7.12.2011

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että Karelia Upofloor Oy on menetellyt vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan työosaston luottamusmiehen A:n,

• velvoittaa Karelia Upofloor Oy:n maksamaan A:lle TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevien määräysten rikkomisesta vahingonkorvausta työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti 6.322,02 euroa korkolain 4 luvun 1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 10.2.2011 lukien,

• tuomitsee Karelia Upofloor Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

• tuomitsee Puusepänteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

• velvoittaa Puusepänteollisuus ry:n ja Karelia Upofloor Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.621,70 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Pinnanvalmistusosasto, jolla A toimi luottamusmiehenä, käsittää seuraavat linjat: pinnanvalmistus, pintapuristin, pannuhuone, teroitus sekä ladonnat, kartano ja palikka. Tehtaalle oli vuoden 2008 lopussa valittu kolme osaston luottamusmiestä samalla tavalla samoille osastoille kuin heidät oli valittu edelliselläkin luottamusmieskaudella. A oli valittu kahdeksi vuodeksi luottamusmieheksi. Hänen luottamusmiesasemansa ei siten ole lakannut ennen kuin hänen toimikautensa on päättynyt vuoden 2010 lopussa.

Lomautuksia koskien työntekijäpuoli kävi neuvottelut työnantajan edustajan kanssa. Työntekijäpuoli vaati, että lomautukset peruttaisiin ja että noudatettaisiin lain ja työehtosopimuksen mukaista käytäntöä. Työntekijäpuoli esitti lisäksi, että työnantaja korvaisi aiheutuneet tulonmenetykset lomautuksien osalta. Perusteena vaatimuksille oli se, että A:lla on yhä luottamusmiesasema ja että häntä ei voi lomauttaa ennen kuin työosastojen toiminta lakkaisi kokonaan. Työt jatkuivat yhä useilla linjoilla, joilla A toimi luottamusmiehenä. Toimintaa oli muun muassa pintapuristimella melkein joka päivä, pannuhuoneella jatkuvasti, ladonta toimi yhä ja teroituksessa työskenneltiin normaalisti. Ennen kuin luottamusmies voidaan lomauttaa, tulee niin työntekijäpuolen kuin työnantajapuolen yhdessä todeta luottamusmiesalueiden yksiköiden lakanneen toimimasta. Lisäksi luottamusmiehen lomautuksen edellytyksenä on, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön.

Pinnanvalmistusosastolla, jolla A toimi luottamusmiehenä, työt jatkuivat edelleen useilla eri linjoilla. Siten A:n lomauttaminen tapahtui vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä, joissa viitataan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momenttiin. Säännöksen mukaan luottamusmiestä ei voida lomauttaa, jollei työ ole päättynyt kokonaan. Yleissopimuksessa mainitaan nimenomaisesti, että yksilönsuoja koskee myös osaston luottamusmiestä silloinkin, kun kyse on lomautuksesta.

Puusepänteollisuus ry tiesi yhtiön toiminnan virheellisyydestä, koska vastaavaa tapausta on jo kerran aikaisemmin asianosaisliittojen kesken käsitelty työtuomioistuimessa. Työnantajaliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Karelia Upofloor Oy lomautti A:n vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan yksilönsuojaa koskevia määräyksiä. Yhtiö rikkoi siten työehtosopimusta tietensä. Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa ei ole keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen 20 §:n mukaista määräystä, jonka mukaan työnantajaa ei voida tuomita maksamaan sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa. Yleissopimuksen luottamusmiehen yksilösuojaa ja sen rikkomoisen korvauksia koskevat määräykset on uudistettu 10.5.2001 eli samaan aikaan kuin irtisanomissuojasopimus on allekirjoitettu.

Työehtosopimuksen vastaisen lomauttamisen johdosta A:lle koitui taloudellisia tappioita.

