.7.2015 päivätty Panssariprikaatin asiakirja ML16691 ja 21.2.2017 päivätty asiakirja MN4484 osoittavat vastaajan rikkoneen tieten virkaehtosopimusta, sillä A:n tehtävä on 18.5.2015 arvioitu tasolle AU7 ja vahvistettu 19.5.2015.

Työkokemus ja tehtävän vaativuus eivät ole rinnastettavia käsitteitä. Aliupseerien palkkausjärjestelmäsopimuksen eräänä tavoitteena on, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksettaisiin samanarvoista palkkausta. Tavoite ei asiakirjassa AH3194 kuvatussa palkkauksen soveltamiskäytännössä toteudu, koska tehtävän hoitajan työkokemuksen ei voida – edes kymmenen vuoden vankan kokemuksen vaatimuksen täyttyessä - nähdä millään tavalla lisäävän hänelle tehtävänkuvauksella jo vahvistetun tehtävän vaativuusluokkaa tai muuttavan sen sisältöä. Virkaehtosopimuksen mukaan tehtävän vaativuus on valtion palkkausjärjestelmissä henkilökohtaisen työsuorituksen ohella toinen palkkauksen perusteista. Jos tehtävän sisältö ja henkilökohtainen työsuoritus eivät muutu, voidaan puhua samasta ja samanarvoisesta työstä.

Kun tehtävän vaativuus on vahvistettu, tehtävän hoitajan työkokemuksella, siltä osin kuin se ylittää tehtävänkuvauksessa mainitun minimivaatimuksen, ei ole vaikutusta hänen tehtävänsä vaativuuteen. Sillä saattaa kuitenkin olla vaikutusta hänen henkilökohtaiseen työsuoritukseensa. Puolustusvoimissa aliupseerien työsuoritusta arvioidaan esimiehen kanssa käytävässä suoritusarvioinnissa, jonka tulosten perusteella palkan henkilökohtainen osa määräytyy. Työkokemus voi vaikuttaa epäsuorasti henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja sitä kautta henkilökohtaiseen palkanosaan. Vahvistetun tehtävän sisältöön ja sen vaativuuteen, ja sitä kautta tehtäväkohtaiseen palkanosaan, työkokemus ei voi vaikuttaa.

Puolustusvoimissa aliupseerien tehtävien vaativuus arvioidaan aliupseerien palkkausjärjestelmäsopimuksessa kuvatulla tavalla. Tehtävä laaditaan tehtävänkuvaussovellukseen, jossa se arvioidaan ja työnantaja vahvistaa tehtävän. Vahvistetun tehtävänkuvauksen mukaisen tehtävän vaativuusluokan tulisi määrittää aliupseerien palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:ssä kuvattu tehtäväkohtainen palkanosa.

Mikäli asiakirjoja ML16691 ja MN4484 pidetään hallintopäätöksinä, asiassa on otettava huomioon, että hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisten toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. A oletti perustellusti, että hänen tehtävänsä vahvistaminen AU7 -tasolle tarkoittaisi myös tason AU7 mukaista palkkausta.

Kun tehtävä on vahvistettu ja tehtävänhoitaja ryhtyy hoitamaan tehtävää, häneltä vaaditaan vaativuusluokan mukainen työsuoritus. Koska tehtävän vaativuus ja tehtäväkohtainen palkanosa kertovat, mitä tehtävässä vaaditaan, kantajalla on ollut tehtävän vaativuusarvioinnin perusteella vaaditut tiedot ja taidot työn menestyksekkääseen hoitamiseen, mukaan lukien tarvittava vankka kokemus. Tehtävänhoitajan työtehtävien tulee kuulua työntekijän ammattipätevyyden piiriin. Edellä mainitun johdosta kantajalla on ollut perusteltu syy olettaa, että hänelle maksetaan vaativuusluokan mukaista palkkaa heti vaativuusluokan mukaisen työtehtävän aloittamisesta lähtien. Vaativuusluokkien perusteella tehdyt palkkamääräykset ovat minimi-, eivät maksimimääräyksiä. Kantajan menestyksekästä työn suorittamista ei ole kyseenalaistettu.

