8.2.2016

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Shell Aviation Finland Oy:n menetelleen säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan vastaisesti, kun se vuosina 2008-2012 on jatkuvasti ja keskeytyksettä käyttänyt vuokratyövoimaa suorittamaan täysin samoja työtehtäviä kuin yhtiön omatkin työntekijät tekevät;

- tuomitsee Shell Aviation Finland Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- tuomitsee Öljytuote ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Shell Aviation Finland Oy:n ja Öljytuote ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 16.340,48 eurolla korkoineen.

Perusteet

Yhtiö on vuosina 2008-2012 jatkuvasti ja keskeytyksettä käyttänyt vuokratyövoimaa omien työntekijöiden rinnalla tekemässä samoja jokapäiväisiä työtehtäviä. Vuokratyövoiman käyttö on epätervettä, koska vuokratyöntekijät tekivät tavanomaisia työtehtäviä vakinaisten työntekijöiden rinnalla saman työnjohdon alaisena useiden kuukausien ajan. Vuokratyöntekijöillä ei ollut sellaista erityistä ammattitaitoa, jonka takia heidän tekemäänsä työtä ei olisi voitu teettää yhtiön omilla työntekijöillä. Vuokratyövoimaa käyttäessään yhtiö on siten rikkonut työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan määräystä.

Yhtiö on käyttänyt vuokratyövoimaa vuodesta 2009 lähtien huomattavia määriä. Oman henkilökunnan ja vuokratyövoiman miestyövuosien lukumäärät osoittavat, että yhtiössä on ollut töitä tarjolla enemmän kuin omalla henkilökunnalla pystytään tekemään. Vuonna 2011 vuokratyötä käytettiin 20,9 prosenttia ja vuonna 2012 noin 14,8 prosenttia vakituisen henkilöstön vuosityöajasta. Vuodesta 2014 alkaen vuokratyövoimaa ei ole enää käytetty, mikä osoittaa, että polttoainetankkausten toimintavarmuus on pystytty turvaamaan kohtuullisin kustannuksin muutoinkin kuin vuokratyövoimaa käyttämällä.

Tosiasiallinen sairauspoissaolopäivien lukumäärä on yhtiön ilmoittamaa pienempi, koska yksittäiseen sairauslomaan kuuluu usein sekä työ- että vapaapäiviä. Lisäksi yhtiön ilmoittamat sairauslomat sisältävät tankkaustyön ohella myös toimihenkilöiden sairauslomat. Tosiasiassa sairauslomapäiviä on ollut 586 vuonna 2011 ja 391 vuonna 2012. Luvut sisältävät myös toimihenkilöiden sairauslomat.

Vakituisten tankkaajien sairauslomien suuri määrä vuosina 2010-2012 on johtunut siitä, että vakituisia tankkaajia on ollut liian vähän. Sairauslomien vähentymiseen vuodesta 2012 alkaen on vaikuttanut työntekijöiden kuormituksen vähentyminen.

Yhtiön käyttämä vuokratyömäärä on huomattava verrattuna muiden lentokentällä toimivien, maapalveluja tarjoavien yhtiöiden vuokratyövoimamääriin. Esimerkiksi Servisair, Swissport, ISS Aviation ja öljy-yhtiö Avifuels Oy eivät käytä vuokratyövoimaa lainkaan. LSG Sky Chefs Finland Oy:ssä vuokratyövoiman käyttöaste on vuositasolla noin kolme prosenttia, ja Neste Aviation Oy:ssä enimmillään 8,6 prosenttia. SOL:n ja RTK:n suorittamat toiminnot eivät ole samalla tavalla aikataulutettuja kuin varsinaisia lentoasemien maapalveluita tuottavien yhtiöiden ja lisäksi ne toimivat niin sanotulla vuokratyövoimavaltaisella toimialalla. SOL:n ja RTK:n vuokratyövoiman käyttöasteen vertaaminen maapalveluja tarjoavien yhtiöiden vuokratyövoiman määriin ei ole tarkoituksenmukaista.

