9.12.2014

Vaatimukset

Tekniikka- ja Terveys KTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Haminan kaupungin menetelleen KVTES III luvun 22 §:n vastaisesti määritellessään kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätöksellä 16.6.2006 sähköteknikko A:n, maanrakennusmestari B:n, korjaustoimen rakennusmestari F:n, korjaamomestari C:n, verkostomestari D:n ja käyttömestari E:n johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleviksi työntekijöiksi/viranhaltijoiksi 1.7.2006 lukien ja soveltaessaan kyseistä päätöstä käytännössä myös vihertyönjohtaja G:hen samasta päivämäärästä lukien,

- tuomitsee Haminan kaupungin maksamaan Tekniikka ja Terveys KTN ry:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Tekniikka ja Terveys KTN ry:lle työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Haminan kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Tekniikka ja Terveys KTN ry:n oikeudenkäyntikulut 12.193,80 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on määritellyt 16.6.2006 edellä mainitut viranhaltijat/työntekijät vihertyönjohtaja G:tä lukuun ottamatta johtavassa/itsenäisessä asemassa oleviksi siitä huolimatta, että kyseisten henkilöiden työtehtävissä ei ole tuolloin tapahtunut minkäänlaista muutosta. Mainittujen henkilöiden työaika on tehtävien hoidollisesta syystä sidottu alaisten työaikaan, eivätkä he voi päättää itsenäisesti työajoistaan.

Vihertyönjohtaja G:n tehtävänä on viheralueiden kunnossa- ja puhtaanapidon sekä toiminnan organisointi ja työnjohto. G:n työstä pääasiallinen osa on työnjohtotyötä. Hän antaa alaisilleen työtehtävämääräykset jokaisen työpäivän aamuna ja hänen tulee olla läsnä alaisten työpäivän päättyessä, koska hänelle raportoidaan tehdyistä ja keskeneräisistä työtehtävistä. G:n alaiset ilmoittavat poissaoloistaan G:lle, mikä käytännössä johtaa siihen, että hän aloittaa usein työskentelyn jo ennen kello 7.00. G:n työtehtävät eivät mahdollista johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevalle henkilölle tyypillistä itsenäistä asemaa tai mahdollisuutta vaikuttaa työajan käyttöön. G:n työajan käytön valvonta on helposti toteutettavissa samoin keinoin ja periaattein kuin hänen alaisten työntekijöiden työaikaa valvotaan.

Sähköteknikko A:n työ on työnjohtotyötä, jossa hän antaa alaisilleen työtehtävämääräykset jokaisen työpäivän aamuna. A:n työajan käyttö määräytyy alaisten työajan mukaan, eivätkä A:n työtehtävät mahdollista johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevalle henkilölle tyypillistä itsenäistä asemaa tai mahdollisuutta vaikuttaa työajan käyttöön. A:n työajan käytön valvonta on ollut helposti toteutettavissa samoin keinoin ja periaattein kuin hänen alaisten työntekijöiden työajan valvonta.

Maanrakennusmestari B:llä on johdettavana kaksi työntekijäryhmää ja hänen alaisensa ovat tuntipalkkaisia työntekijöitä. B:n työajan käyttö määräytyy alaisten työajan mukaan ja hän on suuren osan työajastaan alaistensa parissa työmailla. B:n työtehtävät eivät mahdollista itsenäistä asemaa tai mahdollisuutta vaikuttaa työajan käyttöön. B:n työajan käytön valvonta on ollut helposti toteutettavissa samoin keinoin ja periaattein kuin hänen alaisten työntekijöiden työajan valvonta, ja työajan valvonta on tarkoituksenmukaista.

Varikkomestari C:n tehtäviin on kuulunut vastata korjaamon toiminnasta ja toimia korjaamon henkilökunnan lähiesimiehenä. Tehtävä on painottunut työnjohdollisiin tehtäviin. C:n työtehtävät eivät ole mahdollistaneet johtavassa asemassa olevalle henkilölle tyypillistä itsenäistä asemaa tai mahdollisuutta vaikuttaa työajan käyttöön. C:n työajan käytön valvonta on ollut helposti toteutettavissa samoin keinoin ja periaattein kuin hänen alaistensa työntekijöiden työajan valvonta. Työajan valvonta on tarkoituksenmukaista. C jäi eläkkeelle 1.2.2010.

