19.4.2016

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Teuvan kunnan rikkoneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen viranhaltijan lomauttamista koskevia määräyksiä lomauttaessaan Syreenin koulun opettajat 16.10.-18.10.2013, Horon koulun opettajat ajanjaksolla 16.10.-18.10.2013, Yhteiskoulun opettajat 16.10.-21.10.2013, Norin koulun opettajat 16.10.-18.10.2013, Perälän koulun opettajat 16.10.-18.10.2013, Äystön koulun opettajat 16.10.-18.10.2013 sekä lukion opettajat 16.10.-21.10.2013,

- tuomitsee Teuvan kunnan kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaiseen hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaiseen hyvityssakkoon saman lain 11 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Teuvan kunnan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 12.810,60 eurolla korkoineen.

Perusteet

Opettajia ei voida lomauttaa koulun syysloman aikana. Lomautus voidaan toteuttaa vain opetustyön keskeytyksenä (TT 1994:28). Lukuvuoden aikana on jaksoja, jolloin koulu- ja opetustyö on keskeytyneenä. Näitä etukäteen tiedossa olevia keskeytysjaksoja ovat kesäkeskeytyksen lisäksi muun muassa syys-, joulu-, talvi- ja pääsiäisloma. Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 2013:93 todennut, että kunnan pääsiäisenä toteuttama opettajien lomautus on toimeenpantu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.

Teuvan kunnan päätös opettajien lomauttamisesta syysloman aikana on vastoin virkaehtosopimuksen määräyksiä. Pelkästään se seikka, että Teuvan kunnan aiemmasta lomasuunnitelmasta poiketen opettajien veso-päivät on myöhemmin tehdyllä lautakunnan päätöksellä siirretty syysloman aikaan, ei tee lomautuksesta virkaehtosopimuksen mukaista.

Teuvan kunta on veso-päivien jälkimmäisellä sijoittamispäätöksellä rikkonut hallinnollista suhteellisuusperiaatetta sekä pyrkinyt tietensä kiertämään virkaehtosopimuksen määräyksiä. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti lomauttaminen on toteutettava käytettävissä olevan keinovalikoiman puitteissa tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lomautetuille. Viranomaisen on päättäessään lomautuksen toteuttamistavasta kiinnitettävä huomiota myös virkamiehen etuihin.

Suhteellisuusperiaatteen mukaan viranomaisen toimien on oltava asianmukaisia, tarpeellisia ja oikein mitoitettuja suhteessa perusteltuun tavoitteeseen. Viranomainen ei saa ryhtyä toimiin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan asianosaiselle tarpeetonta haittaa. Toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, ja niistä on valittava toimi, joka on vähiten rajoittava tai oikeuksiin puuttuva. (TT 2013:93.)

Teuvan kunnassa on ollut käytäntönä, että lukuvuoden veso-päivät sijoitetaan pitkin lukuvuotta, kuten tässäkin tapauksessa alun perin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksellä 13.2.2013 oli tehty. Veso-päivistä kaksi on yleensä ollut kaikille opettajille yhteisesti järjestettyjä ja yhden veso-päivän sisältö on saattanut jäädä opettajan vastuulle. Myöskään muissa kunnissa veso-päiviä ei ole sijoitettu peräkkäin ja pidettäväksi koulun loma-aikana.

Virkaehtosopimuksen kiertämistarkoitusta osoittaa myös se, että lautakunnan määräämille veso-päivien uudelle ajankohdalle 16.10. - 18.10.2013 ei ollut suunniteltu veso-päivien ohjelmaa niille opettajille, jotka jäivät lomautuksen ulkopuolelle. Näitä opettajia olivat muun muassa määräaikaiset viranhaltijat ja tuntiopettajat, joiden virkasuhde oli kestänyt alle 6 kuukautta sekä luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, koska heitä ei voida virkaehtosopimuksen mukaan lomauttaa.

