23.11.2010

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 137

KUULTAVAT

Suomen Journalistiliitto ry
Viestinnän Keskusliitto ry

ASIA

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö palkkasaatavia ynnä muuta koskevassa riita-asiassa
(A/Karprint Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.9.2010
Pääkäsittely 18.10.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestintätyönantajat VTA ry:n (nykyisin Viestinnän Keskusliitto ry) välillä ajaksi 1.3.2005 - 30.9.2008 tehdyn työehtosopimuksen palkkoja ja palkanmaksua koskevassa 4 luvussa on muun ohella seuraavat määräykset:

4.1 PALKKARAKENNE
Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muodostuu työn vaativuuden mukaisesta vähimmäispalkasta ja henkilökohtaisen palkanosan kokemusosasta.

4.2 TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN PERUSLUOKITUS
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4.2.2 Taso II: Journalistiset ammattitehtävät
Palkkaryhmä IIa
Palkkaryhmään IIa kuuluvat journalistisia ratkaisuja edellyttävä uutis- ja artikkelityö, journalistinen taitto/ulkoasusuunnittelu sekä journalistinen kuvaaminen ja kuvareportaasityö. Työ edellyttää itsenäistä tietolähteiden etsimistä, käyttämistä ja taustojen selvittämistä. Tehtävälle on tyypillistä, että työn kohde (aihe, aikataulu jne.) määritellään, mutta tekijä voi itse valita työn suorittamisen tavan (haastateltavat, kuvattavat, lähteet, tyylin jne.).

Palkkaryhmään IIa kuuluvat myös vaativat journalistista työprosessia tukevat tehtävät, joissa edellytetään vastaavan tiedon, taidon ja kokemuksen määrää kuin tasolle sijoittuvissa journalistisissa tehtävissä. Tyypillisesti tämän tason tehtäviin valmiudet hankitaan korkeakoulutasoisella koulutuksella.

Palkkaryhmä IIb
Palkkaryhmään IIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason IIa tehtävistä tehtävän edellyttämän osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Olennainen tehtävän vaativuusero perustuu seuraaviin vaativuustekijöihin:

• tehtävään sisältyy sovittu vastuu määritellystä aihepiiristä tai alueesta
• tehtävään sisältyy työryhmän työn ohjaamista
• toimittajan tehtävään sisältyy olennaisena osana myös journalistista kuvaamista tai journalistista taittoa/ulkoasusuunnittelua
• tehtävään on erikseen sovittu muu tehtävän vaativuutta lisäävä olennainen tekijä.

4.2.3 Taso III: Journalistiset vaativuustehtävät
Palkkaryhmä IIIa
Palkkaryhmään IIIa kuuluvat journalistiset tehtävät, joihin on sovittu itsenäinen vastuu määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta. Tekijä määrittelee työn sisällön toimituksellisen linjan puitteissa.

Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu.

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty on Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välillä ajaksi 7.10.2008 - 30.4.2011 tehdyssä työehtosopimuksessa.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

RIIDATTOMAT SEIKAT

A on ollut työsopimuslain tarkoittamassa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa kustannus- ja kirjapainoyhtiö Karprint Oy:n palveluksessa 17.3.2006 ja 22.5.2009 välisen ajan.

A on jäänyt äitiys- ja vanhempainvapaalle 17.5.2008 ja palannut takaisin työhön 11.5.2009. A on purkanut työsopimuksensa 22.5.2009.

A:n työsuhteessa on sovellettu Viestintätyönantajat VTA:n ja Suomen Journalistiliiton välistä työehtosopimusta.

KANNE

VASTAUS

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

1. Miten itsenäistä vastuuta määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta edellytetään, jotta palkka määräytyisi palkkaluokan IIIa mukaisesti?

2. Mihin palkkaluokkaan päätoimittajan tehtävä lähtökohtaisesti kuuluu?

3. Onko päätoimittajan muodollis-juridinen asema sellaisenaan yksin riittävä peruste, jonka perusteella tulisi maksaa palkkaluokan IIIa mukaista palkkaa, vaikka kantajan työtehtävät eivät olisi lainkaan sisältäneet päätoimittajalle kuuluvia työtehtäviä tai itsenäistä vastuuta jonkin tehtäväalueen hoitamisesta, työnjohdosta tai -organisoinnista?

Voiko palkkaluokan määräytymiseen ja millä tavoin vaikuttaa se, että päätoimittajalle kuuluvia työtehtäviä / itsenäistä vastuuta sisältäviä tehtäviä / työnjohto tai -organisointitehtäviä tehdään vain osa kokonaistyöajasta ja osa työajasta tehdään vähemmän vastuullisia toimittajan tehtäviä?

Mikä merkitys palkkaluokan määräytymisen kannalta on päätoimittajan työn lisäksi tehtyjen muiden työtehtävien luonteella ja vaativuudella?

Millä tavoin työtehtävien jakautumisen prosenttiosuudet tulisi ottaa huomioon arvioitaessa oikeaa palkkaryhmää? Miten suurelta osin työtehtävien tulisi käsittää itsenäistä vastuuta sisältäviä tehtäviä / työnjohto tai -organisointitehtäviä, jotta palkkaryhmä olisi IIIa:n mukainen?

