12.11.2012

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa Salotec Oy:n rikkoneen työehtosopimuksen työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä ja velvoittaa tämän vuoksi yhtiön maksamaan A:lle työehtosopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena 72.396,32 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiantamisesta lukien.

Sähköalojen ammattiliitto ry on lisäksi vaatinut Salotec Oy:n velvoittamista korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Työsopimuksen syntyminen

A ja Salotec Oy ovat vuoden 2011 syyskuussa, ehkä 15. päivä, tehneet suullisen työsopimuksen, jonka mukaan A:n piti aloittaa työt yhtiön palveluksessa. Sopimuksen mukaan A:n piti toimia Kuopiossa olevan Ikanon rakennustyömaan sähköurakan sähköasentajien kärkimiehenä vuoden 2011 marraskuun puolivälistä työmaan valmistumiseen saakka. Työsopimus oli siten määräaikainen ja sen kesto oli sidottu työmaan kestoon.

Ennen työsopimuksen tekemistä A oli alkusyksyn aikana käynyt useita neuvotteluja yhtiön toimitusjohtajan B:n kanssa. Kaikissa neuvotteluissa oli läsnä Salotec Oy:n palveluksessa työskentelevä ja A:n entuudestaan tuntenut sähköasentaja C.

A ja B löivät Ikanon työmaan toimistolla C:n läsnä ollessa kättä päälle sen sopimuksen merkiksi, että A toimii Ikanon työmaan kärkimiehenä marraskuun 2011 puolivälistä lukien ja että sähköistystyöt tehdään urakkatyönä. Osapuolet sopivat, että kirjallinen työsopimus ja työehtosopimuksen tarkoittama työmaasopimus tehdään marraskuun puolivälissä töiden alkaessa.

A:lla on Are Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa oleva, 24 vuotta kestänyt työsuhde. A pyysi 4.10.2011 Are Oy:n projektipäälliköltä palkatonta vapaata ajaksi 5.10.2011 – 31.10.2012 ilmoittaen vapaan syyksi määräaikaisen työsuhteen Salotec Oy:n palveluksessa. Tätä ennen hän oli samana päivänä varmistanut puhelimitse B:ltä C:n läsnä ollessa, että yhtiön käsitys töiden aloittamisajankohdasta marraskuun puolivälissä ei ollut muuttunut.

Palkattoman vapaan pyytämisen aikoihin A:n tekemät urakkatyöt Are Oy:n palveluksessa olivat loppumassa. A oli Kuopion Talotekniikka Oy:n palveluksessa 5.10.2011 - 30.1.2012. Are Oy:n palveluksessa A työllistyi uudelleen 23.4.2012 ja työt yhtiössä jatkuvat edelleen.

B on joulukuun 2011 alussa kysynyt yhtiön palveluksessa työnjohtajan tehtävissä 1.11.2011 aloittaneelta D:ltä, tunteeko tämä A:ta ja ilmoittanut, että ”tätä miestä ei tulla palkkaamaan koskaan Salotec Oy:lle”. Se seikka, että B on omasta aloitteestaan ryhtynyt keskustelemaan D:n kanssa A:sta ja kieltänyt tämän palkkaamisen, tukee osaltaan A:n kertomusta työsopimuksen syntymisestä.

Työehtosopimuksen 8 § B:n 2.3.a-kohdan mukaan myös tuntityönä eli laskutyönä tilatut työt tehdään urakkatyönä, jos asiasta on sovittu yhteisesti. A kärkimiehenä ja Salotec Oy olivat sopineet työmaan tekemisestä urakkatyönä.

Työsopimuksen syntymisen jälkeiset tapahtumat

Ennen marraskuun puoltaväliä osapuolet sopivat, että Ikanon työmaan viivästysten vuoksi A aloittaa työt joulukuussa 2011. Ennen joulukuun alkua B ilmoitti yksipuolisesti, että työt alkavatkin vasta vuodenvaihteen jälkeen. Koska töiden oli sovittu alkavan joulukuun alussa, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut, on 1.12.2011 katsottava työsopimuksen purkamisen ajankohdaksi.

Vuodenvaihteen tienoilla B lakkasi vastaamasta A:n puheluihin. A kävi 13.1.2012 työmaalla, jolloin hän sai tietää, että kärkimiehen tehtäviä hoitaa toinen henkilö. A pyysi työnjohtaja D:tä keskustelemaan B:n kanssa A:n työsuhteesta. D:n huomautettua A:n työsopimuksen olemassaolon kiistäneelle B:lle siitä, että A:lla on todistaja työsopimuksen syntymisestä, B oli päättänyt D:n työsuhteen.

A meni aamulla 18.1.2012 työmaalle keskustellakseen B:n kanssa. B:n kiireiden vuoksi A ja B sopivat työmaalla pidettävästä palaverista samana päivänä kello 16. B:n ilmoitettua myöhemmin samana päivänä tekstiviestillä olevansa kokouksessa klo 18:aan saakka A meni työmaalle tämän kellonajan jälkeen. B ei ollut toimistolla, jolloin A ilmoitti B:lle tekstiviestillä jättävänsä asian lakimiesten hoidettavaksi. B vastasi välittömästi tekstiviestillä, jossa hän ilmoitti olevansa korjaamassa sähkökatkoa ja hoitavansa asian saman viikon lopulla. Tämän jälkeen B ei enää ottanut yhteyttä A:han.

Liittojen väliseen erimielisyysmuistioon merkitystä työnantajan kannasta

Liittojen väliseen erimielisyysmuistioon merkityn työnantajapuolen kannan mukaan A:n ja yhtiön välillä olisi syksyllä 2011 työsopimusta tekemättä keskusteltu mahdollisesta miehityksen tarpeesta yhtiön Oulusta vapautuvien asentajien ensin sijoittauduttua Ikanon työmaalle. Väite on perätön. Yhtiön edustajat eivät olleet maininneet A:lle mitään Oulusta siirtyvistä asentajista, vaan nämä mainittiin ensimmäisen kerran erimielisyysneuvotteluissa.