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuus ry on vastauksessaan, johon Karelia-Upofloor Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuus ry on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liitto ry:n velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuus ry:n ja Karelia-Upofloor Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö lomautti lokakuussa 2009 A:n, joka oli aiemmin toiminut yrityksessä osastonluottamusmiehenä. A:n luottamusmiesasema oli kuitenkin lakannut, koska yrityksessä käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena A:n oman työosaston (pinnanvalmistus) toiminta oli kokonaan päättynyt 1.5.2009, jolloin hänen luottamusmiesasemansa oli myös lakannut.

Henkilöstölle informoitiin helmikuussa 2009 yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena syntyneistä toimenpiteistä ja muun muassa siitä, että toiminnot tehtaan pinnanvalmistusosastolla loppuvat maaliskuussa 2009. Pinnanvalmistusosasto oli yksi tehtaan kolmesta osastosta.

Yhteistoimintaneuvotteluiden kanssa ajallisesti samoihin aikoihin (23.11.2008) paikallinen Puuliiton ammattiosasto järjesti luottamusmiesvaalit, joissa A nimettiin osastonluottamusmieheksi pinnanvalmistusosastolla 1.1.2009 lähtien. Luottamusmiesvaalien jälkeen ammattiosasto toimitti marraskuussa 2008 työnantajalle ilmoituksen vaalien tuloksista ja osastojen aluejaoista. Ilmoituksen vastaanotettuaan työnantaja kiinnitti huomiota siihen, että luottamusmiesten osastojen alueittaista jakoa oli muutettu työntekijöiden yksipuolisella ilmoituksella. Työnantaja totesi pääluottamusmiehelle, että aluejaosta tulee yleissopimuksen 3.1 kohdan kolmannen kappaleen nojalla sopia paikallisesti työnantajan kanssa. Pääluottamusmiehelle ilmoitettiin samalla, että työnantaja ei hyväksy uutta aluejakoa.

Työnantajalle toimitettuun vaalitulosilmoitukseen oli aiemmasta aluejaosta poiketen lisätty ja järjestetty entisten alueiden rinnalle uusia alueita. Näiden 1.1.2009 alkavalle kaudelle tehtyjen luottamusmiesvalintojen sekä osastoalueiden laajennusmuutosten tarkoituksena oli pyrkiä estämään se, ettei kukaan luottamusmiehistä yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena toimeenpantavien muutosten takia jäisi ilman omaa osastoa ja sen mukanaan tuomaa työsuhdeturvaa. Luottamusmiesalueisiin lisättiin sellaisia uusia toimintoja, joiden uskottiin jatkuvan myös yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeen.

Työnantaja ilmoitti pääluottamusmiehelle heti joulukuussa 2008, ettei se tule hyväksymään uusia ammattiosaston omatoimisesti tekemiä aluejakoja, koska niistä ei ole yhdessä sovittu tai edes keskusteltu. Tämän seurauksena luottamusmiesvalintojen epäselvyyksiä käsiteltiin yrityksessä useassa paikallisessa palaverissa ja tilaisuudessa, jossa työnantaja toi johdonmukaisesti esille sen, että ennen 1.1.2009 voimassa olleet aluejaot ovat edelleen voimassa koska työnantaja ei ole hyväksynyt niihin työntekijäpuolen yksipuolisesti ilmoittamia muutoksia.

Yrityksessä jouduttiin syksyllä 2009 toteuttamaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla vuorolomautuksia ja lomautukset kohdistuivat myös A:han, koska hän ei työosastonsa toimintojen lakkaamisen johdosta ollut enää osaston luottamusmies.

Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella toteutettavaa yhteistoimintaorganisaation päivittämistä työntekijäpuoli ei ole oikeutettu tekemään yksin. Osaston luottamusmiesten aluejakoja muutettaessa ammattiosaston tulee tehdä asiasta ensin työnantajalle esitys, josta työehtosopimuksen tarkoituksen mukaisesti yhdessä paikallisesti ensin keskustellaan ennen sopimukseen pääsemistä.

