29.10.2010

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• tuomitsee Metallityöväen Liitto ry:n työehtosopimuslain nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon

• tuomitsee Vanajan metallityöväen ammattiosasto ry:n työehtosopimuslain nojalla ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon

• velvoittaa Metallityöväen Liitto ry:n ja Vanajan metallityöväen ammattiosasto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaan palveluksessa on 550 työntekijää, joista lähes kaikki ovat Vanajan metallityöväen ammattiosasto ry:n jäseniä. Sinkkilinjoilla työskentelee 100 työntekijää, joista 50 osallistui sinkkilinjoilla perjantaina 1.10.2010 kello 18.30 alkaneeseen ja lauantai-iltana 2.10.2010 kello 22 päättyneeseen lakkoon. Lakko kesti neljä työvuoroa. Lakkoon osallistuneista lähes kaikki ovat ammattiosaston jäseniä.

Toinen samaan erimielisyyteen liittyvä työtaistelu toteutettiin 6.10.2010 kello 12.20 alkaen työstä kieltäytyen (”istumalakko”) ja osittain myös ulosmarssein siinä vaiheessa, kun työntekijöille selvisi, ettei istumalakon ajalta makseta palkkaa. Lakko kesti reilun yhden työvuoron. Tähän työtaisteluun osallistui lähes koko tehdas vuoro kerrallaan. Kerrallaan lakossa oli noin 140 työntekijää.

Pääluottamusmies oli istumalakon alkaessa koulutustilaisuudessa Helsingissä. Osastonluottamusmiehet olivat töissä.

Keskiviikkona 13.10.2010 noin kello 14 tehtaalla alkoi lakko, johon osallistuivat kaikki tehtaan noin 550 työntekijää. Vain pääluottamusmies, osastonluottamusmiehet ja valtaosa ammattiosaston toimikunnan jäsenistä olivat työssä. Työnantajalle ilmoitettiin, että lakko päättyy maanantaina 18.10.2010 kello 6. Tehtaalla työskennellään kaikkina viikon päivinä ympäri vuorokauden useissa erilaisissa työaikamuodoissa. Lakon syyksi työnantajalle ilmoitettiin huono henkilöstöpolitiikka.

Jatkona edellä mainituille työtaistelutoimenpiteille työntekijät ryhtyivät lakkoon keskiviikkona 19.10.2010 noin kello 12. Lakon ilmoitettiin päättyvän maanantaina 25.10. kello 6. Lakkoon osallistuvat kaikki tehtaan noin 550 työntekijää. Pääluottamusmies, osastonluottamusmiehet ja pääosa ammattiosaston toimikunnan jäsenistä olivat työssä.

Työtaistelutoimenpiteiden syyksi on ilmoitettu työnantajan kolmelle henkilölle antamat varoitukset. Nämä varoitukset liittyivät 28.9.2010 sinkkiosastolla tapahtuneeseen työtuolien hajottamiseen tiputtamalla ne kolmen metrin korkeudesta. Työntekijät olivat myöntäneet hajottaneensa tuolit tahallaan vastalauseena työnantajan käskylle siirtää tuolit valvomotornista alas. Varoitusten antamisen jälkeen työntekijät pyrkivät pääluottamusmiehen välityksellä kiristämään työnantajaa. Työnantajan olisi työntekijöiden mielestä pitänyt perua varoitukset ja myöntää, että ne olivat aiheettomia. Pääluottamusmies oli 6.10. ilmoittanut, että työntekijät palaavat töihin ”sitten kun varoitukset perutaan”. Lokakuun 19. päivä alkaneen lakon syyksi työnantajalle ilmoitettiin, ettei henkilöstöpäällikköä ja osastoinsinööriä ole siirretty toisiin tehtäviin työntekijöiden vaatimusten mukaisesti sekä se, ettei työntekijöille annettuja varoituksia ole kokonaan peruttu.