Edelleen työnantajapuolen kannan mukaan osapuolet eivät olleet sopineet A:n palkasta. Väite on perätön, sillä osapuolet sopivat, että A:lle, kuten muillekin sähköasentajille, maksetaan työehtosopimuksen määräysten mukaista urakkapalkkaa.

Vielä työnantajapuolen kantaan on merkitty, että yhtiö olisi tarjonnut A:lle 3.400 euron kuukausipalkkaa. B ilmoitti vasta erimielisyysneuvotteluissa tarjoavansa A:lle C:n loman ajaksi eli noin kolmeksi viikoksi toissijaisia tehtäviä 3.400 euron kuukausipalkalla.

Tuomittavan korvauksen määrä

Yhtiön perusteeton vetäytyminen työsopimuksesta ennen työn tekemisen aloittamista merkitsee työsopimuksen perusteetonta purkamista. Korvausta on tuomittava yhtä monelta kuukaudelta kuin määräaikainen työsopimus olisi kestänyt. Siihen nähden, että työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä on aiheutunut myös henkistä kärsimystä, määrä ei ole liiallinen. Henkisestä kärsimyksestä korvauksena tulisi suorittaa kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä.

A:n työsopimuksen mukaan Ikanon työmaa piti tehdä urakkapalkkauksella, mutta yhtiön ilmoituksen mukaan se on kuitenkin teettänyt sen alhaisempaan ansiotasoon johtaneella aikapalkkauksella. Tämän vuoksi A:lle yhdeltä kuukaudelta maksettavan korvauksen määrä on arvioitava. Muun vertailukohdan puuttuessa arvio voidaan perustaa siihen keskituntiansioon, joka A:lla on ollut Are Oy:n palveluksessa.

Työehtosopimuksen 6 §:n kohdan 7.4 mukaan korvauksen määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtosopimuksen korvauskeskituntiansiota. Korvauksen määrä yhdeltä kuukaudelta saadaan kertomalla korvauskeskituntiansio työehtosopimuksen mukaisella kertoimella 173.

Korvaukseen on sisällytettävä lomakorvaus ajalta 1.12.2011-31.10.2012. Näiltä 11 kuukaudelta kertyy 22 lomapäivää, joita vastaava työehtosopimuksen kerroin on 162,4. Lomakorvaukseen on lisättävä vielä työehtosopimuksen mukainen 50 prosentin korotusosa.

Koska työntekijä, jonka työsopimus on purettu, saisi työssä ollessaan myös työajan lyhennyslisän, on korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sisällytettävä myös työajanlyhennyskorvaus 92 tunnilta.

A:n työsopimuksen mukaan hän olisi toiminut työmaan kärkimiehenä, joten hänelle olisi maksettu kärkimieslisää, jonka suuruus työmaalla, jolla työskentelee 15 sähköasentajaa (tilanne 20.3.2012), on 1,45 euroa tunnissa.

Koska yhtiö on ilmoittanut teettävänsä työmaan aikatyönä, työn tekemisestä urakkapalkalla sopineen A:n saamatta jäänyttä tuntipalkkaa ja siten hänen kärsimänsä vahingon tarkkaa määrää ei voida selvittää, vaan korvauksen määrä jää oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla tuomioistuimen arvioitavaksi.

Parhaan lähtökohdan aiheutuneelle vahingolle antaa A:n 32,34 euron suuruinen keskituntiansio Are Oy:n palveluksessa. Sitä lähtökohtana pitäen korvauksen määrä on 11 kk x 173 x 32,34 € + 1,5 x 162,4 x 32,34 € + 92 h x 32,34 € = 72.396,32 euroa.

Vahingon teoreettisen alarajan määrittelemiseksi voidaan todeta, että yhtiö on tosiasiassa maksanut työmaan asentajille urakantakuupalkkaa, joka A:n palkkaryhmässä 4 on 16,40 euroa tunnissa. Lisäksi yhtiö on maksanut urakan ennakkona yhden euron tunnille. Kun A:lle olisi pitänyt lisäksi maksaa 1,45 euron kärkimieslisä, olisi hänen teoreettinen minimipalkkansa siinä tapauksessa, että hän olisi suostunut palkkaukseen, jota yhtiö on käytännössä noudattanut, ollut 16,40 + 1 + 1,45 = 18,85 euroa tunnissa. Tällöin korvauksen kokonaismäärä olisi 11 kk x 173 x 18,85 € + 1,5 x 162,4 x 18,85 € + 92 h x 18,85 €  = 42.197,61 euroa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on vastauksessaan, johon Salotec Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan laskettavine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Väite suullisesta työsopimuksesta vuoden 2011 syyskuussa

Salotec Oy aloitti kesällä 2011 Kuopion Matkuksella sijaitsevalla työmaalla Kauppakeskus Ikanon sähkötyöt tuntityönä tilaajalle. Salotec Oy:n työn jatkuminen Ikanon työkohteessa ei ollut syyskuussa 2011 Salotec Oy:lle selvää, koska tilaajan sähkösuunnitelmat olivat myöhässä. Salotec Oy teki vasta 2.11.2011 tarjouksen Kauppakeskus Ikanon sähkötöistä tuntiveloituksella Rakennusliike Lehto Oy:lle. Sopimus tuntitöistä tehtiin 4.11.2011. Työehtosopimuksen lähtökohtana on, että laskutustyönä tilattuja töitä ei tehdä urakkatyönä.

