11.11.2015

Vaatimukset

Tietoalan toimihenkilöt ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että A:n irtisanominen on rikkonut tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen osana noudatettavaa irtisanomissuojasopimusta,

- velvoittaa Tieto Finland Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 66.443,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto Finland Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Tietoalan toimihenkilöt ry:n oikeudenkäyntikulut 10.830,20 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A:n työ ei ole vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Tieto Finland Oy on palkannut Technical Specialist -tehtävään 1.4.2012 lukien uuden työntekijän B:n tekemään samaa tai samankaltaista työtä, jota A oli tehnyt.

A:n Technical Specialist -työ sijoittui Tieto Workspace Services -yksikköön, ja siihen kuuluivat työasemapalveluiden 3-tason käyttäjätukitehtävät yhtiön asiakkaille. A työskenteli ainakin Työterveyslaitokselle, Helsingin kaupungille, Tukolle ja Sodexolle. Lisäksi hän toimi sijaisena muissa asiakkuuksissa. A:n työtehtäviin kuului muun ohella vikaraportointi, päivityspakettien tekeminen, muutospyyntöjen hoitaminen, virheselvittelyt ja häiriöiden ratkaiseminen, uusien sovellusten testaaminen, verkkoon kytkettävien laitteiden selvittelyt ja laitesertifioinnit. Hän oli lisäksi vastuussa asiakkaiden tietojärjestelmien toimintaympäristöjä simuloivan testilaboratorion ylläpidosta, kehittämisestä ja testiympäristöjen tekemisestä. A oli aiemmin työskennellyt työasema- ja toimintaympäristöihin liittyvissä suunnittelu-, kehittämis- ja toteuttamistehtävissä.

Technical Specialist -tehtävä, johon B palkattiin, sijoittui samaan työasemapalveluiden 3-tason käyttäjätukitehtävien joukkoon kuin A:n työ, ja siinä hoidettiin Helsingin kaupungin asiakkuutta. Työ sisälsi samoja tehtäviä, joita A oli tehnyt. Tieto Finland Oy:n mukaan tehtävä oli erilainen, koska se sisälsi toteutustyötä asiakkaan toimintaympäristön uudistamisprojekteissa, vastuuta asiakkaan laajan sovellusympäristön säännöllisistä päivityksistä ja työasemapalveluiden 3-tason tukea ITIL-prosessin mukaisesti. A on työsuhteensa aikana hoitanut työasemapalveluiden 3-tason tukea ITIL-prosessin mukaisesti. Hänellä on kokemusta toimintaympäristön uudistamisprojekteissa tapahtuvasta toteutustyöstä, ja hän on myös tehnyt sovellusympäristön päivityksiä sekä perehtynyt useamman eri asiakkaan sovellusympäristöön. Se, että työtehtävässä käytetään uusinta teknologiaa, ei tee tehtävästä erilaista.

Tieto Finland Oy on rikkonut uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvoitettaan, kun se ei ole tarjonnut A:lle työtä, johon B on palkattu. A:n työsuhteen pitkä kesto huomioon ottaen työnantajan olisi tullut kaikin tavoin pyrkiä välttämään irtisanominen. Yhtiö on Suomessa alansa suurimpia työllistäjiä, jolla on tosiasiassa hyvät mahdollisuudet uudelleen työllistää ja kouluttaa henkilökuntansa.

A:n teknisessä osaamisessa tai englannin kielen taidossa ei ollut sellaisia puutteita, joiden vuoksi hän ei olisi selviytynyt työtehtävistään. Tieto Finland Oy:n toimialan työssä tarvitaan jatkuvaa kouluttautumista ja perehtymistä tehtäviin. A ei ole pyynnöistään huolimatta päässyt viimeisen kahden vuoden aikana syventäviin koulutuksiin. Vuodesta 2010 lukien ainoa tietotekniikkaa koskeva koulutus on ollut 1.3.2011 järjestetty sisäinen koulutus Group Policy -aiheesta. Lisäksi A on osallistunut 1.2. - 4.2.2010 Sovelton järjestämään SCCM-koulutukseen. Tieto Finland Oy olisi voinut tarjota A:lle lisäkoulutusta ITIL-prosessin, SCCM:n ja Windows 7:n osalta. A on osallistunut englannin kielen kurssille, joka oli kesken irtisanomisen tapahtuessa.

