8.11.2013

Vaatimukset

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Oy Forcit Ab:llä ei ole ollut perusteita purkaa eikä myöskään irtisanoa A:n työsopimusta,

- velvoittaa Oy Forcit Ab:n suorittamaan A:lle neljän (4) kuukauden irtisanomisajan palkkana 20.525,40 euroa laillisine korkoineen 19.9.2012 lukien,

- velvoittaa Oy Forcit Ab:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 92.916,20 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

- velvoittaa Oy Forcit Ab:n korvaamaan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 12.576 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työnantajalla ei ole ollut perusteita purkaa eikä edes irtisanoa A:n työsopimusta, koska hän ei ole syyllistynyt työnantajan väittämään laiminlyöntiin.

Koska A:n työsopimus on päätetty noudattamatta neljän kuukauden irtisanomisaikaa, on työnantajan velvollisuutena maksaa irtisanomissuojasopimuksen 3 ja 4 §:n nojalla A:lle täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n soveltamisohjeen mukaan palkka lasketaan sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. Sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. Irtisanomissuojasopimuksen täydellä palkalla puolestaan tarkoitetaan ansionmenetystä, joka työntekijälle on aiheutunut siitä, että hän ei ole työskennellyt irtisanomisaikana. Säännöksen tarkoituksena on, että työntekijä saa lomakorvaus mukaan lukien korvauksena saman rahamäärän kuin olisi ansainnut, jos hän olisi työskennellyt irtisanomisaikana.

A on toiminut maanalaisen panostusurakoinnin vuorovastaavana eli niin sanottuna kymppinä. Hän ei ole ollut esimiesasemassa eikä hänelle ole kuulunut työnantajan edustajalle kuuluvaa työnantajavastuuta.

A:n toimenkuvaan ei ole kuulunut jäteräjähteiden lajittelua ja pakkaamista. Hänen toimenkuvaansa on kuulunut räjähdevaraston siisteydestä huolehtiminen. A on järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseksi räjähdevarastossa yhdistellyt räjähdejäteläjiä ja lisännyt kelmua kahteen lavaan, jotta ne pysyisivät paremmin kasassa. Hän on lisännyt lavoihin laput, joissa on lukenut "hävitettäväksi menevää". Lisäksi lapuissa on ollut hänen nimensä ja päivämäärä. Laput hän on lisännyt, ettei kukaan ottaisi epäkurantteja räjähteitä panostukseen. Siivotessaan räjähdevarastoa ja merkitessään räjähdejätteen olevan hävitettävää A on toiminut työturvallisuuslain 18 §:n edellyttämällä tavalla. Hänen lähin esimiehensä on ollut B.

Räjähdejätteen lajittelu ja pakkaaminen eivät ole kuuluneet kenenkään työntekijäasemassa olleen henkilön toimenkuvaan tai vastuulle eikä myöskään näin ollen A:n toimenkuvaan. Tällainen tehtävä ei ole kuulunut kenenkään työntekijän toimenkuvaan, koska kyseiseltä työpaikalta Kemistä ei yleensä lähetetty räjähdejätettä muualle hävitettäväksi.

AAR-palaverin muistiosta käy ilmi, että vasta tuolloin 11.9.2012 on annettu esimiehille tehtäväksi laatia kyseinen ohjeistus. Ohjeistus näistä asioista on annettu 10.12.2012 ja ohjeet on uusittu 27.5.2013. Ohjeistusta ei olisi tuolloin tarvinnut antaa, jos ne olisivat olleet jo aikaisemmin olemassa.

Räjähdeasetuksen 67 §:n tarkoittamana vastaavana varastonhoitajana on toiminut C ja vastaavan varastonhoitajan sijaisena B.

Oy Forcit Ab on yksipuolisesti 20.4.2011 työnjohto-oikeuttaan käyttäen jakanut panostusvastaavien vastuualueita. A:n vastuualueeksi on tullut huolehtia räjähdevaraston siisteydestä. Yhtiö on väittänyt A:n toimineen työturvallisuuslain 38 §:n vastaisesti, mutta yhtiö vastaa työturvallisuuslain ja sen perusteella annettujen säännösten sekä muun työsuojelulainsäädännön noudattamisesta. Säännös edellyttää työnantajalta erityistä varovaisuutta, jolloin työnantajan pitää erityistä huolellisuutta noudattaen huolehtia, että muun muassa työturvallisuuslain 8 §:n mukainen yleinen huolehtimisvelvoite ja työympäristön jatkuva tarkkailu, 10 §:n mukainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi ja 14 §:n mukainen työntekijälle annettava opastus ja ohjaus toteutuvat. Työnjohtaja B on laatinut asiasta paperin, jota A ei ole koskaan nähnyt. A:n kanssa ei ole koskaan käyty tarkemmin läpi, mitä kaikkea tämä työnantajan määräys tarkoittaa.

Vastaaja ja yhtiö ovat väittäneet, että A olisi toiminut vastoin Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettua valtioneuvoston asetusta. Tämä väite on täysin virheellinen, koska kyseinen asetus ei tule sovellettavaksi A:n osalta esillä olevassa tapauksessa. Asetus on annettu vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (VAK-laki) nojalla. Asetus ei tule sovellettavaksi, jos itse lakiakaan ei voitaisi noudattaa. VAK-lakia sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetukseen tiellä. Laissa tarkoitetaan kuljetuksella vaarallisen aineen ja vaarallista ainetta sisältävän kollin ja säiliön varsinaista kuljetusta, kuljetusvälineeseen kuormaamista, lastaamista, purkamista ja käsittelyä. Laki ei sen 2 §:n 3 momentin 2) kohdan mukaan koske tehdas- ja varastoalueella tapahtuvaa vaarallisten aineiden varastointia, siirtoa tai muuta käsittelyä silloin, kun toimenpide ei kiinteästi liity tiekuljetukseen. Tällaisissa tapauksissa sovellettavaksi tulee räjähdeasetus.