Aliupseeriliitto ry:n puheenjohtaja B on Aliupseeriliitto ry:n jäsensivujen keskustelufoorumilla kirjoittanut 31.12.2015 Aliupseeriliitto ry:n jäsenistölle "järjestelmän sisällä (esim. AU) palkka on sama mikäli työn sisältö on kuvauksen mukaan sama". Kirjoituksesta voidaan päätellä, että B on ollut ainakin 31.12.2015 kantajan kanssa samaa mieltä tehtävän vaativuuden ja tehtäväkohtaisen palkanosan suhteesta. Tämä osoittaa, että PVPJ AU -sopimuksen vakiintunut soveltamiskäytäntö on epäselvä ja asian ratkaisulla on suuri merkitys, sillä tehtävän vaativuuden ja tehtäväkohtaisen palkanosan suhde ei toteudu käytännössä.

Vakiintuneesta käytännöstä ei ole kysymys, jos vastapuoli ei hyväksy soveltamista, vaan katsoo soveltamisen olevan työehtosopimuksen vastainen. Tässä asiassa on kysymys siitä, että asiakirjassa AH3194 kuvattu soveltamiskäytäntö on virkaehtosopimuksen vastainen, koska vaativuusluokkaan AU7 vahvistetun tehtävän hoitamisesta tulisi maksaa vaativuusluokan AU7 palkkausta, sillä virkaehtosopimuksien palkkamääräykset ovat vähimmäismääräyksiä.

PVPJ AU -sopimuksen mukaan aliupseerien tehtävien vaativuus määritetään järjestelmällä, jonka päävaatimukset ovat ammattitaito- ja vastuuvaatimukset, mistä voidaan päätellä, että vaativuusluokan arviointi perustuu työtehtävien sisältöön (tehtävänkuvaus), jossa keskeisenä vaatimuksena on ammattitaito. Siviilipuolella jatko-opintoja tekevä, kunnallisissa ja yksityisissä ammattiorkestereissa sekä teattereissa ja opetustehtävissä työskentelevä muusikko voi saavuttaa vähintään yhtä vankan työkokemuksen ja ammattitaidon AU7:ään arvioidun konserttimestarin työtehtävän suorittamiseksi kuin 10 vuotta pelkästään sotilassoittajana työskennellyt henkilö.

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään.

Perusteet

Vaativuusluokan AU7 palkkauksesta on sovittu puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen JHL ry:n tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Aliupseerien palkkausjärjestelmää kehitettiin toteuttamalla uusi paikallisilla erillä rahoitettu vaativuusluokka AU7. Vaativuusluokka AU7 on tarkoitettu aliupseerien kaikkein vaativimpia ja vankkaa kokemusta edellyttäviä tehtäviä varten. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukkoa uudistettiin tarkentavalla virkaehtosopimuksella siten, että palkkataulukkoon vahvistettiin lisättäväksi uusi vaativuusluokka seitsemän, jonka mukaisesti palkkausta ryhdyttiin maksamaan 1.3.2009 lukien. AU7 -vaativuusluokan palkkauksen vankan kokemuksen kokemusvaatimuksena on 10 vuotta palvelusta sotilastehtävässä varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeen. Puolustusvoimat ja Aliupseeriliitto ry ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä ja tulkinnasta.

Sopimuksen mukaan henkilö on oikeutettu AU7 -vaativuusluokan mukaiseen palkkaukseen, kun hänelle on kertynyt 10 vuotta palvelusta sotilastehtävässä varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeen. Henkilölle, joka työskentelee AU7 -vaativuusluokan tehtävässä, maksetaan siis AU7 -vaativuusluokan palkkausta vasta kun 10 vuoden vankan kokemuksen vaatimus on täyttynyt. Tätä tulkintaa on noudatettu Puolustusvoimissa 1.3.2009 lukien. A on ollut oikeutettu AU7 -vaativuusluokan palkkaukseen vasta 10 vuoden kokemusvaatimuksen täytyttyä eli 1.3.2017 lukien.