Varoitusten antaminen työntekijöille sekä työntekijöiden ottaminen ja erottaminen ja siirtäminen tehtävistä toisiin ovat työnjohdollisia asioita. Työntekijät pyrkivät kuvatuilla työtaistelutoimenpiteillä painostamaan työnantajaa luopumaan työnjohto-oikeudestaan. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat siten työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ensimmäiseen työtaisteluun 1.–2.10.2010 osallistui neljä työvuoroa. Ammattiosastolla olisi ollut hyvin aikaa ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, vaikka ulosmarssi olisikin ollut spontaani. Työnantajan tiedossa ei ole, että varaluottamusmies, osaston luottamusmiehet tai ammattiosasto olisi ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Ammattiosastolla on ollut runsaasti aikaa jatkotyötaisteluiden torjumiseen ennen keskiviikkoa 6.10. Se, että työtaistelu laajeni koskemaan koko tehdasta, osoittaa, että kyseessä ei voi olla työntekijöiden spontaani reaktio, vaan ammattiosaston on koordinoinut istumalakon järjestämistä. Lakon alettua pääluottamusmiehen ja ammattiosaston olisi tullut ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, kun työnantaja sitä lakon alettua vaati.

Työnantaja on pyrkinyt rauhoittamaan tilannetta selvittämällä varoitukseen johtaneiden tapahtumien kulkua pääluottamusmiehen toiveiden mukaisesti. Lisäksi työnantaja on toimittanut pääluottamusmiehelle tämän pyytämän selvityksen ja käynyt muutenkin lukuisia keskusteluja pääluottamusmiehen kanssa.

Keskiviikkona 13.10.2010 tehtaan työntekijät alkoivat järjestelmällisesti ajaa alas tuotantoa noin kello 13.30 ja marssivat tämän jälkeen ulos tehtaalta. Se, että työtaistelu koski koko tehdasta, osoittaa, että kyseessä ei voi olla työntekijöiden spontaani reaktio, vaan ammattiosaston on koordinoinut lakon järjestämistä. Ammattiosaston vastuu selviää myös Hämeen Sanomissa 14.10.2010 olleesta artikkelista ja ylipäänsä tapahtumainkulusta. Pääluottamusmieheltä vaadittiin työrauhan turvaamista 13.10.2010 aamupäivällä ennen lakon alkamista. Pääluottamusmies eikä kukaan mukaan luottamusmiehistä tai ammattiosaston luottamushenkilöistä ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Organisoimalla lakkoa ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Vähintäänkin ammattiosasto on laiminlyönyt ryhtyä riittäviin toimiin työtaistelun ennaltaehkäisemiseksi, työrauhan turvaamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Tehtaalla tiistaina 19.10.2010 pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen tehtaan työntekijät alkoivat järjestelmällisesti marssia ulos tehtaalta. Se, että työtaistelu koski koko tehdasta, osoittaa jälleen, että kyseessä ei voi olla työntekijöiden spontaani reaktio, vaan ammattiosaston on koordinoinut lakon järjestämistä. Ammattiosaston vastuu selviää myös aikaisemmista työtaisteluista, niihin liittyvistä seikoista sekä Hämeen Sanomissa 20.10.2010 olleesta kirjoituksesta ja Yle Hämeen artikkelista 19.10.2010. Myös se seikka, että pääluottamusmies, luottamusmiehet ja valtaosa ammattiosaston toimikunnan jäsenistä eivät osallistuneet lakkoon kertoo työtaistelutoimenpiteen koordinoinnista ammattiosaston toimesta. Pääluottamusmieheltä vaadittiin työrauhan turvaamista heti lakon alettua 19.10.2010. Pääluottamusmies eikä kukaan mukaan luottamusmiehistä tai ammattiosaston luottamushenkilöistä ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Joka tapauksessa mahdolliset toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä..

Ammattiosasto vastaa myös kahden toimikuntansa jäsenen osallistumisesta 6.10. olleeseen lakkoon samoin kuin kahden toimikunnan jäsenen osallistumisesta lakkoon 14. ja 15.10. ja yhden toimikunnan jäsenen osallistumisesta 19.10. alkaneeseen lakkoon.

Metallityöväen Liitto ry on syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin, koska se on sallinut ammattiosastonsa jatkuvan lakkoilun samasta asiasta. Teknologiateollisuus ry on vaatinut Metallityöväen Liitto ry:ltä toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi jokaisen työtaistelun yhteydessä. Viimeisen työtaistelun aikana Teknologiateollisuus ry on 19.10.2010 kello 13.30 vaatinut Metallityöväen Liito ry:ltä aktiivisia toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liitto ry:n toimenpiteitä ei lakon kestoaika huomioon ottaen voida pitää riittävinä.

