10.12.2015

Vaatimukset

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Vaasan kaupungin rikkoneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 3 momentin määräystä alentamalla Vaasan kaupungin kasvatus- ja opetusviraston alaisena lastenhoitajana työskennelleen lähihoitaja A:n, joka ei ole suorittanut lähihoitajan tutkinnossa lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmaa, tehtäväkohtaista palkkaa viidellä prosentilla,

- tuomitsee Vaasan kaupungin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n oikeudenkäyntikulut 7.592,28 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vaasan kaupungin kasvatus- ja opetusvirasto on maksanut lastenhoitajan sijaisena päiväkodissa toimineelle lähihoitaja A:lle ja muille samassa tilanteessa olleille lähihoitajille pienempää tehtäväkohtaista palkkaa, koska heidän suuntautumisvaihtoehtonaan lähihoitajan tutkinnossa ei ole ollut lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma. Työnantaja on tehnyt palkkaan viiden prosentin epäpätevyysvähennyksen KVTES II luvun 4 §:n 3 momentin nojalla. Merkitystä ei ole sillä, että A:n palkka on alittanut peruspalkan alarajan, koska kysymys on tehtäväkohtaisesta palkasta tehdystä vähennyksestä.

Alennettua palkkaa on maksettu 1.1.2006 - 31.12.2011. KVTES:n määräykset ovat

olleet saman sisältöisiä myös 1.1.2006 - 31.1.2010. Työnantaja on muuttanut tulkintaansa 1.1.2012 lukien eikä epäpätevyysvähennystä ole enää tehty vastaavissa tilanteissa.

Työnantaja voi asettaa tehtävään muitakin kelpoisuusvaatimuksia kuin KVTES:n palkkahinnoitteluliitteessä mainitut tutkintovaatimukset. Nämä lisävaatimukset eivät kuitenkaan oikeuta perus- tai tehtäväkohtaisen palkan alentamiseen puuttuvan koulutuksen vuoksi KVTES II luvun 4 §:n 3 momentin perusteella.

Palkkahinnoitteluliitteen 5 mukaan lastenhoitajalta edellytetään ammatillista perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa. Lähihoitajan tutkinto täyttää suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta tämän vaatimuksen, samoin kuin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain vaatimukset. Vaasan kaupunki on kelpuuttanut lähihoitajat suuntautumisesta riippumatta työskentelemään lastenhoitajan tehtävissä. Kyseessä ei ole kelpoisuuslain 12 §:ssä tarkoitettu tilanne, jossa tutkintoa vailla oleva palkataan sijaiseksi enintään vuoden ajaksi, ellei kelpoisia henkilöitä ole saatavissa.

Vaasan kaupunki ei ole maksanut lastenhoitajille peruspalkkaa, vaan korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa, josta viiden prosentin epäpätevyysvähennys on tehty. Tehtäväkohtaisia palkkoja ei ole kuitenkaan ole määritelty KVTES II luvun 5 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, joten työnantaja ei ole voinut perustaa lastenhoitajana toimivien lähihoitajien erilaisia palkkoja erilaisiin tehtäväkuvauksiin ja vaativuusarviointiin. Lastenhoitajien tehtävät ovat olleet käytännössä samoja, ja erilliset tehtävänkuvaukset lastenhoitajille ja lastenhoitajien sijaisille, joilla ei ole soveltuvaa koulutusta, on tehty vasta vuonna 2013.

KVTES:n tarkoituksena on edistää työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Edes puuttuva ja nimenomaisesti vaadittava tutkinto ei KVTES II luvun 4 §:n 3 momentin soveltamisohjeen mukaan aiheuttaisi automaattista palkan alennusta, jos tehtävien vaativuus on kaikilta osin sama.

Hyvityssakon tulee olla tuntuva, sillä kyse on sisällöltään selvän ja yksiselitteisen työehtosopimusmääräyksen rikkomisesta. Työnantaja on tietoisesti soveltanut väärin virka- ja työehtosopimuksen nimenomaisia määräyksiä. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.701 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n palkasta

A:n tehtäväkohtainen palkka on ollut 1.921,35 euroa, josta on tehty viiden prosentin epäpätevyysvähennys.

