13.8.2015

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Veho Autotalot Oy:n palveluksessa työskentelevällä A:lla on ollut oikeus sairausajan palkkaan työkyvyttömyysajalta 17.6.-7.7.2013,

- tuomitsee Veho Autotalot Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Autoalan Keskusliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Autoalan Keskusliitto ry:n ja Veho Autotalot Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.249,66 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A oli hakeutunut työnantajan ohjeistuksen ja työehtosopimuksen edellyttämin tavoin työterveyshuoltoon, koska hän oli tuntenut itsensä työkyvyttömäksi. A:lla diagnosoitiin sekä ensimmäisellä että jälkimmäisellä lääkärikäynnillä ICD-tautiluokituksen mukainen sairaustila, jonka on katsottava oikeuttavan sairausajan palkanmaksuun. A:n työ on tarkkuutta vaativaa ja tapaturma-altista, eikä työnantaja voi edellyttää, että sitä tehtäisiin työkyvyttömänä.

A:n ja työnjohdon välillä oli ollut eripuraa ennen A:n hakeutumista työterveyslääkärin vastaanotolle. Tämä ei kuitenkaan osoita, että A:n tarkoituksena olisi ollut väärinkäyttää oikeuttaan sairausajan palkkaan hakeutumalla sairauslomalle väärin perustein tai että hän ei olisi ollut todellisuudessa työkyvytön.

Mikäli työnantajalla olisi ollut aidosti syytä epäillä diagnoosien oikeellisuutta tai sairauslomaoikeuden väärinkäyttöä, olisi työnantajan tullut osoittaa A toiselle lääkärille. Työnantaja ei kuitenkaan ole menetellyt näin edes sairauspoissaolon jatkuessa 24.6.2013 jälkeen.

Veho Autotalot Oy:n on täytynyt ymmärtää menettelevänsä työehtosopimuksen vastaisesti, kun se on evännyt A:lta sairausajan palkan edellä selostetuissa olosuhteissa. Yhtiö on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Autoalan Keskusliitto ry:n olisi tullut välittömästi korjata jäsenyrityksensä ilmeisen virheellinen ja työehtosopimuksen vastainen menettely. Koska näin ei ole toimittu, on työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoalan Keskusliitto ry ja Veho Autotalot Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Autoalan Keskusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.434,81 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A ei ole ollut työkyvytön, tai työkyvyttömyys ei ainakaan ole aiheutunut sairaudesta tai tapaturmasta. A on jäänyt sairauslomalle työpaikalla sattuneen ristiriitatilanteen sekä saamansa varoituksen johdosta.

Työehtosopimuksen mukaan työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa työntekijän poissaolon ajalta silloin, kun työntekijä on työkyvytön sairaudesta tai tapaturmasta johtuen. Työntekijä voi olla työkyvytön myös muusta kuin edellä mainituista syistä. Tällöin työntekijällä on oikeus poissaoloon mutta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Lääkärin kirjoittama sairausloma ei automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajan olisi katsottava työntekijä työkyvyttömäksi tai että työnantajalla olisi palkanmaksuvelvollisuus. Lääkärintodistus on asiantuntijalausunto, jonka perusteella työnantaja arvioi, onko sillä tarjota työntekijälle hänen työkykynsä kannalta soveltuvaa työtä.

A:n ensimmäisen sairausloman 17.- 23.6.2013 diagnoosikoodi on ollut F43 (reaktiot vaikeaan stressiin sekä sopeutumishäiriöt). Kyseessä ei ole eksakti diagnoosikoodi vaan häiriöryhmä, johon kuuluu lukuisia eri diagnooseja. Koodi on siten ollut epämääräinen, epätarkka ja yksilöimätön, eikä sen perusteella voida maksaa sairausajan palkkaa ainakaan nyt kyseessä olevissa olosuhteissa.

A:n toisen sairausloman 24.6.-7.7.2013 diagnoosikoodit ovat olleet Z56.4 ja G47.0. ICD-järjestelmässä Z-koodi kertoo olosuhteesta tai ongelmasta, joka vaikuttaa terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalveluiden tuottajiin, mutta ei itsessään ole sairaus tai vamma. Esimerkiksi Kela ei ilman lisäperusteita maksa sairauspäivärahaa Z-diagnoosien perusteella. Koodi Z56.4 (erimielisyydet työnjohtajan kanssa) ei ole sairaus tai tapaturma, eikä työnantajalla ole sen perusteella palkanmaksuvelvollisuutta. Koodi G47.0 (unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriö) ei myöskään näissä olosuhteissa osoita sairautta, joka olisi aiheuttanut sellaisen työkyvyttömyyden, jonka ajalta työnantaja olisi velvollinen maksamaan palkkaa sairausajalta.