Salotec Oy:n ja A:n välille ei ole 15.9.2011 solmittu suullista työsopimusta, eikä työtä ole tarjottu A:lle. Salotec Oy:n toimitusjohtaja B oli edellä mainittuna ajankohtana käsileikkauksen vuoksi sairaalahoidossa Oulussa.

Ei ole uskottavaa, että Salotec Oy:n B ja A olisivat jättäneet kaikki työehtosopimuksen 5 §:ssä mainitut työsopimuksella sovittavat ehdot sopimatta.

A ei ole koskaan tarjouksen puuttumisesta johtuen ilmoittanut ottavansa työtä vastaan, mikä hyväksyminen olisi pitänyt tehdä ehdoitta sopimuksen syntymisen edellytyksenä.

C:n tuoma työsopimusluonnos

Salotec Oy:n työntekijä C jätti loka-marraskuun 2011 aikoihin omatoimisesti ja vastausta odottamatta B:n työpöydälle A:n puolesta osittain täytetyn työsopimuksen. Salotec Oy tekee aina kaikkien sähköasentajien kanssa haastattelujen jälkeen kirjalliset työsopimukset. Jos Salotec Oy olisi tehnyt A:n kanssa työsopimuksen, se olisi tehty kirjallisena.

Kanteen väitteet 4.10.2011 päivästä ja A:n palkaton vapaa 5.10.2011 lukien

Kanteen mukaan A on varmistanut B:ltä C:n läsnä ollessa, ettei yhtiön käsitys töiden alkamisajankohdasta ollut muuttunut ja haki välittömästi seuraavana päivänä palkatonta vapaata vuodeksi. B oli 4.10.2011 Oulussa lääkärinvastaanotolla. Hän selvitteli Oulussa työvaatteiden tilauksia yhdessä Saletec Oy:n edustajan kanssa, eikä hän ole käynyt kanteessa väitettyä keskustelua. B kuuli vasta 1.2.2012 erimielisyysneuvottelussa työsopimuksen väitetystä syntymisestä ja A:n hakemasta palkattomasta vapaasta.

A on hakenut palkatonta vapaata työstään 5.10.2011-31.10.2012, vaikka kanteen mukaiseen suulliseen sopimukseen perustuvan työn oli määrä alkaa aikaisintaan marraskuun puolestavälistä lukien, joulukuusta lukien tai vuodenvaihteen alussa.

Salotec Oy teki sopimuksen Ikanon työmaasta vasta 4.11.2011 lukien, ja työmaa päättyy työmaa-aikataulujen mukaan elokuussa 2012. Salotec Oy:öön kohdistetut korvausvaatimukset ulottuvat 31.10.2012 saakka. Kantajan velvollisuutena on osoittaa, miten A:n palkaton vapaa, joka alkaa noin puolitoista kuukautta ennen väitetyn työn aikaisinta alkamisajankohtaa ja päättyy yli työmaan keston, liittyy Salotec Oy:hyn ja velvoittaisi yhtiön korvaamaan A:lle aiheutuneet vahingot.

Keskustelu D:n kanssa

B on sanonut työnjohtajana toimineelle D:lle ja muillekin työnjohtajille, että A:ta ei saa palkata Ikanon työmaalle. Tämä tukee myös sitä, että B ei ollut tehnyt työsopimusta aikaisemminkaan A:n kanssa. B neuvoi työnjohtajia olemaan palkkaamatta A:ta, koska Salotec Oy:n Oulun toimipisteen sähköasentajilla oli työ loppumassa Oulussa. Oulun toimipisteessä oli tuolloin yhteensä 16 sähköasentajaa ja näistä 14 aloitti joulu-tammikuussa 2011 Ikanon työmaalla.

D aloitti Salotec Oy:n palveluksessa 1.11.2011 ja hänen työsopimuksensa päätettiin koeaikapurkuna. Hänen työsopimuksensa purkaminen ei liity tähän kanteeseen millään tavalla.

Väitteet töiden alkamisajankohdasta

Kanteessa esitetyn mukaan A:n töiden piti alkaa marraskuussa, joulukuussa 2011 tai vuoden 2012 alusta. Kanteessa on myös ilmoitettu, että ”ennen joulukuun alkua B yhtiön edustajana ilmoitti yksipuolisesti, että työt alkavatkin vasta vuodenvaihteen jälkeen”. Salotec Oy:n B ei ole soittanut A:lle koskaan, joten B ei ole tehnyt kanteessa mainittuja ilmoituksia A:lle työn siirtymisestä.

A ei ole itsekään mieltänyt solmineensa työsopimusta, eikä hän ole ryhtynyt toimiin väitetyn suullisen työsopimuksen johdosta. Salotec Oy:stä saa henkilöitä kiinni päivystävistä vaihdenumeroista puhelimitse tai lähettämällä sähköpostia, jos A ei ole tavoittanut B:tä. A ei ole missään vaiheessa tullut ilmoittautumaan työhön ja ilmoittanut olevansa käytettävissä A:n väitteen mukaisesta työn alkamisajankohdasta vuodenvaihteesta lukien.

Tapahtumat 18.1.2012

A tuli 18.1.2012 Ikanon työmaalle. B:llä oli ollut päivän aikana useita palavereja ja hänen oli ollut pakko mennä illaksi ja yöksi tekemään niin sanottua hätätyötä. Pakkanen oli aiheuttanut sähkökatkon työmaalle ja vesiputket olivat vaarassa jäätyä. B:llä ei ollut mitään mahdollisuuksia tuona päivänä selvittää A:n vaatimuksia.

A on kanteessa esitetyn mukaan ilmoittanut tekstiviestillä jättävänsä asian lakimiesten hoidettavaksi yksilöimättä asiaa sen tarkemmin. A:n ilmoitus osoittaa, että hän ei ole itsekään mieltänyt tehneensä työsopimusta. Kun työsopimusta ei ole syntynyt, ei kenelläkään ole ollut mitään työsuhteen päättymisilmaisuakaan.