Yhtiöllä oli täten perusteet kiistää A:n osastonluottamusmiesasema, koska yrityksessä oli heti puututtu ammattiosaston menettelyyn ja ilmoitettu, ettei uusia aluejakoja hyväksytä. Työnantajan kanta oli selvillä myös pääluottamusmiehellä, koska hän oli myöhemmin keväällä 2009 todennut työnantajan edustajalle, että työhuonekunta kokoontuisi pitämään uudet vaalit, joissa sitten valitaan kahdelle (jäljelle jääneelle) osastolle edustajat. Työhuonekunnan kokouksen jälkeen pääluottamusmies kuitenkin ilmoitti työnantajalle, ettei uusia vaaleja järjestetäkään.

Aiemman osastojaon mukaiset työt olivat tosiasiallisesti muuttuneet, kun pinnanvalmistus lakkautettiin kokonaan 1.5.2009, jolloin A:n luottamusmiesasemaan perustunut erityinen työsuhdeturva lakkasi.

Perustelut

A:n luottamusmiesasema

A on työtuomioistuimessa kertonut olleensa Karelia-Upofloor Oy:ssä pinnanvalmistusosaston luottamusmiehenä kolme kautta ajalla 2005-2010. Kaudella 2007-2008 pinnanvalmistusosaston työpisteet sisälsivät pinnanvalmistuksen, pinnanpuristimen, pannuhuoneen, teroituksen ja ladonnat. Kun A 23.11.2008 valittiin luottamusmieheksi kaudeksi 2009-2010, ei mainituissa työpisteissä ollut entiseen verrattuna tapahtunut muutosta. Työalueita oli työntekijäliiton aluetoimitsijan pääluottamusmiehelle antaman kehotuksen johdosta tarkennettu. Luottamusmiesten valinnasta työnantajalle 23.11.2008 tehdyssä ilmoituksessa pinnanvalmistus sisälsi muun ohessa lajittelun ja höylän, jolla A itse työskenteli. Loppuvuodesta 2008 pinnanvalmistuksessa oli noin 30 työntekijää. Pinnanpuristimella, jossa oli vuorossaan kaksi työntekijää, tehdään lajitelluista säleistä parkettiin niin sanottu pintanahka. Pannuhuone, jota hoiti 1-2 työntekijää vuorottelemalla, tuottaa lämpöä halliin ja kuivaukseen puristimilla. Ladonnassa, joka muodostuu palikka- ja kartanoladonnasta, tehtaalle tullut raaka-aihio ladotaan kuormalavoille ennen niiden viemistä kuivuriin. Ladontaa suoritettiin sekä käsin että roboteilla. Teroituksessa oli kaksi työpistettä, joissa kummassakin oli 1-2 työntekijää.

Edelleen A:n mukaan luottamusmiesten valinnasta työnantajalle 27.11.2006 tehdyssä ilmoituksessa merkitty luottamusmies F:n ladonta-työosasto tarkoitti koneladontaa ja A:n alueella oli käsiladonta. Vuoden 2008 luottamusmiesilmoituksessa F:n työosasto tarkoitti kartanontekoa kolmoshallissa, joka sijaitsi kauempana A:n luottamusmiesalueesta. G:n työosasto käsitti välisäleen, isopuristimen, hionnan, työstön, saiman, lakkauksen ja pakkauksen. A toimi vuoden 2008 lopussa noin 30 työntekijän luottamusmiehenä. Samoin F ja G toimivat noin 30 työntekijän luottamusmiehenä. Luottamusmieskausien 2008-2009 ja 2009-2010 vaihteessa ei tapahtunut työpistemuutoksia luottamusmiesalueiden välillä. Työosastot pysyivät samoina kaudesta toiseen. Yhtiön kaikilla työntekijöillä oli oma luottamusmies mainituilla luottamusmiesalueilla. Pinnanvalmistustyössä keväällä 2009 höyläys, säleensahaus ja lajittelu lakkasivat yhtiön kyseisellä Tuupovaaran tehtaalla. Jäljelle jäi toimintoja pinnanpuristimella, pannuhuoneessa, ladonnoissa ja teroituksessa. A siirtyi ensiksi saima-linjalle ja sittemmin hiontalinjalle sekä joutui tekemään sijaisuuksia esimerkiksi ladonnassa ja puristimella. Syksyllä 2009 toimeenpantaessa lomautuksia toimintaa jäi pinnanpuristimelle, pannuhuoneeseen, ladontaan ja teroitukseen. A:n luottamusmiesalueella oli syksyllä 2009 työssä myös ainakin kaksi lajittelusta ja höylältä tehtävistä toiseen siirrettyä työntekijää. Luottamusmiesten lukumäärän vähentämisestä ei ollut keväällä 2009 keskusteltu mitään.

