TT:2013-125
- Asiasanat
- Lausuntoasia, Paikallinen sopimus, Palkkausjärjestelmä
- Tapausvuosi
- 2013
- Antopäivä
- Diaarinumero
- L 14/12
ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ei ollut edellytetty paikallisen työehtosopimuksen solmimista provisiopalkasta tai muutoin annettu siihen valtuutusta, eikä työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdassa ollut luottamusmiehelle annettu valtuutusta paikallisesti sopia erilaisesta palkkausjärjestelmästä yrityksissä. Yhtiöllä, joka on noudattanut ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan nojalla palkkavaaka-palkkausjärjestelmää, ei ollut mahdollisuutta työehtosopimukseen perustuvalla paikallisella sopimuksella sopia käräjäoikeudessa kantajina olevien toimihenkilöiden provisiopalkasta (myyntipalkkioista). (Ään.)
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 125
KUULTAVAT
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Ammattiliitto Pro ry
ASIA
Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijöiden palkkaetuja koskevassa asiassa (A ja 53 muuta toimihenkilöä/TeliaSonera Finland Oyj)
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 21.3.2013
Pääkäsittely 12.6.2013
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n, nykyisen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, ja Toimihenkilöunioni TU ry:n, nykyisen Ammattiliitto Pro ry:n, välisessä ICT-alan työehtosopimuksessa toimihenkilöille 2007-2010 on muun ohella seuraavat määräykset:
4 § Palkkaus
1. Palkkausjärjestelmänä käytetään ICT-alan palkkausjärjestelmää. Tietoalan työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olleilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää entistä palkkausjärjestelmää. Mikäli yrityksessä on käytössä tai paikallisesti on sovittu erilaisesta tai muuntyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä, on sen kuitenkin vastattava vähintään em. palkkausjärjestelmien tasoa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6. Mikäli toimihenkilön palkka muodostuu kokonaan tai osin provisiosta, on palkka ja palkan muodostuminen sekä muut työsuhteen ehdot, kuten sairauteen, vuosilomaan ja työaikaan liittyvät asiat sovittava mahdollisimman täsmällisesti etukäteen. Samoin on myyntitavoitteista ja työtehtävien hoitamiseen liittyvistä kuluista ja korvauksista keskusteltava ja sovittava etukäteen.
Sairausajan palkassa ja ylityön korotusosassa käytetään palkkaa, johon on lisätty provisiopalkan osuus keskimääräisenä edeltävän puolen vuoden ajalta, ellei paikallisesti toisin sovita.
Provisiopalkkaiselle toimihenkilölle määritetään vaativuusryhmä palkkausjärjestelmän mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
25 § Paikallinen sopiminen
1. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan ja luottamushenkilön kesken. Luottamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Toimihenkilön niin halutessa, hänellä on oikeus käyttää avustajana samassa yrityksessä työsuhteessa olevaa henkilöä.
2. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti.
3. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa ICT-alan palkkausjärjestelmässä toimihenkilöille 2007-2010 on muun ohella seuraava määräys:
Paikallisesti voidaan sopia myös muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä.
KÄSITTELY HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
A ja 53 muuta toimihenkilöä ovat vaatineet Helsingin käräjäoikeutta velvoittamaan TeliaSonera Finland Oyj:n suorittamaan kantajille työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisena vahingonkorvauksena haastehakemuksen liitteessä yksilöidyt määrät kantajien palkkasaatavia korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.10.2010 lukien ja oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
TeliaSonera Finland Oyj oli työsopimuksen veroisesti sopinut kantajien kanssa myyntibonusmalli B:n soveltamisesta osana heidän työsuhteitaan. Yhtiön kyseisessä myyntityössä toimihenkilön palkka muodostuu peruspalkasta, henkilöosasta ja näiden päälle maksettavasta myyntibonuksesta, joka määräytyy toimihenkilön oman työsuoritteen mukaisesti. Yhtiössä yritettiin sopia toimihenkilöiden kanssa uudesta bonusmallista. Niiden osalta, jotka eivät suostuneet sopimusmuutokseen, bonusten maksatus lopetettiin kokonaan 1.4.2010 lukien. Uuden myyntibonusmallin käyttöön otosta sovittiin kaikkien kantajien kanssa viimeistään 1.10.2010. Yhtiö ei ole noudattanut työsopimuksen mukaista palkanmaksuvelvollisuuttaan myyntibonuksen osalta ajalla 1.4.- 30.9.2010, vaan on jättänyt maksamatta vaaditut myyntibonukset.
ICT-alan työehtosopimuksen mukaan toimihenkilöille ei voida paikallisesti sopia myyntipalkkiojärjestelmästä. Sovitun B bonusmallin mukainen palkka maksetaan yksistään henkilön oman työsuoritteen pohjalta. Työsopimuksen mukaisten ehtojen yksipuolinen heikentäminen tai muuttaminen edellyttää sopimista tai irtisanomisperustetta. Mikäli työsuhteen ehtoa muutetaan yksipuolisesti irtisanomisperusteella, tulee tällöinkin noudattaa lain, työsopimuksen tai työehtosopimuksen mukaista irtisanomisaikaa. Myyntibonusmalli B:ssä ei sovittu irtisanomisoikeudesta. Kantajien kanssa ei ole sovittu työsuhteen ehtojen muuttamisesta eikä yhtiö ole edes väittänyt, että sillä olisi irtisanomisperuste työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.
Työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan perusteella lähtökohtana on, että palkkausjärjestelmänä käytetään ICT-alan palkkausjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti sen kanssa tietoalan työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olleilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää entistä palkkausjärjestelmää. TeliaSonera Finland Oyj on tällainen tietoalan työehtosopimuksen piirissä aiemmin ollut yritys, jossa on käytössä tämä vaihtoehtoinen niin sanottu palkkavaaka-palkkausjärjestelmä. Vasta siinä tilanteessa, että jossakin ICT-alan yrityksessä ei olisi käytössä kumpaakaan edellä mainituista palkkausjärjestelmistä, vaan siellä olisi käytössä tai sovittu erilaisesta tai muuntyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä, sen olisi vastattava ICT-alan palkkausjärjestelmän tai vaihtoehtoisen palkkavaaka-palkkausjärjestelmän tasoa.
Työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan kolmannen virkkeen kuvaamasta tilanteesta ei ole nyt kysymys, koska yhtiössä ei ole ollut käytössä eikä sovittu mistään erilaisesta tai muuntyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä, vaan siellä on noudatettu nimenomaan toisen virkkeen mukaista palkkavaaka-palkkausjärjestelmää. Sen mukaan toimihenkilön palkka muodostuu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän perusteella tehtäväosasta eli peruspalkasta, mahdollisesta henkilöosasta ja erillisistä lisistä, joita ovat sijaisuus- ja oto-lisät. Tämä palkkausjärjestelmä ei mahdollista minkäänlaista paikallisesti toisin sopimista, koska sellaisesta ei järjestelmässä mainita.
