17.10.2014

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että YIT Rakennus Oy on rikkonut työehtosopimuksen palkanmaksua koskevia määräyksiä ja että yhtiö on velvollinen maksamaan A:lle työtapaturmasta aiheutuneen työehtosopimuksen mukaisen tapaturma-ajan palkan 4.10.2011 alkaneelta työkyvyttömyysajalta viivästyskorkoineen,

- velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen Piiri ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n, Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen Piiri ry:n ja YIT Rakennus Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

A työskenteli 3.10.2011 ensimmäistä aamua Kiinteistö Oy Kuopion Teknian työmaalla. Työmaahan perehdytys oli alkanut kello 7.05 täyttämällä kaavakkeita, jonka jälkeen oli kierretty työmaa-aluetta. Purkutyön ohjeistus oli annettu suullisesti noin kello 7.30- 8.00.

Aluehallintovirasto arvioi A:n tapaturman aiheutuneen siksi, että työntekijä oli työn edistymistä nopeuttaakseen toiminut vastoin ohjeita. Ohjeistuksen tehostamiseksi on ehdotettu, että työntekijöille perusteltaisiin, miksi jotkin asiat on tehtävä tietyllä tavalla. Vakuutusyhtiö on tehnyt maksettuun päivärahaan 25 prosentin myötävaikutusvähennyksen ja on sinänsä riidatonta, että tilanteessa olisi tullut olla varovaisempi. Yhtiön tulkinta A:n tuottamuksen törkeästä laadusta suhteessa omaan loukkaantumiseen on selvä ylilyönti. Viranomainenkin on arvioinut tapahtuneen lähinnä odottamattomaksi.

Otettua riskiä ja mahdollisia seurauksia koskenutta ymmärrystä arvioitaessa tulee huomioida paitsi huolellisuusohjeiden sisältö myös henkilön ominaisuudet, kuten vierasta kieltä äidinkielenään puhuvan henkilön mahdolliset rajoitteet ymmärtää perehdytystä. Törkeää tuottamusta vastaan puhuu se, että työnantajan intressi eli työn joutuisuus on näyttäytynyt omaan terveyteen kohdistuvan uhan välttämistä tärkeämpänä.

Työnantajalla on näyttötaakka vetoamansa perusteen osalta.

Valvontavelvollisuus

YIT Rakennus Oy:tä on vaadittu korjaamaan työehtosopimuksen vastainen menettelynsä. Talonrakennusteollisuus ry ja Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen Piiri ry ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa, kun ne eivät ole toimineet työehtosopimuksen vastaisen tulkinnan poistamiseksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Talonrakennusteollisuus ry on vastauksessaan, johon Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen Piiri ry ja YIT Rakennus Oy on osaltaan yhtyneet, vaatineet että kanne hylätään. Talonrakennusteollisuus ry on lisäksi vaatinut, että Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on aiheuttanut tapaturmansa törkeällä tuottamuksella, eikä sairausajan palkan maksuvelvollisuutta siten ole.

Perehdytyksen jälkeen A aloitti väliseinän purkutyöt yhdessä työparinsa D:n kanssa. Pian työskentelyn aloittamisen jälkeen A oli ehdottanut D:lle purkutapaa, jolla kaadettaisiin isompia paloja kerralla. D oli kieltäytynyt tästä ehdotuksesta sen sisältämien työturvallisuusriskien vuoksi, minkä jälkeen työtä jatkettiin perehdytyksessä esitetyn mukaisesti. D:n poistuttua työpisteeltään hakemaan työpukkia A oli vielä tiedustellut ohjeita oikeasta purkutavasta C:ltä, työmaan vanhemmalta kirvesmieheltä. C oli ohjeistanut A:lle vielä kertaalleen oikean työskentelytavan ja työvaiheet: ensin tuli poistaa kipsilevyt, sen jälkeen villat ja vasta lopuksi ranka. Työsuoritusta ei kuitenkaan ollut ehtinyt jatkua tuntia kauempaa, kun tapaturma sattui. A oli sahannut noin metrin välein pystysuuntaan siivutetun väliseinän puukkosahalla poikki seinää pystyssä pitävän metallirangan alapuolelta. Tämän jälkeen hän oli työntänyt noin kolme metriä korkean väliseinän kumoon seinän alapäästä. Työnnön voimasta väliseinän kiinnitys irtosi yläpäästä ja koko väliseinä, eli kipsilevyt, villat sekä metalliranka kaatuivat A:n päälle. Päälle kaatunut väliseinä painoi noin 100 kiloa. A loukkasi tapaturmassa kätensä ja joutui pitkälle sairauslomalle.

A on tervehdyttyään toiminut YIT Rakennus Oy:n rakennusmiehen tehtävissä ja osallistunut ennaltaehkäisevään työturvallisuustyöhön kertomalla omasta tapaturmastaan yrityksen toisille työntekijöille.