Teuvan kunnan päätös Yhteiskoulun sekä lukion opettajien lomauttamisen jatkamisesta maanantaihin 21.10.2013 asti on ollut virkaehtosopimuksen vastaista. Koska opettajia ei ole voitu virkaehtosopimuksen mukaisesti lomauttaa edellä todetun mukaisesti 16.10. - 18.10.2013, lomautuspäiviksi jäisi lauantain 19.10.2013 ja maanantain 21.10.2013 välinen aika. Tällöin lomautus olisi alkanut virkaehtosopimuksen vastaisesti vapaapäivänä eli lauantaina ja lomautusajanjaksoon olisi työtuomioistuimen tuomiossa TT 2013:93 todetun suhteellisuusperiaatteen vastaisesti sisältynyt kaksi vapaapäivää ja vain yksi työpäivä.

Virkaehtosopimuksen tietensä rikkominen

Teuvan kunta on ollut tietoinen sopijaosapuolten yhteisestä virkaehtosopimuksen tulkinnasta, jonka mukaan opettajia ei voida lomauttaa syysloman aikana. Teuvan kunta on kiertääkseen tätä virkaehtosopimuksen määräystä ja sen yhteistä tulkintaa täysin keinotekoisesti ja vastoin veso-päivien tarkoitusta ja luonnetta sijoittanut myöhemmällä päätöksellään veso-päivät koulujen syysloman ajalle vastoin aiemmin noudattamaansa ja alalla yleisesti noudatettua veso-päivien sijoittamiskäytäntöä. Kunta ei ole myöskään edes pyrkinyt järjestämään minkäänlaista veso-päiviin normaalisti kuuluvaa ohjelmaa lomautuksen ulkopuolelle jääneille opettajille.

Tämä osoittaa selvästi, että veso-päivien sijoittelulla on pyritty pelkästään kiertämään Teuvan kunnan hyvin tuntemia virkaehtosopimuksen määräyksiä ja koko toimenpide on toteutettu virkaehtosopimuksen kiertämistarkoituksessa. Tämä on myös vastoin hallinnollista suhteellisuusperiaatetta.

Teuvan kunta on tuomittava maksamaan virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallinen työmarkkinalaitos on asiasta pidetyissä keskusneuvotteluissa hyväksynyt Teuvan kunnan toimenpiteet.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut ohjeistaa Teuvan kuntaa perumaan taannehtivasti viranhaltijoiden lomautukset. Koska Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt tämän, se on tuomittava maksamaan virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Teuvon kunta ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.024 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja päättää direktio-oikeutensa puitteissa muun muassa miten, milloin ja missä työtä tehdään. Työnantajalla on siten oikeus suunnitella opettajien lukuvuoden työaika tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla työpäiviä koskevan sääntelyn, kuten perusopetuslain ja -asetuksen puitteissa. Koska veso-päivät lisäävät opettajien työvelvoitetta kolmella työpäivällä oppilaiden koulutyöpäiviin nähden, ne sijoitetaan opetuksettomalle ajalle eli koulun keskeytysajalle. Teuvan kunnalla on ollut oikeus 13.2.2013 päättää veso-päivien sijoittamisesta parhaaksi katsomallaan tavalla. Sillä on työnantajana ollut direktio-oikeutensa puitteissa oikeus myös muuttaa työsuunnitelmaa 18.6.2013, kun kevään 2013 aikana käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen taloudelliset säästötarpeet olivat selvinneet. Kyse ei ollut virkaehtosopimuksen kiertämisestä. Yksi veso-päivistä oli suunniteltu pidettäväksi lukuvuoden alussa 7.8.2013, jolloin koulutyö ei vielä ollut alkanut. Veso-päivä oli näin ollen suunniteltu alun pitäen pidettäväksi koulun loma-aikana. Toinen veso-päivä taas oli alun perin sijoitettu lauantaille 4.1.2014. Molemmat ajankohdat olivat sellaisia, jolloin sopimusmääräysten mukaan olisi voitu lomauttaa. Päätös muuttaa veso-päivien ajankohtaa tehtiin hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua.

Veso-päivän sisällöstä ei ole OVTES:ssa velvoittavia määräyksiä eikä vakiintunutta tulkintakäytäntöä, vaan veso-päivä käytetään työnantajan tarkoituksenmukaiseksi katsomaan toimintaan kuten opetustyön suunnitteluun. Opettajalla ei ole subjektiivista oikeutta veso-päivään eikä kyse ole opettajan koulutuspäivästä. Perusopetuslailla tai -asetuksella ei ole merkitystä OVTES:n tulkinnassa eikä lainsäädännössä ole veso-päiviä tai niiden ohjelmaa koskevia säännöksiä. Kyse on ainoastaan virkaehtosopimukseen sisältyvästä työaikamääräyksestä. Veso-päivät voitiin sijoittaa peräkkäisille päiville ja näin on tosiasiassa toimittu aiemminkin.