Erimielisyysneuvottelu

Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajana E, A, C sekä Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n edustajana F ja B pitivät 1.2.2012 neuvottelun syntyneestä työsopimuksen solmimiskiistasta. E oli tätä ennen joulukuussa kysynyt B:ltä Ikanon työmaasopimuksesta ja kuullut B:ltä kohteen olevan laskutyökohde.

A esitti neuvottelussa, että Salotec Oy:n ja A:n välille olisi syntynyt työsopimus urakkatyöstä. A ei ollut kyennyt kuitenkaan kertomaan B:lle ja F:lle sitä, millä palkkaus- tai muilla ehdoilla työsopimus olisi syntynyt.

B päätti tässä tilaisuudessa kiistan ratkaisemiseksi tarjota A:lle sähköasentajan työtä. A:lle tarjottiin työtä pidemmäksi ajaksi kuin kolmeksi viikoksi. A kieltäytyi työtarjouksesta, koska palkka 3.400 euroa kuukaudessa oli liian pieni, A tekee vain urakkatyötä kärkimiehenä tai suostuu vain aloittamaan projektin käyntiin laittamisessa. Ikanon työmaan sähköasentajat ovat saaneet oman palkkaryhmänsä mukaista palkkaa 10,94-17,07 euroa tunnissa.

A ei ole tässä tilaisuudessa ottanut työehtosopimuksen vähimmäispalkkavaatimukset ylittävää työtä vastaan ja hän on kieltäytynyt tarjotusta työstä. Salotec Oy ole ainakaan vastuussa A:n vahingosta tämän jälkeen. A ei ole sanonut, että hän ei ota väitteensä mukaista kolmen viikon työtä vastaan. Mainitussa tilaisuudessa A:n puolelta kyse oli palkan määrään liittyvistä vaatimuksista, kärkimiehen tehtävistä ja urakkatyöstä. Työn kestosta sopimiseen ei koskaan päästy.

A vaati työsuhteen alkamista 1.2.2012 lukien, eikä esimerkiksi 1.12.2011 lukien. E totesi, että mikäli palkkaa ei makseta 4.300 euroa kuukaudessa ja A:lle tarjota urakkatyötä, kanteella tullaan vaatimaan A:lle vuoden palkkaa. Erimielisyysneuvottelun sisältö osoittaa, että työstä ja työn ehdoista ei ollut sovittu aikaisemmin.

Korvausvaatimuksen perusteista ja määristä

Jos katsotaan, että Salotec oy:n ja A:n välillä olisi syntynyt työsopimus 15.9.2011 tai muulloin syyskuussa, tulee ottaa huomioon, että A ei ole tullut ilmoittautumaan työhön 1.12.2011-1.2.2012, eikä hän ole ollut Salotec Oy:n käytettävissä. Näin ollen Salotec Oy:llä ei ole myöskään ollut palkanmaksuvelvollisuutta, eikä velvollisuutta korvata A:n vahinkoa. A:lle on 1.2.2012 tarjottu työtä, eikä hän ole ottanut työtä vastaan. Korvausvastuu on joka tapauksessa katkennut, eikä korvausvastuulle ole perusteita ainakaan 1.2.2012 jälkeen.

Jos katsottaisiin, että A:n ja Salotec Oy:n välillä on syntynyt työsopimus ja että työsopimus on päätetty perusteettomasti, hyväksytään perusteeksi työsopimuksen perusteettoman päättämisen korvaus. Jos korvausta tuomitaan, siinä pitää vähennyksenä ottaa huomioon A:lle mahdollisesti maksetut palkat ja korvaukset.

Salotec Oy:tä ei tule katsoa korvausvelvolliseksi lainkaan tai korvaus tulee tuomita alle vähimmäismäärän. Salotec Oy on vuonna 2005 perustettu kasvuyritys ja korvausten tuomitseminen johtaa yhtiön toiminnan vaikeuksiin. Yhtiön puolelta asiassa on toimittu vilpittömästi. Väitetyn työsopimuksen pituuden perusteella laskettava korvaus johtaa Salotec Oy:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. A:n henkisen kärsimyksen peruste kiistetään.

A:lle ei ole voinut syntyä väitettyä vahinkoa. Laskukaavassa 1 kk x 173 x 32,34 tulee yhden kuukauden korvaukseksi 5.594,80 euroa, eikä tässä määrässä ole vuosilomakorvauksia ja työajanlyhennyksiä. Työehtosopimuksen mukaiset perustuntipalkat olivat tuolloin palkkaryhmässä 4, 15,51 euroa/tunnissa + henkilökohtainen palkanosa 0,61 euroa tunnissa. Kantajan esittämän palkkalaskelman mukaan A:n perustuntipalkka on ollut 15,05 euroa tunnissa sekä urakantakuupalkka 15,62 euroa tunnissa.

Korvausvaatimuksissa tulisi joka tapauksessa ottaa vähennyksenä huomioon vuosilomapalkkojen ja työajan lyhennysten määrät. Näiden lisäämisellä määriin ei ole perusteita, koska A ole koskaan aloittanut työn tekemistä tai ollut työnantajan käytettävissä eikä muillakaan perusteilla. Kantaja ei ole edes väittänyt, että A:n työajasta olisi sovittu.

Esitetyt korvausvaatimukset tulee joka tapauksessa hylätä ennenaikaisina. Ikanon työmaan työmaa-aikataulujen mukainen päättymisajankohta oli elokuussa 2012 eli työ ei olisi voinut jatkua tätä pidempään.

Kantajan laskelma 72.396,32 euroa

Kantajan laskelma: 11 kk x 173 x 32,24 + 1,5 x 162,4 x 32,34 + 92 h x 32,34 = 72.396,32 euroa.

