27.12.2010

Vaatimukset

Infra ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• tuomitsee Rakennusliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ainakin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja
• velvoittaa Rakennusliitto ry:n korvaamaan Infra ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Rakennusliitto ry oli järjestänyt 16.4.2010 klo 11.30–15.30 kaikissa Skanska Infra Oy:n työkohteissa työtaistelun, joka toteutettiin työnseisauksena ja ulosmarssina.

Työtaistelu toteutettiin seuraavissa työkohteissa ja siihen osallistui alla mainittu määrä työntekijöitä:

• Crusellin silta, Helsinki, 7 työntekijää
• Jalkarannan Kalkkikivialkalointilaitos, Lahti, 6 työntekijää
• Salon kaupungintalon paalutus, Salo, 4 työntekijää
• Koulukatu 13, perustusten vahvistus, Turku, 4 työntekijää
• AsOy Kuikankulma, perustusten vahvistus, Turku, 8 työntekijää
• AsOy Linnankatu 35, perustusten vahvistus, Turku, 3 työntekijää
• Palokan keskus 3, vaihe II, Jyväskylä, 1 työntekijä
• Kalustokeskus, Nurmijärvi, 2 työntekijää.

Työtaisteluun osallistui yhteensä 35 työntekijää. Työtaisteluun osallistuivat myös Skanska Infra Oy:n Rakennusliitto ry:tä edustava yrityskohtainen luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Infra ry ja Rakennusliitto ry olivat allekirjoittaneet 14.4.2010 uuden maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen ajalle 14.4.2010−29.2.2012. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus ja sen mukainen työrauhavelvoite olivat voimassa työtaistelun aikana.

Työtaistelun syyksi ilmoitettiin muun muassa ulkomaalaisen työvoiman käyttö. Työtaistelu on siten kohdistunut mainitun maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 2 §:n työrauhavelvoitetta ja 5 §:n työnjohto-oikeutta sekä työehtosopimuksen osana noudatettavan samojen osapuolten välillä 18.3.2008 tehdyn ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen määräyksiin.

Infra ry:n laki- ja työmarkkinapäällikkö oli ilmoittanut sähköpostilla 15.4.2010 Rakennusliitto ry:n puheenjohtajille sekä maa- ja vesirakennusalasta vastaavalle työehtotoimitsijalle työtaistelun olevan laiton ja vaatinut näitä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun peruuttamiseksi. Rakennusliitto ry oli kiistänyt työtaistelun olevan työehtosopimuksen vastainen eikä ollut ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin.

Rakennustyömaiden tuotannollisen toiminnan keskeyttäminen oli aiheuttanut Skanska Infra Oy:lle merkittävää tappiota, mikä on otettava huomioon hyvityssakon suuruutta määrättäessä. Työtaistelun vuoksi osin koko työpäivään ja varsinkin iltapäivään suunnitellut työt olivat peruuntuneet ja seuraavien työvaiheiden aloitus oli siirtynyt.

Vahinkojen määrä on arvion mukaan noin 15.000 euroa, mikä sisältää välittömät Skanska Infra Oy:lle työtaistelusta aiheutuneet kustannukset. Tämä ei vielä sisällä mahdollisia kolmansille osapuolille aiheutuneita kustannuksia, kuten myöhästymisen tai siirtymisen kustannuksia ja liiketoiminnalle aiheutuneita kuluja.

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusliitto ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sitä hylättäväksi. Lisäksi Rakennusliitto ry on vaatinut, että Infra ry velvoitettaisiin korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa kuvatut tapahtumat 16.4.2010 ovat sinänsä riidattomat. Työtaistelu ei kuitenkaan ole kohdistunut työehtosopimukseen.

Kanteessa mainittuun Infra ry:n valvontakirjeeseen 15.4.2010 oli reagoitu. Rakennusliitto ry:n työehtotoimitsija oli ollut välittömästi yhteydessä Skanska Infra Oy:n luottamusmieheen ja ilmoittanut 14.4.2010 solmitun työehtosopimuksen voimassaolosta. Rakennusalaa koskevat sopimukset tosin allekirjoitettiin pääosin vasta 19.4.2010.