Mikäli katsotaan, että A:n työkyvyttömyys on johtunut sairaudesta (F43 ja G47.0), hän on joka tapauksessa aiheuttanut sen itse törkeällä tuottamuksella kieltäytymällä työstä ja saadessaan perustellusti siitä varoituksen. A on hakeutunut lääkärille saadakseen sairauslomaa ja välttääkseen hänelle epämieluisan työn tekemisen tai työstä kieltäytymisestä mahdollisesti seuraavan työsopimuksen päättämisen. A on käyttänyt sairausajan palkkaetuja tahallaan väärin, joten työehtosopimuksen mukaan hänelle ei ole tarvinnut maksaa sairausajan palkkaa.

Veho Autotalot Oy ei ole toiminut työehtosopimusmääräysten vastaisesti, eikä Autoalan Keskusliitto ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Siinäkin tapauksessa, että sairausajan palkan epäämisen katsottaisiin olevan työehtosopimuksen vastaista, tulee hyvityssakkovaatimukset hylätä, koska asia on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen. Asiassa on kyse lääketieteellisen selvityksen ja muun näytön arvioinnista sekä soveltamisesta yksittäistapauksessa. Suoraan soveltuvia ennakkopäätöksiä ei ole. Työehtosopimuksen osapuolten välillä ei ole olemassa ainakaan Metallityöväen Liitto ry:n näkemystä tukevaa, vakiintunutta tulkintakäytäntöä. Hyvityssakon määrässä tulee joka tapauksessa huomioida edellä mainitut seikat sekä asia kokonaisuudessaan.

Perustelut

Onko A ollut sairauden takia työkyvytön?

Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan 19 §:n mukaan edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle on se, että työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä ja että työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärillä tai muulla työnantajan hyväksymällä tavalla. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi.

Asiassa on riidatonta, että A on käynyt työterveyslääkärillä ja toimittanut työnantajalle kaksi poissaoloa koskevaa lääkärintodistusta, jotka kattavat ajanjakson 17.6.-7.7.2013. Ensimmäisessä 18.6.2013 päivätyssä lääkärintodistuksessa työkykyä alentavaksi sairaudeksi on merkitty reaktio vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (diagnoosikoodi F43). Toisessa 24.6.2013 päivätyssä lääkärintodistuksessa merkittävimmäksi työkykyä alentavaksi sairaudeksi on merkitty erimielisyydet työnjohdon kanssa (diagnoosikoodi Z56.4) sekä muiksi työkykyä alentaviksi sairauksiksi unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriö (diagnoosikoodi G47.0).

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n asiantuntijalääkäri B ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n asiantuntijalääkäri D ovat kertoneet, että tautiluokituksen koodi F43 on pääryhmäkoodi, joka pitää sisällään useita erilaisia tiloja. Tyypillistä tälle pääryhmälle on, että henkilö on kokenut poikkeuksellisen fyysisen tai psyykkisen kuormituksen, joka on laukaissut stressireaktion. Pääryhmään sisältyy myös sopeutumishäiriöitä, jotka ovat lievempiä ja kehittyvät hitaammin kuin stressireaktiot. B:n mukaan diagnoosissa F43 on kyse sairaudesta ja kyseinen diagnoosikoodi on riittävä työkyvyttömyyden osoittamiseen. D:n mukaan pääryhmään F43 kuuluvien tilojen vaikeusaste ja vaikutus työkykyyn vaihtelee huomattavasti. Suosituksena on, että lääkärintodistuksissa ei käytettäisi pelkkää pääryhmäkoodia, koska sen perusteella on vaikea tehdä päätelmiä henkilön työkyvystä. Diagnoosikoodin F43 perusteella ei kuitenkaan voida poissulkea sitä, että kyseessä olisi sairaus. B ja D ovat lisäksi kertoneet, että diagnoosi G47.0 tarkoittaa elimellistä unihäiriötä, joka on sairaus. Diagnoosi Z56.4 sen sijaan ei ole sairaus, vaan muu tila, joka aiheuttaa yhteydenoton terveydenhuoltoon.