Verkostomestari D on toiminut Haminan Veden vesipuolen verkostovastaavana. Vesipuolella työskentelee 5,5 henkilöä. Yksikön vastaavana työnjohtajana D huolehtii yksikön vastuulla olevista toiminnoista. D:n läsnäolo alaisten säännöllisenä työaikana on tehtävän hoitamiseksi välttämätöntä, eikä hänellä ole itsenäistä harkintavaltaa työajan suhteen. Työajan valvonta on helposti toteutettavissa.

Käyttömestari E:n tehtäviin on kuulunut toimia Haminan Veden vastaavana hoitajana. E on toiminut neljän alaisensa välittömänä työnjohtajana sekä hoitanut muut jätevesihuoltoon liittyvät operatiiviset tehtävät. Kyseessä on tyypillinen työnjohtotehtävä. E:n läsnäolo alaisten säännöllisenä työaikana on tehtävän hoitamiseksi välttämätöntä, eikä hänellä ole itsenäistä harkintavaltaa työaikansa suhteen. Työajan valvonta on helposti toteutettavissa.

Korjaustoimen rakennusmestari F:llä on 25 alaista ja hänen tehtäviinsä kuuluu toimia alaisten työnjohtajana. F:n työajan käyttö on kiinteästi kytköksissä alaisten työaikaan. F:n työtehtävät eivät mahdollista johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevalle henkilölle tyypillistä itsenäistä asemaa tai mahdollisuutta vaikuttaa työajan käyttöön. Työajan seurannan valvonta on helposti toteutettavissa.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Vihertyönjohtaja G:n työsuhteessa on kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätöksestä 16.6.2006 lukien sovellettu johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvauksia koskevaa KVTES:n III luvun 23 §:n 1 momentin määräyksiä, vaikka vihertyönjohtajaa ei mainitussa henkilöstöjaoston päätöksessä ole määritelty johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaksi työntekijäksi. G:n työsuhteessa oli ennen tätä sovellettu KVTES:n III luvun 13-21 §:n yleisiä työaikamääräyksiä. Kaupunki on tällä menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut viimeistään keskusneuvottelujen yhteydessä havaita, että Haminan kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston 16.6.2006 tekemä päätös on KVTES:n määräysten vastainen. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut ohjeistaa Haminan kaupunkia korjaamaan virheellinen sopimustulkinta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi vähintään tullut havaita, että vihertyönjohtaja G ei kuulu 16.6.2006 päätöksen mukaiseen listaukseen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Haminan kaupunki on vaatinut, että kanne hylätään ja Tekniikka ja Terveys KTN ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Haminan kaupunki on toiminut johtavassa tai siihen rinnastettavassa ja itsenäisessä asemassa olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevia päätöksiä tehdessään KVTES:n määräysten ja Kuntatyönantajan ohjeiden mukaisesti sekä kunnallisella alalla yleisesti noudatettujen käytäntöjen mukaisesti.

Vehkalahden kunnassa oli tehty johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden määrittelyt, mutta vanhassa Haminan kaupungissa määrittelyä ei ollut tehty. Tästä johtuen työaikakorvausten maksamiskäytäntö oli em. asemassa olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden osalta epäyhtenäinen. Johtavassa tai siihen rinnastettavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden määrittäminen oli yksi uuden Haminan kaupungin henkilöstöä koskevista päätöksistä ja niiden yhdenmukaistamisesta. Asiaa käsiteltiin ennen päätöksen tekemistä pääluottamusmiespalaverissa 7.6.2006, jossa jaottelun mukainen lista hyväksyttiin. Tekniikka ja Terveys KTN ry:n edustaja oli palaverissa, eikä hänellä ollut huomautettavaa listauksesta. Ote henkilöstöjaoston päätöksestä lähetettiin asianosaisille viranhaltijoille ja työntekijöille päätöksen tekemisen jälkeen.

Asianomaisten henkilöiden työaika on pääsääntöisesti sama kuin alaisilla, mutta siihen on mahdollisuus myös itse vaikuttaa. Työaika alkaa aamulla säännöllisesti kello 7.00. Kahvi- ja ruokatauot voi sovittaa päivän tehtävien mukaan. Työnjohtotehtäviin kuuluu olla ajoittain paikalla työntekijöiden työaikarytmin mukaisesti kello 12.00 ja 15.30-16.00, mutta tätä ei edellytetä joka päivä. Osalla henkilöistä on hyvin säännöllinen päivärytmi ja osa käyttää enemmän joustoa taukojen ja työpäivän päättymisajan suhteen. Työnjohtotehtävät ovat pääsääntöisesti luonteeltaan sellaisia, että alaisille annetaan ohjeistus ja työntekijät toteuttavat työt itsenäisesti.