Lokakuun 1. ja lokakuun 18. päivän 2010 välisenä aikana toimeenpannuista työtaistelutoimenpiteistä aiheutui noin 13,4 M€ liikevaihdon menetystä vastaava taloudellinen vahinko.
Jos 19.10.2010 alkanut työnseisaus toteutuu aiotulla tavalla, aiheutuu siitä noin 17 M€ liikevaihdon menetystä vastaava taloudellinen vahinko.

Hyvityssakkoa korottavana seikkana on otettava huomioon laittomien työtaistelutoimenpiteiden määrä ja niiden toistuminen lähellä tosiaan sekä työtaistelutoimenpiteistä työnantajalle aiheutunut vahingon määrä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastauksessaan, johon Vanajan Metallityöväen ammattiosasto ry, on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa kerrotut perjantaina 1.10.2010 alkanutta ja seuraavana päivänä päättynyttä työnseisausta koskevat tiedot pitävät muutoin paikkansa, mutta työtaistelun kesto oli 3,5 työvuoroa.

Toisen työnseisauksen on kerrottu alkaneen 6.10.2010 noin kello 12 ja päättyneen kello 22 sekä kestäneen siten reilun yhden työvuoron ajan.

Keskiviikkona 13.10.2010 kello 14 alkaneeseen lakkoon osallistui noin 310 työntekijää ja 14.10.2010 aamulla kello 6 työnseisaukseen liittyi noin 190 työntekijää. Aiemmasta ilmoituksesta poiketen työnseisaus päättyi jo loppuviikosta siten, että työntekijät palasivat asteittain työpaikalle 15.10.2010 kello 14 alkaen ja työntekijät olivat palanneet normaaleihin työvuoroihin viimeistään lauantain 16.10.2010 aikana.

Kun työntekijät kuitenkin olivat edelleen tyytymättömiä kolmelle työntekijälle annettuun varoitukseen, joita työntekijät pitivät aiheettomina, niin pääluottamusmies ja työnantaja neuvottelivat maanantaina 18.10.2010 tiiviisti pyrkien tilanteen normalisointiin. Työntekijät halusivat luottamusmieheltä tietoja neuvotteluiden edistymisestä ja olivat päättäneet pitää maanantaina 18.10.2010 illalla työmaakokouksen, johon pyysivät pääluottamusmiestä paikalle. Pääluottamusmies keskusteli asiasta tehtaanjohtajan kanssa, joka pyysi pääluottamusmiestä toimimaan kokouksessa työrauhaa turvaavalla tavalla. Työntekijät olivat työmaakokouksessa voimakkaasti sillä kannalla, että he aloittavat työnseisauksen, mutta pääluottamusmies sai työntekijät luopumaan ulosmarssiaikeistaan.

Työnantaja piti koko työntekijäkunnalle seuraavana päivänä 19.10.2010 kello 11.45 infotilaisuuden, jossa ilmoitettiin, että työnantaja ei voi tyystin perua antamiaan kirjallisia varoituksia, mutta ne voidaan muuttaa vakaviksi huomautuksiksi. Tämän työnantajan järjestämän infotilaisuuden jälkeen työntekijät marssivat asteittain ulos työpaikalta.

Pääluottamusmiehen ja muiden luottamusmiesten herkeämättömien ponnistelujen tuloksena he ovat saaneet työntekijöiltä lupauksia siitä, että työnseisaus päättyisi sunnuntaiaamuna 24.10.2010 ja tämä on ilmoitettu myös työnantajalle.

Syntyneiden työnseisausten taustalla on sinkitysosastolla 28.9.2010 tapahtunut kahden työtuolin rikkoontuminen niiden siirron yhteydessä. Valvomon kolme työntekijää oli saanut tehtäväkseen siirtää noin kolmen metrin korkeudella lattiatasosta sijaitsevasta valvomosta vaihtoon pari työtuolia, joista toinen oli jo valmiiksi rikki. Isompaa tuolia nokkakärry-tyylisesti siirrettäessä valvomosta alas rappunen kerrallaan tuolin jalan pyörä takertui portaiden ylätasanteella ritilätasoon ja tuolin alumiinijalka katkesi. Kun portaissa kuljettaminen osoittautui äärimmäisen hankalaksi ja kun työntekijöillä oli se käsitys, että tuolit ovat menossa roskiin, kuten aina aiemmin on käytäntö ollut, työntekijät pudottivat tuolit kaiteiden välistä portaiden juureen lattialle.