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (6.4.2011/369) sisältää muun ohella liitteen A. Liitteen 1 osan 2 luvun 1 kohdassa on määritelmät, joiden mukaan kuljetus tarkoittaa vaarallisten aineiden konkreettista siirtämistä paikasta toiseen, mukaan lukien kuljetusolosuhteista johtuvat matkan väliaikaiset keskeytykset sekä liikenteestä johtuva vaarallisten aineiden säilyttäminen ajoneuvoissa, säiliöissä ja konteissa ennen kuljetusta, kuljetusmatkan aikana tai sen jälkeen.

Merkitessään räjähdejätteen menevän hävitettäväksi on A toiminut myös räjähdeasetuksen 85 §:n edellyttämällä tavalla. Säännöksen mukaan pilaantunutta tai pilaantuneeksi epäiltyä räjähdettä ei saa käyttää eikä luovuttaa muuhun tarkoitukseen kuin hävitettäväksi. A:n räjähdejätteiden käsittely räjähdevarastossa on ollut kuljetukseen liittymätöntä räjähdeasetuksen mukaista räjähteiden käsittelyä. VAK-laissa tarkoitettu räjähteiden pakkaaminen, kuormaaminen kuljetusvälineeseen, lähettäminen ja kuljetus on tapahtunut elokuussa A:n ollessa vapaaviikolla. A ei ole lähetettä tähän lähetykseen tehnyt.

A on 19.12.2010 joutunut työsuojeluvaltuutettuna kolmen työntekijän osalta puuttumaan työturvallisuusmääräysten laiminlyöntiin ja koska niitä ei kehotuksista huolimatta ollut korjattu, oli A pysäyttänyt työt Forcitin osalta. Samalla pysähtyi kuitenkin myös Destian työt ja työmaa oli viikon kiinni.

A on työsuojeluvaltuutettuna vaatinut, että Forcitilla pitäisi olla Suomessa ainakin kolme tai jopa neljä työsuojeluvaltuutettua. Forcitin suhtautumisen vuoksi A on joutunut ottamaan yhteyttä sekä työsuojeluviranomaisiin että liittoon työsuojelusihteeriin, joka on ollut yhteydessä yhtiöön.

A:n käydessä keväällä 2012 Vihtavuoressa, mikä kuului hänen työsuojelualueeseensa, hän on huomannut lastauslaitureiden olevan erittäin vaaralliset räjähteiden kuormausta ajatellen. Hän on kehottanut korjaamaan tilanteen. A on tehnyt kyselyn räjähteiden luovuttamisesta asiakkaille ja vaatinut saada tarkat työohjeet räjähteiden luovutukseen. Asiaa on Forcitilla pyöritetty kaksi vuotta, minkä jälkeen työohjeet lopulta tulivat.

Vuonna 2012 A on alkanut seurata työntekijöiden lepo- ja ajoaikoja. Liiton työehtosihteeri joutui puuttumaan asiaan ja pitkien neuvotteluiden jälkeen yhtiö on korjannut virheelliset menettelytapansa lepo- ja ajoaikoihin liittyen.

A:n aktiivisuuden johdosta työsuojeluvaltuutettuna yhtiö on 5.9.2012 Vihtavuoresta räjähteiden seasta löytynyttä nallia tekosyynä käyttäen purkanut hänen työsopimuksensa.

Forcit ei kuitenkaan ole pystynyt kertomaan, mitä sen antamia turvallisuusohjeita tai muita määräyksiä A olisi rikkonut. Työnantaja tai työnantajan edustaja vastaa työturvallisuuslain ja sen perusteella annettujen säännösten sekä muun työsuojelulainsäädännön noudattamisesta. Oy Forcit Ab ei ole jatkuvasti tarkkaillut työturvallisuuslain 8 §:n edellyttämällä tavalla työtapojen turvallisuutta. Tämän vuoksi Forcitin, Outokumpu Oy:n ja urakoitsijayritysten henkilöstö on voinut vapaasti tuoda räjähdejätettä räjähdevarastoon roskalavalle ilman, että olisi tarkistettu tai varmistettu, ettei kukaan tuo nalleja räjähdejätteen joukkoon.

VAK-lain nojalla on annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (6.4.2011/369), jonka liitteessä A on säännökset vaarallisten aineiden luokituksesta ja yhteen pakkaamisesta. Tulilanka luokitellaan muiden Vihtavuoreen lähetettyjen räjähdejätteiden kanssa louhintaräjähteinä kuuluvaksi luokkaan 1.1D ja koska niillä on myös sama kuljetusluokka, ne voidaan pakata yhteen.

A on käsitellyt jäteräjähteitä räjähdevarastossa siivoamistarkoituksessa. Tämä käsittely ei ole liittynyt konkreettisesti tiekuljetukseen, koska räjähdejätettä ei ole ollut tarkoituskaan kuljettaa minnekään, vaan tarkoituksena on ollut kaivoksella hävittää se panostuksen yhteydessä.

Forcitilla on 3.5.2011 tapahtunut erittäin haitallinen turvallisuuspoikkeama, kun työntekijä on jättänyt räjähdeainelastissa olleen kuorma-auton Jyväskylässä huoltoon autokorjaamoon. Forcitilla on 15.12.2010 tapahtunut erittäin haitallinen turvallisuuspoikkeama, kun räjähdeainelastissa ollut ajoneuvo on pysäköity asutusalueelle. Korjaavana toimenpiteenä on asiasta keskusteltu kuljettajan kanssa ja annettu asiasta kirjallinen varoitus. Tuusulan toimipisteessä on panostajalle tapahtunut vuoden 2010 jälkeen sellainen vahinko, että työmaalta tuli palautuksena räjähtämättömiä räjähteitä, jotka panostaja on lähettänyt hävitettäväksi. Myöhemmin räjähteiden seasta on löytynyt nalleja. Kukaan ei kuitenkaan ole koskaan asiaan puuttunut tai panostajalle asiasta maininnut. A on vastoin nimenomaista työehtosopimuksen määräystä asetettu huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden, kun hänen työsuhteensa on purettu keskustelun tai kirjallisen varoituksen sijasta.