Edellä sanotusta seuraa, että yhtiöllä ei ole työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan perusteella ollut mahdollisuutta paikallisesti sopia kantajien myyntiprovisioista, jotka kaiken lisäksi perustuvat työehtosopimuksen provisiopalkkaa koskevaan 4 §:n 6 kohtaan. Sen perusteella on ollut paikallisesti sovittavissa vain se, miten lasketaan provision osuus sairausajan palkkaa ja ylityön korotusosia määritettäessä. Näin ollen ainoa mahdollisuus sopia asiasta kantajia sitovasti on ollut tehdä heidän kanssaan työsopimus ja sopia siinä provisiosta, kuten on tapahtunut. Vastaaja vetoaa perusteettomasti ICT-alan palkkausjärjestelmässä olevaan mainintaan, jonka mukaan paikallisesti voidaan sopia myös muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä, koska kyseinen palkkausjärjestelmä ei ole ollut käytössä yhtiössä.
Palkkasaatavat perustuvat työsopimukseen. Yhtiö irtisanoi luottamushenkilön ja työnantajan välisen paikallisen sopimuksen. Jos kunkin työntekijän kanssa solmitut työsuhteen ehdot olisivat työehtosopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia, yhtiö ei olisi irtisanonut sopimuksia työehtosopimuksen mukaisesti. Yhtiö irtisanoi vain niin sanotun kollektiivisen paikallisen sopimuksen eikä kunkin yksittäisen työntekijän kanssa solmittua työsopimusta.
VASTAUS
Vaatimukset
TeliaSonera Finland Oyj on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä kantajien velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
Yhtiössä kantajien työsuhteisiin noudatetaan ICT-alan työehtosopimusta toimihenkilöille. Yhtiön myyntihenkilöstön palkka muodostuu työehtosopimuksen mukaisesti tehtävän vaativuusryhmän mukaisesta peruspalkasta, mahdollisesta henkilöosasta sekä paikalliseen sopimukseen perustuvasta myyntipalkkiosta.
Yhtiössä on jo 1990-luvun alusta sovittu henkilöstönedustajien kanssa paikallisella sopimuksella erilaisista myyntipalkkiomalleista. Yhtiössä käytössä olleiden useiden eri myyntipalkkiomallien yhtenäistämien aloitettiin vuonna 2002. Paikallisessa sopimuksessa 6.5.2002 on sovittu myyntipalkkiomalleista A ja B. Kanteessa mainitut toimihenkilöt ovat olleet paikallisen sopimuksen mukaisen myyntipalkkiomalli B:n piirissä.
Koska vuonna 2007 oli tarpeen muuttaa aikaisempaa myyntipalkkiomallia, yhtiö ja konsernin pääluottamusmies sopivat paikallisesti 3.12.2007 uusista myyntipalkkiomalleista 1 ja 2, jotka tulivat voimaan 1.1.2008. Tämän sopimuksen pohjalta yhtiön Mobility liiketoiminta-alueen asiakaspalvelutehtäviä varten räätälöitiin ja sovittiin liiketoiminta-alueen pääluottamusmiehen kanssa oma versio mallista 2, joka tuli voimaan 1.7.2008. Näin ollen vuoden 2009 alussa vastaajayhtiön myyntitehtävissä oli voimassa työehtosopimuksen mukaisesti henkilöstön edustajien kanssa neuvotellut ja sovitut paikalliset sopimukset seuraavasti. Mobility liiketoiminta-alueen asiakaspalvelutehtävissä sovellettava malli 2, josta oli sovittu Mobilityn pääluottamusmiehen kanssa 6.4.2008. Broadband liiketoiminta-alueen asiakaspalvelutehtävissä (kantajat) oli voimassa edelleen B mallin mukainen sopimus, josta oli sovittu Tietoliikenneliitto TLL ry:n pääluottamusmiehen kanssa 24.6.2003.
Yhtiö ja Broadband liiketoiminta-alueen henkilöstöä edustavat luottamusmiehet aloittivat vuoden 2009 lopussa neuvottelut malliin 2 siirtymisestä myös Broadband liiketoiminta-alueen asiakaspalvelutehtävissä (CEX-yksikkö). Sopimus, jota henkilöstön edustajille tarjottiin, vastasi Mobilityssä käytössä ollutta mallia 2. Paikallista sopimusta koskevat neuvottelut luottamusmiesten kanssa eivät edenneet ja työnantaja irtisanoi 24.6.2003 päivätyn paikallisen sopimuksen koskien mallia B joulukuussa 2009 noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Näin ollen paikallisen sopimuksen voimassaolo päättyi 31.3.2010. Myyntipalkkiomallia 2 koskevia neuvotteluja käytiin henkilöstön edustajien vielä keväällä 2010, mutta neuvotteluissa ei päästy sopimukseen.
Koska yhtiössä sovellettavan työehtosopimuksen mukaan paikallisen sopimuksen solmiminen on mahdollista myös yksittäisten työntekijöiden kanssa, osa CEX-yksikössä työskentelevistä työntekijöistä solmi paikallisen sopimuksen suoraan työnantajan kanssa siinä vaiheessa, kun paikallista sopimusta ei saatu solmittua luottamusmiesten kanssa. Yhtiössä kaikissa myyntipalkkiomalleissa myyntibonus kertyy neljännesvuosittain kolmen kuukauden aikana, jonka jälkeen bonus maksetaan seuraavan vuosineljänneksen kuluessa työntekijän kuukausipalkan maksamisen yhteydessä.
Mallin B voimassaolon päätyttyä 31.3.2010 kantajilla ei ole syntynyt oikeutta myyntibonukseen, koska he tai heidän edustajansa eivät ole allekirjoittaneet paikallista sopimusta mallin 2 soveltamisesta. Mallin 2 mukainen suoritepalkkajärjestelmä oli voimassa vastaajayhtiön Broadband liiketoiminta-alueen CEX-yksikössä vuoden 2010 toisella ja kolmannella kvartaalilla niiden henkilöiden osalta, jotka sopivat asiasta paikallisella sopimuksella. Työnantajan ja konsernin pääluottamusmiehen kesken sovittiin 30.6.2010 paikallisella sopimuksella mallista 3, joka otettiin käyttöön 1.10.2010 alkaen myös CEX-yksikössä. Siten myös kantajat tulivat tällöin mallin 3 piiriin. Ensimmäiset mallin 3 mukaiset bonukset maksettiin joulukuussa 2010.