Tämän jälkeen yhdelle työntekijälle annettiin kirjallinen varoitus 30.9.2010. Toiselle työntekijälle annettiin varoitus 1.10.2010. Viimeksi varoituksen saanut työntekijä kävi tapahtumia läpi palaverissa perjantaina 1.10.2010 kello 15.25 - 16.10. Tässä palaverissa oli työntekijän lisäksi läsnä osaston varaluottamusmies ja kaksi työnjohdon edustajaa. Tilaisuudessa ei työntekijän näkökulmia edes haluttu kuulla. Kun hän kysyi syytä varoituksen antamiseen, vaikka ei ollut edes koskenut tuoleihin, niin hänelle kerrottiin, ettei hän ollut "viheltänyt peliä poikki". Tilaisuuden päätteeksi työntekijä sai kirjallisen varoituksen. Kolmas työntekijä sai kirjallisen varoituksen myöhemmin.

Kun tieto annetuista varoituksista oli levinnyt työntekijöiden keskuuteen, niin varoitukset saaneiden työntekijöiden sinkkilinjalla toimivat työtoverit (n. 50 työntekijää) poistuivat työpaikalta kyseisenä perjantaina kello 18.30 alkaen. Kyseessä oli spontaani työpaikalta poistuminen. Pääluottamusmies oli ollut koko kyseisen viikon vuosilomalla Inarissa, mutta kun hän sai perjantai-iltana kuulla työnseisauksesta, hän keskeytti välittömästi lomansa ja lähti tulemaan autolla Hämeenlinnaan. Pääluottamusmies oli jo automatkalla puhelinyhteydessä työntekijöihin ja pääluottamusmiehen toiminta osaltaan myötävaikutti siihen, ettei työnseisaus jatkunut lauantai-iltaa pidemmälle.

Viikonlopun jälkeen seuranneena maanantaina 4.10.2010 pääluottamusmies yritti sovitella asiassa syntynyttä kiistaa ja esitti työnantajapuolelle harkittavaksi, voitaisiinko annetut kirjalliset varoitukset perua ja todeta aiheettomiksi. Työnantaja lupasi tarkistaa asian taustat vielä uudelleen ja palata asiaan viimeistään keskiviikkona 6.10.2010. Vaikka työnantaja oli luvannut asian taustojen uudelleen tarkistamista, niin siitä huolimatta mitään selvitystä varoituksen saaneilta työntekijöiltä tapahtumainkulusta ei pyydetty.

Työnantaja toimitti 6.10.2010 sähköpostilla (kello 13.34) oman näkemyksensä varoitusmenettelyyn johtaneesta tapahtumaketjusta ja ilmoitti, että työnantaja ei näe syytä muuttaa tehtyä päätöstä. Pääluottamusmies oli tuolloin koulutustilaisuudessa Helsingissä.

Työntekijät olivat keskiviikkona 6.10.2010 noin kello 12.30 jääneet odottamaan työnantajan lupaamaa selvitystä ja varoitusasian uudelleen tarkastelua. Työnantaja oli tuolloin ilmoittanut palkanmaksun keskeytyksestä osittain joillakin osastoilla joillekin työntekijöille, josta johtuen osa työntekijöistä poistui sittemmin iltapäivällä tehtaalta. Työntekijät eivät ole pyrkineet pääluottamusmiehen välityksellä kiristämään työnantajaa. Pääluottamusmies yritti tehtävänsä mukaisesti sovitella syntynyttä kiistaa. Pääluottamusmies ei ollut 6.10.2010 ilmoittanut, että työntekijät palaavat töihin "sitten kun varoitukset perutaan". Tämän jälkeen varoituksen saaneet työntekijät toimittivat kirjallisen vastineen (päivätty 9.9.2010, po. 9.10.2010) työnantajalle, mutta senkään johdosta työnantaja ei suostunut harkitsemaan menettelyjään uudelleen.