Sopijaosapuolten yhteisen tulkinnan mukaan veso-päivät eivät ole opettajalle keskeytysaikaa vaan työaikaa, josta voidaan lomauttaa. Veso-päivänä lomauttaminen on ollut virkaehtosopimuksen mukaista. Lomautusta ei tule toteuttaa ajanjaksona, jona virkamiehen työtehtävät ovat vähäisimmillään (TT 2013:93). Veso-päivä on opettajan työpäivä eikä työpäivinä työ ole vähäisimmillään.

Lomautukset toteutettiin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Osa Teuvan kunnan opettajista lomautettiin keskiviikosta 16.10.2013 maanantaihin 21.10.2013. Tähän ajanjaksoon sisältyi neljä todellista työpäivää (kolme veso-päivää ja yksi oppilastyöpäivä) ja kaksi vapaapäivää (lauantai ja sunnuntai), mikä täyttää suhteellisuusperiaatteen vaatimukset.

Teuvan kunta on lomauttanut opettajiaan KVTES:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain asettamien edellytysten mukaisesti. Kuntien on lomautusten yhteydessä huolehdittava muun muassa opetukseen osallistuvan oikeuksista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön (KHO 2009:33). Koska lomautukset on toteutettava siten, että muun muassa oppilaiden lakisääteiset oikeudet turvataan, joutuu työnantaja tarkoin harkitsemaan mihin aikaan ja millä tavoin lomautukset voidaan toteuttaa. Oppilaiden lakiin perustuvien oikeuksien vuoksi lomautuksen toteuttaminen oppilastyöpäivinä on vaikeaa.

Opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien lomautus tulee toteuttaa opetustyön keskeytyksenä (TT 1994:28). Opetustyötä ovat oppilastyöpäivien lisäksi opettajatyöpäivät kuten veso-päivät. Teuvan kunta on lomautuksen ajankohtaa määrätessään joutunut kiinnittämään huomiota oppilaiden oikeuksiin sekä siihen, miten säästöt voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla myös kunnan, työnantajan ja palvelutuotannon tarpeet huomioon ottaen. Lomautusta toimeenpantaessa on huomioitava myös viraston toiminnan tarpeet. Kun lomautus toteutetaan veso-päivänä, koulutyö häiriintyy mahdollisimman vähän. Lomautusjaksoon ei tarvitse sisältyä oppilastyöpäiviä.

Vaasan hallinto-oikeus on lainvoimaisella päätöksellään 3.3.2015 hylännyt OAJ:n Teuvan paikallisyhdistys ry:n valituksen ja katsonut, että Teuvan kunnan kunnanhallitus on ennen lomautusta selvittänyt, kuinka lomautuspäivät tulee ajoittaa ja opetustehtävien hoitaminen järjestää, jotta lomautukset voidaan toteuttaa niin, että perusopetuslaissa ja lukiolaissa säädetty opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja tarvittaessa erityisopetusta lomautuksista huolimatta voidaan turvata säännöksissä tarkoitetulla tavalla.

Mikkelin kaupunki lomautti opettajiaan syyslomalle sijoitettuina veso-päivinä vuonna 2008. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi lomautuksista tehdyn valituksen päätöksellään 25.8.2010 (Dnro 2001/1/2009). Käsillä olevan asiassa on huomioitava, että OAJ ry ei tuolloin riitauttanut työnantajan oikeutta lomauttaa syyslomaviikolle suunniteltuina veso-päivinä.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) lomauttamista koskevan VIII luvun 1 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa todetaan muun ohella, että lomautus ei voi tulla kysymykseen, jos virantoimitus on jo muulla perusteella keskeytynyt, esimerkiksi virkavapaan tai vuosiloman johdosta. Työtuomioistuin on aiemmin tuomiossaan TT 1994:28 katsonut, että opettajien lomautus voidaan toteuttaa vain opetustyön keskeytyksenä. Tuomiossaan TT 2013:93 työtuomioistuin on katsonut, että kunnan pääsiäisenä toteuttama lomautus oli toimeenpantu KVTES:n määräysten vastaisesti opetustyön keskeytysaikana. Näillä perusteilla KVTES:n määräysten vastaista olisi ollut opettajien lomauttaminen syysloman aikana. Asiassa onkin arvioitava kunnan menettelyä siltä osin kuin se on siirtänyt virkaehtosopimuksen mukaiset opettajatyöpäivät eli niin sanotut veso-päivät syysloman ajalle ja kohdistanut lomautukset tuohon ajankohtaan.