Varikkomestari C (eläkkeelle 1.2.2010) toimi varikon tulosyksikön päällikkönä. Varikkomestari vastaa varikon toiminnasta kokonaisvaltaisesti sisältäen kaluston hallinnan, korjaamopalvelut, metallityöt, kuljetuspalvelut ja varastopalvelut. Työn sisältö on itsenäinen ja siihen sisältyy työnjohtoa, hankintoja, hallinnollisia tehtäviä, talouden seurantaa ja toiminnan suunnittelua.

Verkostomestari D toimii vesiliikelaitoksen verkostotulosyksikön päällikkönä. Työ sisältää työyksikön esimiehen tehtävien lisäksi toimistotöitä ja itsenäisesti hoidettavia työtehtäviä. Pääasiallinen työ on vesihuoltoverkostojen käyttö-, kunnossapito- ja kehittämistehtävät. Työntekijät työskentelevät pääosin itsenäisesti esimiehen antamien ohjeiden mukaisesti. Työajan käytön tarkkaa valvontaa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää.

Käyttömestari E toimii vesiliikelaitoksen laitokset -tulosyksikön päällikkönä. Työ sisältää työyksikön esimiehen tehtävien lisäksi toimistotöitä ja itsenäisesti hoidettavia työtehtäviä. Pääasiallinen työ on veden hankintatehtävät ja laitosten käyttö-, kunnossapito- ja kehittämistehtävät. Työntekijät työskentelevät pääosin itsenäisesti esimiehen antamien ohjeiden mukaisesti. Työajan käytön tarkkaa valvontaa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää.

Korjaustoimen rakennusmestari F on toiminut 7.8.2006 lukien vakinaisesti korjaustoimen tulosyksikköpäällikkönä ja sitä ennen 15.11.2005 lukien tulosyksikköpäällikön sijaisena. Korjaustoimen rakennusmestari vastaa kiinteistöjen hoidosta ja huollosta sekä osittain kunnossapitotoiminnasta. Työ on itsenäistä ja siihen sisältyy työnjohtoa, asiakkuuksien hallintaa, hallinnollisia tehtäviä, talouden seurantaa ja toiminnan suunnittelua. Työ painottuu toimistotyöhön, mutta sisältää myös päivittäin työkohteissa liikkumista.

Sähköteknikko A on työyksikön esimies ja toimii tarvittaessa kiinteistörakennusmestarin sijaisena. Työtehtäviin kuuluvat kiinteistöhuollon työnjohtotehtävät, tilausten ja palvelupyyntöjen vastaanotto ja töiden toteuttamisen järjestäminen, kiinteistöjen teknisistä järjestelmistä vastaaminen sekä talotekniikan kunnossapitotöiden työnjohto, tilaaminen ja valvonta. Työ on hyvin liikkuvaa ja itsenäistä. Pääosa työstä tapahtuu kentällä ja pienempi osa toimistossa.

B oli vuonna 2006 rakennusmestarin virassa. Hän vastasi omajohtoisesta maanrakennustoiminnasta eli maa- ja vesirakentamiskohteiden toteuttamisesta. Työtehtävä oli hyvin liikkuva ja painottui työmaiden toteutuksen suunnitteluun, hankintoihin, työnjohtoon ja valvontaan. Tehtävään sisältyi myös hallinnollisia tehtäviä.

Vihertyönjohtaja G:hen on henkilöstöjohtajan 23.8.2006 tekemään päätökseen perustuen sovellettu henkilöstöjaoston päätöksen liitteenä olevan luettelon kohtaa 3, koska työn on katsottu olevan samanlainen muiden ko. kohdassa lueteltujen viranhaltijoiden/työntekijöiden. G on vihertyöyksikön esimies ja vastaa kaupungin viheralueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Työ on itsenäistä ja siihen sisältyy työnjohtoa, hallinnollisia tehtäviä, talouden seurantaa ja toiminnan suunnittelua. Työhön sisältyy päivittäin sekä toimistotyötä että esimiestyötä kentällä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että kanne hylätään ja Tekniikka ja Terveys KTN ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Varikkomestarin (C), verkostomestarin (D), käyttömestarin (E) ja korjaustoimen rakennusmestarin (F) virat olivat jo vuonna 2006 ja ovat edelleen tulosyksiköiden päälliköiden virkoja. Tulosyksikön päällikkö toimii toimialansa esimiehenä eikä osallistu alaistensa kuukausi- ja tuntipalkkaisten työntekijöiden työntekoon. Hänelle kuuluu hallinnollisia ja suunnittelutehtäviä sekä työnjohtotehtäviä. Edellä mainitut viranhaltijat ovat olleet KVTES:n III luvun 22 §:ssä tarkoitetussa johtavassa asemassa kaupungin organisaatiossa.

