26.8.2010

Vaatimukset

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

• tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuksien sisältyvän työrauhavelvoitteen rikkomisesta hyvityssakkoon ja

• velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomiopäivästä.

Perusteet

JHL ry ilmoitti 7.9.2009 olevansa aikeissa panna toimeen lakon, joka alkaisi perjantaina 11.9. klo 12.00 ja kestäisi kuusi tuntia klo 18.00 saakka. Lakko toteutui uhkauksen mukaisesti ja koski Finaviaa, Raskone Oy:tä, Labtium Oy:tä sekä Destiaa. Työtaisteluun osallistui 1065 henkilöä.

Lakko oli mielenilmaus työnantajien sopeuttamistoimenpiteitä (lomautuksia ja irtisanomisia) sekä mahdollisia uudelleenjärjestelyjä vastaan, ja se kohdistui siten suoraan yhiöissä noudatettavien työehtosopimusten määräyksiin.

Kaikilla lakon kohteiksi joutuneilla työnantajilla oli käynnissä erilaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Destia antoi 24.8.2009 lomautuksia koskevan neuvotteluesityksen muun muassa JHL ry:n pääluottamusmiehelle. Finavialla yhteistoimintaneuvottelut olivat päättyneet 8.9.2009, ja niissä oli päätetty koko henkilöstöä koskevista lomautuksista. Raskone Oy:ssä oli käynnissä valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelu sekä paikallisia yhteistoimintaneuvotteluja ja lomautuksia. Myös Labtium Oy:ssä olivat lomautukset käynnissä juuri lakon aikaan. Sopeuttamistoimien ja lakon ajallinen yhteys osoittaa, että lakko on toimeenpantu vastalauseeksi työnantajien suorittamille henkilöstövähennyksille ja muille henkilöstön asemaa koskeville järjestelyille.

JHL ry:n puheenjohtaja A on 9.9.2009 todennut Huomenta Suomi -ohjelmassa, että kysymys on toisaalta yrityksen toimintatavasta, toisaalta työpaikoista ja työehdoista. Lisäksi A on todennut, että asiassa yhdistyy sekä yhteinen etu eli kansalaisten etu että työntekijöiden etu.

A:n artikkelissa todetaan muun muassa, että Destian ongelmat tulee korjata uudella strategiavalmistelulla ja hyvällä hallinnolla, ei myymällä omistusta kärsimättömille yksityisille sijoittajille, koska silloin omistajaohjauksen virheitä maksatettaisiin veronmaksajilla ja yhtiöiden työntekijöillä. Lausunto osoittaa, että työnseisauksen syynä ja kohteena ovat olleet yhtiöiden tekemät henkilöstöjärjestelyt.

Työtaistelu kohdistui työehtosopimusten työnjohto-oikeutta ja irtisanomista ja lomauttamista koskeviin määräyksiin. Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajia asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan. Työtaistelu on joka tapauksessa kohdistunut valtioon työnantajayhtiöiden osakkeenomistajana. Työtaistelun tosiasiallisena kohteena on ollut yhtiöiden henkilöstöä koskeva päätöksenteko.

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa selostetut, työnseisauksen toimeenpanoa ja lakkoon osallistuneiden määrää koskevat tiedot pitävät paikkansa, mutta työnseisaus ei kohdistunut työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla voimassa oleviin työehtosopimuksiin eikä siten ollut työrauhavelvoitteen vastainen.

Työnseisauksen syynä tai kohteena eivät olleet lomautukset ja irtisanomiset. Työnseisauksella ei pyritty vaikuttamaan työehtosopimuksiin, työntekijöiden työhön, työehtoihin tai työnantajien oikeuteen johtaa tai jakaa työtä. Työnseisaus oli luonteeltaan puhtaasti poliittinen; sen tarkoituksena oli vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon.

Hallitus antoi 11.9.2009 eduskunnalle esityksen vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi. Esitykseen sisältyi hallituksen ehdotus eräiden valtion yksinomistuksessa tai enemmistöomistuksessa olevien yhtiöiden osakkeiden myyntivaltuuksien hyväksymisestä. JHL ry:n toteuttama työnseisaus kohdistui tähän lisätalousarvion sisältämään ehdotukseen. JHL ry pyrki siihen, että eduskunta ei olisi hyväksynyt hallituksen esitystä valtion kokonaan tai osaksi omistamien yhtiöiden Destian, Labtium Oy:n ja Raskone Oy:n osakkeiden myymisestä. JHL ry oli saanut myyntisuunnitelmasta tiedon jo elokuussa 2009 pidetyn hallituksen budjettiriihen yhteydessä.