Oy Forcit Ab on laiminlyönyt varata A:lle mahdollisuuden tulla kuulluksi ennen työsuhteen päättämistä. Haastatteluun 6.9.2012 ei A ole saanut etukäteen sellaista kutsua, että siitä kävisi ilmi työnantajan aikomus päättää työsuhde. A:lla ei myöskään ole ollut mahdollisuutta hankkia itselleen avustajaa tähän tilaisuuteen. Haastattelussa on käyty tapahtumia läpi, mutta puhetta ei ole ollut työsuhteen päättämisestä. Edelleen palaverissa 11.9.2012 on käyty tapahtumia läpi, mutta ei työsuhteen päättämisperusteita. Tähänkään tilaisuuteen ei ole tullut sellaista kutsua, josta kävisi ilmi aikomus päättää A:n työsuhde. A on 19.9.2012 saanut kutsun saapua samana päivänä pääluottamusmies D:n kanssa Kemin asemalle sähköpostin takia. A on ilmoittanut, että pääluottamusmies ei voi tulla paikalle, koska on vuosilomalla. Syyksi oli ilmoitettu räjähdelähetys. Tämäkään kutsu ei täytä kuulemistilaisuudelle säädettyjä edellytyksiä.

A:lla on oikeus saada työnantajalta yleissopimuksen 4 luvun 3. kohdan nojalla korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi korvausmääräksi A katsoo 20 kuukauden palkkaa vastaavan summan eli 92.916,20 euroa. Korvausta korottava tekijänä on otettava huomioon, että työnantaja ei ole varannut A:lle mahdollisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä ja että työsopimuksen päättämisen syynä on ollut A:n aktiivinen toiminta työsuojeluvaltuutettuna.

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Kemianteollisuus KT ry:n välillä on neuvottelut käyty 4.1.2013 pääsemättä asiassa yksimielisyyteen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kemianteollisuus KT ry on vastauksessaan kiistänyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja vaatinut, että kanne hylätään. Lisäksi Kemianteollisuus KT ry on vaatinut, että TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.305 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tausta ja tapahtumainkulku

Jäteräjähdeaineita lajitellessaan ja pakatessaan A oli pakannut samaan, Kemistä Vihtavuoreen matkalla olleeseen räjähdejätelähetykseen tulilankoja, räjäyttimiä, putkipanoksia sekä nallin, joka oli tulilankanipun sisällä. Normaalisti jäte hävitetään polttamalla 100 kg erissä, mutta käytäntönä on, että tulilangat hävitetään Kemissä aina räjäyttämällä porareiässä. Jätelähetyksen seassa ei missään nimessä saa olla tulilankaa, koska hävitettävän tulilangan seassa voi olla nalleja. A oli tietoinen tästä käytännöstä.

Laiminlyönti havaittiin 5.9.2012, kun räjähdejätelähetystä purettiin Vihtavuoressa. Jos virhettä ei olisi havaittu, vaan lähetys (2.500 kg räjähdejätettä) olisi normaaliin tapaan poltettu sitä purkamatta, olisi varmuudella aiheutunut mittava räjähdys, joka olisi aiheuttanut sekä henkilö- että omaisuusvahinkoja. Samoin jos kuljetuksen aikana olisi sattunut liikenneonnettomuus, jossa olisi syttynyt tulipalo, olisi nalli aiheuttanut tuhoisan räjähdyksen.

Oikeudellinen arviointi

Työsuojeluvaltuutetun työsopimus voidaan purkaa erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä pidetään työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla voi olla oikeus purkaa työsopimus silloin, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla. Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijän on niin ikään noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteidensa edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Käsiteltäessä, säilytettäessä tai siirrettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä tai muita vastaavaa vaaraa aiheuttavia aineita on noudatettava erityistä varovaisuutta.

A on pakkaamalla tulilangan ja sen seassa olleen nallin muiden komponenttien kanssa samaan jätelähetykseen aiheuttanut työpaikalla vakavaa vaaraa sekä omalle että muiden turvallisuudelle ja syyllistynyt työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden laiminlyöntiin. A on toiminut panostusvastaavana ja työsuojeluvaltuutettuna, mistä syystä hänen on erityisesti tullut menetellä ja tietää kuinka menetellään työturvallisuutta vaarantamatta.

Pakatessaan tulilangat muiden komponenttien kanssa samaan lähetykseen A on työturvallisuuslainsäädännön lisäksi toiminut vastoin vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettua valtioneuvoston asetusta. Pakkaajan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu noudattaa pakkaamista ja yhteen pakkaamista koskevia säännöksiä. Räjähteitä ja nalleja ei missään olosuhteissa saa pakata samaan lähetykseen siihen liittyvän ilmeisen vaaran vuoksi. A:n on tullut kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella ymmärtää, että tulilangat lähetyksessä voivat sisältää nalleja.

A on kuulemistilaisuudessa 6.9.2012 myöntänyt osallisuutensa vaaraa aiheuttaneeseen menettelyyn sekä kertonut yhdistäneensä eri komponentteja samaan lähetykseen. Vielä A on myöntänyt huolimattomuutensa lähetyksen koostumuksen tarkastamisessa ja korjaamisessa. Kuulemisessa A on lisäksi vähätellyt menettelyään ja sen vakavuutta, mikä osoittaa välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta työturvallisuusvelvoitetta ja aiheuttamaansa vaaraa kohtaan.

Työnantajalla on ollut työturvallisuusvelvoitteen laiminlyöntiin liittyvä erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiselle. Työsuhde on voitu purkaa varoitusta antamatta. A on vakavalla tavalla vaarantanut sekä oman että muiden työntekijöiden turvallisuutta menettelemällä tahallisesti kielletyllä tavalla, jonka hän on tiennyt työturvallisuutta vaarantavaksi. A:n työsopimuksen purkaminen ei miltään osin johtunut hänen toiminnastaan työsuojeluvaltuutettuna.