Kokemusvaatimusedellytyksen hyväksyminen nykyisen sisältöisenä oli yhtenä AU7 -vaativuusluokan neuvotteluedellytyksenä. AU7 -vaativuusluokan palkkaukseen oikeuttavasta vankan kokemuksen kerryttämisestä on siten sovittu uuden vaativuusluokan toteuttamisen yhteydessä vuonna 2009. Osapuolet ovat näin sopiessaan myös vahvistaneet sen, että edellytys on sopimuksen 1 §:n samapalkkaisuustavoitteen mukainen, koska palkkauksen perusteet eroavat toisistaan palkkausjärjestelmäsopimuksen edellyttämällä tavalla.

Kokemusvaatimuksen edellytysten täyttymiseksi on asetettu vähintään 10 vuoden palvelus sotilastehtävässä, koska se on puolustusvoimien toiminnan tarkoitus huomioon ottaen tärkeää kyseisessä tehtävässä suoriutumisen kannalta.

Pääesikunnan 9.2.2011 päätös AH3194 koski perusyksikön vääpelien tehtävissä palvelevien aliupseerien palkkausta. Korotukset ovat perustuneet järjestelyihin, jotka on tehty osana virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa olleiden varojen kohdentamista. Päätöksen mukainen neljän prosentin korotus on siten koskenut vain perusyksiköiden vääpelien palkkausta. Päätöksessä on toteavasti esitetty AU7 -vaativuusluokan 10 vuoden kokemusvaatimuksen sisältö perusyksikön vääpelien tehtävissä työskentelevien osalta. PVPJ AU -sopimusta on kuitenkin sovellettu kyseisellä tavalla kaikkien aliupseerien osalta jo 1.3.2009 lukien.

Oppimisajan täyttymisestä riippumatta on selvää, ettei vaativuusluokan AU7 palkkaukseen oikeuttava kokemusvaatimus ole A:n osalta täyttynyt ennen kuin 10 vuoden sotilastehtävässä palvelun jälkeen 1.3.2017.

Kantajan väite siitä, että vakiintunut soveltamiskäytäntö olisi jollain tavalla ristiriidassa PVPJ AU -sopimuksen 4 §:n mukaisten tehtäväkohtaista palkanosaa koskevien kirjausten kanssa sekä valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkapolitiikkaa koskevien säännösten kanssa, on yllä mainituin perustein myös virheellinen.

Virkaehtosopimusasioihin tai -menettelyyn ei sovelleta hallintolakia. Hallintolakiin liittyvien väitteiden arvioiminen ei ole siten mahdollista työtuomioistuimessa.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Valtion virka- ja työehtosopimuksen (2014 – 2017) 10 §:n ja valtion virkaehtosopimuksen (2017 – 2018) 14 §:n mukaan palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen. Puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä (1.3.2009 alkaen) tekemän tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen, joka antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle. Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtävänkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

Aliupseerien palkkausjärjestelmään liittyvän puolustusministeriön, Pääesikunnan ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n allekirjoittamispöytäkirjan 3.4.2009 (V4) mukaan osapuolet ovat päätyneet niin sanottuun ohjelmalliseen ratkaisuun aliupseereihin noudatettavan palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Ohjelmallisen kehittämistyön ensimmäisenä vaiheena 1.3.2009 lukien on toteutettu paikallisilla erillä rahoitettu uusi vaativuusluokka 7 aliupseerien kaikkien vaativimpia ja vankkaa kokemusta edellyttäviä tehtäviä varten.