Lomauttaminen veso-päivinä

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2012-2013) osio B:n 14 §:n mukaan toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Määräyksessä tarkoitetut opettajatyöpäivät eli niin sanotut veso-päivät ovat opettajien työaikaa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos antoi 6.5.1994 kunnanhallituksille ja kuntayhtymille yleiskirjeen yllä mainitun työtuomioistuimen tuomion TT 1994:28 johdosta. Yleiskirjeessä todetaan, että opettajia ei vastaisuudessa lomauteta koulutyön keskeytysaikana. Yleiskirjeessä todetaan edelleen, että opettajien koulutyö ei ole keskeytynyt niinä päivinä, jotka ovat virkaehtosopimuksessa sovittu heidän vuotuisiksi työpäivikseen (muun muassa vesopäivät). Työtuomioistuimessa kuultuna Kuntatyönantajien entinen asiamies E ja entinen neuvottelupäällikkö D ovat kertoneet, että yleiskirje oli voitu lähettää vain, jos asiasta vallitsi yksimielisyys Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n kanssa. OAJ ry olisi reagoinut ja puuttunut asiaan, jos yleiskirjeessä ilmaistu kanta olisi ollut vastoin OAJ ry:n näkemystä. Näin se ei kuitenkaan tehnyt.

Vastaajien kirjallisena todisteena esitetyn OAJ ry:n luottamusmiestiedotteen 9.2.1998 liitemuistion mukaan lomautuksen katsotaan tapahtuvan opetustyön keskeytyksenä myös, jos lomautus kohdistuu veso-päiviin. Luottamusmiestiedotteessa todetaan edelleen, että tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei koulutuspäiviä käytetä sopimuksen kiertämisen välineenä ja että työnantajan on voitava osoittaa, että ilman lomautuksia koulutukset olisivat toteutuneet. Myös OAJ ry:n entinen neuvottelujohtaja B on työtuomioistuimessa kuultuna korostanut sitä, että veso-päiviä ei saa käyttää virkaehtosopimuksen kiertämisen välineenä. Lomautusten tulee aidosti vähentää työntekijän työtä.

Vastaajat ovat edelleen esittäneet kirjallisina todisteina otteita Kuntatyönantaja -lehden numeroista 1/2004 ja 2/2009. Niiden mukaan lomauttaminen voidaan toteuttaa veso-päivinä. Opettaja-lehdessä 43/2014 OAJ ry:n kehittämispäällikkö F on todennut, että vuonna 2014 yli puolet lomauttajakunnista on käyttänyt veso-päiviä lomautuksen toteuttamisessa. Näissä kunnissa opetus on jouduttu aloittamaan ilman suunnittelua, ja opettajille tärkeä koulutusmahdollisuus on jäänyt pois. Kirjoituksesta ei ilmene, että OAJ ry pitäisi menettelyä virkaehtosopimuksen vastaisena. Vastaajien kirjallisista todisteista 5-8 ilmenee, että lomautuksia on aiemmin kohdistettu veso-päiviin ainakin Hangossa, Heinolassa, Porvoossa, Taipalsaaressa, Turussa, Alavieskassa, Haapajärvellä, Nivalassa, Sievissä, Ylivieskassa, Kouvolassa, Nousiaisissa ja Huittisissa.

Veso-päivien sijoittelusta virkaehtosopimuksessa ei ole määräyksiä muutoin kuin siltä osin, että opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille. E:n ja D:n kertomuksista ilmenee, että Kuntatyönantajien kanta on ollut, että mikään ei estä veso-päivien sijoittamista peräkkäisille päiville. Veso-päivät on lomautusten yhteydessä sijoitettu peräkkäisille päiville ainakin Kouvolassa (V6), Nousiaisissa (V7) ja Huittisissa (V8).