Vuonna 2011 yksi yhtiön vakituinen työntekijä irtisanoutui ja hänen tilalleen palkattiin uusi työntekijä. Lisäksi yksi työntekijä jäi eläkkeelle. Näin ollen muutos vakituisen työvoiman määrässä oli -1. Vuonna 2012 yksi vakituinen työntekijä siirtyi muualle, yksi työntekijä jäi sairauslomalle ja menehtyi vuonna 2013. Muutos vakituisen työvoiman määrässä oli -2. Vuonna 2013 yhden vakituisen työntekijän työsopimus osa-aikaistettiin 50 prosentin työaikaan ja toisen työntekijän työsopimus 75 prosentin työaikaan. Lisäksi palkattiin uusi määräaikainen työntekijä vuoden kestävään sairaus- ja kesälomasijaisuuteen. Muutos vakituisen työvoiman määrässä oli vuonna 2013 +0,25 työntekijää.

Vuosina 2011-2013 Shell Aviation Finland Oy:n omien työntekijöiden lukumäärä on vähentynyt noin kolmella työntekijällä ilman, että tilalle on palkattu uutta työvoimaa. Vakituisen työvoiman vähentymistä on paikattu vuokratyövoimalla, mikä on pitänyt vuokratyövoiman käyttöasteen jatkuvasti korkeana.

Vuokratyövoiman käytöstä huolimatta yhtiön oma henkilökunta on lähes jatkuvasti joutunut tekemään ylitöitä. Tämä johtuu siitä, että vuokratyöntekijöiden vähyyden takia vuokratyöntekijöiden tehtäväksi tarkoitettuja vuoroja on jouduttu teettämään omalla henkilökunnalla ylitöinä.

Yhtiö on vuosittain laatinut yksipuolisesti henkilöstösuunnitelman, johon on kirjattu yhtiön tahtotila käyttää vuokratyöntekijöitä jatkuvaluonteisesti oman työvoiman rinnalla. Henkilöstösuunnitelma on vuodesta 2008 lähtien esitelty vuosittain työntekijäpuolen edustajille. Luottamusmies on ilmoittanut työnantajalle, että kyse on työehtosopimuksen vastaisesta vuokratyövoiman käytöstä. Vuokratyövoiman käyttöä ei ole aidosti käsitelty henkilöstön tai sen edustajan kanssa, eikä yhtiössä ole selvitetty mahdollisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä vuokratyövoiman käytölle. Yhtiön vuonna 2008 tekemää ilmoitusta vuokratyövoiman käytön aloittamisesta ei voida pitää yhteistoimintalain 17 §:ssä tarkoitettuna ilmoituksena vuokratyövoiman käyttöönotosta. Yhtiö on laatinut henkilöstösuunnitelman myös vuosina 2013 ja 2014. Henkilöstösuunnitelma on sisältänyt kategorisen ilmoituksen vuokratyövoiman käytöstä.

Öljytuote ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin epäasianmukaisen asiantilan korjaamiseksi jäsenyrityksensä toiminnassa saatuaan tiedon asiasta keväällä 2012. Kantaja on ollut asiasta yhteydessä työnantajaliittoon ensimmäisen kerran jo vuonna 2008.

Vastaus kannevaatimuksiin

Öljytuote ry ja Shell Aviation Finland Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Öljytuote ry:n oikeudenkäyntikulut 24.759,79 eurolla ja Shell Aviation Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 19.972,41 eurolla, molemmat määrät korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimuksen 29 §:n määräystä. Vuokratyövoiman käyttöön on ollut perustellut syyt. Koulutettuja ja asiaan perehtyneitä vuokratyöntekijöitä tarvitaan sijaistamaan vakituisia ilmailuhuoltomiehiä sairaus- ja vuosilomien aikaan sekä mahdollisissa ruuhkahuipuissa. Ilmailuhuoltomiehen tehtävät ja erityisesti polttonesteen tankkaus lentokoneisiin ovat vaativia, ja sijaisen tulee olla tehtävään hyvin koulutettu ja rutinoitunut. Yhtä vuokratyöntekijää on lisäksi käytetty ilmailuhuoltomekaanikkojen poissa ollessa erityisammattitaitoa edellyttävien määräaikaistestien ajamiseen.

Yhtiön työntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja. Esimerkiksi vuonna 2011 vuokratyöntekijöiden tunnit koostuivat pääosin vuosilomasijaisuuksista, sairauspoissaolojen paikkaamisesta sekä oman ja vuokrahenkilöstön kouluttamisesta ilmailuhuoltomiehen tehtäviin. Vuonna 2011 vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli 636 päivää ja lomista johtuvia poissaoloja 617 päivää. Vuokratyöpäiviä oli 1.148. Vuokratyön määrässä tulee lisäksi huomioida vuokratyöntekijöiden koulutukseen käytetty aika, joka vuonna 2011 oli 300 päivää.

Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli 391 päivää, lomista johtuvia poissaoloja 614 päivää ja vuokratyöpäiviä oli 816. Sairauspoissaolojen määrää oli vähentänyt yhtiön työterveyshuollon kanssa käyttöön ottama niin sanottu varhaisen puuttumisen malli. Vuokratyöpäivien määrän vähenemiseen vaikutti myös se, että vuokrahenkilöstön koulutus oli saatu päätökseen eikä peruskoulutukselle ollut enää samanlaista tarvetta. Vuonna 2013 kesäkuuhun mennessä sairauslomatunteja on ollut 1.426, lomatunteja 2.424 ja vuokratyötunteja 997. Päiviksi tunnit voidaan muuttaa jakamalla ne kahdeksalla, jolloin saadaan 178 sairauslomapäivää, 303 lomapäivää ja 125 vuokratyöpäivää.

Yhtiön käytännön mukaan äkillisistä sairaspoissaoloista aiheutuvia ylitöitä on tarjottu ensisijaisesti yhtiön työntekijöille lisä- tai ylityönä ja sen jälkeen vuokratyöntekijöille. Kun töitä on tarjottu ensin yhtiön työntekijöille, ei vuokratyövoiman käyttö ole ollut työehtosopimuksessa tarkoitettuna kiellettyä vuokratyövoiman käyttöä omien työntekijöiden rinnalla. Vuokratyövoiman käyttö on ollut perusteltua myös siksi, että sillä on voitu vähentää henkilöstön runsaiden sairauslomista johtuvaa työntekijöiden kuormitusta.

Yhtiön asiakasvolyymi on vuosina 2012-2013 vähentynyt, minkä takia yhtiöön ei ole palkattu uutta omaa työvoimaa.

Muissa maapalveluja tarjoavissa yhtiöissä on sovittu paikallisesti työaikajoustoista, mikä on vähentänyt yhtiöiden vuokratyövoiman käyttöä. Muissa yhtiöissä on lisäksi ollut vähemmän sairauspoissaoloja kuin Shell Aviation Finland Oy:ssä. Shell Aviation Finland Oy on huolehtinut vuokratyöntekijöiden kouluttamisesta myös Neste Aviation Oy:lle, mikä on vähentänyt Neste Aviation Oy:n vuokratyömäärää. Lentoasemalla toimii yrityksiä, jotka käyttävät runsaasti vuokratyövoimaa, esimerkiksi Lentopesu Oy ja lentokoneiden siivousyhtiöt SOL ja RTK.

Yhtiö on vuodesta 2008 lähtien käsitellyt henkilöstösuunnitelman vuosittain pääluottamusmiehen kanssa yhteistoimintalain 17 §:n mukaisesti. Työntekijät ovat hyväksyneet vuokratyövoiman käytön yhtiön käyttämässä tarkoituksessa ja laajuudessa. Kun vuokratyöntekijöiden käyttö aloitettiin vuonna 2008, asia käsiteltiin yhteistoimintalain velvoitteiden mukaisesti luottamusmiesten kanssa.

Euroopan unionin tuomioistuin ei ole ennakkoratkaisussa ottanut kantaa siihen, onko työehtosopimusmääräys vuokratyödirektiivin ja Euroopan unionin primäärioikeuden vastainen. Työehtosopimusmääräystä tulee joka tapauksessa tulkita vuokratyödirektiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti.

Koska Shell Aviation Finland Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta, ei myöskään Öljytuote ry ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan mukaan vuokratyövoiman käyttö on rajoitettava työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Vuokratyövoiman käyttö on epätervettä, jos vuokratyöntekijät työskentelevät pidemmän aikaa yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.

Yhteistoiminta-asiamies G on työtuomioistuimessa kertonut olleensa neuvottelemassa TT:n ja SAK:n yleissopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta ehdosta vuosina 1996-1997. Yleissopimuksessa mainitaan tilanteet, joissa vuokratyövoiman käyttö on sallittua. Hyväksyttävä peruste vuokratyövoiman käytölle voi olla esimerkiksi yllättävät sairauspoissaolot. Yleissopimuksen mukaan ilman perusteltua syytä jatkuva vuokratyövoiman käyttö on epätervettä. Epäterveen vuokratyövoiman käytön tunnusmerkkinä käytetyllä työskentelyllä saman työnjohdon alaisuudessa ei ole itsenäistä merkitystä, vaan tällä tahdottiin ainoastaan tehdä ero alihankintaan.