Korvauksen määrässä tulee ottaa huomioon se, että A on irtisanomisajan päättymisen jälkeen ollut työtön kesäkuuhun 2014 saakka. A:n 53 vuoden ikä on vaikeuttanut hänen työllistymistään. A:n työsuhde Tieto Finland Oy:ssä on ollut pitkäkestoinen, ja yhtiön menettelyä voidaan pitää loukkaavana. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukainen vähennys tulee tehdä enintään puolen suuruisena laissa säädetystä, ottaen huomioon A:n pitkä työttömyys.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Tieto Finland Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Tietoalan toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tieto-konserni antoi 19.3.2012 kutsun henkilöstön mahdollista vähentämistä koskeviin yhteistoimintaneuvotteluihin. Perusteena oli konsernin toiminnallisen tehokkuuden ja kustannusrakenteiden tehostaminen. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Tieto Oyj:n ja Tieto Finland Oy:n kaikkia henkilöstöryhmiä ja toimipisteitä Suomessa. Konsernitasolla mahdollisten työsuhteiden päättämisten tarve oli enintään 1.300 henkilöä ja Suomen toiminnoissa enintään 500 henkilöä. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin erikseen Tieto Oyj:n ja Tieto Finland Oy:n kussakin liiketoimintayksikössä ja tukitoiminnossa. Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen Tieto Finland Oy:stä irtisanottiin 286 henkilöä ja Tieto Oyj:stä kuusi henkilöä. Tieto Finland Oy:n työasemapalveluiden (Workspace Services) jatkuvissa palveluissa työskenteli yhteensä 60 työntekijää. Kyseessä olevasta toiminnosta jouduttiin vähentämään viisi työntekijää.

Yhtiö on myös ennen ja jälkeen 26.3.2012 aloitettuja mahdollista henkilöstön vähentämistä koskevia yhteistoimintaneuvotteluja tehostanut toimintaansa ja keventänyt kustannusrakenteitaan. Yhtiön henkilöstömäärä on vähentynyt siten, että työntekijöitä oli huhtikuussa 2012 yhteensä 6.252 ja kesäkuussa 2012 noin 4.600.

Osana yhtiön sopeuttamistoimia A:n Technical Specialist -tehtävä on lakkautettu itsenäisenä tehtävänä, eikä tehtävään kuuluneita töitä enää tehdä yhtiössä Suomessa. A:n tekemät työt on hintakilpailukyvyn säilyttämiseksi keskitetty halvemman kustannustason maahan yhtiön Off-Shore-yksikköön Tsekin tasavaltaan.

B on palkattu yhtiöön Technical Specialist -nimikkeellä, mutta kyseessä ei ole sama tai samankaltainen tehtävä, jota A oli tehnyt. Eri tehtävänimikkeiden määriä on yhtiössä vähennetty. B on palkattu toimimaan palveluarkkitehtina projektitehtävissä yhtiön isoimman työasemapalveluasiakkaan palvelukokonaisuudessa. Hänen tehtäviinsä on kuulunut asiakkaan työasemapalveluiden muutosten suunnittelu ja toteuttaminen, asiakkaan sovellusten säännölliset päivitykset, asiakkaan työasemapalvelun ylläpito sekä kaikkein vaativimmat työasemapalveluiden 3-tason tukipalvelut ITIL-prosessin mukaisesti. Tehtävässä uudistetaan asiakkaan työasemapalveluita uusimmilla kolmansien osapuolten ohjelmistoilla, muun muassa Microsoftin tuotteilla. Tällöin edellytetään kattavaa osaamista työasemapalveluista sekä aktiivista, oma-aloitteista uusien teknologioiden omaksumista ja osaamista. Tehtävä on itsenäinen palveluarkkitehdin tehtävä, jossa kommunikoidaan suoraan asiakkaan kanssa ja edellytetään asiakkaan liiketoiminnallisten tarpeiden ymmärtämistä sekä kykyä tämän pohjalta kehittää, konsultoida ja esitellä parannuksia asiakkaan olemassa oleviin palveluihin. Tehtävässä toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, jossa ehdottomana edellytyksenä on hyvä englannin kielen taito. Yhtiön sisäisen tehtäväluokituksen mukaan tehtävä on palveluarkkitehdin tason kolme tehtävä, jonka referenssipalkka on 3.650 euroa kuukaudessa. B:n kuukausipalkka oli työsuhteen alkaessa 3.300 euroa kuukaudessa. B on koulutukseltaan datanomi.