Yhtiössä toimihenkilöiden työsuhteisiin sovellettavassa ICT-alan työehtosopimuksessa sen 25 §:ssä on mahdollistettu paikallisten sopimusten tekeminen henkilöstön kanssa. Yhtiössä käytössä olevat myyntipalkkiomallit perustuvat paikallisiin sopimuksiin henkilöstön edustajien tai toimihenkilöiden kanssa. ICT-alan työehtosopimuksen mukaan paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta ja se saa kaikki työehtosopimuksen oikeusvaikutukset.
Kanteen mukaan yhtiö on yksipuolisesti muuttanut heidän työsopimuksensa mukaisia ehtoja ilman, että sillä on ollut työsopimuksen irtisanomisperustetta. Työsuhteen ehdot voivat olla voimassa eritasoisina ehtoina kuten työsopimusehtoina tai työehtosopimusehtoina. Pääsääntö on, että työehtosopimusehtoja muutetaan uudella työehtosopimuksella ja työsopimusehtoja uudella työsopimuksella. Työsopimuksella sovittua ehtoa ei voi muuttaa muuten kuin sopimalla asiasta uudella työsopimuksella tai yksipuolisesti irtisanomisperusteella. Kun kyse on työsuhteen ehdosta, joka on työehtosopimustasoinen ehto, muuttuu tämä työehtosopimuksentasoinen ehto automaattisesti siten kuin työehtosopimuksessa määrätään. Työsuhteen ehtojen muuttumisesta ei ole tarvinnut kantajien kanssa sopia eikä siihen ole tarvinnut myöskään kantajien suostumusta, koska kyse on ollut työehtosopimustasoisista ehdoista ja paikallisen sopimuksen irtisanomiseen perustuvista oikeusvaikutuksista.
Kantajien työsopimuksissa on liitteenä maininta heihin sovellettavasta myyntipalkkiomallista ja siihen liittyvästä paikallisen sopimuksen pääkohdista. Kantajien työsopimuksissa on viitattu noudatettavaan paikalliseen sopimukseen, jonka mukaan heidän suoritepalkkionsa ovat määräytyneet. Kyse on informatiivisesta viittauksesta työsopimuksen ulkopuoliseen normilähteeseen, paikallisen sopimuksen sisältöön, joka on osa työehtosopimusta.
Kantajien kanssa tehdyssä työsopimuksessa ei ole sovittu mitään myyntipalkkiosta paikallisen sopimuksen määräyksistä poiketen tai niiden lisäksi. Kantajilla ei siis ole ollut työsopimustasoista ehtoa myyntipalkkiosta. Työehtosopimuksen tasoiset työsuhteen ehtoja koskevat määräykset eivät muutu työsopimuksen ehdoiksi.
Työsopimuksen liite (ei kaikkien kantajien työsopimuksissa) tehtiin myös siitä syystä, että myyntipalkkiomallin piiriin pääsemisen edellytyksenä oli, että työntekijän palkan henkilökohtainen osa oli vain tietyn suuruinen. Mallissa asetettiin maksimi henkilökohtaiselle osalle ja tästä osasta piti sopia joidenkin työntekijöiden kanssa erikseen. Työntekijän tuli suostua siis maksimissaan tietyn suuruiseen henkilökohtaiseen palkan osaan (sen alentamiseen), jos hän halusi päästä myyntipalkkion piiriin. Mainittu ja kanteessa viitattu työsopimuksen liite ei siis ollut vastauksessa tarkoitettu paikallinen sopimus. Paikallinen sopimus on tehty luottamusmiestasoisesti eri sopimuksella.
Paikallinen sopiminen perustuu ICT-alan työehtosopimuksen 4 § 1 kohtaan. Määräyksen perusteella voidaan ensinnäkin paikallisesti sopia työehtosopimuksesta poikkeavasta palkkausjärjestelmästä. Lisäksi on mahdollista myös sopia paikallisesti muusta vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä. Edelleen myös ICT-alan palkkausjärjestelmässä toimihenkilöille todetaan kohdassa palkkausjärjestelmä toimihenkilöille, että paikallisesti voidaan sopia myös muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä. Näin ollen on perusteetonta väittää, ettei työehtosopimus mahdollista paikallista sopimista palkkausjärjestelmän osalta. Työehtosopimuksen ainoa rajoitus on se, että paikallisesti ei voida sopia työehtosopimuksen tasoa alittavasta palkkausjärjestelmästä, mutta siitä ei ole tässä asiassa kysymys.
Palkkausjärjestelmä pitää sisällään kaikki ne elementit, joista palkka muodostuu eli vaativuuteen perustuvasta tehtäväosasta, mahdollisesta henkilökohtaisesta osasta ja paikallisesti sovitusta myyntipalkkiosta. Tämä on siis ollut kyseisten henkilöiden työehtosopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti mahdollista.
ICT-alan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan paikallisen sopimisen mahdollisuus koskee molempia työehtosopimuksessa olevia palkkajärjestelmiä. Riidan kohteena olevien työntekijöiden palkkausjärjestelmästä on tullut sopia paikallisella sopimuksella, koska siinä on poikettu työehtosopimuksen henkilökohtaista osaa koskevista määräyksistä. Kysymys on ollut siis erilaisesta palkkausjärjestelmästä, kuin mitä se työehtosopimuksessa on.
ICT- alan työehtosopimuksen mukaan toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin sovita. Yhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa paikallinen sopimus koskien myyntipalkkiomalli B:tä työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Paikallisen sopimuksen irtisanomiseen ei tarvitse työehtosopimuksen mukaan olla irtisanomisperustetta.
Kantajille maksetut myyntipalkkiot ovat perustuneet paikalliseen sopimukseen, joka on työehtosopimuksen osa. Yhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti paikallinen sopimus koskien myyntibonusmallia B noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa ja ilman irtisanomisperustetta tekemällään tavalla. Kantajien kanssa tehdyssä työsopimuksessa ei ole sovittu mitään myyntipalkkiosta paikallisen, sopimuksen määräyksistä poiketen tai niiden lisäksi. Kantajilla ei siis ole ollut työsopimustasoista ehtoa suoritepalkasta. Työehtosopimuksen tasoiset työsuhteen ehtoja koskevat määräykset eivät muutu työsopimuksen ehdoiksi. Työsuhteen ehtojen muuttumisesta ei ole tarvinnut kantajien kanssa sopia eikä siihen ole tarvinnut myöskään kantajien suostumusta, koska kyse on ollut työehtosopimustasoisista ehdoista ja paikallisen sopimuksen irtisanomiseen perustuvista oikeusvaikutuksista.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko TeliaSonera Finland Oyj:llä, joka on noudattanut ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 2007-2010 mukaista tietoalan palkkausjärjestelmää, ollut mahdollisuus työehtosopimuksen tarkoittamalla paikallisella sopimuksella sopia kysymyksessä olevien kantajien provisiopalkasta (myyntipalkkioista) ja ovatko, jos paikallinen sopiminen on mahdollista, TeliaSonera Finland Oyj:n kirjallisina todisteina esittämät V 52, V 53 ja V 55 työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia, joilla on työehtosopimustasoisesti sovittu toimihenkilöiden provisiosta.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ja Ammattiliitto Pro ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUNTO
1. Onko TeliaSonera Finland Oyj:llä, joka on noudattanut ICT-alan työehtosopimusta toimihenkilöille 2007-2010 mukaista palkkausjärjestelmää, ollut mahdollisuus sopia kysymyksessä olevien kantajien provisiopalkasta (myyntipalkkiosta)?