Työtuomioistuin on katsonut vuokratyövoiman käytön olleen työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla epätervettä tilanteessa, jossa muun muassa yhtiön omien työntekijöiden irtisanomisista oli pääteltävissä, ettei vuokratyöntekijöiden käytössä ollut kysymys työhuippujen tasaamisesta. Vuokratyöntekijöillä ei myöskään ollut selvitetty olleen sellaista erityistä ammattitaitoa, ettei heidän tekemäänsä työtä olisi voitu teettää yhtiön omilla työntekijöillä ja vuokratyöntekijät olivat työskennelleet tavanomaisissa työtehtävissä yhtiön työntekijöiden rinnalla (TT 2007:10).

Asiassa on kysymys siitä, onko Shell Aviation Finland Oy:n vuokratyövoiman käyttö ollut säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan tarkoittamalla tavalla epätervettä, kun se on vuosina 2008-2012 käyttänyt vakituisten työntekijöiden lisäksi vuokratyövoimaa.

Vuokratyövoiman käytöstä esitetty selvitys

Vuokratyövoiman käyttöä koskevan 28.3.2008 päivätyn yhtiön suunnitelman (K2, V2) mukaan ilmailuhuoltoyksiköllä on toistuvasti ollut vajaamiehitystilanteita, joiden syynä ovat olleet ruuhkahuiput ja äkilliset sairaustapaukset. Toiminnan jatkuvuus- ja varautumissuunnittelun kannalta selvitetään mahdollisuutta käyttää vuokratyövoimaa ruuhkahuippujen sekä työntekijöiden kesä- ja sairauslomien aikana. Suunnitelman mukaan vuokratyöntekijöitä koulutetaan noin kuusi ja heidän työtehtäviinsä kuuluisivat päivittäiset ilmailuhuoltomiehen työtehtävät. Pääpiirteittäin samat asiat on sisällytetty yhtiön henkilöstösuunnitelmaan 13.6.2008 (V3).

Vuokratyövoiman käyttöä koskevissa ilmoitukset 24.1.2011 ja 23.3.2012 (K2, V2) vastaavat sisällöltään pääosin edellä mainittua suunnitelmaa (V2). Ilmoitusten mukaan vuokratyöntekijöitä oli vuosina 2011 ja 2012 noin 12. Palaverimuistion 6.7.2010 (K2, V4) mukaan vuokratyövoimaa on tarkoitus käyttää sairausloma- ja ruuhkahuipputilanteissa. Ylimääräisiä työvuoroja tarjotaan muistion mukaan ensisijaisesti yhtiön vakituiselle henkilökunnalle.

Vuosien 2011-2012 sairauspoissaoloja ja vuokratyövoiman käyttöä koskevista tilastoista (K1, V1) ilmenee, että sairauspoissaolojen ja vuokratyöpäivien määrät suurin piirtein vastaavat toisiaan. Tilaston mukaan maalis-, huhti-, touko- ja syyskuussa 2011 vuokratyötunteja oli kuitenkin enemmän kuin sairauspoissaolotunteja.

Tankkaajien ja tankkausten määriä kuvaavasta diagrammista (K3) ilmenee, että vuosina 2010-2013 yhtiön tankkaajien määrä ei noussut samassa suhteessa kuin tankkausten määrät. Esimerkiksi vuonna 2011 tankkauksia oli useimpina kuukausina yli 5.000 ja yhtiön omia tankkaajia 26 tai 27. Vuonna 2013 tankkausten määrä väheni selvästi alle 4.000:een kuukaudessa ja vuokratyövoimasta suurelta osin luovuttiin.