A:n Technical Specialist -tehtävä oli yhtiön sisäisessä tehtäväluokituksessa tason kaksi Technical Specialist -tehtävä, viidennen tason ollessa vaativin. Tehtävään kuului työasemapalveluiden 3-tason tuki ITIL-prosessin mukaisesti, kahden eri asiakkaan 3-tason häiriöiden ratkaiseminen, työasemaongelmien ratkominen ja etäyhteydellä tapahtuva tuki loppukäyttäjille sekä kahden eri asiakkaan työasemapalveluihin liittyvien pienten muutospyyntöjen toteuttaminen. A:n tehtävänä on ollut yksinkertaisten työasemaongelmien ratkominen ja tuen tarjoaminen loppukäyttäjille. Hän on tehnyt yksinkertaisimpia työasemapalveluiden 3-tason tukitehtäviä. Työtehtävissä A:ta ovat ohjanneet ja tukeneet palvelupäällikkö, palveluarkkitehdit sekä muut kokeneet asiantuntijat. Tason kaksi Technical Specialist -tehtävän referenssipalkka on 2.990 euroa kuukaudessa. A:n kuukausipalkka oli työsuhteen päättyessä 3.317 euroa, koska hän oli siirtynyt yhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksen yhteydessä TKP-tiedon palveluksesta, jossa hänen palkkansa oli ollut referenssipalkkaa korkeampi. Kyseessä ei ole ollut sama tai samankaltainen itsenäinen, laaja-alainen ja vaativa palveluarkkitehdin tehtävä kuin B:n tehtävä. Aikaisemmassa infra-asiantuntijan tehtävässä A on toiminut tehtäväsisällöltään yksinkertaisessa lähitukitehtävässä toimittaen palvelua yhdelle asiakkaalle suomeksi. A:lla on maatalous- ja metsäalan koulutus, agrologin tutkinto.

A:ta ei olisi voitu tarkoituksenmukaisella tavoin ja kohtuudella kouluttaa B:n tehtävään. A:lla on ollut puutteellisen teknisen osaamisen ja heikon englannin kielen taidon takia vaikeuksia suoriutua Technical Specialist -tehtävään kuuluneiden englanninkielisten työasemaongelmien ratkomisesta. A:n tekninen osaaminen on ollut puutteellista muun muassa ITIL-prosessissa, MS System Center Configuration Managarissa (SCCM), MS Windows 7 -käyttöjärjestelmässä ja Group Policy Objektissa (GPO). Teknisen osaamisen kehittäminen olisi edellyttänyt hyvää englannin kielen taitoa. Koska A:n osaaminen tehtävässä on ollut heikko, ei häntä ole voitu lähettää asiakkaan luona suoritettaviin tukitehtäviin.

A:lle oli jo työsuhteen aikana pyritty löytämään yhtiön sisältä paremmin hänen osaamistasoaan vastaavaa työtä. Ennen irtisanomista yhtiö on selvittänyt normaalikäytännön mukaisesti avoimia tehtäviä, joihin A olisi voitu sijoittaa. Tällaisia avoimia tehtäviä ei kuitenkaan ole ollut.

A:lle työsuhteen aikana tarjotut kouluttautumismahdollisuudet eivät ole poikenneet muille yhtiön työntekijöille tarjottavasta koulutuksesta. Hänelle on normaalin koulutuksen lisäksi tarjottu muun muassa englannin kielen koulutusta sekä kokeneempien asiantuntijoiden opastusta.

Vaadittu korvaus on määrältään kohtuuton.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko yhtiö ennen A:n irtisanomista palkannut samaan tai samankaltaiseen tehtävään uuden työntekijän ja olisiko yhtiön tullut tarjota A:lle työtä, johon uusi työntekijä on palkattu.

Asiassa on riidatonta, että A työskenteli irtisanomishetkellä 9.5.2012 Workspace Services -yksikössä (TWS) Technical Specialist -nimikkeellä (TS). Riidatonta on myös, että uusi työntekijä B palkattiin Technical Specialist -tehtävään 1.4.2012 lukien. A on koulutukseltaan agrologi ja B datanomi.

Kantajan mukaan B palkattiin TWS 3-tason käyttäjätukitehtäviin, joita myös A teki. Vastaajien mukaan B palkattiin palveluarkkitehdiksi eikä näin ollen samaan tehtävään kuin A. Vastaajien mukaan A:n työtehtävät olivat yksinkertaisia lähitukitehtäviä, eikä A olisi puutteellisen teknisen osaamisensa ja heikon englannin kielen taitonsa vuoksi kyennyt suoriutumaan B:n työtehtävistä.