C on kertonut, että syksyllä 2009 käytiin A:n luottamusmiesasemaa ja lomauttamista koskeva neuvottelu, jossa olivat läsnä C työntekijäliiton työehtosihteerinä, pääluottamusmies B, yhtiön tuotantojohtaja E ja tehtaanjohtaja. Yleissopimuksen tarkoitus on se, että jos yhtiön henkilöstötilanne oleellisesti muuttuu, niin silloin on arvioitava luottamusmiesorganisaatiota uudelleen jommankumman osapuolen aloitteesta. Jos kysymys on yhteistoimintalain 8 luvun tarkoittamasta työvoiman vähentämistilanteesta, niin silloin on työnantajan otettava esille luottamusmiesorganisaation vähentäminen vastaamaan uutta henkilöstömäärää. Neuvottelu asiasta ei johtanut yhteisymmärryksen syntymiseen.

B:n mukaan ennen syksyllä 2008 yhtiön Tuupovaaran tehtaalla järjestettyjä luottamusmiesvaaleja, hän kävi silloisen tehtaanjohtajan kanssa keskustelun muun ohessa valittavien luottamusmiesten määrästä. Asiassa päätettiin edetä entisen käytännön mukaisesti siten, että valittaisiin pääluottamusmies ja varapääluottamusmies ja kolme osastonluottamusmiestä. Työnantajapuoli ei esittänyt osastonluottamusmiesten lukumäärän tai luottamusmiesalueiden muuttamista. Tämän mukaisesti tehtaalle asetettiin ehdokasasettelun mukaisesti ilman vaaleja aiemmat pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja kolme luottamusmiestä mukaan lukien A . Valinnan yhteydessä ei tapahtunut muutoksia luottamusmiesaluejaossa. Luottamusmiesten valinnasta työnantajalle 23.11.2008 tehdyssä ilmoituksessa A:n luottamusmiesalue oli sama kuin aikaisempanakin luottamusmieskautena. Työosastojen kuvaukset olivat vain tarkempia kuin aikaisemmin. A:n luottamusmiesalueella oli loppuvuonna 2008 noin 30 työntekijää. Työnantaja ilmoitti, ettei se hyväksynyt työalueissa tapahtuneita muutoksia, vaikka niissä ei työntekijäpuolen mielestä ollut tapahtunut muutoksia. Työnantaja esitti luottamusmiesten vähentämistä yt-neuvotteluiden päättymisen 18.12.2008 jälkeen. Koska kaikilla työosastoilla kuitenkin oli toimintaa, niin ammattiosaston työhuonekunta ei halunnut muuttaa luottamusmiesorganisaatiota. Työnantaja teki keväällä 2009 supistustoimenpiteitä. Ne kohdistuivat A:n luottamusmiesalueeseen, jonne jäi kuitenkin työhön noin 5-6 työntekijää entisiin tehtäviinsä pinnanpuristimelle, pannuhuoneeseen, teroitukseen ja käsinladontaan. Kun A lomautettiin syksyllä 2009, olivat mainitut työntekijät vielä työssä näissä entisissä tehtävissään.