Johtopäätöksenään työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Opettajien lomautusta ei voida kohdistaa sellaiseen aikaan, jolloin virantoimitus on jo muulla perusteella keskeytynyt. Opettajatyöpäivät eli niin sanotut veso-päivät ovat kuitenkin opettajan työpäiviä, jotka sisältyvät opettajan varsinaisella palkalla tehtävään työaikaan. Lomautusten kohdistamista veso-päiville ei näin ollen voida pitää virkaehtosopimuksen vastaisena menettelynä. Tämä on edellä selostetun näytön perusteella ollut myös virkaehtosopimuksen osapuolten tarkoitus. Virkaehtosopimus ei myöskään sisällä määräystä, joka estäisi veso-päivien sijoittelun peräkkäisille päiville. Näin on esitetyn selvityksen mukaan lomauttamistilanteissa käytännössä toimittukin eri kunnissa.

Työtuomioistuin katsoo, että veso-päiviä ei voida käyttää virkaehtosopimuksen lomautusta koskevien määräysten kiertämisen välineenä. Asiassa on arvioitava seuraavaksi, onko Teuvan kunta käyttänyt veso-päiviä virkaehtosopimuksen kiertämistarkoituksessa.

Teuvan kunnan menettelyn arviointi

Teuvan kunnan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on 18.6.2013 muuttanut aiempaa, helmikuussa 2013 tehtyä päätöstä veso-päivien ajankohdasta. Se on päätöksellään siirtänyt kolme veso-päivää syysloman ajalle peräkkäisille päiville. Päätöksestä ilmenee, että veso-päivien siirtäminen johtui kunnan säästötoimenpiteistä ja suunnitelluista lomautuksista. Myös Teuvan kunnan entinen sivistystoimenjohtaja C on kertonut, että veso-päivien ajankohdan siirto johtui kunnan taloudellisesta tilanteesta ja lomautustarpeesta. Tammikuussa 2013 kunnassa päätettiin taloudellisesta tilanteesta johtuen aloittaa säästökohteiden kartoitus. Aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut, ja vasta touko-kesäkuussa 2013 päästiin tekemään päätöksiä lomautuksista. Kesäkuussa 2013 päätettiin, että veso-päivät siirretään syyskuulle, ja lomautukset kohdistetaan tuolle ajankohdalle. Kunta pyrki C:n mukaan varmistamaan yhtäältä sen, että oppilaiden oikeus opetukseen toteutuu. Toisaalta haluttiin myös varmistaa, että opettajille tulisi mahdollisimman vähän taloudellisia menetyksiä.

Luokanopettaja, pääluottamusmies A on kertonut työskennelleensä luokanopettajana Teuvan kunnassa elokuusta 2008. Teuvan kunnassa on jokainen lukuvuosi aloitettu veso-päivällä päivää ennen kuin oppilaiden koulu on alkanut. Tuona veso-päivänä tarkoitus on ollut suunnitella tulevaa lukuvuotta. Toinen veso-päivä on yleensä sijoitettu lukuvuoden loppuun ja kolmas johonkin tähän välille tarpeen mukaan. Ainoan poikkeuksen muodosti vuosi 2013, jolloin veso-päivät sijoitettiin lomautusten takia syysloman ajalle peräkkäisiksi päiviksi. Veso-päivän tarkoituksesta johtuvaa syytä menettelylle ei ollut. Syyslomalle sijoitettujen veso-päivien ohjelmaa ei annettu opettajille etukäteen tiedoksi. Opettajat, joita ei voinut lomauttaa, saivat tehtäviä suorittaakseen, mutta mitään erityistä veso-päivän ohjelmaa heille ei koululla järjestetty. Koska veso-päivät evättiin tuolta lukuvuodelta, koulutyötä suunniteltiin työajan ulkopuolella eikä siitä maksettu palkkaa.