Mikäli kantaja on tehnyt päätoimittajan tehtäviä vain pienen osan työajastaan tehden pääasiallisesti vähemmän vastuullisia toimittajan tehtäviä, minkä palkkaluokan mukaista palkkaa kantajalle olisi tullut maksaa?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Journalistiliitto ry:lle ja Viestinnän Keskusliitto ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

SUOMEN JOURNALISTILIITTO RY:N LAUSUNTO

Lehdistön työehtosopimuksessa taulukkopalkat perustuvat vuonna 2003 käyttöön otettuun journalistien vähimmäispalkkajärjestelmään. Järjestelmässä palkkaluokka määräytyy tehtävän sisällön pohjalta. Arvioinnin kohteena on tehtävä ja sen sisältö eli työn tekijälleen asettaman vaatimukset. Työntekijän työsuoritus, henkilökohtaiset ominaisuudet tai koulutus ei vaikuta palkkaluokkaan vaan pätevyys tai hyvä työsuoritus on tarkoitettu huomioitavaksi henkilökohtaisella palkanosalla ja toisaalta puutteellinen työsuoritus ei vaikuta palkkaluokitukseen.

Kannanottoina käräjäoikeuden työtuomioistuimelle esittämiin kysymyksiin:

1. Miten itsenäistä vastuuta määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta edellytetään, jotta palkka määräytyisi palkkaluokan IIIa mukaisesti?

Lehdistön työehtosopimuksen mukaiseen palkkaluokkaan IIIa kuuluvat tehtävät, joihin kuuluu itsenäinen vastuu määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta. Tällainen tehtäväalue on esim. journalistinen aihealue (kuten lehdessä kulttuuri tai urheilu), tms. kokonaisuus. IIIa-palkkaluokan tehtäväkuvauksen mukaan tekijä määrittelee itse työn sisällön toimituksellisen linjan puitteissa. Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja organisointivastuu. Tyypillisiä IIIa-luokan tehtäviä ovat esim. tiedesivuista vastaava toimittaja, ruokasivujen tuottaja ja toimitussihteeri. Liittojen yhteisessä koulutusaineistossa esimerkkitapauksena IIIa – IIb rajanvedosta esitetään maakuntalehden kunnallistoimituksessa toimiva lähikaupunkien kunnallispolitiikkaa seuraava toimittaja. Jos toimittajan vastuualue on sellainen, että hän käytännössä itse tietää parhaiten ja päättää milloin jokin juttu on syytä tehdä kysymys on tason III vastuutehtävästä.

IIIa- palkkaluokan tehtävien ei tarvitse sisältää työnjohdollisia tai muita esimiestehtäviä. Kuitenkin esimiesasema, journalistisen työn organisointivastuu tai päätösvalta avustajien käytössä ovat jo yksistään sellaisia elementtejä, jotka yleensä tekevät tehtävästä vähintään IIIa-palkkaluokan työtä. Tärkein IIIa- palkkaluokan elementti on kuitenkin normaalia toimittajan journalistista vastuuta laajempi vastuu kokonaisuudesta.

2. Mihin palkkaluokkaan päätoimittajan tehtävä lähtökohtaisesti kuuluu?

Jos päätoimittajan työsopimuksen mukaisena tehtävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa työtekijöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä, hän ei kuulu työehtosopimuksen soveltamisalalle. Jos päätoimittaja on työehtosopimuksen piirissä, päätoimittajan tehtävät kuuluvat korkeimpaan palkkaluokkaan IIIb. Päätoimittajan työ on vaativin ja vastuullisin lehdessä tehtävä journalistinen tehtävä ja täten sijoittuu palkkaluokituksen huipulle. Päätoimittajan tehtävät koko painotuotteesta vastuussa olevana toimittajana poikkeavat työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla olennaisesti vaativampaan suuntaan IIIa-palkkaluokan kuvauksesta ja kuuluvat näin IIIb:hen. Jos päätoimittajana toimivan journalistin työhön kuuluu huomattavassa määrin vähemmän vaativaa toteuttavaa työtä, voi tällaisen tehtävän kokonaisvaativuus kuulua IIIa-palkkaluokkaan. Tapauksia, joissa julkisesti levitettävän kaupallisen aikakauslehden päätoimittaja on yritetty sijoittaa IIb-palkkaluokkaan ei ole aikaisemmin Journalistiliiton tietoon tullut, eikä tällaisen ole tarkoitettu lehdistön palkkausjärjestelmän puitteissa olevan mahdollista.

3. Onko päätoimittajan muodollis-juridinen asema sellaisenaan yksin riittävä peruste, jonka perusteella tulisi maksaa palkkaluokan IIIa mukaista palkkaa, vaikka kantajan työtehtävät eivät olisi lainkaan sisältäneet päätoimittajalle kuuluvia työtehtäviä tai itsenäistä vastuuta jonkin tehtäväalueen hoitamisesta, työnjohdosta tai -organisoinnista?