A:n tehtäväkohtainen palkka on ollut pienempi kuin sellaisen lastenhoitajan, joka on suorittanut lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisen lähihoitajan tutkinnon. Tämä on johtunut siitä, että Vaasan kaupungissa mainitun tutkinnon suorittaneiden ja ei-suorittaneiden lastenhoitajien tehtävät poikkeavat toisistaan erilaisen koulutuksen vuoksi. Kyse ei kuitenkaan ole ollut KVTES II luvun 4 §:n 3 momentin mukaisesta peruspalkan alentamisesta puuttuvan koulutuksen vuoksi. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy KVTES II luvun 5 §:n mukaisesti. Sanotun pykälän 1 momentin soveltamisohjeen mukaan työn edellyttämällä osaamisella on suurin painoarvo. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen 1.1.2012 lukien on perustunut työnantajan harkintaan.

Kanteessa ei ole kysymys KVTES:n II luvun 5 §:n määräyksen soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä, vaan siitä, että työnantajan on väitetty rikkoneen KVTES II luvun 4 §:n 3 momenttia. Työnantaja ei ole rikkonut KVTES:n II luvun 4 §:n 3 momenttia.

Kelpoisuus lastenhoitajan tehtävään

Työnantaja voi soveltaa KVTES II luvun 4 §:n 3 momenttia tilanteessa, jossa työntekijältä puuttuu lastenhoitajalta edellytetty lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu lähihoitajan tutkinto. Kyseistä määräystä voidaan soveltaa riippumatta siitä, katsotaanko kelpoisuusvaatimus lakisääteiseksi vaatimukseksi vai työnantajan itsensä asettamaksi, lakisääteistä kelpoisuusvaatimusta tiukemmaksi vaatimukseksi. Työnantaja voi tiukentaa kelpoisuusvaatimuksia lakia tiukemmaksi, jolloin kelpoisuusvaatimus muodostuu palkkausperusteeksi.

Vaasan kaupungin lastenhoitajilta edellyttämä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu lähihoitajan tutkinto ei ole työnantajan asettama lisävaatimus vaan tehtävään soveltuva tutkinto. Palkkahinnoittelussa mainituilla tutkinnoilla tarkoitetaan aina tehtävään soveltuvia tutkintoja. Tässä tapauksessa soveltuvalla tutkinnolla tai koulutuksella tarkoitetaan sosiaalihuollon kelpoisuuslain 8 § mukaista kelpoisuutta, joka päivähoidossa tarkoittaa lasten ja nuorten suuntautumisvaihtoehtoa taikka lastenohjaajan tutkintoa.

Lähihoitajan tutkinnon eri suuntautumisvaihtoehdot ovat erilaisia, ja ne valmentavat erilaisiin työtehtäviin. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta moniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa työympäristöissä. Kyseisen suuntautumisvaihtoehdon suorittanut lähihoitaja osaa myös sairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta.

Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 12 §:n mukaan, jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. A ei ole ollut kelpoinen lastenhoitajan tehtävään ja hänelle on tämän vuoksi voitu tehdä vuoden määräaikaisia työsopimuksia.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Vaasan kaupunki ei ole työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tietensä rikkonut eikä sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. KVTES II luvun 4 §:n 3 momentissa korostuu soveltuvan tutkinnon vaatimus riippumatta kunkin yksittäisen palkkahinnoittelun pätevyysvaatimuksista. Vaasan kaupunki on soveltanut KVTES:n määräyksiä oikein, eikä hyvityssakon tuomitsemiselle ole perusteita.

Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, eikä hyvityssakon tuomitsemiselle ole perusteita.

Perustelut

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset ja kysymyksenasettelu

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 3 momentin mukaan mikäli työntekijän tehtävät vastaavat palkkahinnoittelussa mainittuja tehtäviä, mutta hänellä ei ole ao. palkkahinnoittelussa edellytettyä soveltuvaa koulutusta tai muuta pätevyyttä, palkkahinnoittelua sovelletaan siten, että peruspalkka on enintään 10 % alempi kuin palkka hinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää. Palkkahinnoittelussa tutkinnolla tai koulutuksella tarkoitetaan (usein mainittu vain tutkinnon taso) tehtävään soveltuvaa tutkintoa tai koulutusta.

Edellä mainitun määräyksen soveltamisohjeen mukaan po. tapauksessa tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Puuttuvasta koulutuksesta tai pätevyydestä huolimatta tehtäväkohtainen palkka voi olla sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä, jos tehtävien vaativuus on kaikilta osin sama.

Palkkahinnoitteluliitteen 5 mukaan varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtäviin (ammattitehtävät) kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten hoidon- ja huolenpidon tehtävistä. Työntekijältä edellytetään ammatillista perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.