Myös entinen sivistystoimenjohtaja C on kertonut, että Teuvan kunnassa on perinteisesti järjestetty veso-päivät lukuvuoden alussa ja lopussa sekä tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Nyt niille opettajille, joita ei lomautettu, määrättiin veso-päivän tarkoitukseen liittyviä töitä. Jos lomautukset olisi peruttu, veso-päivät olisi järjestetty. Veso-päiväksi tarkoitettu suunnittelutyö jäi rehtorien vastuulle eikä tuota työtä määrätty lomautettujen opettajien tehtäväksi toisena ajankohtana. C ei tiennyt, tekivätkö opettajat veso-päiviksi tarkoitettua suunnittelutyötä vapaaehtoisesti omalla ajallaan.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että veso-päiviä ei voida käyttää virkaehtosopimuksen lomautusta koskevien määräysten kiertämisen välineenä. Tältä osin työtuomioistuin kiinnittää huomiota muun ohella C:n kertomukseen, jonka mukaan jos lomautukset olisi peruutettu, veso-päivät olisi toteutettu syyslomalla. Lisäksi niille, joita ei lomautettu, määrättiin tehtäväksi veso-päivän tarkoitukseen liittyviä tehtäviä. On selvää, että kukin opettaja on tahollaan joutunut tekemään tulevan lukuvuoden suunnittelutyötä, mutta C:n kertomuksen perusteella suurin vastuu suunnittelutyöstä jäi tuolloin rehtoreille.

Merkitystä asiassa on myös sillä, että veso-päivät oli alun perin päätetty pitää Teuvassa muulloin kuin oppilaiden koulupäivinä. Ensimmäinen veso-päivä oli sijoitettu oppilaiden kesäloman ajalle 7.8.2013, ja toinen veso-päivä 4.1.2014 oli lauantai. Noina ajankohtina opettajat olisi voitu lomauttaa. Kun veso-päivät on siirretty syysloman ajalle, jolloin opetus on yhtä lailla ollut keskeytyneenä, ei menettelyä voida työtuomioistuimen näkemyksen mukaan pitää virkaehtosopimuksen kiertämisenä. Näin on katsottava siitäkin huolimatta, että siirto peräkkäisille päiville on tehty lomauttamistarpeeseen liittyvistä syistä.

Kantaja on vedonnut myös hallinnolliseen suhteellisuusperiaatteeseen. Periaate edellyttää, että viranomaisen toiminta on mitoitettava oikein. Viranomaisen toimien on oltava asianmukaisia, tarpeellisia ja oikein mitoitettuja suhteessa perusteltuun tavoitteeseen. Viranomainen ei saa ryhtyä toimiin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan asianosaiselle tarpeetonta haittaa. Toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden ja niistä on valittava vähiten rajoittava tai oikeuksiin puuttuva. Lomautettaessa on valittava mahdollisesti käytettävissä olevan keinovalikoiman puitteissa toteuttamistapa, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lomautetulle. Lomauttaminen on suhteutettava virkamiehen työtehtäviin ja virkavelvollisuuksiin siten, että virkamiestä ei voida lomauttaa pelkästään silloin, kun hänen työtehtävänsä ovat pienimmillään. (Ks. TT 2013:93.)

Teuvan kunta on C:n kertomuksesta ilmenevällä tavalla pyrkinyt valitsemaan lomautuksen toteuttamistavan, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lomautetulle. Lomautus on kohdistettu veso-päiviin, ja osalla opettajista kolmen veso-päivän lisäksi yhteen oppilastyöpäivään ja kahteen vapaapäivään. Opettajien työtehtävien ei voida katsoa olleen pienimmillään lomautusten aikana. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Teuvan kunnan menettelyä voida pitää myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Teuvan kunta ei ole toiminut asiassa vastoin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen viranhaltijan lomauttamista koskevia määräyksiä. Kanne on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Teuvan kunnan oikeudenkäyntikulut.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on paljoksunut vastaajien laskutuksen perusteena käyttämää 150 euron tuntiveloitusta 100 euroa ylittävältä osalta. Työtuomioistuin katsoo, että veloitusperuste on yleisesti käytetty ja kohtuullinen. Vastaajien kuluvaatimus on siten kokonaisuudessaan hyväksyttävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Teuvan kunnan oikeudenkäyntikulut 5.024 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Vainio, Hotti, Lehto ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.