D on kertonut toimineensa yhtiön operatiivisena johtajana vuosina 2012-2015, jolloin hän oli päättämässä vuokratyövoiman käytöstä. Vuokratyövoimaa käytettiin vuosi- ja sairauslomilla olevien sijaistamiseen. Yhtiön vakituisilla työntekijöillä oli paljon sairauspoissaoloja. Poissaoloista johtuneita lisävuoroja tarjottiin ensin yhtiön työntekijöille ja toissijaisesti käytettiin vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijät tuli kouluttaa tankkaajan työhön, mikä kesti noin viisi viikkoa. Koulutettuja vuokratyömiehiä oli yhteensä noin 20. Koulutuspäivät laskettiin vuokratyöntekijän työpäiviksi, mikä on osasyy sille, että joinain kuukausina vuokratyöntekijöiden työvuoroja oli enemmän kuin vakituisen henkilökunnan poissaoloja. Vuokratyöntekijöitä käytettiin vain, jos vakituinen työntekijä oli poissa työstä.

D on lisäksi kertonut, että yhtiön tankkauksien määrä kohosi huomattavasti vuonna 2011, jolloin yhtiön markkinaosuus kasvoi. Tankkausten määrät eivät välttämättä olleet yhtiön tiedossa etukäteen, sillä asiakasyritykset kilpailuttivat tankkaustyöt lyhyellä varoitusajalla. Lentojen myöhästymiset ja sääolosuhteet saattoivat aiheuttaa ruuhkautumista, mutta tällöin ruuhka kesti noin yhden päivän. Vuonna 2011 oli vain harvoin ajanjaksoja, jolloin töissä ei ollut yhtään vuokratyöntekijää. Vuonna 2013 vuokratyövoiman käyttö väheni, koska yhtiön työntekijät tekivät enemmän sairauslomasijaisuuksia. Myös sairauspoissaolojen määrä väheni työterveyshuollon kanssa kehitettyjen toimintamallien avulla.

F on kertonut työskennelleensä yhtiön business controllerina vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2008 yhtiössä päätettiin alkaa käyttää vuokratyövoimaa, koska yhtiön työntekijöillä oli niin paljon sairauslomia, ettei niitä ollut mahdollista korvata vakituisten työntekijöiden ylitöillä. Yhtiön edustajat ja henkilöstön edustajat sopivat tuolloin, että ylitöitä tarjotaan ensin vakituiselle henkilökunnalle, minkä jälkeen tilataan tarvittaessa vuokratyövoimaa. Työvoiman tarve oli suurin aamu- ja iltapäivällä, mutta omaa vakituista henkilökuntaa ei ollut tarkoituksenmukaista mitoittaa tämän mukaisesti.

Ilmailuhuoltomies ja luottamusmies A on kertonut työskennelleensä yhtiön palveluksessa vuodesta 2006 lähtien. Tankkausten määrän kasvoi vuodesta 2008 lähtien, mutta vakituisia työntekijöitä ei lisätty samassa suhteessa. Vuosina 2008-2009 yhtiö käytti neljää vuokratyöntekijää, joista kaksi työskenteli säännöllisesti. Työmäärä kasvoi merkittävästi, kun yhtiö sai lisäosuuden Finnairin tankkauksista maaliskuussa 2010. Vuonna 2008 kuukausittaisia tankkauksia oli 3.000-3.500 ja vuonna 2012 noin 4.700. Vakituisia tankkaajia oli liian vähän ja työmäärä oli kohtuuton, mikä johti sairauslomien lisääntymiseen. Ylitöitä teetettiin tuolloin noin kahden tankkaajan vuosittaisen työpanoksen verran, minkä lisäksi käytettiin vuokratyövoimaa. Vuonna 2011 vuokratyövoiman käytön osuus oli 20,9 prosenttia, eli vuokratyöntekijät tekivät kolme työvuoroa päivää kohden. Vuonna 2012 vastaava osuus oli 14,9 prosenttia. Vuokratyöntekijät työskentelivät päivittäin vastaavissa työtehtävissä vakituisten tankkaajien kanssa.