Työnseisaus liittyi Skanska Infra Oy:n ilmoitukseen tuoda eräälle työmaalle Rovaniemelle 40 virolaisen työntekijän urakkaryhmä. Rovaniemellä oli tuolloin 400 työtöntä rakennusmiestä ja koko Lapissa yli tuhat työtöntä rakennusmiestä. Kun Skanska Infra Oy:n johto oli vielä radiohaastattelussa kiistänyt, että ratkaisun syynä olisivat olleet työvoimakustannukset ja tähdentänyt, että syynä oli ollut rakennustyön laatu, tilanne oli kärjistynyt. Skanska Infra Oy:n johdon lausuma oli ollut loukkaava. Asia oli saanut tuntuvasti huomiota myös mediassa ja eduskunnassa.

Infra ry:n kirjallisena todisteena 1 olevasta työnseisausta koskevasta tiedotteesta ilmenee, että työtaistelu ei ole kohdistunut työehtosopimukseen, vaan se on ollut pääasiallisesti reaktio suomalaisten rakennusalan ammattilaisten kunniaa loukkaavaan Skanska Infra ry:n johdon lausumaan. Lisäksi tiedotteessa on kommentoitu yleisemminkin valtion työllisyys- ja veropolitiikkaa, joka mielenilmauksen aiheena ei sekään ole kohdistunut työehtosopimukseen.

Valvontavelvollisen ripeäkään toiminta ei voinut estää työnseisausta. Kuten Infra Oy:n kirjallisena todisteena 2 olevasta sähköpostiviestistä ilmenee, kentällä ei ollut ymmärretty joukkotoimen kohdistuvan työehtosopimukseen. Edellisenä päivänä solmitun työehtosopimuksen sisältö ei ole voinut olla käytännössä selvilläkään.

Mikäli katsottaisiin, että Rakennusliitto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, tulee työtaistelun tausta joka tapauksessa ottaa huomioon hyvityssakon määrää arvioitaessa.

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

Skanska Infra Oy:n kaikissa työkohteissa on järjestetty kanteessa kerrotuin tavoin työtaistelu 16.4.2010.

Työtaistelun syyksi on ilmoitettu muun muassa ulkomaisen työvoiman käyttö. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on astunut voimaan 14.4.2010. Työtaistelu on siten kohdistunut maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 2 §:n työrauhavelvoitetta ja 5 §:n työnjohto-oikeutta sekä työehtosopimuksen osana noudatettavan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen määräyksiin.

Rakennusliitto ry:n vastuu

Infra ry on Rakennusliitto ry:n puheenjohtajille 15.4.2010 lähettämässään sähköpostiviestissä vaatinut suunnitteilla olevan työtaistelun perumista ja työrauhan ylläpitämistä. Rakennusliitto ry on kiistänyt työtaistelun olevan työehtosopimuksen vastainen eikä ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sen estämiseksi. Lakko on toimeenpantu annetun ilmoituksen mukaisesti usealla paikkakunnalla ja lakkoon on muiden työntekijöiden ohella osallistunut Skanska Infra Oy:n Rakennusliitto ry:tä edustava yrityskohtainen luottamusmies. Rakennusliitto ry on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrä

Kantaja on vedonnut hyvityssakon määrää korottavana tekijänä työtaistelun Skanska Infra Oy:lle aiheuttamiin vahinkoihin. Kantaja on ilmoittanut työtuomioistuimelle Skanska Infra Oy:lle aiheutuneiden vahinkojen arvioiduksi määräksi noin 15.000 euroa.

Vastaaja on puolestaan vedonnut hyvityssakkoa alentavana tekijänä siihen, että työtaistelu on ollut mielenilmaus Skanska Infra Oy:n johdon julkisuudessa esittämää työntekijöiden loukkaavaksi kokemaa lausumaa kohtaan.

Hyvityssakon suuruus on määrätty ottaen huomioon työtaistelun laajuus ja kesto, sen aiheuttamat vahingot, yhdistyksen koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä säädetyt seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Rakennusliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Infra ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 720 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliitto ry:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Infra ry:lle 2.500 euroa.

Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Infra ry:n oikeudenkäyntikulut 720 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Nyyssölä, Vuorio ja Kirvesniemi jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.