Oikeudelliset lähtökohdat

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Tietoalan toimihenkilöt ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen 9.11.2011 - 31.10.2013 osana noudatettavan sopimuksen 13 §:n mukaan irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset. Työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähentämistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan työnantaja on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Oikeuskäytännössä (esimerkiksi KKO 1994:17 ja 1998:130 sekä TT 2010-49) irtisanomisperusteen on katsottu täyttyvän sellaisissa tapauksissa, joissa irtisanotun henkilön työ on erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut ja hänen tehtävänsä on jaettu muiden henkilöiden hoidettavaksi.

Irtisanomisperustetta ei ole katsottu olleen tilanteessa, joissa työntekijän sijoittaminen muihin tehtäviin ei olisi ollut työnantajan kannalta kohtuutonta eikä työyhteisön kannalta epätarkoituksenmukaista, vaikka uudelleensijoittaminen edellyttäisi muutoksia työntekijän tehtävänimikkeeseen tai palkkaukseen. Työnantajan velvollisuus sijoittaa työntekijä uudelleen ulottuu periaatteessa mihin sellaiseen työhön tahansa, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella pystyy tekemään (KKO 2000:59). Toisaalta työntekijän kouluttamista uuteen tehtävään ei ole pidetty työnantajan kannalta kohtuullisena esimerkiksi silloin, kun henkilön kielitaito ei ole riittänyt siihen, että hän olisi kyennyt itsenäisesti hoitamaan uusia työtehtäviä (TT 2014-152).

A:n ja B:n työtehtävistä sekä A:n ammattitaidosta esitetty selvitys

Kantajan kirjallisena todisteena 1 esitetyn työtodistuksen mukaan A on hoitanut työasemapalveluiden asiantuntijatehtäviä Tiedon asiakkaille. Viimeisessä tehtävässä työnkuvaan kuuluivat mm. 3-tason tuki ja muutospyyntöjen hoitaminen. Työvälineenä olivat Microsoftin ohjelmistot, mm. SCCM 2007 ja Windows-käyttöjärjestelmät. Työssään A on osoittanut kiitettävää ammattitaitoa ja käytöstä. Hän on itsenäinen ja vastuuntuntoinen sekä hoitanut tehtävänsä tuloksekkaasti.

Kantajan kirjallisesta todisteesta 2 ilmenee, että A on merkitty Työterveyslaitoksen ja Tukon 3-tason tukipalveluihin. B on merkitty Helsingin kaupungin 3-tason tukipalveluihin eikä häntä ole merkitty palveluarkkitehdiksi ennen A:n irtisanomista. Kantajan kirjallisesta todisteesta 3 ilmenee, että B:tä ei ole merkitty palveluarkkitehdiksi myöskään A:n irtisanomisen jälkeen.

Kantajan kirjallisista todisteista 4, 5 ja 6 ilmenee, että B:n tehtävänimike on hänen henkilötietokortissaan, LinkedIn-profiilissaan ja yhtiön intranetissä ollut Technical Specialist.

Kantajan kirjallisen todisteen 7 (vastaajien kirjallinen todiste 2) mukaan A:n kehityssuunnitelman 9.5.2011 ovat laatineet A itse ja hänen esimiehensä H. Kehityssuunnitelman mukaan A työskentelee 3-tason teknisenä tukihenkilönä, jonka valmiuksiin kuuluu, että hän pystyy itsenäisesti ratkaisemaan vaativia teknisiä tukipyyntöjä ja ongelmatilanteita Microsoft Windows XP ja 7 -käyttöjärjestelmillä varustetuissa työasemissa (kannettavat ja pöytätietokoneet). Kehitystavoitteiksi on kirjattu ITIL Foundations v3 Certification, Training in Windows 7, SCCM, GPO, DWM Development Tool and image creation ja kehityssuunnitelma englannin kielen taidon kehittämiseksi.

Kehityssuunnitelmaan on kirjattu, että koska kehitystavoitteet ovat laajoja, niiden määräaika on kuluvan vuoden loppuun ja niiden saavuttamiseen vaaditaan sekä A:n omia toimenpiteitä että työnantajan tarjoamaa koulutusta ja valmennusta. Listaa Windows 7-, SCCM-, GPO- ja DWM -koulutustarpeista ei ole mahdollista toteuttaa pelkkiä kursseja käymällä, vaan kurssien ohella edellytetään merkittävää itseopiskelua. Yhteistyö Ostravan TWS-yksiköiden kanssa, paketointitiimi, työasematuki ja Infra Management edellyttävät kommunikointia englanniksi lähes päivittäin. Kehityssuunnitelman mukaan esimies esittää, että A osallistuu Tiedon järjestämään englannin kielen kehittämisohjelmaan. Asiakirjan mukaan A on kehityskeskustelussa todennut, että hänen englannin kielen taitonsa on heikko, eikä hän kykene itsenäisesti keskustelemaan englanniksi kokouksissa, puhelinkeskusteluissa tai pikaviestikeskustelussa.