A on lisäksi kertonut, että vuokratyöntekijöillä oli vuosina 2010-2012 joinakin kuukausina yhtä paljon tai ainakin lähes yhtä paljon työvuoroja kuin vakituisilla tankkaajilla. Yhtiö ilmoitti seuraavan kuukauden vuokratyövoiman tarpeesta Ametro Oy:lle edellisen kuukauden 15. päivään mennessä. A on kertonut yksityiskohtaisia tietoja vuosien 2011 ja 2012 kunakin kuukautena yhtiön Ametro Oy:ltä etukäteen tilaamista vuokratyöntekijöistä. A:n nimeämät kaksi vuokratyöntekijää tekivät vuoden 2011 aikana säännöllisesti käytännössä täysiä kuukausia yhtiön töissä. Vuonna 2011 vuokratyövoiman määrä vastasi noin 5,5 tankkaajan ja vuonna 2012 keskimäärin neljän tankkaajan vuosittaista työpanosta. Esimerkiksi syyskuussa 2012 vuokratyövuoroja oli yhteensä 98, mikä vastasi lähes viiden tankkaajan kuukausittaista työpanosta. Työvuorolistoissa ei mainittu, ketä tankkaajaa vuokratyöntekijä sijaistaa. Luottamusmiehet olivat vaatineet, että vuokratyövoiman käyttöä vähennetään ja yhtiöön palkataan lisää tankkaajia. Vuonna 2013 tankkausten määrä laski, vuokratyövoiman käyttöä vähennettiin ja yhtiö palkkasi määräaikaisia työntekijöitä, minkä jälkeen työkuorma oli kohtuullinen.

Yhtiön ilmailuhuollon päällikkö E on kertonut työskennelleensä yhtiön palveluksessa 25 vuotta. Tankkausten määrä nousi vuonna 2010 eivätkä vakituiset työntekijät voineet enää tehdä kaikkia sairauslomasijaisuuksia ylityönä, joten yhtiö tarvitsi vuokratyövoimaa. Vuonna 2011 yhtiö teki huomattavan paljon tankkauksia. Vuokratyövoiman käyttö oli tuolloin välttämätöntä, koska vakituisten työntekijöiden sairauspoissaoloja oli paljon. Seuraavan kuukauden vuokratyöntekijät tilattiin Ametro Oy:ltä edellisen kuukauden 15. päivään mennessä. Etukäteen tilaaminen oli mahdollista vuosilomien ja sellaisten pidempien sairauspoissaolojen osalta, jotka olivat yhtiön tiedossa.

Ilmailuhuoltomies, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu B on kertonut, että vuoteen 2010 asti yhtiössä työskenteli neljästä viiteen Adi Oy:n vuokratyöntekijää, joista kaksi työskenteli säännöllisesti yhtiön vakituisten työntekijöiden kanssa samoissa tehtävissä. Vuodesta 2010 lähtien vuokratyövoimaa käytettiin enemmän ja sitä tilattiin Ametro Oy:ltä. Vuokratyöntekijöitä käytettiin sairauslomasijaisina ja myöhemmin myös vuosilomasijaisina ja heitä oli lähes yhtä paljon kuin vakituisia työntekijöitä. Vuosina 2013-2015 vuokratyöntekijöitä käytettiin vähän ja työt hoidettiin vakituisella ja määräaikaisella henkilökunnalla.

C on kertonut työskennelleensä eri yhtiöiden palveluksessa lentokentän maapalveluissa. Maapalveluissa, johon myös tankkaus kuuluu, ei ole odottamattomia ruuhkahuippuja, sillä lennot aikataulutetaan pitkäksi ajaksi etukäteen. Muissa lentokentän maapalveluyhtiöissä ei käytetä vuokratyövoimaa ollenkaan tai sitä käytetään vähemmän kuin Shell Aviation Finland Oy:ssä.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset vuokratyövoiman käytöstä

Asiassa on selvitetty, että yhtiö käytti vuokratyöntekijöitä vakituisen henkilökunnan sairaus- ja vuosilomien sijaisina jo vuosina 2008-2010 ja että vuokratyövoiman käyttö lisääntyi huomattavasti vuodesta 2010 lähtien. Työtuomioistuin toteaa, ettei työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan määräys sinänsä estä vuokratyöntekijöiden käyttämistä vakituisen henkilökunnan sijaisina sairaus- ja vuosilomien aikana. Työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan määräys kuitenkin edellyttää, että vuokratyövoimalla teetetty työ on ajallisesti ja laadullisesti sellaista, ettei sitä voida teettää omilla työntekijöillä. Näin ollen pysyvä lisätyövoiman tarve ei ole työehtosopimuksen mukainen peruste jatkuvalle vuokratyövoiman käytölle.

B:n kertomuksella on selvitetty, että vuosina 2008-2010 yhtiössä työskenteli vakituisen henkilökunnan rinnalla säännöllisesti kaksi vuokratyöntekijää. Vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi vuosina 2010-2012, jolloin koulutettuja vuokratyöntekijöitä oli D:n mukaan noin 20 sekä A:n ja B:n mukaan lähes yhtä paljon kuin vakituisia tankkaajia, joita oli 28.