Asiassa on riidatonta, että soittaja-aliupseeri A:n tehtävä arvioitiin Puolustusvoimien organisaatiouudistuksessa 25.1.2015 vaativuusluokkaan AU7 (K1). A:lle maksettiin 28.2.2017 saakka vaativuusluokan AU6 mukaista palkkaa, vaikka A:n mukaan hänelle olisi tullut maksaa myös 1.2.2015 – 28.2.2017 vaativuusluokan AU7 mukaista palkkaa. Vastaajan mukaan A:lle on tullut maksaa vaativuusluokan AU7 mukaista palkkaa vasta 1.3.2017 lukien, koska työnantaja- ja työntekijäpuolen vaativuusluokan AU7 palkan maksamisen edellytykseksi asettama 10 vuoden vankan työkokemuksen edellytys (V4) täyttyi A:n osalta vasta tuolloin.

Esitetty selvitys

A on työtuomioistuimessa kertonut, että hänen tehtävänsä vaativuusluokka oli ennen organisaatiouudistusta AU5b. Organisaatiouudistuksen yhteydessä A:n tehtävä muuttui olennaisesti ja hän laati uuden tehtävänkuvauksen esimiehensä kanssa 25.1.2015. A havaitsi tehtävänkuvaussovelluksesta 19.5.2015, että hänen tehtävänsä vaativuusluokaksi oli vahvistettu AU7. Tehtävänkuvaukseen ei tuolloin ollut liitetty tehtävän vaativuusluokkaa koskevia lausuntoja (K1 liitteenä olevat paikallis-, puolustushaara- ja keskushallintotason lausunnot), eikä A saanut muutakaan tietoa hänelle maksettavan tehtäväkohtaisen palkan määrästä. A oletti, että hänelle maksettaisiin tehtävänkuvauksen vahvistamista seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien AU7 -vaativuusluokan mukaista palkkaa, mutta havaitsi palkkakuitistaan, että hänelle maksettiin AU6 -vaativuusluokan mukaista palkkaa. A sai tietää vasta selvittelyn jälkeen, että hänelle maksetaan AU7 -vaativuusluokan mukaista palkkaa vasta 1.3.2017 lukien. A:lle ei hänen tiedusteluistaan huolimatta kerrottu perusteluja palkkaukselle ja hän sai tiedon Aliupseeriliitto ry:n kannasta vasta Aliupseeriliitto ry:n tuolloisen puheenjohtajan C:n sähköpostiviestistä 21.6.2017 (K8).

Pääesikunnan henkilöstöosaston osastoupseeri ja aliupseerien arviointiryhmän keskustason puheenjohtaja, kapteeniluutnantti D on kertonut, että AU7 -vaativuusluokan palkan maksaminen edellyttää 10 vuoden työkokemusta sotilastehtävistä ja aliupseerien palkkausjärjestelmää on käytännössä sovellettu näin sen voimaantulosta 1.3.2009 lukien (V4). Mikäli henkilön tehtävä arvioidaan vaativuusluokkaan AU7, keskushallintotason arviointiryhmän lausuntoon (K1) kirjataan, täyttyykö 10 vuoden työkokemusedellytys jo tehtävän vaativuutta vahvistettaessa vai vasta myöhemmin. Mikäli työkokemusedellytys ei täyty, henkilölle maksetaan AU6 -vaativuusluokan palkkaa, kunnes työkokemusedellys täyttyy. Henkilö saa tiedon tehtävänsä vaativuusluokasta vahvistetusta tehtävänkuvauksesta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen ja allekirjoituspöytäkirjan 3.4.2009 laatimishetkellä Aliupseeriliitto ry:n valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toiminut ja sopimustoimintaa johtanut C on kertonut, että Aliupseeriliitto ry allekirjoitti tarkentavan virkaehtosopimuksen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n nimissä. Aliupseeriliitto ry:n keskeinen tavoite oli tuolloin lisätä korkein vaativuusluokka AU7 vaativimpia aliupseeritehtäviä varten (V4). Työnantajapuoli edellytti, että AU7 -vaativuusluokan palkan maksamiselle asetetaan vankan työkokemuksen vaatimus (V4). Sopijaosapuolet sopivat neuvotteluissa, että vankka työkokemus edellyttää 10 vuoden työkokemusta sotilastehtävistä, koska AU7 -vaativuusluokan tehtävät tulevat käytännössä harvoin sellaisten henkilöiden hoidettaviksi, joilla on työkokemusta vähemmän kuin 10 vuotta. Neuvotteluissa keskusteltiin myös 10 vuotta pidemmästä työkokemusedellytyksestä. Muissa kuin sotilastehtävissä hankittua työkokemusta ei oteta huomioon 10 vuoden työkokemusta laskettaessa, koska siviilitehtävissä ei anneta vastaavaa koulutusta kuin sotilastehtävissä. Valtaosa aliupseeritehtävistä on edelleen sijoitettu vaativuusluokkiin AU5–6. Aliupseerien palkkausjärjestelmää koskevaa sopimusta on sen voimaantulosta lähtien sovellettu C:n kertomalla tavalla, eikä tästä ole ollut erimielisyyttä työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä (V1–2).