Kantajan kirjallisesta todisteesta 8 (vastaajien kirjallinen todiste 3) ilmenee, että A on 18.5.2011 lähettänyt H:lle edellä mainittuun kehityssuunnitelmaan liitettävän koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelmaan on merkitty kehityssuunnitelmasta ilmenevien koulutusten toteuttamistavat ja –aikataulu.

A on työtuomioistuimessa kertonut, että TWS-yksikössä oli kolmentasoisia tukitehtäviä. Mikäli asiakkaan tukipyyntöä ei pystytty ratkaisemaan 1-tasolla, tukipyyntö siirtyi 2-tasolle ja tarvittaessa edelleen 3-tasolle, millä A irtisanomishetkellä työskenteli. Työtehtävät riippuivat asiakkaan ongelmasta ja tukipyynnön sisällöstä, mutta 3-tason sisällä ei ollut eri vaativuustason työtehtäviä. A teki 3-tason tukitehtäviä ainakin Työterveyslaitokselle, Tupolle, Helsingin kaupungille ja Sodexolle. Tukitehtävät tehtiin pääasiassa etäyhteydellä ja A kävi ainoastaan muutamia kertoja asiakkaan tiloissa selvittämässä ongelmaa tai palaverissa. Mikäli tukipyyntö oli tavanomaista haastavampi, sitä selvitettiin yhdessä muiden 3-tason teknisten asiantuntijoiden kanssa. A käytti työssään SCCM-, ITIL- ja GPO-työkaluja sekä Windows 7 -käyttöjärjestelmää. A:lle ehdotettiin ennen irtisanomista Services Deskin (SD) 2-tason tukitehtäviin siirtymistä. A ei halunnut siirtyä 2-tason tehtäviin, vaan jatkoi TWS-yksikössä 3-tason tehtävissä irtisanomiseensa saakka. B teki ainakin A:n irtisanomiseen asti 3-tason tukitehtäviä. B työskenteli A:n kanssa samassa huonetilassa ja A opasti B:tä joissakin Helsingin kaupungin toimeksiannoissa. A olisi kyennyt tekemään vastaavia työtehtäviä kuin B.

A on lisäksi kertonut, että hän kartoitti keväällä 2010 TWS-yksikköön siirryttyään lisäkoulutuksen tarpeitaan ja laati koulutussuunnitelman 2011 (kantajan kirjallinen todiste 8). A tarvitsi oman arvionsa mukaan lisäkoulutusta edellä mainittuihin työkaluihin ja käyttöjärjestelmään, mutta yhtiö ei A:n pyynnöstä huolimatta järjestänyt koulutusta. A on käynyt kansakoulun ja opiskellut englantia maatalousopintojen yhteydessä. Hän käytti englantia työssään lähinnä kirjallisesti. Asiakkaiden kanssa asioitiin suomeksi. ATK-englantia käytettiin sähköpostiviesteissä, tukipyyntöihin eli "tiketteihin" vastaamisessa ja Tšekin yksikön kanssa asioitaessa. A tarvitsi joihinkin englanniksi suoritettaviin työtehtäviin työtovereidensa apua. Yhtiön järjestämä englannin kielen kurssi alkoi helmikuussa 2012.