A:n aikaisemman työsuhteen korvauskeskituntiansiota 32,34 euroa ei voi käyttää missään laskelmissa, koska korvauskeskituntiansio muodostetaan vasta työsuhteen alusta juoksevasti joka toinen palkanmaksukausi maksettavista palkoista. A:lla ei olisi aikaisemman työsuhteen korvauskeskituntiansiota lainkaan, jos hän olisi sopinut aloittavansa Salotec Oy:ssä.

Vuosiloma laskettaisiin siten, että 1,5 x lomapäivien lukumäärän mukainen kerroin x määrä. Määräksi hyväksytään 16,40 euroa. Työehtosopimuksen mukainen kerroin 11 kuukauden ajalta on 162,40.

Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennys (kokoaikainen työntekijä henkilö, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7/tuntia/päivä ja 35 tuntia/viikko) laskettaisiin siten, että yhtä lomanmääräytymiskuukautta kohden kertyy työajan lyhennystä 8 h 20 minuuttia. Määräksi hyväksytään tunnit x 16,40 euroa.

Kantajan laskelma 42.197,61 euroa

Kantajan laskelma: 16,40 + 1 + 1,45 = 18,85
11 kk x 173 x 18,85 + 1,5 x 162,4 x 18,85 + 92 h x 18,85 = 42.197,61 euroa.

Jos A olisi palkattu Salotec Oy:lle, hänet olisi palkattu tuntipalkkaiseksi työntekijäksi. A on kertomansa mukaan palkkaryhmässä 4.

Urakan ennakkoa yhtä euroa on maksettu vain yhdelle sähköasentajalle ja tämä peruste ei sovellu laskennan perusteeksi. Työsopimusta ei ole syntynyt, eikä kärkimiehen tehtävistä ole keskusteltu. Työehtosopimuksen mukainen kärkimieslisän määrä on 1,45 euroa tunnissa.

Laskentakaavaksi hyväksytän kuukausi x 173 x 16,40.

Vuosiloman ja työajan lyhennyksen osalta viitataan siihen, mitä edellä on toisen laskelman kohdalla todettu.

Perustelut

Erimielisyys

Erimielisyys koskee sitä, onko A:n ja Salotec Oy:n välillä tehty syyskuussa 2011 suullinen työsopimus A:n työskentelemisestä yhtiön palveluksessa urakkatyössä Ikanon työmaalla ja A:n toimimisesta urakassa kärkimiehenä.

Esitetty näyttö

A on kertonut työskennelleensä sähköasentajana 30 vuoden ajan ja toimineensa kärkimiehenä 15 vuoden ajan. Vuonna 2011 hän työskenteli sähköasentajana Are Oy:n palveluksessa urakkatyössä Mikkelissä. Koska yhtiön työkanta oli hiljenemässä, hän oli jo kesälomien jälkeen ottanut yhteyttä Salotec Oy:n toimitusjohtajaan B:hen ja tiedustellut mahdollisuutta päästä työhön Kuopiossa sijaitsevalle Ikanon työmaalle. B:n kanssa hän keskusteli työmaahan liittyvistä asioista lähes kymmenen kertaa. B:n tietoon tuli se, että A ottaa palkatonta vapaata Are Oy:ltä voidakseen työskennellä toisen työnantajan palveluksessa. A ja B sopivat Salotec Oy:n työmaatoimistolla siitä, että hän tulee työhön Ikanon työmaalle kärkimieheksi. Keskustelussa sovittiin, että työsopimus ja työmaasopimus tehdään sitten kun työmaa alkaa. Tilaisuudessa oli läsnä myös Salotec Oy:n palveluksessa oleva A:n entuudestaan tuntema sähköasentaja C. Keskustelun päätteeksi A ja B löivät kättä päälle ja B totesi, että tulet sitten työmaalle. A:n ja B:n välisissä keskusteluissa sovittiin urakkatyön tekemisestä ja kärkimiehenä toimimisesta. Palkasta ei kuitenkaan sovittu, eikä myöskään työn tekemisestä aikatyönä keskusteltu. B:n kanssa käytyjen keskustelujen yhteydessä puhuttiin muun muassa mahdollisuudesta saada työmaalle työntekijöitä Kuopiosta tai lähistöltä. Myös kaapelihyllyjen tekemisestä käytiin keskustelua ja A ehdotti, että urakkaryhmä tekisi ne.

Ennen kuin A oli pyytänyt Are Oy:ltä palkatonta vapaata, hän oli vielä varmistanut B:ltä työnsä alkamisen Salotec Oy:n palveluksessa. Palkatonta vapaata hän oli pyytänyt jo 5.10.2011 alkaen, koska Are Oy:llä työt olivat vähenemässä. Tuolloin Ikanon työmaan töiden oli tarkoitus alkaa marraskuun puolivälissä. A kävi itse työmaalla ja havaitsi, että työt eivät edenneet niin, että siellä olisi tarvittu uusia työntekijöitä. Palkattoman vapaansa alkaessa hän siirtyi Kuopion Talotekniikka Oy:n palvelukseen urakkatyöhön, josta hänen oli tarkoitus siirtyä Salotec Oy:n palvelukseen siinä vaiheessa kun työt Ikanon työmaalla käynnistyisivät. B:kin hyväksyi tämän järjestelyn.

Koska työmaa oli myöhässä, A tiedusteli B:ltä töiden alkamista. Tämä kuitenkin aina siirtyi. A hyväksyi sen, että työt olisivat alkaneet joulukuun alussa. Sen sijaan sitä hän ei hyväksynyt, että työmaalle oli jo palkattu työntekijöitä, heidän joukossaan muun muassa kärkimies.