ICT-alan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdassa on sovittu palkkausjärjestelmän minimitasoksi joko ICT-alan palkkausjärjestelmä tai palkkavaaka-palkkausjärjestelmä. Nämä palkkausjärjestelmät asettavat työehtosopimuksille tyypilliseen tapaan minimitason, jota ei saa paikallisilla sopimuksillakaan alittaa. Työehtosopimuksessa on kuitenkin nimenomaisesti sovittu, että yrityksissä voidaan noudattaa muitakin erilaisia palkkausjärjestelmiä tai muuntyyppiseen vaativuusluokitteluun perustuvia palkkausjärjestelmiä, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:
- muu palkkausjärjestelmä on yrityksessä käytössä tai sen käytöstä on paikallisesti sovittu ja
- järjestelmä vastaa tasoltaan vähintään ICT-alan / palkkavaaka -palkkausjärjestelmää.
ICT-alalla on yrityksissä käytössä erilaisia palkkausjärjestelmiä, eikä Ammattiliitto Pro ry ole koskaan riitauttanut näiden palkkausjärjestelmiä työehtosopimuksen vastaisina, koska ne vastaavat työehtosopimuksen mukaisesti tasoltaan työehtosopimuksen mukaisia palkkausjärjestelmiä. Myös TeliaSonera Finland Oyj:ssä on ollut 90-luvulta lähtien käytössä erilaisia palkkausjärjestelmiä.
TeliaSonera Finland Oyj:llä on ollut mahdollisuus työehtosopimuksen tarkoittamalla paikallisella sopimuksella sopia kysymyksessä olevien kantajien palkkausjärjestelmästä, jossa on määriteltynä mm. myyntipalkkion määräytymisperusteet.
2. Ovatko, jos paikallinen sopiminen on mahdollista, TeliaSonera Finland Oyj:n kirjallisina todisteina esittämät V 52, V 53 ja V 55 työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia, joilla on työehtosopimustasoisesti sovittu toimihenkilöiden provisiosta?
ICT-alan työehtosopimuksen 25 §:n mukaan työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan tai luottamushenkilön kesken. Luottamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva paikallinen sopimus on 25 §:n 2 kohdan mukaan tehtävä aina kirjallisena.
TeliaSonera Finland Oyj ja TeliaSonera Finland -konsernin toimihenkilöiden pääluottamusmies H ovat 6.5.2002 sopineet "Sonera-konsernin myynnin palkkajärjestelmä" nimisellä asiakirjalla konsernin myynnin palkkajärjestelmästä (V 52). Kyseinen järjestelmä otettiin em. sopimuksen mukaisesti käyttöön, eikä tämän paikallisen palkkausjärjestelmän sitovuudesta ole ollut erimielisyyttä Ammattiliitto Pro ry:n kanssa.
Edelleen TeliaSonera Finland Oyj ja toimihenkilöiden pääluottamusmies TeliaSonera Finland Oyj:n CC:ssä Kaisu Rauno ovat 24.6.2003 sopineet "Myynnin kannustemalli CuS/ Consumer Services -osastolla"nimisellä asiakirjalla TeliaSonera Finland Oyj:n asiakaspalvelun myynnin kannustemallista (V 53). Kyseinen järjestelmä otettiin em. sopimuksen mukaisesti käyttöön, eikä tämän paikallisen palkkausjärjestelmän sitovuudesta palkkausjärjestelmänä ole ollut erimielisyyttä Ammattiliitto Pro ry:n kanssa.
Kolmanneksi TeliaSonera Finland Oyj ja TeliaSonera Finland -konsernin toimihenkilöiden pääluottamusmies H ovat 23.11.2007 sopineet" TeliaSonera Finland-konsernin myynnin palkkajärjestelmä" nimisellä asiakirjalla (V 55) yritysmyynnin tehtävissä toimiviin henkilöihin kaikissa TeliaSonera Finland -konsernin Suomessa toimivissa yrityksissä. Kyseinen järjestelmä otettiin em. sopimuksen mukaisesti käyttöön, eikä tämän paikallisen palkkausjärjestelmän sitovuudesta ole ollut erimielisyyttä Ammattiliitto Pro ry:n kanssa.
Edellä mainituilla asiakirjoilla on sovittu paikallisesti työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla myynnin palkkausjärjestelmistä yhdessä kyseisiä toimihenkilöitä edustavien pääluottamusmiesten kanssa.
Toimihenkilöt, joita kyseiset pääluottamusmiehet ovat edustaneet ja joiden työtä kyseiset sopimukset koskevat, ovat sidottuja heidän luottamusmiestensä tekemiin palkkajärjestelmäratkaisuihin, koska niillä on sovittu työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla vähintään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmiä vastaavasta tasosta. Pääluottamusmiehellä on ollut oikeus sopia toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä työehtosopimuksen mukaista palkkausjärjestelmää paremmaksi ja näin kyseisistä sopimuksista ei ole tullut toimihenkilöiden työsopimuksen ehtoja, vaan työehtosopimuksen osia.
AMMATTILIITTO PRO:N RY:N LAUSUNTO
Paikallisen sopimisen mahdollisuus ICT-alan työehtosopimuksen mukaan
Paikallinen sopiminen perustuu työehtosopimuksen 25 §:n sopimusmääräykseen. Sopimusmääräys ei luo yleistä valtuutusta sopia paikallisesti toisin mistä tahansa työehtosopimuksen sopimusmääräyksestä, vaan paikallisesti voidaan 25 §:n mukaisesti sopia vain niistä asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta (esim. 4 § 6 kohdan 2 mom.) tai joissa on viitattu em. paikallisen sopimisen pykälään.