D on kertonut, että yhtiön Tuupovaaran tehtaan luottamusmiesorganisaation muodostivat syksyllä 2008 pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja kolme osastonluottamusmiestä. Yhtiön henkilöstö oli tuolloin hieman yli 100 henkilöä. Tehtaalla oli ollut toiminnassa kolme työosastoa ainakin vuodesta 2004 lähtien. A:n työalueeseen kuului syksyllä 2008 kolmisäleen pinnanvalmistus, joka käsittää höyläyksen, pinnansahauksen, pinnanlajittelun ja pinnanpuristuksen sekä sahojen teroituksen. Työnantajalle toimitettiin ilmoitus luottamusmiesten valinnasta 23.11.2008. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä tehdaspäällikkö vastasi 19.12.2008 luottamusmiesten valintailmoitukseen, ettei työnantaja hyväksy ilmoituksessa mainittuja osastojen luottamusmiesten toimialueita alkavalle toimikaudelle, koska toimialueita oli muutettu sopimatta asiasta työnantajan kanssa. A:n työosasto oli keväällä 2009 lakkautettavien joukossa. Tehtaalta lakkautettiin 1.5.2009 mennessä kolmisäleen valmistus eli höyläys, sahaus, teroitus, pinnanlajittelu ja pinnanpuristus. A:n luottamusmiesasema päättyi, kun kolmisäleen pinnanvalmistustoiminnot tehtaalla lakkasivat yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena. A siirtyi kolmisäleen valmistuksen lakkauttamisen jälkeen hiontalinjalle. Uusia luottamusmiesvaaleja jäljelle jääneille alueille ei kuitenkaan pidetty, vaan työntekijäpuoli ilmoitti, että vanha vaalitulos pysyy voimassa. Kaksisäleen tuotanto alkoi tehtaalla kokeiluna syksyllä 2009 ja varsinainen tuotanto 2010.

E:n mukaan A työskenteli syksyllä 2009 hiottujen aihioiden kittauksessa ja muissa prosessin jälkipään tehtävissä. Lomautus kohdistettiin myös A:han, joka ei tuolloin ollut osastonluottamusmiehen asemassa. Hänen aikaisempi luottamusmiesalueensa eli kolmisäleen pinnanvalmistus oli lopetettu keväällä 2009. Erimielisyysmuistio liittojen välillä tehtiin 28.12.2009.

Työtuomioistuin toteaa A:n ja B:n kertomuksista ilmenevän, että tehtaan kolmen osaston osastonluottamusmiehet, A , F, G, on valittu 1.1.2009 lukien jatkamaan samoilla osastoilla, millä he olivat toimineet osastonluottamusmiehinä aiemminkin. Luottamusmiehet jatkoivat samoilla alueilla. Mikään toiminta ei siirtynyt luottamusmieheltä toiselle. Kaikilla työpisteillä työskentelevillä työntekijöillä oli luottamusmies. Työtuomioistuimelle kirjallisina todisteina esitetyistä luottamusmiesilmoituksista 27.11.2006 ja 23.11.2008 ilmenee työtuomioistuimen käsityksen mukaan samoin, että A on valittu luottamusmieheksi samalle työosastolle sekä kaudeksi 2007-2008 että kaudeksi 2009-2010. Työnantajapuolen todistajien luottamusmiesten toimialueiden muuttumisesta epätäsmällisesti kertoma, ei riitä kumoamaan edellä kerrottua selvitystä.

Työnantajapuoli on kiistänyt A:n luottamusmiesaseman 1.5.2009 lukien vetoamalla siihen, että A:n luottamusmiesalueen eli pinnanvalmistusosaston toiminta oli kokonaan päättynyt 1.5.2009.

Asiassa on riidatonta, että kolmisauvaparketin pinnanvalmistus on päättynyt keväällä 2009. D:n mukaan käytöstä poistetut koneet siirrettiin uuden tuotteen, kaksisauvaparketin valmistukseen syksyllä 2009. Edelleen asiassa on yhtenevästi kerrottu, että A siirrettiin keväällä saima-linjalle, sitten hiontalinjalle ja että hän teki sittemmin myös muita töitä.

A:n ja B:n kertoman mukaan keväällä 2009 työntekijöitä, joiden työ päättyi irtisanottiin ja siirrettiin muihin tehtäviin. A:n luottamusmiesalueelle jäi työhön noin 5-6 työntekijää entisiin tehtäviinsä pinnanpuristimelle, pannuhuoneeseen, teroitukseen ja käsinladontaan. Kun A lomautettiin syksyllä 2009, olivat mainitut työntekijät vielä työssä entisissä tehtävissään. Osa mainituista tehtävistä oli myös D:n kertoman mukaan A:n luottamusmiesalueeseen kuuluvia.