Lehdistön palkkausjärjestelmässä palkkaluokka ei ole sidottu nimikkeeseen. Työnantaja voi yrityksestä riippuen määritellä saman nimikkeen alle hyvinkin erilaisia tehtäviä. Päätoimittajan tehtävä muodostaa kuitenkin tästä tietynasteisen poikkeuksen. Päätoimittajalla (nykyisessä sananvapauslain terminologiassa vastaava toimittaja) on sananvapauslain (460/2003) perusteella juridinen vastuu lehden sisällöstä. Lain 2:4:n mukaan vastaavan (pää)toimittajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää aikakautisen julkaisun, verkkojulkaisun tai ohjelman sisällöstä sekä huolehtia hänelle tässä laissa säädetyistä muista tehtävistä. Päätoimittajan tehtävät ja vastuut on siis olennaisilta osin määritelty pakottavasti lainsäädännössä ja tähän sisältyy myös korotettu rikosvastuu (päätoimittajarikkomus, SVL 4:13). Päätoimittajan lakisääteinen vastuuasema on jakamaton ja täten aina niin vastuullinen ja itsenäinen, että kyseessä on III-palkkaluokkiin kuuluva tehtävä. Päätoimittajalle kuuluu lain nojalla viimekätinen päätösvalta lehdessä julkaistavista asioista, ja hänen on jo oman oikeusturvansa vuoksi oltava selvillä lehden sisällöstä ja osallistuttava aktiivisesti toimitusprosessin suunnitteluun ja johtamiseen. Tässä työssä suoriutuminen ei aikaisemmin mainitulla tavalla vaikuta palkkaluokitukseen, vaan siihen tulee puuttua työnjohdollisin keinoin. Näillä perusteilla päätoimittajan muodollis-juridisesta asemasta seuraa aina kuuluminen vähintään IIIapalkkaluokkaan. Korotettua rikosvastuuta ei kanneta toimittajan peruspalkalla.

• Voiko palkkaluokan määräytymiseen ja millä tavoin vaikuttaa se, että päätoimittajalle kuuluvia työtehtäviä / itsenäistä vastuuta sisältäviä tehtäviä / työnjohto tai -organisointitehtäviä tehdään vain osa kokonaistyöajasta ja osa työajasta tehdään vähemmän vastuullisia toimittajan tehtäviä?

• Millä tavoin työtehtävien jakautumisen prosenttiosuudet tulisi ottaa huomioon arvioitaessa oikeaa palkkaryhmää? Miten suurelta osin työtehtävien tulisi käsittää itsenäistä vastuuta sisältäviä tehtäviä / työnjohto tai -organisointitehtäviä, jotta palkkaryhmä olisi IIIa:n mukainen?

Tehtävä kuuluu sille vaativuustasolle, joka parhaiten vastaa tehtävän kokonaisvaativuutta. Kaavamaiset työhön kuuluvien tehtävien prosenttimäärien vertailut eivät anna oikeaa kuvaa tehtävän kokonaisvaativuudesta. Journalistisessa työssä myös korkeimpiin vastuuasemiin kuuluu yleensä paljon kirjoittamista ja muuta normaalia toteuttavaa toimittajan työtä. Esimerkiksi paikallislehdissä ja muissa pienemmissä lehdissä päätoimittajatkin tekevät toteuttavaa työtä usein suurimman osan työajastaan. Lehdistön työehtosopimuksen palkkaluokitusjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi koko leveydeltään toimituksellisessa työssä. Koska toimitustyössä aina jollakulla on vastuu, tulee myös osalle toimittajista maksaa vastuuaseman mukaista palkkaa. Kaavamainen soveltaminen erilaisten yksittäisen toimittajan työtehtävien prosenttiosuuden mukaan johtaisi siihen, että useissa lehtiyrityksissä ei olisi ollenkaan korkeampien palkkaluokkien tehtäviä. Tällainen palkkausrakenne ei vastaisi lainkaan palkkausjärjestelmän tarkoitusta. Lehdistön palkkausjärjestelmän ei myöskään ole tarkoitus mahdollistaa tehtävien sopivalla jakamisella kikkailua niin, että teettämällä vastuutehtävissä toimivilla sopiva määrä toteuttavaa työtä saataisiin heidät sijoitetuksi alempiin palkkaluokkiin. Vastuuasema nostaa ylimpiin palkkaluokkiin riippumatta siitä, että sen lisäksi tehdään paljonkin toteuttavaa työtä.

Oikeaa palkkaluokitusta selvitettäessä otetaan kokonaisharkinnassa huomioon eri tavalla vaativien työtehtävien määrällisiä painotuksia. Päätoimittajan tehtävän olennaiset elementit, juridinen ja sitä kautta tosiasiallinen vastuu lehdestä ovat kuitenkin kokoaikaisia, eivätkä rajoitu siihen työaikaan, jonka päätoimittaja aktiivisesti käyttää kyseisen lehden tekoon. Päätoimittajuutta ei voi ”riisua” osaksi aikaa: Päätoimittajalle on sananvapauslaissa asetettu joukko erilaisia toimimisvelvoitteita, joiden vuoksi hänen on oltava jatkuvasti käytettävissä lehtensä edustajana. Jotta päätoimittaja olisi päätoimittaja-asemassa vain osan työajastaan, olisi kustantajan sananvapauslain mukaisesti nimettävä osaan lehden numeroista toinen päätoimittaja.

• Mikä merkitys palkkaluokan määräytymisen kannalta on päätoimittajan työn lisäksi tehtyjen muiden työtehtävien luonteella ja vaativuudella?

Tehtävän palkkaluokitus määräytyy sen kokonaisvaativuuden perusteella. Tällöin on luonnollisesti merkitystä sillä, minkälaisia muut työtehtävät ovat toki edellä mainituin päätoimittajan asemaan liittyvin rajoituksin. Käsiteltäessä päätoimittajan kuulumista IIIb tai IIIa- palkkaluokkiin, annetaan merkitystä muiden tehtävien määrälle ja niiden vaativuudelle.

• Mikäli kantaja on tehnyt päätoimittajan tehtäviä vain pienen osan työajastaan tehden pääasiallisesti vähemmän vastuullisia toimittajan tehtäviä, minkä palkkaluokan mukaista palkkaa kantajalle olisi tullut maksaa?