TWS:n Suomen yksikön työasemapalveluista vastaava E on kertonut olleensa A:n irtisanomishetkellä tämän ja B:n esimies. A tuli Tieto Finland Oy:n palvelukseen vuonna 2010 TKP Tieto Oy:stä ja Technical Specialist -tehtävä oli tuolloin hänelle sopivin. A:n työtehtävät olivat 3-tason tehtäviä tukevia ja hän avusti muita asiantuntijoita selvissä ja yksinkertaisissa tehtävissä. A työskenteli muiden antamien ohjeiden perusteella etäyhteydellä eivätkä hänen työtehtävänsä olleet itsenäisiä. A:n tekninen osaaminen olisi vastannut 2-tasolla tehtäviä töitä, mutta 2-tason tehtävät oli siirretty kustannussyistä Tšekin yksikköön, minkä vuoksi A oli tiimikuvauksissa sijoitettu 3-tasolle (kantajan kirjallinen todiste 2). A:n palkka oli hänen työtehtävänsä tasoon nähden selvästi mediaanipalkkaa korkeampi, koska palkka oli sama kuin TKP:n palveluksessa. A:n irtisanomisen jälkeen hänen työtehtävänsä siirrettiin Tšekin yksikköön. B palkattiin vastaamaan Tiedon suurimman asiakkaan Helsingin kaupungin palvelukokonaisuudesta itsenäisesti. B:n tehtävänimike oli työsuhteen alussa Technical Specialist, mutta hänen työtehtävänsä olivat A:n työtehtäviä vaativampia. B:n nimike ei työsuhteen alussa ollut palveluarkkitehti, koska uutta työntekijää ei sijoiteta suoraan korkeimmalle nimikkeelle. B tapasi Helsingin kaupungin edustajia säännöllisesti ja hän oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa palveluympäristöä. B:n työtehtävät vaativat arkkitehtuurin kokonaisvaltaista ymmärrystä. B:n työnkuva laajeni ja hän on vuodesta 2013 lähtien työskennellyt palveluarkkitehti-nimikkeellä. B työskentelee suomeksi ja englanniksi.

E on lisäksi kertonut, että A ei ollut kohtuudella koulutettavissa B:n tehtäviin, koska hänellä oli puutteita teknisessä osaamisessa ja hänen englannin kielen taitonsa oli heikko. A ei pystynyt osallistumaan englanninkielisiin palavereihin, vastaamaan pikaviesteihin tai tekemään toiminnanohjausjärjestelmän kirjauksia englanniksi. A:lle tarjottiin englannin kielen koulutusta vuosina 2010 ja 2011, mutta hän ei halunnut osallistua koulutukseen. A kävi vuonna 2011 englannin kielen lähtötasotestissä ja kurssi alkoi alkuvuonna 2012. A:lle räätälöitiin oma koulutustaso, koska hänen kielitaitonsa oli niin heikko. Englannin kielitaito on edellytys teknisen osaamisen kehittämiselle, koska kaikki päivittäisessä työssä käytettävät työkalut ja käyttöjärjestelmä ovat englanninkielisiä. Englannin kieltä tarvittiin myös Tšekin yksikön kanssa asioitaessa.

HR Manager F on kertonut, että yhtiössä korostetaan työssäoppimista ja itsenäistä opiskelua, koska koulutusbudjetti on pieni ja ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuminen on rajoitettua. F keskusteli A:n esimiehen kanssa siitä, ettei A:n tekninen osaaminen ollut työtehtävien edellyttämällä tasolla. A:lle etsittiin sopivampaa tehtävää yhtiön sisältä. SD:ssä oli avoin työpaikka, johon A olisi ollut sijoitettavissa, mikäli hänen englanninkielentaitonsa olisi ollut riittävä.

SD Manager G on kertonut, että SD on tekninen asiakastuki, johon Tiedon asiakkaat ottavat yhteyttä esimerkiksi teknisten ongelmien vuoksi. SD:n työntekijät eivät ole teknisiä asiantuntijoita ja lähettävät tarvittaessa asiakkaan tukipyynnöt edelleen teknisille asiantuntijoille. G keskusteli loppuvuonna 2011 A:n esimiehen kanssa siitä, olisiko A sijoitettavissa avoinna olleeseen SD Specialistin tehtävään. Keskustelussa ilmeni, että A:n englanninkielentaito ei ollut riittävä, mikä vuoksi häntä ei kutsuttu työhaastatteluun.

IT Specialist C on kertonut työskennelleensä Tieto Finland Oyj:n 3-tason Technical Specialist -tehtävässä 9.5.2012 saakka. Työtehtäviin kuului 1- ja 2- tasoja vaativampia tukitehtäviä eikä 3-tason sisällä ollut eri vaativuustasojen tehtäviä. Technical Specialistit, A mukaan lukien, käyttivät päivittäin SCCM-, ITIL- ja GPO-työkaluja sekä Windows 7 -käyttöjärjestelmää. Asiakkaiden työasemaympäristöt pyrittiin rakentamaan keskenään mahdollisimman samankaltaisiksi, jotta 3-tason asiantuntijat pystyivät tarvittaessa auttamaan toisiaan. Asiakkaiden työasemat saattoivat olla eri merkkisiä, mutta muuten niiden välillä ei ollut suuria teknisiä eroja. Työtehtävien sisältö oli kaikissa asiakkuuksissa samankaltainen. Yhtiön virallinen työkieli oli englanti, mutta asiakkaiden kanssa työskenneltiin suomeksi. Englannin kieltä käytettiin kirjallisesti Tšekin yksikön kanssa asioitaessa ja vastattaessa Tšekeistä tulleisiin "tiketteihin", jotka olivat kaikki englanninkielisiä. C osallistui joihinkin englanninkielisiin palavereihin, mutta muutoin englantia käytettiin suullisesti harvoin. B työskenteli C:n kanssa samoissa tiloissa ja teki keväällä 2012 ainakin Helsingin kaupungin 3-tason tukitehtäviä. Joku toinenkin TWS 3-tason tukitehtävissä työskentelevä olisi pystynyt tekemään B:n työtehtäviä. B kertoi syksyllä 2012 C:lle aloittaneensa kesällä 2012 arkkitehtikoulutuksessa.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