Kun työt eivät olleet alkaneet, B kävi tammikuussa työmaalla. B ilmoitti, että kiireen vuoksi hän ei kerkeä sillä hetkellä keskustelemaan. B ei tullut myöskään sovittuun tapaamiseen illalla. Myöskään myöhemmäksi sovittuihin tapaamisiin B ei tullut eikä B:n puolelta tullut myöskään muuta yhteydenottoa. Käydyissä erimielisyysneuvotteluissa B tarjosi hänelle määräaikaista roikankorjaustyötä.

B:n suhtautumiseen A:han oli ilmeisesti vaikuttanut se, että joku Salotec Oy:n työhaastattelussa ollut henkilö oli kertonut A:n olevan liian kallis työntekijä, minkä lisäksi hän ei ollut yhteistyökykyinen.

B on kertonut, että sähköasentaja C tuli Salotec Oy:n töihin Kuopioon vuoden 2011 kesällä. C teki aktiivisesti muutakin kuin työtehtäviään ja oli muun muassa yhteydessä Ikanon työmaan töiden tilaajaan. C yritti aktiivisesti saada myös A:n työhön Ikanon työmaalle. C esitteli muitakin mahdollisia vapaana olevia työntekijöitä. Salotec Oy:llä oli vuoden 2011 syksyllä käynnissä iso projekti Kevitsassa, jossa työskenteli 18 työntekijää. Projektin oli määrä loppua syksyllä ja osan työntekijöistä tulla työhön Ikanon työmaalle.

Salotec Oy:n ja Rakennusliike Lehdon kanssa tehtiin sopimus Ikanon työmaan töistä 4.11.2011. Koska sähkökuvia ei ollut, urakkaa ei voitu laskea, minkä vuoksi rakennusliikkeen kanssa sovittiin töiden tekemisestä tuntityönä. Työtä varten oli palkattu kaksi työntekijää ja sovittu, että toinen heistä toimii kärkimiehenä. Piirustusten puuttumisen vuoksi kenenkään työmaalle palkatun työntekijän kanssa ei ole puhuttu urakasta.

B on keskustellut A:n kanssa puhelimessa kolme tai neljä kertaa. A ilmoitti halukkuutensa tulla töihin Salotec Oy:hyn. Samoihin aikoihin noin 50 muutakin henkilöä haki töitä Salotec Oy:ltä. B ilmoitti heille kaikille katsovansa myöhemmin, mikä on tilanne yhtiössä. Kaikille alaisilleen hän oli syksyllä 2011 ilmoittanut, että ketään uutta työntekijää ei saa palkata, ennen kuin omat projektista vapautuvat työntekijät on työllistetty.

Salotec Oy:ssä uusien työntekijöiden kanssa tehdään kirjallinen työsopimus ennen työn alkamista. Työsopimuksessa määritellään palkkaluokka ja sovitaan kaikista työntekoon vaikuttavista seikoista. B ei ole tehnyt A:n kanssa työsopimusta. Esitettynä työsopimuksen tekopäivänä 15.9.2011 B oli sairaalahoidossa Oulussa. B ei myöskään ole saanut 4.10.2011 työsopimuksen varmistamiseen liittyvää puhelinsoittoa A:lta. Mainittuna päivänä B oli Oulussa hoitamassa työvaatetilausta, minkä lisäksi hänellä oli lääkärinvastaanotto.

B:n tiedon mukaan C ja A olivat kavereita keskenään ja A oli myös käynyt tapaamassa C:tä työmaalla. C oli myös tiedustellut, ottaako B A:n työhön ja tuonut B:n työpöydälle laatimansa luonnoksen A:n työsopimukseksi. Tämän B oli heti heittänyt pois. B oli nähnyt A:n Salotec Oy:n konttorilla vain kerran yhdessä C:n kanssa. Vasta erimielisyysneuvotteluissa B kuuli väitteen siitä, että hän olisi tehnyt työsopimuksen A:n kanssa.

B on vielä kertonut, että eräs haastateltava työnhakija oli maininnut A:n olevan Are Oy:n pääluottamusmies. A:n kalleudesta ja hankaluudesta ei tässä yhteydessä puhuttu mitään.

C on työskennellyt Salotec Oy:n palveluksessa vuoden 2011 kesäkuun 28. päivästä vuoden 2012 toukokuun loppuun. Salotec Oy:n edustaja ilmoitti kesäkuussa 2011, että yhtiön ainoa työkohde Kuopiossa on Ikanon työmaa. C:n tiedossa ei ollut, oliko Salotec Oy:n ja työntilaajan välillä jo tehty sopimus Ikanon työmaan töistä. C:n käsityksen mukaan Salotec Oy:n tarkoitus oli tehdä työkohteen sähkötyöt urakalla. C osallistui elo- ja syyskuussa keskusteluihin, jotka koskivat A:n palkkaamista kärkimieheksi Ikanon työmaalle. Kun työsopimus tehtiin, puhuttiin töiden alkamisesta marraskuun alussa, joulukuussa tai vuodenvaihteessa samoin kuin urakkapalkasta ja kärkimiehen asemasta. Työn kestoajaksi mainittiin lokakuun loppu vuonna 2012. Tilaisuudessa sovittiin myös, että kirjallinen työsopimus tehdään siinä vaiheessa kun työt alkavat. C oli kuullut A:lta tämän varmistaneen työmaan alkamista B:ltä.

C:n mukaan hänen työtehtäviinsä ei kuulunut työsopimusten tekeminen. C oli jättänyt kuitenkin B:n pöydälle syyskuussa 2011 alustavasti täytetyn A:n työsopimuksen ja työmaasopimuksen. B oli todennut tämän johdosta, että sopimukset keretään tekemään myöhemmin sitten kun työmaa alkaa. Joulukuun lopulla kävi selväksi, että työt muuttuvat aikatyöksi, joten uutta kärkimiestä ei tarvittu.