Puolustusministeriön henkilöstöyksikön johtaja, hallitusneuvos E on kertonut tarkentavaan virkaehtosopimukseen liittyvistä neuvotteluista, vankan työkokemuksen vaatimuksesta ja soveltamiskäytännöstä asiaan vaikuttavilta osin pääosin samalla tavoin kuin C. E on lisäksi kertonut, että aliupseerien osaaminen perustuu muita sotilasvirkoja korostetummin työkokemukseen, minkä vuoksi myös palkkauksessa painotetaan työkokemuksen merkitystä siten, että AU7 -vaativuusluokan ammattitaitovaatimukset täyttyvät vasta 10 vuoden sotilastehtävissä hankitun työkokemuksen jälkeen.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Virka- ja työehtosopimusten tulkinnassa lähtökohtana on sopimusmääräyksen sanamuoto. Tässä tapauksessa valtion virka- ja työehtosopimuksen (2014 – 2017) 10 §:n ja valtion virka- ja työehtosopimuksen (2017 – 2018) 14 §:n mukaan palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen. Aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan tehtävänkuvaus antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle. Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan 4 §:n mukaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtävänkuvauksen allekirjoittamisesta seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

Virka- ja työehtosopimusten ja aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n sanamuodon mukaan aliupseerien tehtäväkohtainen palkka määräytyy suoraan tehtävän vaativuusluokan perusteella. Edellä kerrotuista määräysten sanamuodoista on siten pääteltävissä, että mikäli tehtävän vaativuusluokka nousee, myös tehtäväkohtainen palkka nousee. Tehtäväkohtainen palkka tulisi tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n sanamuodon mukaan maksaa tehtävänkuvauksen allekirjoittamista seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tässä tapauksessa A:n tehtävän vaativuusluokka vahvistettiin 25.1.2015 tasolle AU7, mutta hänelle maksettiin AU7 -vaativuusluokan palkkaa vasta 1.3.2017 lukien.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan (V4) mukaan uusi vaativuusluokka 7 perustettiin aliupseerien kaikkien vaativimpia ja vankkaa kokemusta edellyttäviä tehtäviä varten. C:n kertomuksella on selvitetty, ettei työnantajapuoli olisi suostunut perustamaan vaativuusluokkaa AU7, ellei sen edellytykseksi olisi asetettu vankan työkokemuksen vaatimusta. Allekirjoittamispöytäkirjasta ei kuitenkaan ilmene, mitä vankan kokemuksen vaatimuksen täyttyminen edellyttää. Vastaaja on vedonnut siihen, että sopijaosapuolet sopivat kirjausta tehtäessä, että vankalla kokemuksella tarkoitetaan 10 vuoden työkokemusta sotilastehtävistä, eikä AU7 -vaativuusluokan mukaista palkkaa makseta ennen edellytyksen täyttymistä. Sopijaosapuolet ovat myös vastaajan mukaan käytännössä soveltaneet määräystä tällä tavoin.