A:n ja B:n työtehtävistä on esitetty ristiriitaista näyttöä. Sen puolesta, että B palkattiin samaan työhön kuin A, puhuvat sama Technical Specialist -tehtävänimike, samantasoinen palkka, osittain samat asiakkaat sekä se, että A itse ja hänen tuolloinen työtoverinsa C ovat kertoneet B:n tehneen ainakin A:n irtisanomishetkellä samoja 3-tason tukitehtäviä, joita muutkin Technical Specialist -nimikkeellä työskennelleet tekivät.

Työtuomioistuin pitää kuitenkin uskottavana A:n esimiehenä toimineen E:n yksityiskohtaista kertomusta siitä, että B:n työnkuva oli hänen työsuhteensa alusta lähtien A:n työnkuvaa itsenäisempi ja hän teki A:ta vaativampia työtehtäviä. E: kertomusta tukee se, että C:n kertomuksen mukaan B aloitti palveluarkkitehtikoulutuksen jo kesällä 2012 eli muutama kuukausi työsuhteensa alkamisen jälkeen ja vielä A:n irtisanomisajan kuluessa. Koska asiassa on selvitetty B:n tehneen työsuhteensa alusta lähtien A:n työtehtäviä vaativampia tehtäviä, työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö palkannut B:tä A:n kanssa samaan tehtävään. Ketään muutakaan ei ole palkattu A:n tilalle, joten hänen tehtävänsä itsenäisenä toimenkuvana on lakannut.

Asiassa on näin ollen selvitetty, että tarjolla oleva Technical Specialistin työ oli keväällä 2012 pidettyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikaan vähentynyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Työehtosopimuksen 13 §:n mukaan työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa. Edellä selostetusta oikeuskäytännöstä on pääteltävissä, että työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä ulottuu periaatteessa mihin tahansa työhön, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa tai kokemuksensa perusteella pystyy tekemään. Koska muun työn tarjoaminen on työnantajan vastuulla, työnantaja on velvollinen näyttämään, että työntekijää ei voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa muihin tehtäviin.

Asiassa on selvitetty, että 2-tason tehtävien tultua siirretyiksi Tšekin yksikköön, B:n työtehtävät olivat muuttuneessa tilanteessa A:n tehtäviä vaativampia ja niiden hoitaminen edellytti sujuvaa englannin kielitaitoa.

Kirjallisina todisteina esitetyistä A:n kehitys- ja koulutussuunnitelmista ilmenee, että A:n teknisessä osaamisessa ja englannin kielitaidossa oli puutteita. A olisi tarvinnut lisäkoulutusta päivittäin käytettävissä työkaluissa ja käyttöjärjestelmässä sekä englannin kielessä.

E, F ja G ovat kertoneet, ettei A:n tekninen osaaminen ollut 3-tason tukitehtävien edellyttämällä tasolla ja että yhtiön sisällä oli selvitetty mahdollisuutta siirtää hänet SD-yksikköön 2-tason tukitehtäviin, mikäli hänen englannin kielitaitonsa olisi ollut riittävä. A on itsekin kertonut kieltäytyneensä mahdollisuudesta siirtyä SD-yksikköön 2-tason tukitehtäviin. Toisaalta A ja C ovat kertoneet, että A teki itsenäisesti 3-tason tukitehtäviä. A:n ja C:n kertomuksia tukee se, että A:n työtodistukseen on kirjattu hänen hoitaneen itsenäisesti 3-tason tukitehtäviä ja suoriutuneensa työtehtävistään kiitettävästi.