Asiassa on ratkaistavana ensinnäkin se, onko A:llä ollut Metsäkallion päiväkodissa työskennellessään palkkahinnoittelussa edellytetty koulutus tai muu pätevyys. Mikäli A:lla ei katsota olleen palkkahinnoittelussa edellytettyä soveltuvaa koulutusta tai muuta pätevyyttä, on lisäksi ratkaistava, onko A:n tehtävien vaativuus ollut kaikilta osin sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä, jolloin hänen palkkansa on voinut olla Metsäkallion päiväkodissa puuttuvasta koulutuksesta tai muusta pätevyydestä huolimatta sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä.

Kirjalliset todisteet

Kirjallisena todisteena (K2) esitetystä tiedotteesta ilmenee, että Vaasan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö ovat 12.1.2012 ohjeistaneet, ettei epäpätevyysalennusta tule jatkossa tehdä sellaisen lähihoitajan palkasta, jolla ei ole koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona lapset ja nuoret.

Kirjallisena todisteena (K5) esitetyn hallituksen esityksen luonnoksen 33 §:n (s. 84) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittaneelta ei edellytettäisi voimassa olevaa lakia vastaavasti tietyn koulutusohjelman suorittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävien edellyttämää osaamista tukisi kuitenkin parhaiten se, jos osana sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittamista olisi suoritettu lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnot.

Kirjallisena todisteena (V1) esitetyn Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun (2007:18) 3.6.1 kohdan 8 §:n 5. kappaleen mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoista päivähoidon tehtäviin soveltuu lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu lähihoitajan tutkinto. Sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa tarkoitettu muu vastaava tehtävään soveltuva tutkinto on lapsi- ja perhetyön perustutkinto, jonka tutkintonimike on lastenohjaaja.

Kirjallisena todisteena (V2) esitetystä ammatillisen perustutkinnon perusteita koskevasta määräyksestä 17/011/2010 ilmenee, että sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) koulutusohjelmia ovat lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman lisäksi asiakaspalvelun ja tietohallinnan, ensihoidon, kuntoutuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön sekä vanhustyön koulutusohjelmat. Määräyksen sivun 11 ensimmäisen kappaleen mukaan lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta moniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa työympäristöissä. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman suorittaneiden työympäristöjä ovat erilaiset varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt esim. päiväkodit, koulut, lastensuojelun yksiköt, lasten ja nuorten sairaalat sekä perhetyö.

Kirjallisena todisteena (V3) on lisäksi esitetty lastenhoitajan ja lastenhoitajan sijaisen tehtävänkuvat 1.2.2013. Keskeiset työtehtävät ovat muuten yhdenmukaiset, mutta lastenhoitajan keskeisiin tehtäviin kuuluvat lisäksi seuraavat tehtävät: havainnoi ja dokumentoi lapsen kehitystä ja siinä ilmeneviä poikkeamia, huolehtii äkillisesti sairastuneen lapsen hoidosta, päivittäinen yhteistyö perheiden kanssa omahoitajamallin mukaisesti, perheiden kasvatustyön tukeminen, vanhempainkeskustelujen toteuttaminen omalta osaltaan ja soveltaa omalta osaltaan hygieniatietämystään ja toteuttaa sitä hoito- ja kasvatustyössä ja ehkäisee infektioita lapsen perushoidossa yhdessä muun henkilökunnan kanssa.

Henkilötodistelu

Vaasan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja C on kertonut, että pätevän ja epäpätevän lastenhoitajan tehtävissä on merkittäviä eroja. Pätevän lastenhoitajan tehtäviä ovat esimerkiksi lapsen kehityksen havainnointi ja dokumentointi sekä yhteistyö lapsen vanhempien kanssa. Epäpätevä lastenhoitaja ei voi hoitaa edellä mainittuja tehtäviä. Ryhmäperhepäiväkodin lastenhoitajan työ eroaa päiväkodin lastenhoitajan työstä, sillä hoito-olosuhteet ovat erilaiset. Ryhmäperhepäiväkodin olosuhteet ovat kodinomaiset, joten lastenhoitajan tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi ruoan laittoa ja siivousta. Päiväkodin lastenhoitajan työtehtävät ovat ryhmäperhepäiväkodin lastenhoitajan työtä pedagogisempia.