Kun työnantajataholla ei ollut valmiutta minkäänlaiseen tilanteen uudelleen arviointiin, niin työntekijät ovat 13.10.2010 työmaakokouksissa käsitelleet yhtiön henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä ja päättivät työnseisauksesta, joka alkoi 13.10.2010 kello 14 ja jonka ilmoitettiin päättyvän maanantaina 18.10.2010 kello 6.

Työmaakokousten päätösten tultua luottamusmiesten tietoon he ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Näissä työrauhan palauttamistoimenpiteissä luottamusmiehet onnistuivatkin, sillä työntekijät palasivat asteittain työpaikalle perjantaista 15.10.2010 kello 14 alkaen siten, että lauantaina 16.10.2010 tehtaan työvuorot toimivat jo normaalisti.

Ammattiosasto ei ole ollut järjestämässä 6.10.2010 toimeenpantua eikä myöskään 13.10.2010 alkanutta työnseisausta eikä tehnyt työnseisauksia koskevia päätöksiä. Pääluottamusmies, osastoluottamusmiehet ja ammattiosaston toimikuntien jäsenet eivät ole osallistuneet mihinkään toimeenpantuun työnseisaukseen. Ammattiosasto ei ole siten rikkonut työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuuttaan.

Luottamusmiehet ovat käytettävissä olevin keinoin pyrkineet jokaisen syntyneen työnseisauksen osalta työrauhan palauttamiseen. Pääluottamusmiehen ja muiden luottamusmiesten herkeämättömien toimenpiteiden ansiosta 13.10. ja 19.10. alkaneet työtaistelutoimenpiteet saatiin päättymään huomattavasti aikaisemmin kuin mitä työntekijät olivat etukäteen ilmoittaneet. Lisäksi luottamusmiehet ovat saaneet kaikkien työnseisauksien aikana asetettua tehtaan eri osastoille "valmiusryhmän" tehtaan koneiden, laitteiden ja omaisuuden turvaamiseksi. Ammattiosasto on siten täyttänyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Metallityöväen Liitto ry sai tiedon Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaan sinkkilinjalla 1.10.2010 kello 18.30 - 2.10.2010 kello 22 toimeenpannusta työnseisauksesta Teknologia- teollisuus ry:ltä telefaksilla 4.10.2010 kello 9.24. Metallityöväen Liitto ry:n työehtosihteeri oli puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen samana päivänä kello 9.58. Tässä puhelinkeskustelussa kävi ilmi, että tällainen työnseisaus oli työpaikalla ollut ja pääluottamusmies selvitti tietämiään työnseisauksen taustoja. Pääluottamusmies kertoi työehtosihteerille, että ongelma-asioista neuvottelut työpaikalla jatkuvat ja asiasta pyritään yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa. 6.10.2010 päivän tapahtumista Metallityöväen liitto ry ei saanut mitään tietoa.

Keskiviikkona 13.10.2010 alkaneesta työnseisauksesta Teknologiateollisuus ry ilmoitti iltapäivällä ensin puhelimitse kello 14.20 ja sitten vielä telefaksilla. Metallityöväen Liitto ry:n työehtosihteeri oli jo samana päivänä puhelimitse kello 15 yhteydessä pääluottamusmieheen, joka kertoi jo ryhtyneensä ponnistelemaan työrauhan palauttamiseksi. Toimenpiteiden seurauksena työntekijät aloittivatkin töihin paluun 15.10.2010 kello 14 alkaen. Metallityöväen liitto ry on siten täyttänyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Teknologiateollisuus ry:stä on oltu yhteydessä vastaajaliittoon kanteessa kerrotuin tavoin 19.10.2010 kello 13.30. Metallityöväen Liitto ry:n työehtosihteeri on ollut yhteydessä pääluottamusmieheen jo puolen tunnin sisällä tästä Teknologiateollisuus ry:n yhteydenotosta ja vaatinut pääluottamusmieheltä toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liitto ry:stä on vielä tämänkin jälkeen oltu yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaadittu tehostamaan toimenpiteitä, mutta pääluottamusmies on todennut, että kaikki voitava on tehty ja tehdään, sillä eihän hän voi fyysisesti ketään pakottaa töihin. Metallityöväen Liitto ry ei siten ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Mikäli ammattiosaston katsottaisiin kuitenkin joiltakin osin laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa, niin työtaistelun voitaneen katsoa kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosastossa on maksavia jäseniä noin 570.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalla työnantaja oli antanut 28.9.2010 sinkitysosaston työntekijöille tehtäväksi ylimääräisten tuolien siirtämisen valvomosta varastoon. Kun siirron yhteydessä tuoleja oli rikkoontunut työntekijöiden menettelyn johdosta, työnantaja oli antanut kolmelle siirtoon osallistuneelle työntekijälle kirjalliset varoitukset työnantajan omaisuuteen kohdistuneen väärinkäytöksen johdosta.