D:n on työskennellyt Salotec Oy:ssä työnjohtajana vuoden 2011 marraskuun alusta seuraavan vuoden helmikuun puoliväliin saakka, jolloin hänen työsuhteensa päättyi työnantajan toimittaman irtisanomisen johdosta. Toimitusjohtaja B oli marraskuussa kysynyt D:ltä, tunteeko tämä A:ta. B oli myös ilmoittanut, että A:ta ei saa palkata yhtiön palvelukseen. Työsuhteensa aikana D haastatteli työnhakijoita ja palkkasi viisi asentajaa yhtiön palvelukseen. A:n D oli tavannut kerran ABC asemalla ja keskustellut hänen kanssaan Ikanon työmaasta. D:tä itseään häiritsi se, että hänellä ei ollut tietoa siitä, miten Ikanon työmaan töitä oli tarkoitus tehdä.

Uusia työntekijöitä palkattaessa heidän kanssaan tehtiin aina kirjalliset työsopimukset, joihin merkittiin muun muassa työn alkaminen ja sovittu palkkaus. Työnantajan edustajana myös D allekirjoitti työsopimuksia.

Kuopion Talotekniikka Oy:ssä osastopäällikkönä työskentelevä G on kertonut että A palkattiin yhtiön palvelukseen määräaikaiseen työkohteeseen vuoden 2011 lokakuussa. Työsopimuksen päättymisajankohdaksi sovittiin kohteen valmistuminen. A:n kanssa sovittiin myös siitä, että hän on vapaa lähtemään toisen työnantajan palvelukseen Ikanon työmaalle töiden alkaessa. Työstä Talotekniikka Oy:n palveluksessa oli sovittu A:n kanssa jo syyskuun puolella.

I on työskennellyt Salotec Oy:n palveluksessa Pohjois-Suomen aluejohtajana seitsemän vuoden ajan. Rakennusliike Lehto oli pyytänyt Salotec Oy:ltä apua KVR urakan laskemiseen. Rakennusliikkeen edustaja tiedusteli, voisiko Salotec Oy tehdä Ikanon työmaan töitä tuntitöinä, koska töihin liittyvät kuvat eivät olleet valmiina. Salotec Oy teki rakennusliikkeen kanssa lopullisen sopimuksen Ikanon työmaasta 11.11.2011.

Syksyllä 2011 Salotec Oy:llä oli meneillään työmaa Kevitsassa, jossa työskenteli toistakymmentä työntekijää. Töiden piti loppua alunperin syyskuun 2011 lopussa, mutta vasta marras-joulukuun vaihteessa ensimmäiset työntekijät vapautuivat sieltä ja viimeiset vasta keväällä 2012. Näistä työntekijöistä kymmenkunta siirtyi Ikanon työmaalle.

I oli käynyt B:n kanssa neuvotteluja Ikanon työmaasta. Työntekijöitä palkattaessa B keskusteli aina asiasta I:n kanssa, joten hänen tiedossaan oli, ketä oli palkattu Ikanon työmaalle. B ei ollut koskaan ilmoittanut, että A olisi palkattu työmaalle kärkimieheksi. Toimitusjohtajan lisäksi ainoastaan I:llä oli yhtiössä oikeus allekirjoittaa työsopimuksia. Työsopimukset laaditaan lomakkeelle ja niihin merkitään palkan määrä ja työn alkamisajankohta. Salotec Oy:ssä ei ole tehty suullisia työsopimuksia.

I oli 4.10.2011 B:n kanssa Oulussa hoitamassa työvaatetilauksia ja samalla matkalla B oli käynyt välillä poistattamassa leikkauksen jälkeisiä tikkejä. I:n tiedossa ei ollut, että B olisi mainittuna päivänä saanut puhelinsoiton A:lta.

J on aloittanut 1.11.2011 työskentelyn Salotec Oy:n palveluksessa työnjohtajana. J toimi sähköasentaja C:n esimiehenä. C esitti Ikanon työkohteen tekemistä urakkatyönä. Koska riittäviä suunnitelmia ei ollut tehty, urakkatyön tekeminen ei ollut mahdollista. Asiasta oli myös jo sovittu muuta tilaajan kanssa. Oulun työkohteesta mainitulle työmaalle tuli parikymmentä työntekijää. Kuopiosta palkattujen uusien työntekijöiden kanssa tehtiin kirjalliset työsopimukset. C ei ollut koskaan maininnut, että A olisi palkattu työmaalle. J ei ollut palkannut työmaalle kärkimiehiä, mutta hän oli antanut lausuntoja siitä, ketkä olisivat tehtävään sopivia.

Rakennusliike Lehto Oy:n palveluksessa talotekniikkajohtajana työskentelevän K:n mukaan Rakennusliike Lehto Oy:llä on KVR urakka Ikanon kauppakeskuksesta. Rakennusliike Lehto Oy teki 4.11.2011 Salotec Oy:n kanssa Ikanon työmaan töitä koskevan sopimuksen, jonka mukaan työt tehdään tuntityönä. Vuoden 2011 loka-marraskuussa Salotec Oy ei ole voinut tehdä työmaan töistä urakkatarjousta, koska työkohteeseen liittyviä suunnitelmia ei vielä tuolloin ollut. Suunnitelmia tehtiin vielä vuoden 2012 huhtikuussa. Rakennusliike Lehto Oy ei ole saanut tehdäkseen kaikkia kauppakeskuksessa sijaitsevia vuokratiloja, ja se on voinut ottaa työmaalle myös muita urakoitsijoita kuin Salotec Oy:n.