JHL ry julkaisi Helsingin Sanomissa 26.8.2009 kansanedustajille osoitetun vetoomuksen, jossa arvioidaan valtion yhtiöiden osakkeiden myynnin taustalla todennäköisesti olevia valtiontalouteen liittyviä seikkoja ja korostetaan, ettei valtion omistajapolitiikan määräävänä tekijänä saisi olla valtiotalouden velkaantuminen, veroalennusten rahoittaminen tai vastaavat valtion talouteen ja finanssipolitiikkaan liittyvät syyt. JHL ry vastusti myyntivaltuuksien antamista, koska Destian, Labtium Oy:n ja Raskone Oy:n säilyminen valtionomistuksessa nähtiin tärkeänä sekä yleisen yhteiskuntapolitiikan että näiden yhtiöiden tarjoamien peruspalveluiden turvaamisen kannalta.

JHL ry:n ennakkoilmoitusten mukaan työnseisauksella oli tarkoitus vastustaa maan hallituksen esittämiä valtionyhtiöiden ja liikelaitosten omistajajärjestelyjä ja valtion näissä työnantajaorganisaatioissa toteuttamaa omistajapolitiikkaa. JHL ry ilmoitti, ettei työnseisaus kohdistunut työnantajiin, vaan valtion omistajapolitiikkaan.

Jäsenille suunnatun tiedotteen mukaan työnseisauksen syynä oli, ettei JHL ry hyväksynyt myyntivaltuuksien antamista valtionyhtiöiden osakkeiden myymiseksi. Perusteeksi ilmoitettiin pelko muun muassa siitä, että kansallisomaisuus ajautuu sijoitusyhtiöiden haltuun, verovaroilla rakennettavien teiden ja väylien rakentaminen kallistuu ja maaperäkartoitukseen ja -testaamiseen liittyvä osaaminen katoaa . Lisäksi kansallisen maanpuolustuksen yksi osio murenee, jos puolustusvoimien kaluston huolto yksityistetään.

Yleisölle suunnatussa tiedotteessa on selostettu työnseisauksen taustoja samalla tavoin. Lauttaliikennettä koskeneen JHL ry:n tiedotteen mukaan työnseisaus ei kohdistu työnantajaan eli yhtiöihin, vaan valtion omistajapolitiikkaan.

Lisäksi JHL ry:n jäsenet lähettivät kansanedustajille kortteja, joissa kansanedustajia kehotettiin äänestämään myyntivaltuuksien antamista vastaan. Postikorttikampanjan tarkoituksena ei ollut tiedottaa kansanedustajille odotettavissa olevasta työnseisauksesta, vaan havahduttaa kansanedustajia tiedostamaan, että heidän päätettäväkseen oli tulossa valtion omistajapolitiikan ja valtion yhtiöiden kannalta merkittävä asia. Työnseisauksesta ei otettu mainintaa postikorttiin myöskään siitä syystä, että postikortteja lähettivät lukemattomat muutkin JHL ry:n jäsenet kuin työtaisteluun osallistuneet jäsenet. Sitä paitsi työnseisauksen mainitseminen postikortissa olisi epäilemättä työnantajan puolelta katsottu työtaistelulla uhkaamiseksi ja erilliseksi työrauharikkomukseksi.

Työnseisauksen ajoittuminen osittain samaan ajankohtaan yhteistoimintaneuvottelujen tai lomautusten kanssa ei yksin osoita, että työtaistelu olisi ollut työehtosopimuslain vastainen, kun työnseisauksella ei ole niihin asiallista yhteyttä eikä sen enempää ilmaistua kuin tosiasiallistakaan painostustarkoitusta.

Työnseisaus kohdistui eduskuntaan. Eduskunta ei käytä työnantajavaltaa valtion omistamissa yhtiöissä, vaan yhtiöt ovat yksityisoikeudellisia, valtion viranomaisorganisaatiosta erillisiä työnantajia. Sen sijaan omistajapolitiikalla valtiovalta voi vaikuttaa siihen, minkälaisia valtion yhtiöitä Suomessa on, millä toimialoilla näitä yhtiöitä on ja mikä on valtion yhtiöiden merkitys työllisyyden, alueellisen kehityksen, innovaatiotoiminnan ja vastaavien yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden edistäjinä.

Perustelut

Erimielisyys

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on 11.9.2009 kello 12.00-18.00 järjestänyt Destia Oy:ssä, Finaviassa, Labtium Oy:ssä ja Raskone Oy:ssä työnseisauksen, johon osallistui 1065 liiton jäsentä.

JHL ry:n mukaan työnseisaus on kohdistunut eduskuntaan ja ollut siten luonteeltaan poliittinen. Toimenpiteillä on vastustettu hallituksen eduskunnalle esittämää valtionyhtiöiden osakkeiden myyntivaltuuksien hyväksymistä. Liikenne- ja Erityistyönantajat ry on katsonut, että koska asianomaisissa yrityksissä on samanaikaisesti ollut meneillään työvoiman vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, työtaistelutoimenpide on kohdistunut voimassa olevien työehtosopimusten määräyksiin, jotka koskevat työnantajan oikeutta määrätä työn johtamisesta sekä ottaa ja erottaa työntekijä.