TeliaSonera Finland Oyj:ssä käytössä oleva palkkausjärjestelmä
TeliaSonera Finland Oyj on katsonut käräjäoikeudessa, että sen oikeus sopia paikallisesti työehtosopimusvaikutuksin toimihenkilöiden provisioista perustuu työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohtaan. Tuon sopimusmääräyksen lähtökohtana on, että ”palkkausjärjestelmänä käytetään ICT-alan palkkausjärjestelmää”, joka on työehtosopimuksen sivuilla 25 – 34. Kuitenkin vaihtoehtoisesti sen kanssa ”tietoalan työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olleilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää entistä palkkausjärjestelmää”, jonka sisältö puolestaan on kuvattu työehtosopimuksen sivuilla 35 – 38.
TeliaSonera Finland Oyj on tällainen tietoalan työehtosopimuksen piirissä aiemmin (ennen riidanalaisen sopimuskauden alkua 14.11.2007) ollut yritys, jossa on käytössä tämä vaihtoehtoinen niin sanottu palkkavaaka-palkkausjärjestelmä. Vasta siinä tilanteessa, että jossakin ICT-alan yrityksessä ei olisi käytössä kumpaakaan edellä mainituista työehtosopimuksen mukaisista palkkausjärjestelmistä vaan siellä olisi käytössä tai sovittu ”erilaisesta tai muuntyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä”, sen olisi vastattava ict-alan palkkausjärjestelmän tai vaihtoehtoisen palkkavaaka-palkkausjärjestelmän tasoa.
Tästä 4 § 1 kohdan 3 virkkeen kuvaamasta tilanteesta ei ole kysymys tässä tapauksessa, koska TeliaSonera Finland Oyj:ssä ei ole ollut käytössä eikä sovittu mistään erilaisesta tai muuntyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä vaan siellä noudatetaan nimenomaan 2 virkkeen mukaista palkkavaaka-palkkausjärjestelmää. Sen mukaan toimihenkilön palkka muodostuu (2 § 1 kohta, s. 36) tehtäväosasta eli peruspalkasta, mahdollisesta henkilöosasta ja erillisistä lisistä, joita puolestaan ovat sijaisuus- ja oto-lisät (4 §, s. 38).
Tämä TeliaSonera Finland Oyj:ssä käytössä oleva palkkausjärjestelmä ei mahdollista minkäänlaista paikallisesti toisin sopimista, koska sellaisesta ei järjestelmässä mainita. Toisin on asianlaita ICT-alan palkkausjärjestelmän osalta, koska siinä on nimenomaisesti annettu paikallisesti mahdollisuus sopia muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä (s. 26). Tuo sopimusmääräys ei kuitenkaan koske palkkavaakajärjestelmää, joten siihen vetoaminen tässä riidassa on perusteetonta.
1. Onko TeliaSonera Finland Oyj:llä, joka on noudattanut ICT-alan työehtosopimusta toimihenkilöille 2007-2010 mukaista palkkausjärjestelmää, ollut mahdollisuus työehtosopimuksen tarkoittamalla paikallisella sopimuksella sopia kysymyksessä olevien kantajien provisiopalkasta (myyntipalkkioista)?
TeliaSonera Finland Oyj:llä ei ole työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan perusteella ollut mahdollisuutta paikallisesti työehtosopimustasoisesti sopia kantajien myyntiprovisioista. Lisäksi on huomattava, että provisiopalkka ei ole mikään työehtosopimuksen tarkoittama palkkausjärjestelmä, vaan sen lisäksi toimihenkilölle hänen myyntisuorituksensa perusteella maksettava provisio, josta on oma sopimusmääräyksensä työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdassa. Sen 1 momentissa kerrotaan niistä asioista, joista on sovittava ja keskusteltava etukäteen, jos toimihenkilön palkka muodostuu kokonaan tai osaksi provisiosta. Huomattavaa on, että tässä momentissa ei puhuta sanallakaan siitä mahdollisuudesta, että asiat olisi sovittavissa paikallisesti työehtosopimusvaikutuksin. Näin ollen ainoa mahdollisuus sopia asiasta kantajia sitovasti on ollut tehdä heidän kanssaan työsopimus ja sopia siinä provisiosta, kuten on tapahtunut.
Sopimusmääräyksen 2 momentissa sen sijaan mahdollistetaan paikallisesti toisin sopiminen. Sen perusteella on (vuosina 2007 – 2010) ollut paikallisesti toisin sovittavissa vain se, miten lasketaan provision osuus sairausajan palkkaa ja ylityön korotusosia määritettäessä. Tästä asiasta ei tässä riidassa kuitenkaan ole kysymys.
Provisiopalkan suhde palkkausjärjestelmään puolestaan ilmenee sopimusmääräyksen 3 momentista, jossa todetaan, että myös provisiopalkkaisille toimihenkilöille määritetään vaativuusryhmä palkkausjärjestelmän (siis joko ICT-alan palkkausjärjestelmän tai palkkavaakapalkkausjärjestelmän tai, jos kumpikaan niistä ei ole käytössä, niin vastaavan tasoisen palkkausjärjestelmän) mukaisesti.
Näin on myös kantajien osalta menetelty. Asia ilmenee TeliaSonera Finland Oyj:n käräjäoikeudelle jättämistä kirjallisista todisteista V 1-V 51, jotka ovat kantajien työsopimuksia tai niiden liitteitä. Niissä suurimmassa osassa on palkkaryhmäksi merkitty D00 tai E00. Nämä palkkaryhmät ovat nimenomaan palkkavaakajärjestelmän mukaisia palkkaryhmiä (työehtosopimuksen s. 37).
2. Ovatko, jos paikallinen sopiminen on mahdollista, TeliaSonera Finland Oyj:n kirjallisina todisteina esittämät V 52 , V 53 ja V 55 työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia, joilla on työehtosopimustasoisesti sovittu toimihenkilön provisiosta?
Kaksi ensimmäistä asiakirjaa on laadittu huomattavasti ennen (2002 ja 2003) kuin TeliaSonera Finland Oyj on tullut ict-alan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin (2007). Koska TeliaSonera Finland Oyj vetoaa niihin tässä riidassa, jossa on pelkästään kyse ict-alan työehtosopimuksen soveltamisesta, on olennaista arvioida, ovatko myös mainitut asiakirjat nimenomaan ICT-alan työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia.
Huomio kiinnittyy jokaisessa asiakirjassa siihen, että missään kohtaa näistä asiakirjoista ei mainita niiden olevan työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia, vaan ne ovat joko työryhmämuistioita (V 52 ja V 55) tai myynnin kannustemalli (V 53). Jos kyseessä olisi työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopimus, olisi luonnollisista ja erittäin todennäköistä, että se myös mainittaisiin asiakirjoissa.