Kirjallisella todistelulla (K3) ja A:n kertomuksella on selvitetty, että vuosina 2010-2013 vakituisten tankkaajien määrä ei noussut samassa suhteessa työmäärän kasvun kanssa. D ja E ovat kertoneet, että tankkauksia oli paljon erityisesti vuonna 2011, jolloin A:n mukaan vuokratyövoiman määrä vastasi noin 5,5 tankkaajan vuosittaista työpanosta. Vuonna 2012 vuokratyövoiman määrä vastasi keskimäärin 4 tankkaajan vuosittaista työpanosta.

Vuokratyöntekijöiden on selvitetty tehneen tavanomaisia ilmailuhuoltomiehen tehtäviä, eikä heillä ole selvitetty olleen erityistä ammattitaitoa yhtiön työntekijöihin verrattuna. Vuokratyöntekijöiden määrästä, heillä teetetyn työn laadusta ja muusta asiassa esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että vuokratyöntekijät työskentelivät vakituisten työntekijöiden rinnalla sellaisissa yhtiön tavanomaisissa tehtävissä, jotka olisivat olleet teetettävissä omilla työntekijöillä. Ilmailuhuoltomiehen työssä mahdollisesti olevista työhuipuista ei myöskään ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi jatkuvan vuokratyövoiman käytön johtuneen tästä syystä.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö ole työehtosopimuksen edellyttämin tavoin rajoittanut vuokratyövoiman käyttöä vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita ei olisi voitu teettää omilla työntekijöillä. Yhtiön vuokratyövoiman käyttö vuosina 2008-2012 on ollut epätervettä, koska vuokratyöntekijät ovat työskennelleet pidemmän aikaa yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla saman työnjohdon alaisina.

Yhtiö on käyttänyt vuokratyövoimaa työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan vastaisesti usean vuoden ajan, vaikka luottamusmiehet huomauttivat yhtiön edustajille asiasta säännöllisesti. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että yhtiö on käyttäessään vuokratyövoimaa edellä kuvatulla tavalla tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Öljytuote ry:n valvontavelvollisuus

Työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaiset työnantajat, joita sopimus koskee, eivät riko työehtosopimuksen määräyksiä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon.

Yhtiön on edellä todettu tieten rikkoneen työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan määräystä ulkopuolisen työvoiman käytöstä käyttäessään vuokratyövoimaa yhtiön tavanomaisissa tehtävissä vakituisten työntekijöiden rinnalla. Kantajan mukaan Öljytuote ry oli tietoinen yhtiön menettelystä ainakin keväästä 2012 lähtien. Kantaja ilmoitti yhtiön epäterveestä vuokratyövoiman käytöstä Öljytuote ry:lle ensimmäisen kerran jo vuonna 2008. Työtuomioistuin katsoo, että koska Öljytuote ry ole sillä olleesta tiedosta huolimatta ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin väärän soveltamiskäytännön korjaamiseksi, Öljytuote ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavanomaisesta menettelystä poiketen. Yhtiön osalta hyvityssakon määrää harkitessa on sitä korottavina seikkoina otettava huomioon, että vuokratyövoimaa on käytetty yhtiössä työehtosopimuksen vastaisesti vuosina 2008-2012. Öljytuote ry:n osalta on otettava huomioon, että sen jäsenyrityksen vuokratyövoimakäytäntö on ollut Öljytuote ry:n tiedossa usean vuoden ajan. Hyvityssakon määrää harkitessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei yhtiön menettelystä ole aiheutunut vahinkoa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Öljytuote ry ja Shell Aviation Finland Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Shell Aviation Finland Oy on menetellyt säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimuksen 29 §:n 1 kohdan vastaisesti, kun se vuosina 2008-2012 on jatkuvasti ja keskeytyksettä käyttänyt vuokratyövoimaa suorittamaan samoja työtehtäviä kuin yhtiön omatkin työntekijät tekevät;

- tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Shell Aviation Finland Oy:n suorittamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- tuomitsee Öljytuote ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla suorittamaan hyvityssakkoa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4.000 euroa ja

- velvoittaa Shell Aviation Finland Oy:n ja Öljytuote ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 16.340,48 eurolla kor-kolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Aarto, Schön ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.