A:n toiminnassa törkeä tuottamus ilmenee selvien ohjeiden ja määräysten rikkomisena ja liiallisena riskinottona. A on ymmärtänyt työnantajan antamat ohjeet oikeasta purkutavasta. A on toiminut tilanteessa seuraamuksista välittämättä.

Hyvityssakkovaatimuksesta

Asiassa on toimittu moitteettomasti. Erimielisyydestä saadun tiedon jälkeen asiasta on keskusteltu yrityksen edustajan kanssa. Tehdyt selvitykset eivät ole antaneet aihetta puuttua YIT Rakennus Oy:n menettelyyn.

Perustelut

Asiassa on riidatonta, että A oli 3.10.2011 ensimmäistä päivää työssä Kiinteistö Oy Kuopion Teknian työmaalla, kun tapaturma sattui noin kello 8.45. A:lle oli samana aamuna ennen työskentelyn aloittamista pidetty työmaan yleisperehdytys ja työkohtainen perehdytys väliseinien purkutyöstä.

Esitetyn selvityksen perusteella tapaturma sattui, kun A sahasi noin kolme metriä korkean väliseinän poikki seinää pystyssä pitävän metallirangan alapuolelta. Tämän jälkeen hän työnsi väliseinän kumoon seinän alapäästä. Työnnön voimasta väliseinän kiinnitys irtosi yläpäästä ja seinä kaatui A:n päälle. Asiassa on riidatonta, että A:n tapa purkaa väliseinää oli työnantajan ohjeiden vastainen. Työtuomioistuimessa kuultujen E:n, C:n ja D:n yhdenmukaisten kertomusten mukaan A:n olisi pitänyt pystyä ennakoimaan, että väliseinä kaatuu hänen päälleen, jos sen purkaa edellä kuvatulla tavalla. A on kertonut yrittäneensä purkaa väliseinän kokonaisena, koska hän oli halunnut nopeuttaa työntekoa pakkoloman pelossa.

Työkohtaisen perehdytyksen A:lle antanut työmaan työsuojeluvaltuutettu C on kertonut, että perehdytyksessä käytiin läpi, missä järjestyksessä purkutyö tehdään: ensin puretaan levyt yksitellen ja viedään ne lavalle, sen jälkeen poistetaan villat ja lopuksi metallirangat. C:n mukaan seinän kaatamiseen kokonaisena sisältyy riskejä, koska seinän takana olevat ihmiset voivat jäädä kaatuvan seinän alle. Tämän takia perehdytyksessä korostettiin purkujärjestyksen tärkeyttä. C:n mielestä kaikki olivat ymmärtäneet purkuohjeet eikä A ollut kysynyt perehdytyksessä mitään. A:n työparina työskennellyt D on kertonut perehdytyksestä samoin kuin C. D on lisäksi kertonut, että perehdytyksessä nimenomaisesti sanottiin, että purun tulee tapahtua miehen hallittavissa paloissa. A itse on kertonut ymmärtäneensä perehdytyksessä annetut ohjeet ja sen, että levyt pitää irrottaa yksittäin.

D:n kertomuksen mukaan A oli keskeyttänyt hänen työnsä ja ehdottanut, että he ottaisivat seinää alas isompina paloina työn nopeuttamiseksi. D oli kieltäytynyt jyrkästi ja maininnut A:n ehdotuksesta työsuojeluvaltuutettu C:lle. C oli tämän jälkeen keskustellut A:n kanssa kahteen otteeseen.

Esitetyn selvityksen perusteella A:lle on annettu aamulla perehdytyksessä selkeät ohjeet siitä, miten väliseinän purkaminen tapahtuu. A on kertonut ymmärtäneensä annetut ohjeet. Lisäksi A:n työpari D ja työsuojeluvaltuutettu C ovat työnteon aloittamisen jälkeen keskustelleet A:n kanssa oikeasta työtavasta. Tästä huolimatta A on hetkeä myöhemmin alkanut purkaa väliseinää saamiensa ohjeiden vastaisella tavalla, minkä seurauksena seinä on kaatunut hänen päälleen. A on työskennellyt rakennusmiehenä useilla eri työmailla. Ammattimiehenä hänen olisi pitänyt ymmärtää, että väliseinä kaatuu päälle, jos sen purkaa edellä kuvatulla ohjeiden vastaisella tavalla. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että työnantaja olisi painostanut A:ta tai muitakaan työntekijöitä nopeuttamaan työtahtia.

Työtuomioistuin katsoo, että A on aiheuttanut työkyvyttömyytensä törkeällä tuottamuksella eikä hänellä siten ole oikeutta palkkaan työkyvyttömyysajalta. Kanteen vahvistusvaatimus on hylättävä.

Koska YIT Rakennus Oy ei ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti, eivät myöskään Talonrakennusteollisuus ry ja Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen Piiri ry ole laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään hyväksytty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Pärssinen, Hotti, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.