Vastaus kannevaatimuksiin

Oy Forcit Ab on kiistänyt TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n vaatimukset kokonaisuudessaan perusteeltaan ja vaatinut kanteen hylkäämistä. Lisäksi Oy Forcit Ab on vaatinut, että TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 13.235,10 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli menetellyt Kemianteollisuus KT ry:n vastauksessa selostetulla tavalla. A on koonnut ja pakannut räjähdysainelavan kuljetuskuntoon hävitettäväksi lähettämistä varten. A:n kelmuttama ja allekirjoituksellaan kuittaama lava on ollut samassa yhteydessä muiden Vihtavuoreen lähetettävien putkipanostuslavojen kanssa. A:ta on kuultu asiasta kahteen otteeseen 6.9.2012 ja 11.9.2012 ennen työsopimuksen purkamista. Kuulemistilaisuuksissa A käyttäytyi välinpitämättömästi asiaa kohtaan ja vähätteli tapahtunutta. Lisäksi työsopimuksen purkamisen jälkeen A on lähestynyt työnantajan edustajaa uhkaavasti.

A on koulutukseltaan panostaja. A on toiminut panostusvastaavana sekä työsuojeluvaltuutettuna. A:n tehtäviin on kuulunut muun muassa töiden turvallisen suorittamisen valvonta ja epäkohtiin puuttuminen. A on vastannut mm. työturvallisuudesta ja annettujen ohjeiden määräysten ja työn tekemiseen liittyvien lakien ja asetusten noudattamisesta. Lisäksi A:n vastuulle on sovittu kuuluvaksi räjähdeainevarasto mukaan lukien räjähdeainevaraston siisteys ja räjähde-/nallitarvikkeet.

A on pakkaamalla tulilangan ja sen seassa olleen nallin muiden komponenttien kanssa samaan jätelähetykseen aiheuttanut työpaikalla vakavaa vaaraa sekä omalle että muiden turvallisuudelle ja syyllistynyt työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden laiminlyöntiin. A on koonnut ja pakannut räjähdysainelavan kuljetuskuntoon hävitettäväksi lähettämistä varten. A:n kelmuttama ja allekirjoituksellaan kuittaama lava on ollut samassa yhteydessä muiden Vihtavuoreen lähetettävien putkipanostuslavojen kanssa. A on toiminut panostusvastaavana ja työsuojeluvaltuutettuna, mistä syystä hänen on erityisesti tullut menetellä ja tietää kuinka menetellään työturvallisuutta vaarantamatta.

A on jättänyt noudattamatta työturvallisuuslakia ja kaikkia räjähdysaineiden käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita.

Pakatessaan tulilangat muiden komponenttien kanssa samaan lähetykseen A on työturvallisuuslainsäädännön lisäksi toiminut vastoin vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettua valtioneuvoston asetusta. Asetuksen mukaan (12 §) pakkaajan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu noudattaa pakkaamista ja yhteen pakkaamista koskevia säännöksiä. Räjähteitä ja nalleja ei missään olosuhteissa saa pakata samaan lähetykseen siihen liittyvän ilmeisen vaaran vuoksi. A:n on tullut kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella ymmärtää, että tulilangat lähetyksessä voivat sisältää nalleja. A on kuulemistilaisuudessa 6.9.2012 myöntänyt osallisuutensa vaaraa aiheuttaneeseen menettelyyn sekä kertonut yhdistäneensä eri komponentteja samaan lähetykseen. Kuulemistilaisuudessa A osoitti ylimielisyyttä, välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta turvallisuusasioihin ja asian vakavuuteen. A on myöntänyt huolimattomuutensa lähetyksen koostumuksen tarkastamisessa ja korjaamisessa. Työnantajalla on ollut erittäin painava syy työsopimuksen purkuun. A on menettelyllään aiheuttanut vakavaa vaaraa ja syyllistynyt työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden laiminlyöntiin ja vaaran aiheuttamiseen.

A on jättänyt noudattamatta työturvallisuuslakia ja kaikkia räjäytysaineiden käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita. A:n menettelyn moitittavuutta arvioitaessa tulee lisäksi huomioida, että yhtiössä on ollut nimenomainen sisäinen ohjeistus räjähdysaineiden hävittämistä koskien. A on kuitenkin toiminut asiassa annettujen ohjeiden, määräysten ja lakien vastaisesti. A on omatoimisesti lähtenyt pakkaamaan kuljetettavaksi hävittämistä varten jäteräjähde-erää, vaikka tarkoituksena on ollut kaivoksella hävittää jäteräjähde-erä panostuksen yhteydessä. A on myös laiminlyönyt yhteen pakkaamissäännöksiä pakkaamalla samaan lähetykseen sekä räjähteitä että nallin ja yhtiön käytäntöä hävittää räjähtävä tulilanka porareiässä. A on tiennyt, että tuotteet valmistellaan hävitystä varten vasta hävityshetkellä ja että hävitykseen valmiiksi teipatut räjähtävän tulilangan vyyhdet saattoivat sisältää muitakin tuotteita. A:n menettely on aiheuttanut huomattavan riskin ja olisi voinut aiheuttaa mittavat vahingot.

Mainitut lähtökohdat ja räjähdysaineisiin liittyvät vaaratekijät ja riskit huomioon ottaen A on ymmärtänyt tai hänen on tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus ja se, että asiassa edellytetään äärimmäistä huolellisuutta ja "nollatoleranssia".

Laissa säädetyn työturvallisuusvelvoitteen laiminlyöntiä ei voida tulkita järjestysmääräysten rikkomiseksi: työturvallisuudesta annetut määräykset ja ohjeet sekä vakiintuneet käytännöt eivät ole yleissopimuksessa tarkoitettuja järjestysmääräyksiä. Myös työsopimuksen purkamisen jälkeen tapahtunut A:n uhkaava käyttäytyminen tulee ottaa huomioon purkuperusteita arvioitaessa.

A on vakavalla tavalla vaarantanut sekä oman että muiden työntekijöiden turvallisuutta menettelemällä kielletyllä tavalla, jonka hän on tiennyt työturvallisuutta vaarantavaksi. Kokonaisarviointina A:n menettely on ollut törkeän huolimatonta, piittaamatonta ja välinpitämätöntä ja hän on osoittanut, ettei hänen asenteensa työturvallisuuteen liittyen ole kunnossa. Toimialaan liittyvät poikkeukselliset työturvallisuusriskit huomioon ottaen työnantajalla on oikeus edellyttää po. asioissa erityistä huolellisuutta ja nollatoleranssia. Työntekijän menettelyn johdosta työnantajalla on ollut täydellinen luottamuspula työntekijää kohtaan. Työsopimuksen purkaminen ei myöskään miltään osin ole johtunut A:n toiminnasta työsuojeluvaltuutettuna, kuten edellä on tullut ilmi. Myös työsopimuksen purkamisen jälkeen tapahtunut A:n uhkaava käyttäytyminen tulee ottaa huomioon purkuperusteita arvioitaessa.