Arviointi ja johtopäätökset

A:n, B:n ja C:n kertomuksista ilmenee, että A:n ja B:n välillä on vuoden 2011 elo-syyskuussa käyty keskusteluja A:n työllistymisestä Salotec Oy:n palvelukseen Ikanon työmaalla alkavaan työkohteeseen. B:n kertoman mukaan hän on keskustellut A:n kanssa asiasta ainoastaan puhelimitse. Sen sijaan A on kertonut käyneensä Salotec Oy:n työmaalla, jolloin hänen ja B:n välillä sovittiin suullisesti A:n tulemisesta kärkimieheksi Ikanon työmaalla alkavaan urakkaan. A:n mukaan hän ja B löivät C:n läsnä ollessa kättä päälle syntyneen sopimuksen merkiksi. B on kiistänyt tapahtuman.

Syntyneen sopimuksen ajankohdaksi kantaja on ilmoittanut aluksi 27.9.2011. Sopimuksen tekemisen ajankohdaksi on sittemmin ilmoitettu 15.9.2012. Kun vastaajapuolelta on osoitettu B:n olleen mainittuna ajankohtana sairaalahoidossa, on kantajanpuolelta ilmoitettu sopimuksen tekoajankohdaksi jokin päivä syyskuussa. A ja C eivät ole kertomuksissaan täsmentäneet sopimuksen tekoajankohtaa.

Are Oy:n palveluksessa ollut A on pyytänyt 4.10.2011 Are Oy:ltä palkatonta vapaata ajaksi 5.10.2011-31.10.2012. Kantajan mukaan A ilmoitti vapaansa syyksi työskentelyn Salotec Oy:n palveluksessa. A on kertonut vapaan hakemisen syyksi töiden vähenemisen Are Oy:ssä. Ennen vapaan pyytämistä A oli kertomansa mukaan 4.10.2011 puhelimitse varmistanut toimitusjohtaja B:ltä töiden alkamisen Ikanon työmaalla sovittuna ajankohtana marraskuun puolivälissä. B on esitetyn selvityksen mukaan ollut 4.10. Oulussa yhdessä aluejohtaja I:n kanssa hoitamassa työvaatteiden tilausta. Samalla matkalla B oli käynyt myös lääkärinvastaanotolla. B ei kertomansa mukaan ollut saanut mainittuna päivänä puhelua A:lta. Myöskään I ei ollut havainnut, että B olisi saanut tällaisen puhelun, eikä B ollut myöskään maininnut hänelle mitään tällaisesta puhelusta.

Kun A oli pyytänyt palkatonta vapaata jo lähes puolitoista kuukautta aikaisemmin kuin hänen työnsä Salotec Oy:n palveluksessa oli hänen mukaansa sovittu alkavaksi, viittaa tämä siihen, että A:n palkattoman vapaan ainakaan ensisijainen syy ei ollut työskentely Salotec Oy:n palveluksessa.

B:n ja Rakennusliike Lehto Oy:n talotekniikkajohtajan K:n kertomusten mukaan Salotec Oy:n ja Rakennusliike Lehdon välillä on 4.11.2011 sovittu siitä, että Salotec Oy tekee rakennusliikkeen tilaamia Ikanon työmaan töitä tuntiveloituksella. B:n, K:n ja I:n mukaan töiden tekeminen urakkana ei ollut mahdollista, koska sähkötöiden tekemiseksi tarvittavia kuvia ei ollut käytössä. B:n mukaan Salotec Oy:n palveluksessa työmaalla työskennelleet työntekijät ovat koko ajan työskennelleet Ikanon työmaalla aikapalkalla.

Siihen nähden, että Salotec Oy on solminut Ikanon työmaata koskevan sopimuksen tilaajan kanssa vasta 4.11.2011 ja että kuvien puuttumisesta johtuen urakkatarjousta ei ole voitu tehdä ja on tehty sopimus tuntityöstä, työtuomioistuimen mielestä ei voida pitää uskottavana, että A:n kanssa olisi jo syyskuussa sovittu A:n tulemisesta urakkatyöhön ja toimimisesta kärkimiehenä.

B:n, I:n, D:n ja J:n kertoman mukaan yhtiön palvelukseen otettujen työntekijöiden kanssa tehdään aina kirjalliset työsopimukset. Työsopimuksiin merkitään muun muassa työsuhteen alkamisajankohta ja palkkausta koskevat tiedot. D:n kertoman mukaan B oli tiedustellut häneltä vuoden 2011 marraskuussa, tunsiko hän A:ta ja samassa yhteydessä kieltänyt A:n palkkaamisen. I:n kertomuksesta on puolestaan ilmennyt, että B keskusteli hänen kanssaan aina palkattavista työntekijöistä. B ei ollut missään vaiheessa ilmoittanut, että hän olisi palkannut A:n Ikanon työmaalle. C:n esimiehenä vuoden 2011 marraskuusta alkaen toimineen J:n mukaan C oli keskustellut hänen kanssaan Ikanon työmaasta ja esittänyt töiden tekemistä urakkana. Näiden keskustelujen aikana C ei ollut tuonut esille sitä, että A olisi jo palkattu työmaalle kärkimieheksi.

Yhteenvetona esitetystä selvityksestä työtuomioistuin toteaa, että A:n ja B:n välillä on A:n aloitteesta käyty keskusteluja A:n työllistymisestä Salotec Oy:n palveluksessa Ikanon työmaalla. Vaikka A:lle on käydyistä keskusteluista saattanut jäädä käsitys siitä, että hänellä on mahdollisuus työllistyä työkohteessa, on asiassa kuitenkin esitetyn selvityksen perusteella jäänyt näyttämättä, että osapuolten välillä olisi syntynyt työsopimuksena pidettävä sopimus. Koska tällaista sopimusta ei ole syntynyt, ei A:lla ole myöskään oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Sähköalojen ammattiliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Salotec Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 4.985 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Salotec Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.985 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Sutela, Nyyssölä, Kirvesniemi ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.