Varoitusten antamisen jälkeen sinkkilinjoilla työskentelevät työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 1.- 2.10.2010. Lakon syyksi on ilmoitettu annetut kirjalliset varoitukset ja yhtiön henkilöstösuhteet.

Yksikön johtaja oli pääluottamusmiehen kanssa 2.10.2010 aamupäivällä käydyn keskustelun yhteydessä sopinut, että varoitusasiaa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden välisessä neuvottelussa aamulla 4.10.2010. Mainittuna päivänä käydyssä neuvottelussa työntekijäpuolen edustajat olivat vaatineet varoitusten peruuttamista. Yksikön johtaja oli ilmoittanut palaavansa varoitusasiaan 6.10.2010 iltapäivällä.

Esitetyn selvityksen mukaan tehtaan eri osastojen työntekijät ovat 6.10.2010 olleet työpaikalla, mutta kello 12.20 alkaen he eivät olleet työskennelleet. Yksikön johtajan ilmoitettua, että palkkaa ei makseta, ellei työtä tehdä ja että varoitukset jäävät voimaan, on valtaosa työntekijöistä poistunut työpaikalta noin kello 13 -14. Työt ovat käynnistyneet samana päivänä kello 22.

Työtaistelutoimenpiteiden taustalla olleita asioita on käsitelty pääluottamusmiehen ja yksikön johtajan välisissä neuvotteluissa 11.10. Yksikön johtaja on 12.10. kutsunut työntekijöiden edustajat maanantaina 18.10. pidettävään kokoukseen. Työntekijät ovat tämän jälkeen työmaakokouksissa tekemiensä päätösten mukaisesti aloittaneet tuotannon alasajon 13.10 kello 13.30. Lakossa on ollut mainittuna päivänä 310 työntekijää ja seuraavana päivänä lakkoon on ryhtynyt vielä 190 työntekijää. Normaaleihin työvuoroihin on palattu 15.10. kello 14 alkaen.

Yksikönjohtajan kertoman mukaan työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien välillä 18.10. 2010 pidetyssä kokouksessa työntekijäpuolelta on esitetty vaatimus, jonka mukaan varoitusasia tulee käsitellä puolueettomassa menettelyssä. Työnantajan on esittänyt kantanaan, että asia tulee käsitellä talon sisällä. Asiasta on tämän jälkeen neuvoteltu työnantajan ja työntekijäpuolen välillä aamupäivän 19.10.2010 aikana. Yksikön johtajan puolen päivän jälkeen tehtaan henkilöstölle pitämän kahden tiedotustilaisuuden jälkeen työntekijät ovat poistuneet työpaikalta kello 13 alkaen ja olleet tämän jälkeen lakossa siten, että työvuorot ovat käynnistyneet normaalisti aamulla 24.10.2010 kello 6 alkaen.

Edellä esitettyjen työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan annetut varoitukset. Lisäksi työtaistelutoimenpiteillä on pyritty painostamaan työnantajaa siirtämään henkilöstöpäällikkö ja eräs osastoinsinööri toisiin tehtäviin. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston vastuu

Todistajana kuultu pääluottamusmies on kertonut saaneensa tiedon työtaistelusta sen alkamisen jälkeen perjantai-illalla 1.10. Pääluottamusmies on tämän jälkeen keskustellut syntyneestä tilanteesta yksikön johtajan kanssa lauantaina aamupäivällä. Käydyssä keskustelussa tuli esille työrauhan palauttaminen. Keskustelussa sovittiin myös siitä, että lakon taustalla olevien seikkojen käsittelyä jatketaan maanantaina 4.10. Pääluottamusmiehen kertoman mukaan hän on ollut asian johdosta yhteydessä osaston luottamusmiehiin. Tarkempaa selvitystä yhteydenotoista ja niiden ajankohdasta ei ole esitetty. Kun lakko on jatkunut yli vuorokauden sen jälkeen kun pääluottamusmies oli saanut tiedon sen alkamisesta, ei pääluottamusmiehen toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi voida pitää riittävinä.