Siinäkin tapauksessa, että työnantajan katsottaisiin vastoin perusteltua näkemystä syyllistyneen määräysten rikkomiseen, esitetty korvausvaatimus on liiallinen. Huomioon ottaen työntekijästä kiistattomasti johtuneet syyt työsuhteen päättämiselle, hänen välinpitämätön ja uhkaileva käyttäytymisensä asian tultua ilmi sekä työturvallisuuslaissakin (38 §) huomioidut toimialan erityispiirteet työturvallisuuteen liittyvissä asioissa, korvauksena työsopimuksen päättämisestä tulisi tuomita työehtosopimuksen mukainen minimikorvaus eli 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

A:ta ei ole kohdeltu eriarvoisesti muihin työntekijöihin nähden.

A:n toiminta työsuojeluvaltuutettuna ei ole millään tavalla vaikuttanut työsopimuksen purkamiseen.

Perustelut

Näyttö

A on kertonut työskennelleensä yhtiössä panostusvastaavana ja muissa yhtiön osoittamissa työtehtävissä. Varastossa A teki tavanomaisia järjestystä ja siisteyttä ylläpitäviä tehtäviä. Työntekijöillä ei ollut minkäänlaisia ohjeita aineiden tuomisesta varastoon tai niiden käsittelystä. Varastossa oli ollut ehkä kolme räjähdejäteainelavaa, joista kaksi A oli kelmuttanut ja laputtanut. A oli merkinnyt lavan ja laittanut sen päälle lapun "hävitettäväksi menevää." Lappuun hän oli merkinnyt oman nimensä. Lähetystä ei voinut lähettää eteenpäin ilman lähetettä siitä, minkälaista räjähdysainetta ja kuinka paljon se sisälsi. A ei ollut tehnyt lähetettä. Lava oli ollut varastossa useamman vuoden, ja se sisälsi muun muassa putkipanoksia ja räjähtävää tulilankaa. Työntekijöillä ei ollut ohjeita siitä, miten tulilangan kanssa meneteltiin. Normaalin panostuksen yhteydessä panostaja hävitti sen porareiässä. Hävittäminen ei ollut aina mahdollista, jolloin räjähdejätettä saattoi kertyä varastoon. A oli vapaa-ajalla, kun lava oli haettu. Lähetykseen oli voitu tuoda lisää räjähteitä sen jälkeen, kun hän oli kelmuttanut lavan.

A oli käynyt panostaja- ja porarikurssin vuonna 1998. Hän oli arvioinut ammatillisen osaamisensa erittäin hyväksi (kirjalliset todisteet) saamaansa koulutukseen perustuen. Peruskoulutuksessa käytiin läpi räjähteiden hävittämistä työmaalla. A oli täysin tietoinen siitä, ettei nalleja saanut pakata samaan lavaan kuin räjähteitä. Myös koulutuksissa on puhuttu yhteenpakkaamisesta ja niitä koskevista määräyksistä. A ei ollut läsnä Tampereen kokouksessa, jossa oli käyty läpi asiakaspalautuksia.

H:n ja G:n kanssa pidetyssä palaverissa 6.9.2012 oli tarkoitus puhua muista asioista ja siinä käsiteltiin ohimennen räjähdelähetystä. AAR-palaveri pidettiin 11.9., ja siinä oli tarkoitus käsitellä Vihtavuoreen joutunutta räjähdeainelähetystä. Palaverin tarkoituksena ei ollut etsiä syyllistä, vaan estää vastaavan tapahtuminen jatkossa. Palaverissa päätettiin, että yhtiössä tehdään toimintaohjeet räjähdelähetyksille. Siinä yhteydessä ei käyty keskustelua siitä, että työsuhdetta oltaisiin päättämässä.

A oli työsuojeluvaltuutettuna ottanut kantaa muun muassa Olkiluodon työturvallisuusasioihin. Olkiluodossa oli vaaralliset työskentelyolosuhteet, ja A oli kieltänyt työskentelyn niiltä osin. Vähän myöhemmin Olkiluodossa oli tapahtunut kuolemaan johtanut tapaturma, ja vasta sen jälkeen A oli saanut työnantajalta viestiä, että hän oli toiminut aiemmin oikein.

Forcit Oy:n riskienhallintajohtaja, aiemmin työsuojelupäällikkönä työskennellyt G on kertonut A:n olleen työsuojeluvaltuutettuna aktiivinen peräämään oikeuksiaan siitä, miten ja mistä hänen kuului saada tietoja. Hänellä olivat myös hyvin tiedossa lait ja asetukset, joita työsuojeluasioihin liittyi. G oli rohkaissut A:ta aktiiviseen toimintaan työsuojeluasioissa. AAR-raporttia laadittaessa A:ta kuultaessa palavereissa hänen lausumansa olivat olleet hyvin välinpitämättömiä kyseiseen lähetykseen liittyen. Lähetyksessä oli räjähdysaineita, räjähtävää tulilankaa ja räjäytysnalleja, eli aineita, joita ei saanut olla samassa lähetyksessä. Kun lähetys saapui Vihtavuoreen, se avattiin ja lähetyksen sisältö tutkittiin.