Vihertyönjohtaja G, sähköteknikko A ja rakennusmestari B toimivat työyksikön esimiehen tehtävissä, joihin ei kuulu alaisten työntekoon osallistuminen. He eivät kaiken aikaa välittömästi johda alaistensa töitä, vaan nämä työskentelevät pääsääntöisesti itsenäisesti työnjohdon antamien ohjeiden mukaisesti. G:n, A:n ja B:n tehtävät ovat niiden itsenäisyyden ja liikkuvuuden vuoksi sellaisia, ettei heidän työajan käyttöään voida riittävän tarkasti valvoa eikä tällaista valvontaa olisi tarkoituksenmukaistakaan järjestää. Heillä on oikeus itsenäisesti päättää toimiston ulkopuolella tehtävän työn toteutuksesta ja ajankäytöstä. He pitävät itse kirjaa toteutuneista työtunneista eivätkä ole sähköisen työajanseurannan piirissä. G, A ja B ovat olleet KVTES:n III luvun 22 §:ssä tarkoitetussa itsenäisessä asemassa.

Perustelut

Haminan kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätöksestä 16.6.2006 esitetty selvitys

Entinen henkilöstöjohtaja J on kertonut valmistelleensa vuoden 2006 päätöksen. Kuntaliitoksen jälkeen työaikakorvausten maksamiskäytäntö oli epäyhtenäinen ja päätöksen tarkoituksena oli harmonisoida neljän organisaation työaikamääräykset. Yksittäisten henkilöiden työtehtäviä ei käyty läpi eikä edellytyksenä ollut, että työtehtävät olisivat muuttuneet. Päätös perustui KVTES:n määräyksiin. Työnantajalla on tulkintaoikeus katsoa yksittäisissä tapauksissa, kuka on itsenäisessä tai johtavassa asemassa. Kirjallisen luettelon tekeminen ei ole välttämätöntä, mutta tässä tapauksessa sitä pidettiin tarpeellisena. Vihertyönjohtaja G jäi vahingossa pois listasta, mutta päätöstä on voitu soveltaa myös häneen, koska mitään luetteloa ei tarvita. Päätös valmisteltiin henkilöstöhallinnossa ja käytiin läpi pääluottamusmiespalaverissa, jossa kaikki sen hyväksyivät.

Työtehtävistä esitetty selvitys

Vihertyöjohtaja G on kertonut, että hänellä oli yhdeksän vakituista alaista ja kesäaikana lisäksi kesätyöntekijöitä. G:n työaika oli kello 7-16 ja se oli sidottu tuntipalkkaisten alaisten työaikaan. Työpäivä alkoi työnjaolla varikolla ja puolen päivän aikaan oli tarkistustyönjako. Lounas- ja kahvitauot olivat samaan aikaan kuin tuntipalkkaisilla. Työpäivän päätteeksi G sulki portit varikolla. Kaupunginpuutarhuri antoi G:lle työmääräyksiä, joiden käytännön toteutuksen G hoiti alaistensa kanssa. G kiersi työpäivän aikana 5-6 työkohteessa kentällä sen mukaan, missä alaiset työskentelivät. Hän sai itse päättää, missä järjestyksessä hän kävi työkohteissa. G on arvioinut, että hänen työajastaan 80 prosenttia oli työnjohtotyötä ja 20 prosenttia hallinnollista työtä. G:n käytännön työtehtävissä ei tapahtunut muutoksia vuonna 2006. Ennen vuotta 2006 hänelle maksettiin työaikakorvaukset KVTES:n yleisten määräysten mukaan ja esimies hyväksyi ylityöt. Työajan valvonta olisi tämän jälkeenkin voitu järjestää samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Verkostomestari D on kertonut, että hänellä oli viisi alaista, jotka kaikki olivat työntekijäasemassa. D:n työaika oli kello 7-16. Hän jakoi alaisilleen työtehtävät ja kulki päivän aikana työkohteesta toiseen. Työkohteet vaihtuivat päivittäin sen mukaan, missä oli viemäritukoksia tai -vuotoa. D sai itse päättää, missä työkohteissa hän kävi. D on arvioinut, että hänen työajastaan 70-80 prosenttia oli työnjohtotyötä ja 20-30 prosenttia hallintoa. Hallintotehtäviä olivat esimerkiksi laskujen käsittely, raportointi päällikölle sekä ajopäiväkirjojen tekeminen leasing-autolaskutusta varten. Tulosyksikön päällikkönä D:n vastasi omasta verkostoyksiköstään ja sen toiminnasta. Hän osallistui talousarvion laatimiseen ja hänellä oli hankintavaltuudet 10.000 euroon saakka. D:n käytännön työtehtävissä ei tapahtunut muutoksia vuonna 2006. Ennen vuotta 2006 hänelle maksettiin tavanomaiset työaikakorvaukset ja esimies hyväksyi ylityöt.