Toisaalta on huomattava, että työehtosopimuksen tarkoittaman paikallisen sopimuksen voimaantulo ei edellytä työntekijöiltä mitään erillistä hyväksymistä (esim. TT 2012:71) vaan paikallisen sopimuksen tarkoittama tila syntyy, kun sopimus on tehty. Näin ei minkään kyseessä olevan asiakirjan osalta ole asianlaita.
V 52 4. kohdan mukaan ”esimiehen vastuulla on päättää, pitääkö kaikkien samasta ryhmästä valita tietty malli, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön vai, voiko valinnan jättää pelkästään yksilötasolla tehtäväksi. Järjestelmään a siirtymiselle on edellytyksenä myös henkilön oma suostumus”. Lisäksi V 52:n viimeisellä sivulla todetaan, että järjestelmän käyttöönotossa tulee erityisesti huomioida mm. ”voimassa olevien työsopimusten kirjaukset”.
V 53:ssa puolestaan todetaan selkeästi (s. 2), että ”myyntibonuksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä allekirjoittaa 31.8.2003 mennessä lomakkeen, joka tulee työsopimuksen liitteeksi”.
V 55:ssä sama työntekijältä edellytetty hyväksyntä todetaan ainakin kahdessa eri kohtaa: ”myyjä tulee uuden mallin piiriin allekirjoittamalla työsopimuksen” (kohta 4); ”myyntibonusta maksetaan… siitä ajankohdasta lähtien, kun työntekijällä on myynti- ja myynnin tukitehtäviä koskeva työsopimus voimassa” (kohta 9).
Edellä olevista syistä johtuen Ammattiliitto Pro ry katsoo, että asiakirjat V 52, V 53 ja V 55 eivät ole ICT-alan työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia, vaan sellaisia työnantajan ja henkilöstönedustajien välissä neuvotteluissa luotuja provisiopalkkamalleja, joiden voimaantulo yksittäisen toimihenkilön osalta on edellyttänyt sitä, että toimihenkilö sopii työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan 1 momentin mukaisesti työnantajan kanssa työsuhteensa ehdoista työsopimuksella ja sisällyttää siihen kyseisen provisiopalkkaehdon.
TODISTELU
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kirjalliset todisteet
1. Erimielisyyspöytäkirja 20.11.2008
2. B:n kaksi sähköpostiviestiä 18.3.2010 ja C:n yksi sähköpostiviesti 18.3.2010
3. D:n sähköpostiviesti 18.3.2010
4. Pääluottamusmies E:n luonnos myynnin palkkajärjestelmän irtisanomiseksi
5. F:n sähköpostiviesti 3.6.2010
6. G:n sähköpostiviesti 11.6.2010
Ammattiliitto Pro ry:n kirjalliset todisteet
1. H:n sähköpostiviesti 31.5.2010
2. TSF:n kalvosarja 15.3.2010
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n henkilötodistelu
1. Entinen pääluottamusmies H
2. TeliaSonera Finland Oyj:n henkilöstöjohtaja I
3. TeliaSonera Finland Oyj:n johtaja J
4. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n lakiasiainjohtaja K
Ammattiliitto Pro ry:n henkilötodistelu
1. Ammattiliitto Pro ry:n entinen sopimusalavastaava L
2. Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava F
3. Entinen pääluottamusmies M
4. Pääluottamusmies G
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Tausta ja erimielisyys
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n työtuomioistuimessa lausuman mukaan asiassa on riidatonta, että TeliaSonera Finland Oyj:ssä on käytössä palkkavaaka-palkkausjärjestelmä ja että myyntipalkkion saaminen on edellyttänyt, että toimihenkilöt allekirjoittavat työsopimuksen tai sen liitteen, jossa mainitaan bonusmallin käyttöönotosta.
Erimielisyydessä on ensinnä kysymys siitä, onko ICT-alan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdassa annettu luottamusmiehelle valtuutus paikallisesti sopia erilaisesta palkkausjärjestelmästä, ja toiseksi siitä, ovatko väitetyt paikalliset sopimukset V 52, V 53 ja V 55 työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on katsonut, että yhtiöllä on ollut mahdollisuus työehtosopimuksen tarkoittamalla paikallisella sopimuksella sopia kysymyksessä olevien kantajien palkkausjärjestelmästä, jossa on määriteltynä muun muassa myyntipalkkion määräytymisperusteet, ja että yhtiön esittämillä asiakirjoilla V 52, V 53 ja V 55 on sovittu paikallisesti työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla myynnin palkkausjärjestelmistä yhdessä kyseisiä toimihenkilöitä edustavien pääluottamusmiesten kanssa. Ammattiliitto Pro ry on puolestaan katsonut, ettei yhtiöllä ole työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan perusteella ollut mahdollisuutta paikallisesti työehtosopimustasoisesti sopia kantajien myyntiprovisioista ja etteivät asiakirjat V 52, V 53 ja V 55 ole työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia, vaan sellaisia työnantajan ja henkilöstönedustajien välisissä neuvotteluissa luotuja provisiopalkkamalleja, joiden voimaantulo yksittäisen toimihenkilön osalta on edellyttänyt sitä, että toimihenkilö sopii työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan 1 momentin mukaisesti työnantajan kanssa työsuhteensa ehdoista työsopimuksella ja sisällyttää siihen kyseisen provisiopalkkaehdon.
Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n lakiasiainjohtajana toimiva K on osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2007, jolloin tietoliikennealan ja tietoalan työehtosopimukset yhdistettiin ICT-alan työehtosopimukseksi. Kaksi työnantajaliittoa oli tuolloin yhdistetty ja niillä kummallakin oli ollut oma työehtosopimuksensa, joissa molemmissa oli ollut erilainen palkkausjärjestelmä. Toimihenkilöitä koskevat tietoliikennealan ja tietoalan työehtosopimukset yhdistettiin ICT-alan työehtosopimukseksi säilyttäen molempien aikaisempien työehtosopimusten entiset palkkausta koskevat normit. Lisäksi sovittiin yhteisessä työryhmässä selvittävän palkkausjärjestelmien yhdistämistä tulevaisuudessa. ICT-alan työehtosopimuksessa on määräyksiä siitä, että työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen estämättä sopia palkkaa työehtosopimuksen palkkojen päälle. Paikallinen sopimus on irtisanottavissa.
TeliaSonera Finland Oyj:n henkilöstöjohtajana toiminut I ja yhtiön johtajana toimiva J sekä konsernin pääluottamusmiehenä toiminut H ovat yhdensuuntaisesti kertoneet Sonera-konsernin solmineen 6.5.2001 pääluottamusmiehen kanssa ensimmäisen kaikkia myyntitehtäviä koskevan paikallisen myyntipalkkiosopimuksen (V 52). Sittemmin Sonerassa on solmittu pääluottamusmiehen kanssa yhtä liiketoiminta-aluetta koskeva paikallinen myyntipalkkiosopimus 24.6.2003 (V 53), joka on pohjautunut mainittuun edelliseen sopimukseen. Seuraava uusi myyntipalkkiomallisopimus solmittiin TeliaSonerassa 3.12.2007 (V 55). Kaikki paikalliset myyntipalkkiosopimukset on solmittu kulloisenkin voimassa olleen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevan määräyksen valtuuttamina ja ovat olleet paikallista sopimista koskevan määräyksen nojalla irtisanottavissa puolin ja toisin.