Mikäli IIIb-palkkaluokkaan kuuluvien päätoimittajan tehtävien lisäksi tehdään suuri osa työajasta vähemmän vaativaa toteuttavan toimittajan työtä, voi tämä laskea tehtävän kokonaisvaativuuden IIIa-palkkaluokkaan. Käsillä olevassa tapauksessa muut tehtävät ovat ilmeisesti olleet IIb-palkkaluokkaan kuuluvia kuvaavan toimittajan töitä (lehdistön työehtosopimuksen mukaan toimittajan tehtävät kuuluvat IIb-palkkaluokkaan, jos niihin sisältyy olennaisena osana myös journalistista kuvaamista). Yhdistettynä päätoimittajan kokoaikaiseen vastuuseen tämä IIIb ja IIb tehtävien yhdistelmä tarkoittaa kuulumista vähintään IIIa-palkkaluokkaan.

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Taustaa

Lehdistön journalistien vähimmäispalkkajärjestelmä (JOVA) on vuodelta 2003. Palkkausjärjestelmän pohjana oli Palkkavaakajärjestelmään pohjautuva JOPA-järjestelmä.
Vähimmäispalkat määräytyvät tehtävän vaativuuden mukaan. Tehtävänimike ei kerro tehtävän vaativuudesta, joten sen perusteella ei voida määritellä mihin palkkaryhmään tehtävä sijoittuu. Samalla nimikkeellä voidaan tehdä erisisältöisiä tehtäviä.

Vähimmäispalkkajärjestelmää uudistettaessa ei otettu kantaa työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Palkkausjärjestelmä ei ole miltään osin yhteydessä sananvapauslaissa tarkoitetun vastaavan toimittajan (päätoimittajan) tehtäviin, juridiseen vastuuseen tai asemaan.

Palkkausjärjestelmässä on kolme vaativuustasoa, Tasolle I sijoittuvat toimitukselliset tukitehtävät, tasolle II journalistiset ammattitehtävät (palkkaryhmät IIa ja IIb) tasolle III kuuluvat journalistiset vastuutehtävät (palkkaryhmät IIIa ja IIIb). Vaativuustaso määräytyy tehtävän olennaisen ja pääasiallisen sisällön perusteella.

Vastaukset lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin

Kysymys: Miten itsenäistä vastuuta määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta edellytetään, jotta palkka määräytyisi palkkaluokan IIIa mukaisesti?

Tehtävän vaativuus/palkkaluokka ei määräydy pelkästään tehtävään sisältyvien vastuiden perusteella, vaan palkkausjärjestelmän taustalla on neljä eri vaativuustekijää: tehtävän edellyttämä osaaminen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, tehtävään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus päätöksentekotilanteissa.

Kaikissa journalistisissa tehtävissä osaaminen hankitaan tyypillisesti tiedekorkeakouluopinnoilla. Tasolla III edellytetään lisäksi laajaa ja monipuolista kokemusta tai syvempää eritysasiantuntemusta. Vuorovaikutuksessa korostuu vaikuttaminen asiantuntijana tai esimiehenä. Vastuu voi olla vastuuta työryhmän töiden tuloksista, suunnittelu- ja kehittämisvastuuta, kokonaisvastuuta omalla erityisalueella ja/tai taloudellista vastuuta. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätöksentekoa, jolla on vaikutus koko julkaisuun tai sen merkittävään osaan.

Vaativuusluokitusta käsitellään Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestinnän Keskusliitto ry:n laatimassa oppaassa "Toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmä JOVA", joka on otettu tämän lausunnon liitteeksi (ks. JOVA-opas s. 8-9).

Kysymys: Mihin palkkaluokkaan päätoimittajan tehtävä lähtökohtaisesti kuuluu?

Työehtosopimuksen soveltamisalaan eivät kuulu sellaiset päätoimittajat tai vastaavat toimituksen esimiehet, joiden työsopimuksen mukaisena tehtävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa työntekijöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä. Jos päätoimittaja ei kuulu työehtosopimuksen soveltamisen piiriin, hän ei kuulu myöskään työehtosopimuksen vähimmäispalkkajärjestelmän piiriin. Jos tehtävä – nimikkeestä riippumatta – kuuluu sopimuksen soveltamisalan piiriin, noudatetaan vähimmäispalkkajärjestelmää.

Päätoimittaja-nimikkeellä ei ole palkkausjärjestelmän kannalta merkitystä. Päätoimittajan tosiasiallinen asema vaihtelee valtakunnallisen sanomalehden päätoimittajasta pienen julkaisun päätoimittajaan. On myös mahdollista, että päätoimittajana toimii toimitusorganisaation ulkopuolinen henkilö.

Kysymys: Onko päätoimittajan muodollis-juridinen asema sellaisenaan yksin riittävä peruste, jonka perusteella tulisi maksaa palkkaluokan IIIa mukaista palkkaa, vaikka kantajan työtehtävät eivät olisi lainkaan sisältäneet päätoimittajalle kuuluvia työtehtäviä tai itsenäistä vastuuta jonkin tehtäväalueen hoitamisesta, työnjohdosta tai -organisoinnista?

Vähimmäispalkkajärjestelmä ei ole yhteydessä sananvapauslaissa tarkoitetun päätoimittajan (vastaavan toimittajan) muodollis-juridiseen asemaan. Työehtosopimuksen vähimmäispalkkajärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen. Päätoimittajan muodollis-juridinen asema ei siis ole yksin riittävä peruste, jonka perusteella tulisi maksaa palkkaluokan IIIa mukaista palkkaa.