Käyttömestari E on kertonut, että hänellä oli aikaisemmin neljä alaista mutta nyt enää kaksi. E:n työtehtävät alkoivat aamulla kello 7 työnjaolla varikolla. Tämän jälkeen alaiset lähtivät työmaille, ja E teki aamupäivän toimistotyötä konttorilla. Kello 12 hän tapasi uudestaan alaisensa ja lisäksi hän oli tarvittaessa yhteydessä heihin puhelimitse. Päivän aikana E kiersi työpisteissä sen mukaan, missä alaisilla oli ongelmia. E on arvioinut, että hänen työajastaan 60-70 prosenttia kului kentällä ja loppuosa oli toimistotyötä. Tulosyksikön päällikkönä E osallistui talousarvion laadintaan vesihuoltopäällikön opastuksella. E hyväksyi laskujen litteroinnit, vei alaisten viikkotuntilistat palkanlaskentalomakkeille ja toimitti ne palkanlaskentaan. Hänellä oli hankintavaltuudet 20.000 euroon asti. Ennen vuotta 2006 E:lle maksettiin normaalit työaikakorvaukset ja esimies hyväksyi ylityöt.

Kaupunginpuutarhuri H on toiminut toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä vuosina 2000-2013. Hän on kertonut sähköteknikko A:n, maanrakennusmestari B:n, varikkomestari C:n ja korjaustoimen rakennusmestari F:n työtehtävistä.

Sähköteknikko A:lla oli alaisina 11 sähkö- ja laitosmiestä. Hän jakoi työt alaisilleen aamulla ja uudestaan puolen päivän aikaan. A kiersi päivän aikana kentällä sen mukaan, missä oli ongelmia. Hän valvoi myös urakoitsijayritysten työtä. A:n työstä 80 prosenttia oli työnjohtotyötä ja alle 20 prosenttia hallintoa. A:n esimies oli korjaustoimen rakennusmestari F. A:n työtehtävissä ei tapahtunut muutoksia vuonna 2006. Ennen vuotta 2006 hänelle maksettiin työaikakorvaukset yleisten sääntöjen mukaan.

Maanrakennusmestari B veti kahta ryhmää, joissa kummassakin oli kaksi miestä. B:n alaiset työskentelivät kahdella työmaalla ja B:n työtehtävät edellyttivät, että hän kävi päivittäin kummallakin työmaalla. B:lle kuului myös hallinnollisia tehtäviä, kuten työntekijöiden tuntilappujen täyttöä ja tilausten tekemistä. Hänellä oli määrällisesti rajoitetut hankintaoikeudet.

C:llä oli alaisina neljä tuntipalkkaista työntekijää sekä kaksi kuukausipalkkaista varastomiestä. C:n työpaikka oli varikolla, jossa hän jakoi aamulla työt. Työnjakoa tehtiin lisäksi päivällä tarpeen mukaan. C:n tehtävistä 70-80 prosenttia oli työnjohtotyötä ja 20 prosenttia hallintoa. Tulosyksikön päällikkönä C seurasi taloutta, osallistui talousarvion laatimiseen liittyviin keskusteluihin ja hänellä oli määrällisesti rajoitetut hankintaoikeudet. C:n työtehtävissä ei tapahtunut muutoksia vuonna 2006. Ennen vuotta 2006 hänelle maksettiin työaikakorvaukset.