Lisäksi I:n mukaan toimihenkilö sai valita, minkä palkkiomallin hän otti käyttöön. Osaan toimihenkilöiden työsopimuksia otettiin viittaus mainittuihin myyntipalkkiosopimuksiin. Toimihenkilö olisi myös voinut jättäytyä pois sopimuksesta, jolloin hänelle olisi jäänyt vain yksilöllinen kiinteä myyntimäärästä riippumaton peruspalkka.
Edelleen J:n mukaan toimihenkilöiden työsopimuksissa ollut viittaus myyntipalkkiomalli B:hen tarkoitti sitä, että toimihenkilö oli valinnut sopimuksesta tuon mallin. Yhtiön palkkavaaka-palkkausjärjestelmä otettiin sellaisenaan uuteen työehtosopimukseen. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen 4 §:n kolmannen virkkeen nojalla sopia muuntyyppisestä palkkausjärjestelmästä. Myynnin palkkausjärjestelmä 3.12.2007 täytti määräyksen vaatimuksen vastaten tasoltaan vähintään palkkavaaka-palkkausjärjestelmää, koska siinä on sovittu palkkausjärjestelmästä, joka on tullut työehtosopimuksen palkkausmääräysten päälle.
Ammattiliitto Pro ry:n entinen sopimusalavastaava L on osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2007. Tietoliikennealan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä siirrettiin sellaisenaan ICT-alan työehtosopimuksen peruspalkkausjärjestelmäksi. Tietoalan työehtosopimuksessa osallisena olleelle TeliaSonera Finland Oyj:lle annettiin mahdollisuus jatkaa palkkavaaka-palkkausjärjestelmänsä käyttöä. Mikäli joku yritys olisi halunnut käyttää jotain muuta kuin jompaa kumpaa edellä mainituista palkkausjärjestelmistä, niin sen olisi tullut täyttää työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentin kolmannen virkkeen vaatimukset. Palkkavaaka-palkkausjärjestelmässä ei ole paikallisesti toisin sopimisen mahdollisuutta muusta palkkausjärjestelmästä. Työehtosopimuksen paikallista sopimista koskeva 25 § ei myöskään mahdollistanut yleisesti mistä tahansa työehtosopimusmääräyksestä paikallisesti toisin sopimista. Asiakirjat 6.5.2002 (V 52), 24.6.2003 (V 53) ja 3.12.2007 (V 55) eivät olleet työehtosopimuksen tarkoittamia palkkausjärjestelmiä. Näissä muistioissa on ollut kysymys provisiopalkan maksamisesta yhtiön myyntihenkilöille työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan nojalla. Jotta toimihenkilö tulisi näiden mallien piiriin, on ne tullut hyväksyä toimihenkilön työsopimuksessa tai sen liitteessä. Työehtosopimuksessa ei ole luottamusmiehelle ollut valtuuttavaa määräystä solmia työehtosopimuksen tarkoittamaa paikallista sopimusta myyntipalkkioista.
Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaavana toimivan, vuoden 2007 työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen F:n mukaan palkkavaaka-palkkausjärjestelmän käytön jatkaminen yhtiössä mahdollistettiin työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan toisessa lauseessa. Yhtiössä ei siten ole voimassa mitään erilaista tai muuntyyppistä palkkausjärjestelmää, joka mainitaan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan kolmannessa virkkeessä. Asiakirjat 6.5.2002 (V 52), 24.6.2003 (V 53) ja 3.12.2007 (V 55) eivät liity työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan tarkoittamiin palkkausjärjestelmiin, vaan ne ovat työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan tarkoittamia sopimuksia toimihenkilöiden provisiopalkasta. Luottamusmiehellä ei ole ollut valtuutusta sopia myyntipalkkioista työehtosopimukseen perustuvalla paikallisella sopimuksella. Luottamusmies on mainituilla asiakirjoilla solminut yhtiössä myyntipalkkioita koskevan niin sanotun raamisopimuksen, jonka jokainen toimihenkilö on halutessaan voinut hyväksyä työsopimuksella tai sen liitteenä.
Entinen pääluottamusmies M ja pääluottamusmies G ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että asiakirjat 6.5.2002 (V 52), 24.6.2003 (V 53) ja 3.12.2007 (V 55) eivät olleet työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia, vaan muistion muotoon kirjoitettuja paikallisia niin sanottuja raamisopimuksia yhtiössä käytössä olevaa provisiopalkkausta varten. Saadakseen sopimusten mukaisen provisiopalkkiomallin toimihenkilön oli tullut solmia siitä työsopimus tai sen liite.
Arviointi ja johtopäätökset
Paikallisesta sopimisesta ei ole säädetty työehtosopimuslaissa, vaan asia on työehtosopimuskäytännön ja oikeuskäytännön varassa. Valtakunnallisen työehtosopimuksen osapuolilla on kelpoisuus määrätä työsuhteen ehdoista. Osapuolet voivat luovuttaa tätä kelpoisuuttaan sallimalla, että työehtosopimuksesta poiketaan paikallisella sopimuksella. Yrityksessä voidaan solmia paikallinen sopimus, joka perustuu työehtosopimuksessa olevaan valtuutukseen. Paikallinen sopimus perustuu silloin viitetyöehtosopimukseen ja se voidaan työehtosopimuslaista poiketen tehdä siinä järjestyksessä kuin viitetyöehtosopimuksessa on määrätty.
Työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2007 osallistuneiden todistajien K, L ja F mukaan sopimuksen 4 §:n 1 kohdan perusteella palkkausjärjestelmänä käytetään ICT-alan palkkausjärjestelmää ja vaihtoehtoisesti tietoalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olleilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää entistä palkkausjärjestelmää. Palkkausjärjestelmiä ei saatu yhtenäistettyä. TeliaSonera Finland Oyj on tietoalan työehtosopimuksen piirissä aiemmin ollut yritys. Riidatonta on, että TeliaSonera Finland Oyj on ICT-alan työehtosopimuksen tultua 14.11.2007 voimaan, jatkanut tietoalan työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olleena yrityksenä työehtosopimuksen 4 §:n toisen virkkeen nojalla yhtiön entisen palkkavaaka-palkkausjärjestelmän käyttöä. Mainitun määräyksen kolmannen virkkeen sanamuodon mukaan ainoastaan siinä tapauksessa, ettei yrityksessä olisi käytössä kumpikaan mainituista palkkausjärjestelmistä, vaan olisi käytössä tai olisi sovittu erilaisesta tai muuntyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä, sen olisi vastattava edellä mainittujen palkkausjärjestelmien tasoa.