Kysymys: Voiko palkkaluokan määräytymiseen ja millä tavoin vaikuttaa se, että päätoimittajalle kuuluvia työtehtäviä / itsenäistä vastuuta sisältäviä tehtäviä / työnjohto tai -organisointitehtäviä tehdään vain osa kokonaistyöajasta ja osa työajasta tehdään vähemmän vastuullisia toimittajan tehtäviä?

Tehtävä kuuluu sille vaativuustasolle, joka parhaiten vastaa tehtävän oleellista sisältöä. Jos tehtävään sisältyy sekä II että III -vaativuustason tehtäviä vaativuustaso määräytyy sen perusteella, mitä vaativuustason työtä tehdään vähintään 50 %.

Kysymys: Mikä merkitys palkkaluokan määräytymisen kannalta on päätoimittajan työn lisäksi tehtyjen muiden työtehtävien luonteella ja vaativuudella?

Arvio oikeasta vaativuustasosta ja palkkaryhmästä tehdään tehtävän kokonaisvaativuuden sekä sen perusteella, minkä vaativuustason työtä tehdään eniten. Ns. päätoimittajan työ vaihtelee huomattavasti julkaisusta ja sen luonteesta riippuen.

Millä tavoin työtehtävien jakautumisen prosenttiosuudet tulisi ottaa huomioon arvioitaessa oikeaa palkkaryhmää? Miten suurelta osin työtehtävien tulisi käsittää itsenäistä vastuuta sisältäviä tehtäviä / työnjohto tai -organisointitehtäviä, jotta palkkaryhmä olisi IIIa:n mukainen?

Jos tehtäväkokonaisuuteen sisältyy usean vaativuustason tehtäviä, vaativuustaso määräytyy sen mukaan, mitä työtä tehdään vähintään 50 %.

Jos vaativuustason III ja palkkaryhmän IIIa mukainen osuus ei muodosta vähintään 50 % työtehtävistä, ei ole perustetta sijoittaa henkilöä palkkaluokkaan IIIa. Jos yli 50 % tehtävistä kuuluu tasolle II, tehtävän vähimmäispalkka on joko IIa tai IIb.

Mikäli säännöllisestä työajasta noin 1/3 on vaativuustason III tehtävän hoitamista, saattaa muodostua peruste nostaa palkkaluokkaan IIa sijoitettu tehtävä palkkaluokkaan IIb (ns. vaativamman tehtävän kierrätys). Vaativuuden kasvu vaikuttaa vaativuustason sisällä palkkaryhmän valintaan.

Mikäli kantaja on tehnyt päätoimittajan tehtäviä vain pienen osan työajastaan tehden pääasiallisesti vähemmän vastuullisia toimittajan tehtäviä, minkä palkkaluokan mukaista palkkaa kantajalle olisi tullut maksaa?

Journalistinen ammattitehtävä sijoitetaan palkkaryhmään IIa tai jos tehtävä poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta tasolle IIb. Vähimmäispalkka määräytyy sen vaativuustason perusteella, mitä tehdään eniten.

TODISTELU

Viestinnän Keskusliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. E:n muistio 8.10.2004 liitteineen
2. Toimituksellisen henkilöstön vähimmäispalkkajärjestelmää koskeva siirtymäajan koulutusaineisto
3. Toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmä JOVA-opas 2008
4. Viestinnän Keskusliitto ry:n selvitys jäsenyritystensä palveluksessa olevien päätoimittajien palkkaluokkiin sijoittumisesta

Suomen Journalistiliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Toimituksellisen henkilöstön vähimmäispalkkajärjestelmää koskeva siirtymäajan koulutusaineisto
2. Toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmä JOVA-opas 2008
3. Suomen Journalistiliitto ry:n selvitys päätoimittajien palkkaluokkiin sijoittumisesta

Viestinnän Keskusliitto ry:n henkilötodistelu

1. Johtaja B
2. Kehityspäällikkö C

Suomen Journalistiliitto ry:n henkilötodistelu

1. Pääsihteeri emerita D

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

A on Karprint Oy:tä vastaan käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa katsonut, että koska hänet oli 1.1.2008 lukien nimetty Akvaario-lehden päätoimittajaksi, hänelle olisi päätoimittajalle kuuluvien tehtävien vaativuuden ja päätoimittajalle lain perusteella kuuluvan juridisen vastuuaseman perusteella tullut maksaa työehtosopimuksen palkkaryhmän IIIa mukaista palkkaa.

Karprint Oy on kiistänyt kanteen ensiksi sillä perusteella, että A ei ollut tosiasiassa nimetty Akvaariomaailma-lehden päätoimittajaksi. Toiseksi Karprint Oy on kiistänyt kanteen sillä perusteella, että vaikka hänet olisikin nimitetty päätoimittajaksi, hänen tosiasialliset tehtävänsä eivät ole olleet sen laatuiset, että hänellä olisi oikeus IIIa-palkkaryhmän mukaiseen palkkaan.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissaan
olleet eri mieltä siitä, kuuluuko päätoimittaja aina vähintään työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään IIIa. Viestinnän Keskusliitto ry:n mukaan myös alempi palkkaryhmä tulee päätoimittajan kohdalla kysymykseen.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö

Viestinnän Keskusliitto ry:n palveluksessa oleva johtaja B on tullut liiton palvelukseen vuonna 1985 ja osallistunut työnantajaliiton edustajana työehtosopimusneuvotteluihin 1990-luvun alusta lähtien. B on osallistunut Suomen Journalistiliitto ry:n kanssa solmitun työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamiseen rakentamalla järjestelmää ja laatimalla työehtosopimusmääräyksiä sekä selvittämällä määräysten tulkintoja. Palkkausjärjestelmää laadittaessa haluttiin pois nimikesidonnaisuudesta ja malleiksi otettiin kaupallisen alan työehtosopimukset. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa ja eri palkkaryhmiin sijoittamisessa otettiin käyttöön niin sanottu palkkavaakajärjestelmä. Palkkausjärjestelmää laadittaessa lähtökohtana olivat sanomalehtitaloissa ja isoissa aikakausilehtitaloissa esiintyvät työtehtävät. Palkkausjärjestelmän perusteena oli tehtävien vaativuus, joka ratkaisee palkkaryhmään sijoittumisen. Uusi palkkausjärjestelmä sisältää kolme eri vaativuustasoa, ja eri tasoilla vaativuutta tarkastellaan ottamalla huomioon neljä eri vaativuuteen vaikuttavaa tekijää. Uutta palkkausjärjestelmää laadittaessa ei päätoimittajalle kuuluva oikeudellinen vastuu tullut esille, koska päätoimittajat eivät ainakaan työnantajaliiton jäsenyrityksissä kuulu työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Jos päätoimittajan nimikkeellä työskentelevä henkilö kuuluu työehtosopimuksen piiriin, hänet sijoitetaan johonkin työehtosopimuksen eri vaativuustasojen palkkaryhmistä käyttäen samanlaisia perusteita kuin muidenkin henkilöiden kohdalla. Jos henkilö tekee eri vaativuustasolle kuuluvia tehtäviä, palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mille vaativuustasolle kuuluvia tehtäviä tehdään yli 50 prosenttia työajasta. Lainsäädännöstä johtuva muodollinen vastuu ei vaikuta tehtävän vastuullisuuteen ja palkkaryhmiin sijoittumiseen. Sen sijaan tähän vaikuttaa muun muassa kirjoitustyön sisällön vaativuus. Liittojen välillä ei ole käsitelty erimielisyyksiä, joissa olisi ollut kysymys siitä, kuuluuko päätoimittaja työehtosopimuksen piiriin vai ei.

Kehityspäällikkö C on ollut Viestinnän Keskusliitto ry:n palveluksessa vuodesta 1998 alkaen ja osallistunut työnantajaliiton edustajana työehtosopimusneuvotteluihin ja vuonna 2003 käyttöön otetun uuden palkkausjärjestelmän kehittämiseen sekä asiaa koskevaan koulutukseen. Päätoimittajan aseman esillä olosta palkkausjärjestelmää laadittaessa samoin kuin heidän kuulumisestaan työehtosopimuksen piiriin C on kertonut samoin kuin B. Tehtävän vaativuutta ei arvioida nimikkeen perusteella. Jos henkilö tekee päätoimittajan tehtäviä vain pienen osan työajasta, häntä ei pelkästään päätoimittajan aseman perusteella tule sijoittaa III tason palkkaryhmään. Yleinen sääntö työmarkkinoilla on, että palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mihin ryhmään kuuluvia töitä tehdään yli 50 prosenttia työajasta. Tätä sääntöä noudatetaan myös kysymyksessä olevan työehtosopimuksen piirissä, vaikka sitä ei ole kirjattu työehtosopimukseen. C ei muistanut, oliko tämä seikka tullut nimenomaisesti esille uutta palkkausjärjestelmää koskeneissa neuvotteluissa.

D on ennen vuoden 2010 alkupuolella tapahtunutta eläkkeelle jäämistään toiminut Suomen Journalistiliitto ry:n pääsihteerinä 38 vuoden ajan. Tässä työssä hänen päävastuualueelleen on kuulunut lehdistön työehtosopimus, jota koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin hän on osallistunut. D on ollut rakentamassa vuonna 2003 voimaan tullutta uutta palkkausjärjestelmää. Palkkausjärjestelmää laadittaessa pohdittiin toimituksissa olevia erilaisia tehtäviä ja niiden sijoittamista palkkaryhmiin. Tarkoitus oli, että kaikki työehtosopimuksen mukaiset palkkaryhmät olisivat käytössä toimituksissa. Palkkausjärjestelmää sovellettaessa käytännössä ei voi olla sellaisia alan yrityksiä, joissa ylin käytössä oleva palkkaryhmä on IIa tai IIb. Kaikki työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat päätoimittajat eivät hoida työnantajan edustajana alaistensa työntekijöiden työehtoihin liittyviä asioita, eivätkä he näin ollen jää työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Muun muassa pienten järjestölehtien päätoimittajat ovat Suomen Journalistiliitto ry:n jäseniä. Palkkausjärjestelmää sovellettaessa työn vaativuuteen vaikuttavia eri tekijöitä haetaan työn sisällöstä. Sananvapauslain säännösten perusteella päätoimittaja on vastuussa julkaisun sisällöstä ja asemansa perusteella hän voi joutua vastuuseen myös toisen toimittajan kirjoituksen sisällön vuoksi. Päätoimittajan vastuu on kokoaikaista, ellei kustantaja ole ilmoittanut useampaa vastuussa olevaa henkilöä. Nämä lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet vaikuttavat tosiasiallisesti myös työn vaativuuteen. Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä on myös neuvoteltu erimielisyysasioista, jotka ovat koskeneet päätoimittajien palkkausta ja työaikoja.