Korjaustoimen rakennusmestari F:llä oli kiinteistöpuolella kahdeksan alaista. Lisäksi sähköteknikko A:n tiimi kuului hallinnollisesti F:n alaisuuteen. F:n työstä 20 prosenttia oli työnjohtotyötä ja 80 prosenttia hallintoa. F kävi aamulla jakamassa työt ja oli muuten puhelimitse tavoitettavissa. Hän liikkui vähän kentällä, ja A hoiti kenttätöitä hänen puolestaan.

H on lisäksi kertonut, ettei teknisessä toimessa ole lainkaan sellaisia työnjohtajia, joille maksetaan työaikakorvauksia KVTES:n yleisten määräysten mukaan, vaan kaikki on luokiteltu joko itsenäiseen tai johtavaan asemaan. Työnjohtajan normaaliin toimenkuvaan kuuluu noin 20 prosentin osuus hallinnollista työtä.

Teknisen toimen johtaja I on kertonut, että tulosyksikön päälliköt toimivat yksikkönsä johtajina. Heillä on tulosvastuu ja vastuu toiminnan suunnittelusta. He valmistelevat omalta osaltaan talousarvioita. Kaikilla tulosyksikön päälliköillä on lisäksi jonkinasteiset hankintavaltuudet. Työ sisältää sekä hallinnollisia tehtäviä että kenttätyötä. Hallinnon osuus tehtävistä on tällä hetkellä reilusti yli 20 prosenttia. Työyksikön esimiehen tehtävät ovat pitkälti samanlaiset kuin tulosyksikön päällikön. Sekä tulosyksikön päälliköillä että työyksikön esimiehillä on itsenäinen asema ja hyvin pitkälle mahdollisuus itsenäisesti järjestää työtehtävänsä. Heidän työaikaansa olisi mahdollista valvoa, mutta se ei olisi järkevää eikä sitä pidetä tarpeellisena. Pääsääntöisesti sellaista menettelyä ei ole, että esimies jakaa alaisilleen päivittäin aamulla tehtävät.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on kysymys työaikakorvausten suorittamista koskevia rajoituksia koskevan KVTES:n III luvun 22 §:n soveltamisesta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä kyseisen sopimusmääräyksen taustasta tai soveltamiskäytännöstä. Näin ollen työtuomioistuimen ratkaisun perusteena on määräyksen ja sen soveltamisohjeen sanamuoto.

Haminan kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on määritellyt 16.6.2006 johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät. Esitetyn selvityksen perusteella päätöksen tarkoituksena oli uuden Haminan kaupungin perustamisen jälkeen harmonisoida edellä mainitussa asemassa olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden työaikakorvausten maksamiskäytännöt. Työtuomioistuimessa kuultu J on kertonut, ettei päätöstä tehtäessä käyty läpi yksittäisten henkilöiden työtehtäviä eikä edellytyksenä ollut, että työtehtävät olisivat muuttuneet. Työtuomioistuin katsoo, että kuvatunlainen käytäntöjen yhdenmukaistamista koskeva päätös on sinänsä voitu tehdä, vaikka asianomaiset henkilöiden työtehtävissä ei ole kyseisenä ajankohtana tapahtunut muutosta. Tällöinkin henkilöiden työtehtävien on täytynyt tosiasiallisesti vastata KVTES:n III luvun 22 §:ssä asetettuja edellytyksiä johtavasta tai itsenäisestä asemasta.

Esitetyn selvityksen perusteella Haminan kaupungin teknisessä toimessa toteutettiin vuonna 2009 organisaatiomuutos. Kanteen vahvistusvaatimuksen sisältö huomioon ottaen työtuomioistuin on arvioinut kanteessa tarkoitettujen henkilöiden asemaa ja työtehtäviä sen sisältöisinä kuin ne ovat olleet silloin, kun kaupunginhallituksen henkilöstöjaoksen päätös on tehty eli kesällä 2006.

Itsenäisessä asemassa olevat

Sähköteknikko A ja maanrakennusmestari B on henkilöstöjaoston päätöksessä määritelty itsenäiseen asemaan. Päätöstä on lisäksi sovellettu henkilöstöjohtajan 23.8.2006 tekemän päätöksen perusteella vihertyönjohtaja G:hen.