Työtuomioistuin toteaa, että työ- ja virkaehtosopimusten määräysten tulkinnassa on otettava sanamuodon lisäksi huomioon sopijaosapuolten tarkoitus sopimusta laadittaessa sekä tietyin edellytyksin myös määräysten tulkinta- ja soveltamiskäytäntö. Jotta soveltamiskäytäntö voidaan ottaa huomioon määräysten tulkinnassa, sen tulee olla vakiintunut ja sopijapuolten yhteisesti hyväksymä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että mikäli riidanalaista työehtosopimusmääräystä on pitkään sovellettu tietyllä tavalla eikä toinen osapuoli ole soveltamiskäytännöstä tietoisena siihen reagoinut, määräystä on tulkittava vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti (esimerkiksi TT 2002:43 ja TT 2007:77).

Asiassa on neuvotteluissa työntekijäpuolta edustaneen C:n ja työnantajapuolta edustaneen E:n yhdenmukaisilla kertomuksilla selvitetty, että sopijapuolten yhteisenä tarkoituksena oli uudesta vaativuusluokasta AU7 sovittaessa vuonna 2009, että AU7 -vaativuusluokan palkan maksaminen edellyttää 10 vuoden työkokemusta nimenomaan sotilastehtävistä. D:n, C:n ja E:n kertomuksilla on selvitetty, että sanottua edellytystä on myös käytännössä tulkittu ja sovellettu edellä kerrotulla tavalla vuodesta 2009 lukien.

Sopijapuolten ei ole edes väitetty soveltaneen aliupseerien palkkausjärjestelmää edellä kuvatusta poikkeavalla tavalla tai riitauttaneen soveltamiskäytäntöä. Vastaajan esittämän tulkinnan on siten selvitetty olevan sopijapuolten yhteisen tarkoituksen mukainen ja vakiintuneen sopijapuolten yhteiseksi tulkintakäytännöksi, eikä tulkinta- ja soveltamiskäytännön voida katsoa olevan ristiriidassa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen tai tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausta koskevien säännösten kanssa. Työtuomioistuimella ei näin ollen ole perustetta arvioida asiaa sopijapuolten yhteisestä tulkinta- ja soveltamiskäytännöstä poikkeavalla tavalla.

Koska asiassa on selvitetty, että AU7 -vaativuustason palkan maksamisen edellytyksenä on 10 vuoden työkokemus nimenomaan sotilastehtävistä, A:n ammatillisella osaamisella tai muulla kuin sotilastehtävissä hankitulla työkokemuksella ei ole tämän asian arvioinnin kannalta merkitystä. Myöskään se, että A on kertonut olettaneensa tehtävänkuvaussovelluksesta 19.5.2015 saamiensa tietojen perusteella, että hänen tehtävänsä vahvistaminen AU7 -vaativuusluokkaan johtaisi heti myös AU7 -vaativuusluokan palkan maksamiseen ja että työnantajan tulkintakäytäntö selvisi hänelle vasta tiedustelujen jälkeen, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

A on lisäksi vedonnut siihen, että mikäli asiakirjoja ML16691 ja MN4484 pidetään hallintopäätöksinä, asiassa on otettava huomioon, että hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisten toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaan työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin ja valtion virkaehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat. Työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu käsitellä ja ratkaista hallintolain nojalla esitettyjä vaatimuksia, eikä työtuomioistuin täten ota kantaa A:n hallintolain 6 §:n perusteella esittämiin väitteisiin.

Edellä kerrotuilla perusteilla kanteen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Kanne ja kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Koska vastaaja ei ole esittänyt oikeudenkäyntikuluvaatimusta, oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ei ole tarpeen lausua enemmälti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Wirén, Niittylä, Lallo, Mustonen, Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.