G oli 5.9.2012 kuullut ongelmasta lähetyksen kanssa. A:n oli sattumalta tarkoitus tulla Lapualle seuraavana päivänä, joten G oli keskustellut asiasta hänen ja H:n kanssa. A kielsi lähettäneensä lavat, mutta myönsi pakanneensa ja yhdistäneensä räjähdeainejätteet. Hän ei ollut tarkistanut niitä. Ellei lähetystä olisi tarkastettu huolellisesti Vihtavuoressa, räjähdehävittäjän ja muiden työntekijöiden turvallisuus olisi vaarantunut. Varastossa oli räjähdeainetta ja se oli 80 000 kilon varasto. Koko tehdasalueen turvallisuus oli vaarassa, ja sillä työskenteli 200 ihmistä. A oli tietoinen yhtiön käytännöstä, kuten muutkin työntekijät. Lähetyksen sisältämä tulilankanippu oli tarkoitettu porausreiässä hävitettäväksi. Jos hän lähetti lavan, hänen olisi pitänyt avata nippu, joka oli teipattu. Ammattilaisena A:n olisi pitänyt ymmärtää, että lava saattoi sisältää muutakin räjäytettäväksi tarkoitettua.

Tapahtumista ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin pidettiin palaveri 11.9.2012. A oli palaverissa todennut, että "mistä tiedätte, ettei minulla ole nytkin taskussa nalli". Johtoryhmän kokouksessa 17.9.2012 tehtiin päätös A:n työsuhteen purkamisesta. Työsuhteen purkamisen jälkeen pidettiin palaveri, jossa läsnä olivat G, H, J, K ja L. Tuolloin A uhkaili H:ta puhelimitse, minkä todistaja kuuli kaiuttimessa. A viittasi Lapuan historiaan ja siihen, että joku muu henkilö tapaisi H:n, vaikkei A itse.

G oli odottanut A:n olevan esimerkillinen asemansa vuoksi tällaisissa asioissa. A oli hyvin tietoinen termeistä, laeista ja asetuksista. Yhtiössä häntä pidettiin yleisesti erittäin ammattitaitoisena panostajana. A:n olisi pitänyt tietää yhteen pakkaamisen vaarat ilman ohjeistusta. Hän oli ammattilainen, jonka ammattitaitoon työnantajan oli käytännössä pakko luottaa. Myös erilaisissa koulutuksissa oli käyty läpi jätteiden oikeanlainen pakkaaminen. Laki kieltää kyseisten räjähdejätteiden pakkaamisen yhteen. Työsuojeluvaltuutettuna toimimisella ei ole mitään tekemistä työsuhteen purkamisen kanssa. Työntekijöitä ei kohdeltu eri tavoin keskenään. Edellisessä tapauksessa, jossa työntekijää oli varoitettu ensin, ei ollut kysymys minkäänlaisesta huolimattomuudesta tai salailusta. Panostajan tehtävä edellytti erityistä huolellisuutta työtehtävien hoidossa. A oli rikkonut työturvallisuus- ja yhteenpakkaamissäädöksiä. Tapahtuman jälkeen yhtiössä oli luotu hyvinkin yksityiskohtaiset ohjeet räjähdeainelähetyksistä.

Asiakaspalvelupäällikkö H on kertonut A:n pakanneen lähetyksen niin, että sen mukana oli nalli. A:n olisi ehdottomasti pitänyt tutkia, mitä hän laittoi ja pakkasi lähetykseen. Lähetyksessä oli ollut räjähteet ja nalli sisällä. Lähetykseen tehdyt merkinnät sen luonteesta eivät pitäneet paikkaansa. Tulipalon sattuessa oli varmaa, että lähetys räjähtäisi. Tilanne oli vakava ja se, että lähetys sisälsi nallin, teki siitä erittäin vaarallisen. Räjähdelähetyksen pakkaaminen oli perusasioita. A oli panostusvastaava ja hän veti ryhmää kaivoksessa. Hän oli tehtävään koulutettu, omasi panostajanlupakirjan ja ADR-tiedot. A:n ammattitaidon taso oli korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Vastaava varastonhoitaja voi luottaa siihen, että hän toimii asianmukaisesti. Panostajan piti pitää nallit ja räjähteet erillään ja kaikilla työntekijöillä oli vastuu työturvallisuudesta.

Lähetyksen keskeltä oli löydetty nalli 5.9.2012. AAR-palaverissa A oli ylimielinen ja vähätteli tapahtumia. A oli aiemmin sanonut H:lle, että "olette saaneet pienen yllätyksen".Hän kertoi yhdistelleensä räjähdeaineläjiä. A oli muun muassa sanonut, että pitäisikö hänen mennä käymään Vihtavuoreen, kun siellä noin vähästä säikähdetään, ja että hänellä saattoi parhaillaan olla nalli taskussa. A oli työsopimuksen purkamisen jälkeen soittanut, kun H oli ollut palaverissa. Puhelu kuulosti uhkaavalta ja A oli siinä viitannut Lapuan historiaan. H oli ollut puhelun jälkeen viikon sairauslomalla.

Yhtiön työntekijä, joka oli vienyt ajoneuvon huoltoon räjähdeaineet kyydissä, oli saanut kirjallisen varoituksen ja vakavan puhuttelun. Hänen työsuhteensa ei jatkunut enää, vaan se oli purettu. Toisen, pommista lentokoneessa puhuneen työntekijän menettely oli aivan eri luokkaa muihin työntekijöihin nähden, joita oli varoitettu ennen työsopimuksen purkamista. A oli hoitanut tehtävänsä työsuojeluvaltuutettuna hyvin H:n tietämyksen mukaan. Hän ei ollut tietoinen, että työsuojeluvaltuutettuna toimiminen olisi vaikuttanut työsopimuksen purkamiseen.

Varaston vastaava hoitaja C on kertonut tehneensä kyseiselle lähetykselle kuormakirjan. Hän ei ollut tiennyt sen sisältävän räjähtäviä tulilankoja. A oli pakannut lavan, kelmuttanut sen ja merkinnyt lähetyksen omalla nimikirjoituksellaan. C ei ollut kyseenalaistanut A:n ammattitaitoa. Lavan kelmut olivat olleet niin tiiviit, että lähetyksen sisältö oli näyttänyt alkuperäispakkauksilta. Kelmun alta ei voinut nähdä jokaista laatikkoa, vaikka tämän pitäisi olla mahdollista. Panostajan koulutuksessa käsitellään pakkaamista, ja koulutus antoi oikeuden toimia myös vastaavana varastonhoitajana. Yhtiössä oli lisäksi pidetty koulutuksia työturvallisuusasioista. Pakkaamisesta ei ollut erillisiä määräyksiä. A:n työnkuva oli aika vapaa, koska hän oli aktiivinen ja oma-aloitteinen työntekijä. Kaikilla työntekijöillä oli panostajan koulutus.