KVTES:n III luvun 22 §:n soveltamisohjeen mukaan viranhaltijan/työntekijän voidaan katsoa olevan itsenäisessä asemassa, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan käytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia viranhaltijoita ovat esimerkiksi yleensä esimiesasemassa olevat sekä sellaiset henkilöt, jotka tekevät osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella.

Työtuomioistuin katsoo, että arvioitaessa viranhaltijan/työntekijän aseman itsenäisyyttä olennaista on hänen tosiasiallisten työtehtäviensä luonne. Työtuomioistuimessa kuultu G on kertonut yksityiskohtaisesti työtehtävistään. Vastaavasti pääluottamusmies H on kertonut yksityiskohtaisesti A:n ja B:n työtehtävistä. Sen sijaan teknisen toimen johtaja I:n kertomus on ollut yleisluontoinen eikä sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä kyseessä olevien henkilöiden työn sisällöstä.

Esitetyn henkilötodistelun perusteella G:n, A:n ja B:n työ on ollut pääasiassa työnjohtotyötä ja työhön käytetty aika on ollut sidoksissa alaisten työaikaan. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, että he ovat työaikansa kello 7-16 sisällä voineet itsenäisesti päättää, missä järjestyksessä he käyvät eri työpisteissä. Pelkästään se, että mainitut henkilöt ovat kiertäneet työpäivän aikana niillä työmailla, joilla heidän alaisensa työskentelevät, ei tarkoita, että työajan käytön valvonta ei olisi heidän kohdallaan tarkoituksenmukaista.G:lle, A:lle ja B:lle on maksettu tavanomaiset työaikakorvaukset ennen vuotta 2006. Kun heidän työaikaansa on tuolloin pystytty valvomaan eikä työtehtävissä ole tapahtunut muutoksia, olisi työajan käytön valvonta työtuomioistuimen käsityksen voitu toteuttaa vuoden 2006 jälkeenkin. Myös I:n kertomuksen mukaan työajan käytön valvonta olisi ollut mahdollista mutta sitä ei pidetty järkevänä. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että G, A ja B olisivat olleet KVTES:n III luvun 22 §:ssä tarkoitetussa itsenäisessä asemassa.

Johtavassa tai siihen rinnastettavassa asemassa olevat

Varikkomestari C, verkostomestari D, käyttömestari E ja korjaustoimen rakennusmestari F on henkilöstöjaoston päätöksessä määritelty johtavaan tai siihen rinnastettavaan asemaan. Kyseiset henkilöt ovat tulosyksiköiden päällikköjä.

KVTES:n III luvun 22 §:n soveltamisohjeen mukaan johtavassa asemassa ovat osaston, toimiston jne. päällikkönä tai vastaavantasoisessa johtotehtävässä toimivat henkilöt tai henkilöt, jotka muutoin voidaan rinnastaa päällikön tehtävässä olevaan. Edelleen soveltamisohjeen mukaan viranhaltija/työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työhön, ei pääsääntöisesti ole johtavassa asemassa.

Kuten edellä on esitetty, viranhaltijan/työntekijän asemaa ja pääasiallisten tehtävien sisältöä arvioitaessa merkityksellistä on hänen tosiasiallisten työtehtäviensä luonne. Työtuomioistuimessa kuullut D ja E ovat kertoneet yksityiskohtaisesti työtehtävistään. Vastaavasti pääluottamusmies H on kertonut yksityiskohtaisesti C:n ja F:n työtehtävistä. Sen sijaan teknisen toimen johtaja I:n kertomus on ollut yleisluontoinen eikä sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä kanteessa tarkoitettujen henkilöiden työn sisällöstä.

Esitetyn henkilötodistelun perusteella C:n, D:n ja E:n työ on ollut pääasiassa työnjohtotyötä ja heidän työaikansa on ollut sidoksissa alaisten työaikaan. Alaiset ovat olleet työntekijäasemassa olevia suoria alaisia, eikä välissä ole ollut työnjohtoporrasta. Tulosyksiköiden päällikköinä ja työnjohtajina C:llä, D:llä ja E:llä on ollut jossain määrin myös hallinnollisia tehtäviä, mutta esitetyn selvityksen perusteella hallinnollisen työn määrä on ollut suhteellisen vähäinen ja vienyt vain noin 20-30 prosenttia työajasta. H:n kertomuksen mukaan työnjohtajan normaaliin toimenkuvaan kuuluu noin 20 prosentin osuus hallinnollista työtä. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että C, D ja E olisivat olleet KVTES:n III luvun 22 §:ssä tarkoitetussa johtavassa asemassa.