TeliaSonera Finland Oyj:ssä käytössä olleen palkkavaaka-palkkausjärjestelmän, työehtosopimuksen sivut 35 - 38, mukaan toimihenkilön palkka muodostuu (2 § 1 kohta) tehtäväosasta, mahdollisesta henkilöosasta ja erillisistä lisistä, joita ovat sijaisuus- ja oto-lisät ( 4 §). Palkkavaaka-palkkausjärjestelmässä ei mainita mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen. Toisin on ICT-alan palkkausjärjestelmässä, työehtosopimuksen sivut 25 - 34, jossa on annettu mahdollisuus paikallisesti sopia muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä.
Työtuomioistuin toteaa, ettei palkkavaaka-palkkausjärjestelmässä, toisin kuin ICT-alan palkkausjärjestelmässä, ole valtuutusta sopia paikallisesti muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä. Toimihenkilölle maksettava provisiopalkka ei muodosta työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettua palkkausjärjestelmää.
Lisäksi toimihenkilölle hänen myyntisuorituksensa perusteella maksettavaa provisiopalkkaa koskee työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan määräys. Määräyksen 1 momentissa ei ole annettu valtuutusta paikallisen työehtosopimuksen solmimiseen provisiopalkasta. Työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan 2 momentin mukaan paikallisesti toisin sovittavissa on vain se, miten lasketaan provision osuus sairausajan palkkaa ja ylityön korotusosia määritettäessä. Työehtosopimuksen 4 §:n 6 kohdan 3 momentissa määritetään provisiopalkan suhde yrityksessä käytössä olevaan palkkausjärjestelmään, joka on TeliaSonera Finland Oyj:ssä palkkavaaka-palkkausjärjestelmä.
Työehtosopimuksen paikallista sopimista koskeva 25 §:n määräys antaa yleisiä määräyksiä paikallisen sopimisen menettelytavoista. Kun työehtosopimukseen on eri määräyksiin kirjattu erillinen maininta paikallisen sopimisen mahdollisuudesta työtuomioistuin katsoo, ettei 25 §:n määräys anna yleisesti valtuutusta mistä tahansa työehtosopimusmääräyksestä paikallisesti toisin sopimiseen.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimuksessa ole edellytetty paikallisen työehtosopimuksen solmimista provisiopalkasta tai muutoin annettu siihen valtuutusta ja ettei työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdassa ole luottamusmiehelle annettu valtuutusta paikallisesti sopia erilaisesta palkkausjärjestelmästä yrityksissä.
Työtuomioistuin esittää lausuntonaan, ettei TeliaSonera Finland Oyj:llä, joka on noudattanut ICT-alan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan nojalla palkkavaaka-palkkausjärjestelmää, ollut mahdollisuutta työehtosopimukseen perustuvalla paikallisella sopimuksella sopia käräjäoikeudessa kantajina olevien provisiopalkasta (myyntipalkkioista).
Työtuomioistuimen lausunnon sisällöstä seuraa, ettei käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettyyn jälkimmäiseen kysymykseen ole tarpeen ottaa kantaa.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Almgren, Tuliara, Lindström, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Lausunnosta on äänestetty.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:
Jäsen Lindström, jonka lausuntoon jäsen Tuliara yhtyy, lausui:
ICT-alan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan mukaan palkkausjärjestelmänä käytetään ICT-alan palkkausjärjestelmää kuitenkin siten, että tietoalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä olleilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää entistä palkkausjärjestelmää. Samassa työehtosopimuksen kohdassa on lisäksi mainittu, että mikäli yrityksessä on käytössä tai paikallisesti on sovittu erilaisesta tai muuntyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä, on sen kuitenkin vastattava vähintään em. palkkausjärjestelmien tasoa. Työehtosopimuksen 25 § puolestaan sisältää määräykset paikallisesta sopimisesta ja paikallisen sopimuksen voimassaolosta sekä irtisanomismenettelystä. Mainitun sopimuskohdan mukaan luottamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan TeliaSonera Finland Oyj:llä on jo 1990-luvulta alkaen ollut käytössä erilaisia paikallisesti sovittuja palkkausjärjestelmiä, joiden pohjalla on ollut palkkavaaka-palkkausjärjestelmä. ICT-alan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan sanamuoto ei myöskään poissulje paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Työntekijöitä edustava liittokaan ei ole koskaan aiemmin riitauttanut kyseessä olevia paikallisesti sovittuja palkkajärjestelmiä työehtosopimuksen vastaisina.
Todistaja H on pääluottamusmiehen asemassa ollut neuvottelemassa ja sopimassa mainittuja järjestelmiä ensin kokeiluna ja sittemmin pysyvämpinä järjestelminä. Työnantajan puolelta palkkasopimuksia neuvotelleet henkilöstöjohtaja I ja johtaja J ovat niin ikään kertoneet neuvottelujen kohteena olleen paikallisesti sovittavan palkkausjärjestelmän. Todistajana kuultu lakiasiainjohtaja K puolestaan on kertonut, että työehtosopimuksia yhdistettäessä vuonna 2007 nykyiseksi ICT-alan työehtosopimukseksi yrityksissä olemassa olevia palkkausjärjestelmiä voitiin jatkaa sellaisenaan. Asiassa esitetystä kirjallisesta todistelusta ilmenee lisäksi, että Toimihenkilöunionin sopimusalavastaavana toiminut F on kesällä 2010 sähköpostitse kehottanut luottamusmies H:ta irtisanomaan 2-mallin mukaisen myyntipalkkiosopimuksen. Lisäksi ainakin TeliaSonera Finland Oyj:n luottamusmiehet G ja E ovat osaltaan myös irtisanoneet palkkausjärjestelmät päättyväksi työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimista koskevan irtisanomisajan kuluttua.
Edellä olevan ja muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella katson, että TeliaSonera Finland Oyj:llä on ICT-alan työehtosopimuksen 4 § 1 kohdan ja saman työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti ollut mahdollisuus sopia kysymyksessä olevien kantajien kanssa irtisanomisen varaisesta myyntipalkkion sisältävästä palkkausjärjestelmästä ja että TeliaSonera Finland Oyj:n kirjallisina todisteina esittämät V52, V53 ja V55 ovat työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia, joilla on työehtosopimustasoisesti sovittu toimihenkilöiden palkkauksesta.