D:n mukaan työehtosopimuksia sovellettaessa noudatetaan ilmeisesti yleisesti niin sanottua 50 prosentin sääntöä eli työn katsotaan kuuluvan siihen palkkaryhmään, johon kuuluvia töitä henkilö enimmäkseen tekee. Tätä periaatetta ei ole kirjattu nyt kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen, vaikkakin sen mukaan ainakin osa erimielisyyksistä voidaan ratkaista. Jos päätoimittaja hänelle kuuluvien päätoimittajien tehtävien lisäksi tekee yli puolet ajasta toimittajalle kuuluvaa kirjoitustyötä, olisi outoa, jos hänet tämän kirjoitustyön takia voitaisiin sijoittaa alempaan palkkaluokkaan kuin päätoimittajan tehtävät edellyttäisivät.

Arviointi ja johtopäätökset

Käräjäoikeuden lausuntopyynnössään esittämän ensimmäisen kysymyksen johdosta työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitusta koskevien määräysten mukaan palkkaryhmään IIIa kuuluvat journalistiset tehtävät, joihin on sovittu itsenäinen vastuu määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta. Työntekijä määrittelee työn sisällön toimituksellisen linjan puitteissa.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisessä toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmää koskevassa JOVA- oppaassa on todettu, että työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän perusteena on tehtävän vaativuuteen pohjautuva palkanosa. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa huomioon otettavia tekijöitä ovat tehtävän edellyttämä osaaminen, päätöksenteko, vuorovaikutus ja vastuu.

Tehtävään liittyvä vastuu ei siten yksin vaikuta palkkausjärjestelmän mukaiseen tehtävän vaativuuteen, vaan vastuun lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös edellä mainitut muut tekijät. JOVA-oppaassa on muun muassa päätöksenteon osalta todettu, että päätöksen- teon itsenäisyydellä tarkoitetaan vapautta tehdä omaan harkintaan perustuvia päätöksiä ja toteuttaa ne. Tehtävän vaativuutta lisää päätöksen teon merkitys työyhteisölle ja päätösten vaikutusten laajuus. Vastuun osalta oppaassa on on todettu, että vastuulla tarkoitetaan toimivaltaa tehdä ratkaisuja tehtävän tai työyhteisön (tiimi, toimitus, julkaisu, yritys) tavoitteiden toteuttamiseksi. Tehtävän vaativuus lisääntyy, kun vastuu muiden töistä lisääntyy ja ja ohjeet muuttuvat konkreettisista suuntaa antaviksi tavoitteiksi.

Tehtävän vaativuuteen vaikuttavat siten muun muassa se, miten itsenäisesti henkilö voi tehdä päätöksiä ja näiden päätösten merkittävyys. Lisäksi tehtävän vaativuutta arvioitaessa merkitystä on sillä, millainen toimivalta henkilöllä on tehdä päätöksiä esimerkiksi lehden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Työehtosopimukseen osalliset ovat uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottovaiheessa yhdessä laatineet toimituksellisen henkilöstön vähimmäispalkkajärjestelmää koskevan siirtymäajan koulutusaineiston. Siinä on selvitetty tason IIb ja tason IIIa välistä rajanvetoa muun muassa otsikon "Vastuu määritellystä aihepiiristä tai alueesta (ryhmäIIb) vai itsenäinen vastuu määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta (tasoIII)" alla. Esitetyn esimerkin kohdalla on todettu, että jos toimittajan vastuualue on sellainen, että hän käytännössä itse tietää parhaiten ja päättää, milloin jokin juttu on syytä tehdä, kysymys on tason III tehtävästä. Aineiston tässä kohdassa esitetyn toisen esimerkin kohdalla on todettu oikean tason vastuun suhteen löytyvän pohtimalla toimittajan itsenäisyyttä ja toiminta-aluetta. Jos tehtävät määrää esimies, ratkaisu painottuu alemman palkkaryhmän suuntaa. Suurempi itsenäinen vastuu, alueen laajuus ja merkitys lehden profiilin kannalta painottavat tehtävää vaativampaan suuntaan.

Käräjäoikeuden kysymyksen johdosta työtuomioistuin toteaa, että se ei ei voi yleisellä tasolla antaa vastausta siihen, miten itsenäistä vastuuta määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta edellytetään, jotta palkka määräytyisi palkkaluokan IIIa mukaisesti. Tältä osin asia on ratkaistava ottamalla huomioon kussakin yksittäisessä tapauksessa esitetyt seikat siten kuin liittojen edellä esitetystä aineistosta ilmenee.

Käräjäoikeuden lausuntopyynnön toisen kysymyksen johdosta työtuomioistuin toteaa, että vuonna 2003 käyttöön otettu uusi palkkausjärjestelmä ei perustu tehtävänimikkeisiin vaan tehtävän vaativuuteen. Jos päätoimittajan tehtävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa työntekijöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä, hän jää työehtosopimuksen 1.1 kohdan 2 mukaan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Viestinnän Keskusliitto ry on työtuomioistuinkäsittelyn aikana tehnyt selvityksen jäsenyritystensä palveluksessa olevien päätoimittajien palkkaluokkiin sijoittumisesta. Selvityksen piirissä on ollut noin 150 lehteä ja yli 100 päätoimittajaa. Selvityksen mukaan yhteenkään päätoimittajaan ei ole sovellettu työehtosopimusta. Myös Suomen Journalistiliitto ry on tehnyt jäsenilleen vastaavan kyselyn. Tulosten mukaan päätoimittajan nimikkeellä olevista 47 vastaajasta 42 ilmoitti kuuluvansa palkkaluokkaan IIIb, yksi palkkaluokkaan IIIa ja kolme palkkaluokkaan IIb ja yksi ei sijoittanut itseään mihinkään palkkaluokkaan.