E on kertonut A:n englannin kielitaidon olleen niin heikko, ettei hän kyennyt hoitamaan englanniksi vaadittuja työtehtäviä. A on itsekin kertonut tarvinneensa silloin tällöin työtovereidensa apua englanninkielisissä työtehtävissä.

Kehitys- ja koulutussuunnitelmista sekä A:n kertomuksesta on pääteltävissä, että A on tiedostanut kehittymis- ja koulutustarpeensa ja pyrkinyt hakeutumaan koulutukseen. Työnantaja ei ole esittänyt tarjonneensa A:lle hänen ehdottamiaan työkalu- ja käyttöjärjestelmiin liittyviä koulutuksia. Toisaalta asiassa on selvitetty työnantajan painottaneen työssäoppimista ja itseopiskelua. Työtuomioistuin pitää uskottavana E:n kertomusta siitä, että A:lle tarjottiin englannin kielen kurssia jo vuosina 2010 ja 2011. A aloitti englannin kielen kurssin vasta helmikuussa 2012. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan riittävän englannin kielitaidon saavuttaminen olisi vaatinut niin laajaa koulutusta, ettei sen järjestäminen olisi ollut kohtuullista.

A:n teknisessä osaamisessa olleista puutteista ja heikosta englannin kielitaidosta esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei A:n kouluttamista B:n tehtävään ole voitu pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Näin ollen työnantaja ei ole rikkonut irtisanomissuojaa koskevaa työehtosopimuksen 13 §:n määräystä. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Tietoalan toimihenkilöt ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto Finland Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Tietoalan toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto Finland Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Nyyssölä, Pärssinen, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto

Jäsen Koskinen, jonka lausuntoon jäsen Lehto yhtyi, lausui:

Olen samaa mieltä työtuomioistuimen enemmistön kanssa siitä, että A:n ja B:n työtehtävistä on annettu ristiriitaista tietoa. E:n sinänsä yksityiskohtaisen kertomuksen uskottavuutta rasittaa se, että hän on kertomansa mukaan ollut päättämässä A:n irtisanomisesta.

Pidän E:n A:lle antamaa työtodistusta E:n kertomusta vahvempana näyttönä siitä, että A on tosiasiallisesti eikä vain muodollisesti ollut 3-tason asiantuntijatehtävissä, joissa myös B on aloittanut. Siitä, miten B:n työtehtävät ovat tästä muuttuneet, ei ole esitetty muuta selvitystä kuin se, että hän on aloittanut arkkitehtikoulutuksen syksyllä 2012, että hän on vuodesta 2013 työskennellyt palveluarkkitehdin nimikkeellä ja että hänen asiakkaanaan on ollut Helsingin kaupunki. E:n mukaan B:n työtehtävät olivat A:n työtehtäviä vaativampia. C:n mukaan näin ei ollut ainakaan vielä keväällä 2012.

A on itse kertonut, että hän tarvitsi englannin kielessä lisäopetusta. Työtuomioistuimelle esitetystä selvityksestä ei ole ilmennyt mitään sellaista, mistä voisi päätellä, että A:n kielitaito olisi ollut sillä tavalla puutteellinen, ettei hän olisi selvinnyt ennen irtisanomista tekemistään työtehtävistä. Mitään näyttöä ei ole esitetty siitä, miten englannin kielen taitovaatimukset ovat muuttuneet työtehtävien siirryttyä Tšekin yksikköön. Myöskään B:ltä vaadittavasta kielitaidosta ei ole esitetty selvitystä.

Työnantajalla on näyttötaakka irtisanomisen oikeellisuudesta. Epäselvässä tapauksessa asia on ratkaistava työntekijän eduksi.

Asiassa on esitetty ristiriitaista näyttöä ja osa tosiasioista on jäänyt epäselväksi. Katson tämän vuoksi, ettei työnantaja ole näyttänyt riittäviä perusteita irtisanomiselle. Hyväksyn kanteen.

Velvoitan Tieto Finland Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan summan viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Mitään erityisiä korvausta korottavia tai vähentäviä seikkoja ei ole. Summasta on tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukainen 75 %:n vähennys, jonka velvoitan yrityksen maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle. Mitään näyttöä ei ole esitetty loukkaavasta menettelystä tai muusta sellaisesta, mikä pitäisi ottaa huomioon, jotta mainittu vähennys pitäisi tehdä tavanomaista pienempänä.

Jutun hävitessään Tieto Finland Oy ja Teknologiateollisuus ry ovat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Tietoalan toimihenkilöt ry:n oikeudenkäyntikulut 10.830,20 eurolla korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.