H:n kertomuksen perusteella korjaustoimen rakennusmestari F:n asema ja työtehtävien sisältö on poikennut muista kanteessa mainituista henkilöistä. F:n työ on ollut pääosin hallintotyötä ja työnjohtotyön määrä on ollut vähäisempi. Lisäksi F:n alaisuudessa on ollut työyksikön esimiehenä toiminut sähköteknikko A. Näistä syistä F:n on katsottava olevan KVTES:n III luvun 22 §:ssä tarkoitetussa johtavassa asemassa.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että työnantajalla on näyttötaakka siitä, että kanteessa tarkoitetut henkilöt ovat olleet johtavassa tai itsenäisessä asemassa. Tämä näyttötaakka on tullut täytettyä korjaustoimen rakennusmestari F:n osalta ja kanne on hänen osaltaan hylättävä. Sen sijaan asiassa on jäänyt näyttämättä, että muut kanteessa tarkoitetut henkilöt olisivat olleet johtavassa tai itsenäisessä asemassa. Työtuomioistuin katsoo, että Haminan kaupunki on menettelyt KVTES III luvun 22 §:n vastaisesti määritellessään heidät kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätöksellä 16.6.2006 johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleviksi ja soveltaessaan kyseistä päätöstä myös vihertyönjohtaja G:hen.

Hyvityssakkovaatimukset

Tekniikka ja Terveys KTN ry:n Haminan kaupunkiin kohdistaman hyvityssakkovaatimuksen perusteena on se, että kaupunki on soveltanut vihertyönjohtaja G:hen johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvauksia koskevaa KVTES:n määräystä, vaikka vihertyönjohtajaa ei ole henkilöstöjaoston päätöksessä määritelty sanotussa asemassa olevaksi viranhaltijaksi/työntekijäksi. Määräyksen soveltaminen G:hen on perustunut henkilöstöjohtajan päätökseen. Työtuomioistuin katsoo, ettei KVTES:stä ole johtunut estettä sille, että kyseinen päätös on voitu tehdä viranhaltijapäätöksenä. Näin ollen Haminan kaupunki ei ole päätöksentekotapaa valitessaan tietensä rikkonut virka- ja työehtosopimusta, ja kaupunkiin kohdistettu hyvityssakkovaatimus on hylättävä. Myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole tällä perusteella laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Haminan kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston 16.6.2006 tekemällä päätöksellä on kaavamaisesti ja tehtäväsisältöihin katsomatta rajattu joukko tavanomaisessa työnjohtajan ja lähiesimiehen asemassa olevia henkilöitä KVTES III luvun mukaisten yleisten työaikakorvausten ulkopuolelle. Menettelyä voidaan pitää mainitun luvun 22 §:n määräysten ilmeisenä rikkomuksena. Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeistään keskusneuvottelujen yhteydessä tullut tietoiseksi päätöksestä, jolloin sen olisi pitänyt ohjeistaa Haminan kaupunkia korjaamaan virheellinen menettely. Kun Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole näin tehnyt, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Tekniikka ja Terveys KTN ry on pääosin voittanut asian. Kunnallinen työmarkkinalaitos on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Tekniikka ja Terveys KTN ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa Haminan kaupungin menetelleen KVTES III luvun 22 §:n vastaisesti määritellessään kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätöksellä 16.6.2006 sähköteknikko A:n, maanrakennusmestari B:n, varikkomestari C:n, verkostomestari D:n ja käyttömestari E:n johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleviksi työntekijöiksi/viranhaltijoiksi 1.7.2006 lukien ja soveltaessaan kyseistä päätöstä käytännössä myös vihertyönjohtaja G:hen samasta päivämäärästä lukien,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Tekniikka ja Terveys KTN ry:lle työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa 4.000 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen korvaamaan Tekniikka ja Terveys KTN ry:n oikeudenkäyntikulut 12.193,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanne hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu vahvistettavaksi Haminan kaupungin menetelleen KVTES III luvun 22 §:n vastaisesti määritellessään kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätöksellä 16.6.2006 kiinteistötoimen rakennusmestari F:n johtavassa asemassa olevaksi työntekijäksi/viranhaltijaksi 1.7.2006 lukien.

Haminan kaupunkia vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Hotti, Somerkoski, Lehto ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.