Erilaisiin selvitystuloksiin on saattanut vaikuttaa osaltaan se, että työehtosopimuksen mukaan palkkaryhmällä IIIb ei ole vähimmäispalkkaa, vaan palkka sovitaan työsopimuksella. Jos kyselyyn vastanneiden kohdalla on ollut kysymys tällaisesta tilanteesta, mahdollista on, että henkilö on katsonut, ettei hän sijoitu työehtosopimuksen palkkaluokkiin vaan jää työehtosopimuksen ulkopuolelle. Vaikka selvitysten tulokset ovat osin ristiriitaisia, tuloksista työtuomioistuimen mielestä ilmenee, että päätoimittajat varsin yleisestä jäävät työehtosopimuksen ulkopuolelle tai joka tapauksessa sopimuspalkkauksen varaan. Tämä päätelmä saa vahvistusta työtuomioistuimessa kuultujen todistajien kertomuksista.

Jos päätoimittaja kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin, hänen palkkaluokkaansa sijoittuminen tulee ratkaista työehtosopimuksen mukaisesti tehtävien vaativuuden perusteella.

Käräjäoikeuden lausuntopyyntönsä kolmannessa kohdassa esittämän johdosta työtuomioistuin toteaa, että tässä on kysymys muun muassa siitä, onko päätoimittajan muodollis-juridinen asema sellaisenaan yksinään riittävä peruste, jonka mukaan hänelle tulisi maksaa palkkaluokan IIIa mukaista palkkaa. Suomen Journalistiliitto ry on lausunnossaan lähtenyt siitä, että vaikka palkkausjärjestelmä ei perustu tehtävänimikkeisiin, päätoimittajan tehtävä muodostaa tästä poikkeuksen. Tätä liitto on perustellut päätoimittajalle sananvapauslain nojalla kuuluvalla vastuulla. Lain mukaan vastuu on jakamaton ja kokoaikainen ja siihen kuuluu myös rikosoikeudellinen vastuu. Viestinnän Keskusliitto ry:n kannan mukaan päätoimittajan muodollis-juridinen asema ei yksistään ole riittävä peruste palkkaluokan IIIa mukaisen palkan maksamiselle, vaan palkkaryhmään sijoittuminen ratkaistaan tehtävien vaativuuden perusteella.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan päätoimittajalle lainsäädännöstä johtuvan vastuun sisältö voi vaihdella merkittävästikin riippuen siitä, onko kysymys esimerkiksi päivittäin tai viikoittain ilmestyvästä laajalevikkeisestä lehdestä tai harvemmin ilmestyvästä pienemmälle lukijakunnalle leviävästä harraste- tai ammattilehdestä. Kun palkkaluokkiin sijoittuminen ratkaistaan tehtävän vaativuuden perusteella, ei päätoimittajan muodollis-juridinen asema kuitenkaan yksistään merkitse sitä, että hänet tulisi sijoittaa palkkaluokkaan IIIa, vaan ratkaisevaa on hänen tekemiensä työtehtävien vaativuus.

Muilta osin käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esittämän johdosta työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että edellä mainitussa koulutusaineistossa on tason IIa - IIb kohdalla käsitelty eri tekijöitä ja niiden yhteisvaikutusta. Esimerkkinä tässä on mainittu muun muassa vaativamman tehtävän kierrätys ja todettu, että pienlehdissä on usein ratkaistu journalistista ammattitehtävää vaativamman (III-tason) tehtävän hoito kierrättämällä sitä muutaman henkilön kesken. Jos vaativampi tehtävä ei muodosta yli puolta työvuoroista, perustetta sijoittaa tehtävää vaativamman tason palkkaryhmään ei ole. Monen tekijän kokonaisvaikutuksen kohdalla on todettu, että arvio oikeasta palkkaryhmästä tehdään tehtävän kokonaisvaativuuden perusteella.

Tätä niin sanottua 50 prosentin sääntöä ei ole kirjattu itse työehtosopimukseen. Sääntöä noudatetaan kuitenkin yleisesti muun muassa työehtosopimusten palkkausta koskevia määräyksiä sovellettaessa. Kun työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu, työtuomioistuin katsoo, että mainittua sääntöä tulee soveltaa myös määriteltäessä nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan henkilön palkkaryhmää. Koska oikea palkkaryhmä arvioidaan tehtävän kokonaisvaativuuden perusteella, voidaan myös päätoimittajan asemasta johtuvaa lakisääteistä vastuuta pitää tehtävän vaativuuteen vaikuttavana tekijänä siinäkin tapauksessa, että päätoimittajan tehtävä muodostaa vain pienen osan henkilön kokonaistehtävistä. Vaikka tehtävän kokonaisvaativuutta ei tällä perusteella olisikaan arvioitava ylemmän tason mukaiseksi, päätoimittajan tehtävän vuoksi henkilön palkkaryhmä voi kuitenkin nousta saman vaativuustason ylemmäksi palkkaryhmäksi.

Käräjäoikeudessa vireillä oleva kanne on perustettu siihen, että A:n palkkaryhmän olisi hänen päätoimittajan tehtävänsä vuoksi tullut olla IIIa. Tästä syystä työtuomioistuin katsoo, ettei sillä ole tämän lausuntoasian yhteydessä syytä mennä kanteen ulkopuolelle ja ottaa laajemmin kantaa siihen, minkä palkkaluokan mukaista palkkaa Alle ehkä olisi tullut maksaa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Virtanen, Nyyssölä, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.