Asemanhoitaja B on kertonut, että A:n tehtäviin kuului varaston siisteydestä huolehtiminen ja tähän kuului mahdollisuus pakata räjähdeaineita. A:lla oli tähän riittävä ammattitaito ja kokemus. A oli pakannut lavan siinä tarkoituksessa, että se laitettiin eteenpäin. B oli mukana lähettämässä sitä. Lavan päällä oli laatikoita ja sen ympärillä oli muovikalvoa. B:llä ei ollut syytä epäillä, että lähetyksessä olisi ollut mitään muuta, kuin mitä sen päällä luki. Hän ei muistanut nähneensä mitään epäilyttävää kuten tulilankoja. Kaikki tiesivät, miten lähetys piti pakata, koska olivat käyneet kursseja siihen liittyen.

Palvelupäällikkö I on kertonut tienneensä koulutuksensa perusteella nallien käsittelystä ja hävittämisestä. A oli käynyt pidemmän koulutuksen kuin I, koska hänellä oli säiliölupa. Koulutuksessa käsiteltiin nimenomaan räjähdeaineiden pakkaamista ja yhteenpakkaamista, ja siinä oppi varmasti niihin liittyvät lait ja muut säädökset. A:n oli täytynyt ymmärtää, ettei kyseisiä räjähdeaineita voinut pakata samaan lavaan, koska yhteenpakkaamiseen liittyvät asiat olivat ensimmäisiä, mitä koulutukseen kuului. Räjähtävää tulilankaa oli yhdistetty useampaan laatikkoon muun räjähdysaineen kanssa. Tämä oli laissa kiellettyä. A oli kokenut panostaja, ja tiesi hyvin, että räjäyttimiä ei saa pakata yhteen. A oli tiennyt, että on riski, että muoviputkien sisällä on räjäyttimiä. Lähetyksen merkinnät oli tehty väärin. I:n mielestä lähetys olisi poliisiasia.

Panostaja-kuljettaja E on kertonut, että hän itse on Tuusulassa lähettänyt nallin Vihtavuoreen. Tosin todistaja ei ole maininnut siitä työnantajalle. Edelleen E on kertonut, että aiemmin eräälle työntekijälle oli annettu joistakin rikkeistä kirjallisia varoituksia ennen työsuhteen purkamista. Noin viisi vuotta sitten toinen työntekijä oli puhunut pommista lentokoneessa, ja hänen työsuhteensa oli purettu tämän johdosta.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 4.3. kohdan mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 - 3 §:n säännöksi.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

A on työskennellyt yhtiön palveluksessa panostusvastaavana vuodesta 2005 lähtien ja vuoden 2012 alusta hän on toiminut myös työsuojeluvaltuutettuna.

Asiassa on riidatonta, että panostajan tutkintoa suoritettaessa käydään läpi räjähdetoimintaan liittyvät lait ja asetukset sekä työturvallisuusasiat. Lisäksi A oli käynyt lukuisia räjähdysaineiden käsittelyä, kuljetusta sekä työsuojelua koskevia koulutuksia ja kursseja. A on koulutuksensa perusteella tiennyt räjähdeaineiden pakkaamiseen liittyvät säännökset ja käytännöt, ja hänellä oli panostajanlupakirja ja ADR-tiedot. Yhtiössä oli lisäksi pidetty erilaisia koulutuksia työturvallisuusasioissa. A on ollut hyvin perehtynyt alaan liittyviin lakeihin ja asetuksiin. G, H ja C ovat kertoneet, että A:ta on yleisesti pidetty yhtiössä erittäin ammattitaitoisena panostajana ja hänen ammattitaitonsa on ollut jopa parempi kuin muilla yhtiön työntekijöillä.

Työntekijän on työturvallisuuslain ja siihen liittyvien määräysten mukaisesti kokemuksensa, saadun opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaidon mukaisesti huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta työssään. Käsiteltäessä, säilytettäessä ja siirrettäessä räjähtäviä ja tulenarkoja, vaaraa aiheuttavia aineita työntekijän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta.

Nyt kyseessä olevassa lähetyksessä oli G:n ja H:n mukaan räjähdysaineita, räjähtävää tulilankaa, räjäyttimiä, putkipanoksia sekä nalli, joka oli tulilankanipun sisällä. Räjähdeainelähetyksen sisältö oli tullut ilmi 5.9.2012 sitä purettaessa. A on kuulemistilaisuudessa 6.9.2012 myöntänyt oma-aloitteisesti pakanneensa lähetyksen ja yhdistäneensä sen sisältämät räjähdeainejätteet. A on yhdistänyt, pakannut, kelmuttanut ja "laputtanut" lavan hävitettäväksi meneväksi ja merkinnyt lappuun oman nimensä. Vaikka A ei ole ollut työpaikallaan, kun lava on lähetetty, hän oli pakannut lavan eteenpäin lähettämisen tarkoituksessa. C:llä ja B:llä, jotka lavan ovat sittemmin lähettäneet, ei ole kertomansa mukaan ollut mitään syytä epäillä A:n ammattitaitoa panostajana tai lähetyksen sisältöä. Lavasta ei voinut päällepäin tehdä havaintoja epäasiallisesti tehdystä pakkaamisesta. Lavan kelmut olivat olleet niin tiiviit, että lähetys oli näyttänyt sisältävän alkuperäispakkauksia, eikä jokaista laatikkoa ollut voinut erottaa.

Räjähdeainevaraston siisteydestä huolehtiminen on käytännössä ollut panostajan koulutuksen saaneen A:n työnkuvaan kuuluva perustehtävä. A:n on tullut huolehtia siitä, että räjähdeaineita käsiteltiin asianmukaisesti ja noudattaen työturvallisuuslakia sekä räjähdeaineiden käsittelyä, pakkaamista ja kuljettamista koskevia säännöksiä. Lähetyksen sisältämä tulilankanippu oli tarkoitettu porausreiässä hävitettäväksi, mikä A:n on täytynyt tietää. Hänen olisi pitänyt ymmärtää avata ja tarkistaa tulilankanippu sekä lavan muu sisältö, kuten G, H ja I ovat yhtenevästi kertoneet. A on myös itse kertonut olevansa hyvin tietoinen siitä, ettei nalleja saanut pakata samaan lavaan kuin räjähteitä. H on lisäksi kertonut A:n puhuneen ennen lähetyksen saapumista "yllätyksestä".