Työtuomioistuin toteaa, että A on käynyt työehtosopimuksen 19 §:ssä edellytetyllä tavalla yrityksen työterveyslääkärillä, joka on todennut hänet työkyvyttömäksi. A:lla on molemmissa poissaoloa koskevissa lääkärintodistuksissa diagnosoitu sairaus, ensimmäisessä diagnoosikoodilla F43 ja toisessa G47.0. Työntekijän vahingoksi ei voida lukea sitä, jos diagnoosikoodit on merkitty lääkärintodistukseen epätarkasti tai niissä on muuta epäselvyyttä. Jos työnantaja on epäillyt diagnoosien oikeellisuutta, olisi työnantaja voinut työehtosopimuksen 19 §:n soveltamisohjeen mukaisesti osoittaa A toisen lääkärin tarkastettavaksi. Nyt käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että työnantaja ei ole toiminut näin eikä pyytänyt A:lta muutakaan lisäselvitystä sairauslomatodistuksiin liittyen.

Edellä mainitulla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A on ollut työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairauden vuoksi estynyt hoitamasta työtänsä. Hän on esittänyt työnantajalle asianmukaisen selvityksen työkyvyttömyydestään ja sen syystä. Veho Autotalot Oy:llä ei siten ole ollut perusteita olla maksamatta A:lle palkkaa sairausloman ajalta sen takia, että A ei olisi ollut työkyvytön tai että työkyvyttömyys ei olisi aiheutunut sairaudesta.

Onko A aiheuttanut sairauden törkeällä tuottamuksella?

Työehtosopimuksen 19 §:n mukaan sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin.

Työntekijän on katsottu aiheuttaneen tapaturman törkeällä tuottamuksella esimerkiksi tapauksessa TT 2009-95, jossa työntekijä oli alkoholin vaikutuksen alaisena yrittänyt kiivetä kerrostalon ulko-oven yläpuolella olleelle katokselle rautakehikkoa pitkin ja loukkaantunut pudottuaan asfaltille. Tapauksessa TT 1994-59 työntekijä oli vapaa-aikanaan osallistunut ravintolassa syntyneeseen tappeluun ja saanut työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman, kun ravintolan henkilökunta oli tilanteen rauhoittamiseksi poistanut hänet voimatoimin ravintolasta. Työntekijän katsottiin aiheuttaneen työkyvyttömyyteen johtaneet vammat törkeällä tuottamuksellaan. Tapauksessa TT 2014-164 työntekijä oli loukkaantunut purkaessaan väliseinää työnantajan ohjeiden vastaisella tavalla, vaikka hänelle oli samana aamuna annettu selkeät ohjeet siitä, miten väliseinän purkaminen tapahtuu. Työntekijän katsottiin aiheuttaneen työkyvyttömyytensä törkeällä tuottamuksella.

Asiassa on riidatonta, että A:n ja työnjohdon välillä on ollut perjantaina 14.6.2013 ja maanantaina 17.6.2013 työtehtäviin ja A:lle annettuun työmääräykseen liittyvä ristiriitatilanne. A:lle on annettu maanantaina 17.6.2013 kirjallinen varoitus, jonka syynä on ollut työstä kieltäytyminen ilman pätevää syytä. Tämän jälkeen A on jäänyt sairauslomalle.

A on kertonut, että ristiriitatilanne on liittynyt kuorma-auton moottorin korjaamiseen. A:n kanssa oli etukäteen sovittu, että korjaamon niin sanottu raskaspuoli irrottaa moottorin autosta ja toimittaa sen A:n työpisteeseen purettavaksi ja korjattavaksi. Perjantaina 14.6.2013 kävi kuitenkin ilmi, ettei A:lle toimitettu pelkkää moottoria vaan kokonainen auto. A ei pystynyt tekemään korjaustyötä omalla työpisteellään, koska nosturilla oli painorajoitus. Työnjohtaja ilmoitti, että A:n pitää tehdä työ raskaalla puolella. A ei kuitenkaan voinut viedä työhön tarvitsemiaan työkaluja raskaalle puolelle, koska niitä oli useita satoja ja ne olivat seinässä kiinni. A oli koko viikonlopun stressaantunut tilanteesta eikä pystynyt nukkumaan. Maanantaina huoltopäällikkö C oli kysynyt, kieltäytyikö A tekemästä kyseistä työtä. A:n oli ollut pakko kieltäytyä, koska hän ei pystynyt tekemään työtä omalla työpisteellään. A oli valvotun viikonlopun jälkeen väsynyt ja stressaantunut, eikä hän tuntenut kykenevänsä tarkkuutta vaativaan moottorinpurkutyöhön. Hän ilmoitti C:lle lähtevänsä työterveysasemalle ja varasi samalle päivälle ajan työterveyshoitajalle. Tämän jälkeen C oli antanut hänelle kirjallisen varoituksen. A oli varoituksen saatuaan mennyt purkamaan autoa ja lähtenyt puolen päivän aikaan työterveysasemalle. Hän oli saanut seuraavalle päivällä lääkäriajan ja jäänyt sairauslomalle.