Pääluottamusmies B on kertonut, että A teki Metsäkallion päiväkodissa samoja työtehtäviä kuin pätevät lastenhoitajat. Koska ryhmäperhepäiväkodissa lastenhoitajat tekevät lasten hoidon lisäksi muitakin työtehtäviä, ryhmäperhepäiväkodin lastenhoitajan työnkuva on vaativampi ja vastuullisempi kuin päiväkodin lastenhoitajan. B ei ole työskennellyt Metsäkallion päiväkodissa.

Metsäkallion päiväkodin hallinnollinen johtaja D on kertonut, että A teki Metsäkallion päiväkodissa lastenhoitajan tehtäviä. D ei osannut sanoa, erosivatko A:n työtehtävät pätevien lastenhoitajien tehtävistä. D ei osannut kertoa A:n työkokemuksesta. A:n palkasta tehdystä 5 % vähennyksestä sovittiin A:n työsopimuksessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 3 momentin tulkinnasta tai soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty selvitystä. Määräystä tulee tulkita sanamuodon mukaan.

Riidatonta on, että A:n lähihoitajan tutkinto ei ole lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukainen (V1 ja V2). Koska A:n muusta mahdollisesta koulutuksesta ei ole esitetty selvitystä, asiassa ei ole näytetty A:lla olleen palkkahinnoitteluliitteessä tarkoitettua soveltuvaa koulutusta varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtäviin (ammattitehtäviin).

Asiassa on selvitetty, että A on ennen työsuhdettaan Metsäkallion päiväkodissa työskennellyt Ryhmäperhepäiväkoti Vilperissä. A:ta ei ole kuultu asiassa. C:n ja B:n kertomukset ryhmäperhepäiväkodin lastenhoitajan tehtävistä ovat olleet keskenään ristiriitaisia eikä heistä kumpikaan ole tehnyt omakohtaisesti havaintoja A:n työtehtävistä Ryhmäperhepäiväkoti Vilperissä. Näin ollen C:n ja B:n kertomuksista ei voida päätellä A:n todellisia työtehtäviä ryhmäperhepäiväkodissa. Koska A:n työtehtävistä ryhmäperhepäiväkodissa tai hänen mahdollisesta muusta työkokemuksestaan lastenhoitoalalla ei ole esitetty selvitystä, A:n ei ole myöskään selvitetty hankkineen palkkahinnoittelussa tarkoitettua muuta pätevyyttä.

B on kertonut A:n tehneen Metsäkallion päiväkodissa samoja työtehtäviä kuin pätevät lastenhoitajat. B ei kuitenkaan ole työskennellyt Metsäkallion päiväkodissa tai muutoin itse tehnyt havaintoja A:n työtehtävistä. Metsäkallion päiväkodin johtaja D ei puolestaan ole osannut arvioida sitä, poikkesivatko A:n työtehtävät Metsäkallion päiväkodissa pätevien lastenhoitajien työtehtävistä. Näin ollen asiassa on jäänyt selvittämättä, onko A:n työtehtävien vaativuus Metsäkallion päiväkodissa ollut kaikilta osin sama kuin koulutusvaatimukset täyttävän lastenhoitajan tehtävien vaativuus.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että Vaasan kaupunki on voinut soveltaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 3 momenttia ja maksaa A:lle enintään 10 prosenttia alempaa peruspalkkaa kuin hinnoittelun palkkausmääräys edellyttää. Vaasan kaupunki ei näin ollen ole rikkonut Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 4 §:n 3 momenttia maksaessaan A:lle 5 prosenttia alempaa peruspalkkaa. Myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Edellä kerrotuilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla on velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan kaupungin asiamiehen palkkioksi on ilmoitettu 6.375 euroa (42,5 tuntia á 150 euroa) ja kuluiksi 326 euroa eli yhteensä 6.701 euroa. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on paljoksunut oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimusta siltä osin, kun asiamiehen käyttämä aika ylittää 26 tuntia.

Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi asiamiehen ajankäytöksi 30 tuntia. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on näin ollen velvollinen suorittamaan Kunnallisen työmarkkinalaitokselle ja Vaasan kaupungille korvaukseksi niiden yhteisistä oikeudenkäyntikuluista palkkioksi asiamiehen toimenpiteistä 4.500 euroa (30 tuntia á 150 euroa) ja korvaukseksi kuluista 326 euroa eli yhteensä 4.826 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut työtuomioistuimessa 4.826 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Jalanko, Hotti, Löppönen, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.