A:n menettely huomioon ottaen hänen työnsä ja yhtiön toimiala, osoittaa vakavaa laiminlyöntiä työhön kuuluneiden tehtävien hoitamisessa. A on menettelyllään aiheuttanut vakavaa vaaraa sekä itselleen että laajalle joukolle muita työntekijöitä. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan on sinänsä mahdollista, että tapahtumien kulkuun on liittynyt myös muiden huolimattomuutta työturvallisuudessa. Kaikki työntekijät ovat saaneet panostajankoulutuksen, joten varsinaisia ohjeita räjähteiden pakkaamisesta ja lähettämisestä erikseen ei yhtiössä nyt kyseessä olevan tapahtuman aikaan ollut. Tapahtuneen jälkeen yhtiössä on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet räjähdeainelähetyksistä. Räjähdeaineiden käsittelystä ja kuljettamisesta on kuitenkin ollut olemassa viranomaismääräykset ja ohjeet. Muiden henkilöiden menettely sekä nimenomaisten ohjeiden puuttuminen ei lievennä A:n omaa vastuuta virheellisestä ja säännösten vastaisesta menettelystä. Koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella A:n on täytynyt ymmärtää, että yhteen pakkaamisella hän toimii määräysten ja lakien vastaisesti.

Työsuojeluvaltuutettuna toimiminen ja yhtiön varoituskäytäntö

Työehtosopimuksen 4.3 kohdan mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijän tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tasapuolisen kohtelun periaate edellyttää työnantajalta johdonmukaisia toimia suhteessa työntekijöihinsä, myös purkamisperusteiden täyttymistä arvioitaessa ja työpaikan varoituskäytännössä.

A on vedonnut siihen, että tosiasiallinen syy hänen työsopimuksensa purkamiseen olisi ollut hänen aktiivinen toimintansa työsuojeluvaltuutettuna. A oli työsuojeluvaltuutettuna ottanut kantaa muun muassa Olkiluodon vaarallisiksi arvioimiinsa työskentelyolosuhteisiin sekä ainakin muutamia kertoja yhtiön omassa toiminnassa esiin tulleisiin mahdollisiin työturvallisuusmääräysten laiminlyönteihin. Asiassa esitetystä näytöstä ei ole tullut esiin seikkoja, jotka tukisivat A:n väitettä. G, H, C, B ja I ovat päinvastoin yhtenevästi kertoneet, että A oli hyvin ammattitaitoinen ja oma-aloitteinen työntekijä. G on edelleen kertonut, että hän oli työsuojelupäällikkönä rohkaissut A:ta aktiiviseen toimintaan työsuojeluasioissa.

Yhtiössä on esitetyn selvityksen perusteella noudatettu osin vaihtelevaa varoituskäytäntöä.

G:n, H:n ja E:n mukaan räjähdeaineet kyydissä ajoneuvon huoltoon vienyt työntekijä oli saanut kirjallisen varoituksen ja häntä oli puhuteltu vakavasti. Myöhemmin hänen työsuhteensa oli purettu. A:n menettelyä on pidettävä vakavampana verrattuna mainitun työntekijän menettelyyn, jota on varoitettu ennen työsuhteen päättämistä. Toisaalta erään työntekijän työsuhde oli purettu hänen puhuttuaan lentokoneessa pommista. Laajempaa selvitystä yhtiön varoituskäytännöstä ei ole esitetty.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole esitetty todennäköisiä perusteita sille, että työnantaja olisi asettanut A:n eri asemaan syrjivillä perusteilla työsuojeluvaltuutettuna toimimisen johdosta tai yhtiössä noudatettuun varoituskäytäntöön nähden.

Johtopäätökset

A:n työ hänen käsitellessään ja siirtäessään räjähtäviä ja tulenarkoja aineita on edellyttänyt A:lta erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta työtehtäviensä hoidossa. Työtuomioistuin katsoo, että A:n menettelyä on pidettävä törkeän huolimattomana ja piittaamattomana huomioon ottaen hänen asemansa panostusvastaavana ja työsuojeluvaltuutettuna. A on menettelyllään erittäin vakavasti vaarantanut työntekijöiden työturvallisuuden sekä omassa toimipaikassaan että lähetyksen vastaanottaneella tehdasalueella, jonka varastossa oli huomattava määrä räjähdeainetta ja jossa työskenteli 200 ihmistä. Myös lähetyksen kuljetuksen aikana sattunut poikkeustilanne olisi voinut aiheuttaa tuhoisan räjähdyksen. Ellei räjähdehävittäjä olisi tarkastanut lähetystä huolellisesti ennen sen hävittämistä, se olisi saattanut johtaa suuronnettomuuteen. Lisäksi A on ennen työsopimuksen purkamista asian selvittämiseksi järjestetyissä palavereissa sekä kuulemistilaisuudessa suhtautunut asiaan ylimielisesti ja vähätellen, ja käyttäytynyt työsopimuksen purun jälkeen jopa uhkaavalla tavalla toista työntekijää kohtaan.

Arvioitaessa A:n menettelyä kokonaisuudessaan työtuomioistuin katsoo A:n rikkoneen velvoitteitaan niin vakavasti, että työnantaja on perustellusti menettänyt luottamuksensa A:han eikä yhtiöltä ole voinut kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisen pituista aikaa. Työnantajalla on A:n menettelyn johdosta ollut kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsuhteensa päättämiseen, ja kanne tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n ja Oy Forcit Ab:n oikeudenkäyntikulut, jotka ovat määrältään riidattomat.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut 4.305 eurolla ja Oy Forcit Ab:n oikeudenkäyntikulut 10.701,80 eurolla, mille määrille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Kari, Aarto, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.