Huoltopäällikkö C on kertonut, että A:lle oli perjantaina 14.6.2013 annettu kuorma-auton moottorin purkamista koskeva työmääräys. Työ ei kuitenkaan ollut edennyt, ja A oli lähtenyt töistä jo iltapäivällä. A oli sanonut, ettei kuorma-auton moottorin purkaminen kuulunut hänelle, koska hän oli henkilöautonasentaja. A oli maanantaiaamuna 17.6.2013 tullut kysymään, tarvitsiko hänen tehdä kyseinen työ. C oli vastannut myöntävästi, minkä jälkeen A oli kieltäytynyt tehtävästä. C oli antanut A:lle varoituksen ja sanonut, että A voidaan irtisanoa, jos hän ei tee hänelle määrättyä työtä. A oli tämänkin jälkeen kieltäytynyt tehtävästä. C oli käynyt puolen päivän aikaan katsomassa autoa, eikä sille ollut tehty mitään. C ei ollut tiennyt, että A oli varannut ajan työterveysasemalta. C oli saman päivänä keskustellut henkilöstöjohtajan kanssa ja saanut tältä luvan irtisanoa A työstä kieltäytymisen takia. A oli tässä vaiheessa kuitenkin jo ehtinyt jäädä sairauslomalle.

Tapahtumista esitetyn henkilötodistelun perusteella A on kieltäytynyt työnantajan hänelle määräämästä työtehtävästä, mikä on johtanut ristiriitatilanteeseen työpaikalla. Tilanne on aiheuttanut A:lle stressiä, ja hän on jäänyt sairauslomalle. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että A olisi hakeutunut sairauslomalle välttääkseen hänelle määrätyn työn tekemisen tai työstä kieltäytymisestä mahdollisesti seuraavan irtisanomisen. Vaikka A on työstä kieltäytymisellään antanut aihetta ristiriitatilanteen syntymiselle, ei hänen kuitenkaan työtuomioistuimen aikaisempi käytäntö huomioon ottaen voida katsoa aiheuttaneen sairauttaan ja siitä johtuvaa työkyvyttömyyttä työehtosopimuksen 19 §:ssä tarkoitetulla törkeällä tuottamuksella. Näin ollen A:lla on oikeus kanteessa vaadittuun sairausajan palkkaan työkyvyttömyysajalta 17.6.-7.7.2013.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei Veho Autotalot Oy:n ole katsottava tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Myöskään Autoalan Keskusliitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Veho Autotalot Oy ja Autoalan Keskusliitto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 8.249,66 euroa, mihin määrään sisältyy A:lle maksettu 736,16 euron todistajanpalkkio. Kantajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen noin 28 tuntia laskutusperusteen ollessa 210 euroa tunnilta. Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet ilmoitettujen toimenpiteiden määrää 20 tuntia ylittäviltä osin, laskutuksen perusteena käytettyä tuntiveloitusta 200 euroa ylittäviltä osin ja A:lle maksettua todistajanpalkkiota 300 euroa ylittäviltä osin.

Kantajan kuluvaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina, eikä käytetty laskutusperuste poikkea tavanomaisesta. A on saapunut pääkäsittelyyn terveyteen liittyvistä syistä omalla autollaan, mikä huomioon ottaen hänen palkkiovaatimustaan on pidettävä kohtuullisena. Näin ollen oikeudenkäyntikulut on suoritettava vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Veho Autotalot Oy:n palveluksessa työskentelevällä A:lla on ollut oikeus sairausajan palkkaan työkyvyttömyysajalta 17.6.-7.7.2013.

Veho Autotalot Oy:tä ja Autoalan Keskusliitto ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Autoalan Keskusliitto ry ja Veho Autotalot Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.249,66 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Lindström, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.