Työnantajapuoli ei ole näyttänyt, että kaikki työ pinnanvalmistusosastolla olisi päättynyt.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:lla on lomauttamisajankohtana ollut yleissopimuksen mukainen luottamusmiesasema.

Lomauttamisperuste

Yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan toisessa kappaleessa on sovittu siitä, että muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Karelia-Upofloor Oy:ssä toteutettujen lomautusten aikana syksyllä 2009 ja vielä keväällä 2010 A:n luottamusmiesalueena toimineella työosastolla on selvityksen mukaan työskennellyt useita työntekijöitä. Tällä perusteella Karelia-Upofloor Oy on yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan nojalla lomauttanut A:n yleissopimuksen vastaisesti.

Korvausvelvollisuus

Korvaus yleissopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti. Tämän lainkohdan mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. A:lle on aiheutunut korvattavaa vahinkoa työansion menetyksenä yhteensä 6.322,02 euroa. Määrä on riidaton.

Yleissopimuksen ja työsopimuslain mukaisista korvauksista on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Lainkohdan mukaan korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan mukaan A:lle on maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lomautusviikkojen ajalta aikavälillä 28.10.2009-13.6.2010 3.081,50 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 6.322,02 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia edellä mainitulta ajalta maksetuista työttömyyspäivärahoista 3.081,50 euroa eli 2.311,13 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 4.010,89 euroa. Karelia Upofloor Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 2.311,13 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Puu- ja erityisalojen liitto ry on kanteessaan vaatinut Karelia Upofloor Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sillä perusteella, että yhtiö oli menetellyt vastoin yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan työosaston luottamusmiehen. Työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin mukaan työehtosopimuksella voidaan poiketa tuon pykälän määräyksistä. Työtuomioistuin on vakiintuneen käytäntönsä (viimeksi TT:2006-43) mukaan katsonut, että irtisanomissuojasopimusten ja luottamusmiessopimusten korvausmääräykset muodostavat edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetun sopimuksen, minkä vuoksi irtisanomissuojasopimuksen tai luottamusmiessopimuksen vastaisesti työsuhteen päättänyttä työnantajaa ei voida sopimuksen mukaisen korvauksen lisäksi velvoittaa maksamaan tuon menettelyn johdosta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettua hyvityssakkoa. Työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä nyt esillä olevassa puusepänteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavaan yleissopimukseen perustuvassa asiassa toisenlaiseen tulkintaan, minkä vuoksi perustetta hyvityssakon tuomitsemiselle vaaditulla perusteella ei ole.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Puusepänteollisuus ry on saanut tietää A:n lomauttamisesta liittojen välisessä erimielisyysneuvottelussa 28.12.2009. A:n luottamusmiesasemasta on saatu riittävää selvitystä vasta työtuomioistuinkäsittelyn aikana. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Puusepänteollisuus ry olisi A:n lomauttamisen yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Näin ollen perusteita Puusepänteollisuus ry:n tuomitsemiselle hyvityssakkoon ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Puusepänteollisuus ry ja Karelia Upofloor Oy ovat jutun pääosin hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 7.621,70 euroa. Vastaajat ovat kiistäneet määrän 2.500 euron ylittävältä osin.

Kantajan vaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina ja aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina. Näin ollen oikeudenkäyntikulut on suoritettava vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Karelia Upofloor Oy on menetellyt vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan työosaston luottamusmiehen A:n .

Karelia Upofloor Oy velvoitetaan maksamaan A:lle TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevien määräysten rikkomisesta vahingonkorvausta työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti 4.010,89 euroa korkolain 4 luvun 1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 10.2.2011 lukien,

Kanne hylätään enemmälti.

Karelia Upofloor Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty rahamäärä 2.311,13 euroa ja mainitulle määrälle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Puusepänteollisuus ry ja Karelia Upofloor Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.621,70 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Äimälä, Koskinen ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.