Asiassa esitetty selvitys

Osapuolet ovat esittäneet asiassa laajaa kirjallista todistelua.

Kantajan nimeämästä todistelusta ilmenee, että Labtium Oy:n pääluottamusmies on JHL ry:n internetsivuilla 7.9.2009 olleessa uutisartikkelissa ilmaissut huolensa yhtiön osakekannan mahdollisen myynnin vaikutuksista henkilöstön asemaan. Samansuuntaisen lausunnon on antanut Destia Oy:n pääluottamusmies.

Vastaajan todisteena olevasta lisätalousarvion otteesta ilmenee hallituksen aikomus hankkia lisävaltuudet Destia Oy:n, Labtium Oy:n ja Raskone Oy:n omistuksista luopumiseen. Vastaajaliitto on ilmoittanut saaneensa asiasta tiedon jo elokuussa lisäbudjettiriihen yhteydessä. Liiton puheenjohtaja on lehdistötiedotteessa 22.8.2009 ilmoittanut pitävänsä myyntiaikeita vastuuttomana politiikkana. Sama viesti on ollut kansanedustajille 26.8.2009 lähetetyssä vetoomuksessa. Työnantajayhtiöille ja liikelaitokselle sekä työnantajaliitolle 7.9.2009 toimittamassaan työnseisausta koskevassa ilmoituksessa JHL ry on kertonut, että työnseisauksella vastustetaan maan hallituksen esittämiä valtionyhtiöiden omistusjärjestelyjä ja valtion omistajapolitiikkaa ja että työnseisaus ei kohdistu työnantajayhtiöihin ja -laitokseen.

Arviointi ja johtopäätökset

JHL ry:n järjestämällä työtaistelulla on ollut ajallista yhteyttä sekä kanteessa mainituissa valtionyhtiöissä ja liikelaitoksessa toteutettuihin henkilöstöä koskeviin toimenpiteisiin että hallituksen lisätalousarviossa esittämään ehdotukseen siitä, että eduskunta myöntäisi hallitukselle valtuudet luopua valtionyhtiöiden omistuksista. Lakko on ajoitettu samaan päivään, jona lisätalousarvio on annettu eduskunnalle. Ajallinen yhteys myyntihankkeen julkistamiseen on niin ollen ollut välitön.

JHL ry on työnseisauksen yhteydessä julkaissut runsaasti tiedotusaineistoa, josta työtuomioistuimen mielestä erottuu selkeänä pääasiana työnseisauksen tarkoitus vastustaa ehdotusta valtionyhtiöiden osakkuuksista luopumisesta. Tätä viestiä on toimitettu eri tavoin eduskunnalle, jonka päätettävänä asia on ollut, ja niille työnantajayhteisöille, joissa lakko on pantu toimeen. Tältä osin kysymys ei työtuomioistuimen mielestä ole ollut pyrkimyksestä vaikuttaa kanteessa mainittujen työnantajayhteisöjen liikkeenjohdolliseen päätöksentekoon. Asian laita on joskus ollut toinen, kun poliittiseksi väitetyllä työtaistelutoimenpiteellä on haluttu vaikuttaa esimerkiksi valtion osaksi omistaman yhtiön päättämään tehdasyksiköiden lakkauttamiseen (TT 2008:13).

Tiedotusaineiston joukossa on myös kannanottoja, joissa tuodaan esille järjestön huoli henkilöstön aseman säilymisestä omistusjärjestelyjen toteutuessa. Tällaisten mainintojen osuus koko aineistossa on suhteellisen vähäinen. Osaksi on ollut kysymys JHL ry:n omalle jäsenistölle suunnatusta tiedotuksesta, jonka voidaan ymmärtää motivoineen jäsenistöä osallistumaan työnseisaukseen. Toisaalta työnantajapuolelle ei ole lakon yhteydessä esitetty vaatimuksia jo päätettyihin lomautuksiin tai käynnissä olleisiin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen. Pelkästään siitä, että yhtiöissä on lakon aikana ollut meneillään lomautuksia tai työvoiman vähentämiseen tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja, ei voida päätellä, että työtaistelulla olisi tarkoitettu painostaa asianomaisia työnantajia näissä työehtosopimusten piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Kokonaisuutena arvioiden työtaistelulla on työtuomioistuimen mielestä sen sijaan pyritty vaikuttamaan valtioelinten poliittiseen päätöksentekoon yhtiöiden omistusjärjestelyjä koskevassa asiassa (ks. myös esim. TT 1986:87).

Edellä esitetyillä perusteilla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työnseisauksella ei ole rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Kanne on tästä syystä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä 4.050 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry velvoitetaan korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 4.050 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Nyyssölä, Ahokas ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.