Yksikön johtaja ja henkilöstöpäällikkö ovat 6.10. ilmoittaneet yhtiön henkilöstöpäivillä Helsingissä olleelle pääluottamusmiehelle tehtaalla aloitetusta istumalakosta. Yksikön johtaja on tässä yhteydessä myös ilmoittanut palkanmaksun keskeytyksestä. Pääluottamusmiehen kertoman mukaan iltavuorossa oli työssä työntekijöitä, mutta hän ei tiennyt työssä olleiden työntekijöiden määrää. Pääluottamusmies on myös kertonut pyytäneensä listaa niistä työntekijöistä, joilta palkanmaksu oli keskeytetty. Sen sijaan pääluottamusmiehen tai muidenkaan ammattiosaston edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin töiden käynnistämiseksi ja työstä poistumisten estämiseksi.

Yksikön johtajan kertoman mukaan pääluottamusmies on 11.10.2010 pidetyssä neuvottelussa esittänyt käsityksensä henkilöstöasioiden huonosta hoidosta ja vaatinut edellä mainittujen kahden työnantajan edustajan siirtoa toisiin tehtäviin ja annettujen varoitusten peruuttamista. Pääluottamusmiehen ja muidenkaan ammattiosaston edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen tässä vaiheessa toimenpiteisiin uusien työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Myöskään 13.10.2010 alkaneen lakon aikana ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi. Päinvastoin kantajan todisteeksi jättämästä Hämeen Sanomissa 14.10. julkaistusta artikkelista ilmenee, että pääluottamusmies on ollut työtaistelutoimenpiteiden takana.

Pääluottamusmies on yksikönjohtajan 19.10.2010 pitämien tiedotustilaisuuksien jälkeen työnantajan edustajien poistuttua paikalta jatkanut työntekijöiden kokousta. Kun lakko on alkanut välittömästi näiden kokousten jälkeen, osoittaa tämä työtaistelutapahtuminen edenneen pääluottamusmiehen ohjauksessa. Pääluottamusmiehen tai muidenkaan ammattiosaston edustajien ei myöskään tämän lakon yhteydessä ole selvitetty ryhtyneen heiltä edellytettäviin toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi.

Työtaistelutoimenpiteisiin on osallistunut 6.10. kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä ja myös 14.10. ja 15.10. työtaisteluun on osallistunut kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen on osallistunut 19.10. alkaneeseen lakkoon. Ammattiosasto vastaa tästä edustajiensa toiminnasta.

Ammattiosasto on edellä todetuilla perusteilla rikkonut työrauhavelvollisuutensa työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä.

Työntekijäliiton vastuu

Teknologiateollisuus ry on 4.10.2010 ilmoittanut Metallityöväen Liitto ry:lle Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalla 1. - 2.10.2010 toimeenpannusta lakosta. Metallityöväen Liitto ry:n työehtosihteeri on ollut tämän jälkeen yhteydessä pääluottamusmieheen, joka on selvittänyt työehtosihteerille työnseisauksen syitä ja ilmoittanut, että neuvottelut työnseisauksen syistä jatkuvat työpaikalla.

Teknologiateollisuus ry on ilmoittanut Metallityöväen Liitto ry:lle tehtaalla 13.10.2010 alkaneesta lakosta saman päivän iltapäivällä. Metallityöväen Liitto ry:n työehtosihteeri on ollut tämän jälkeen yhteydessä pääluottamusmieheen, joka oli kertonut ryhtyneensä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Lakon alettua uudelleen 19.10.2010 on Teknologiateollisuus ry ilmoittanut asiasta heti Metallityöväen Liitto ry:lle, jonka työehtosihteeri on ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatinut toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liitto ry:n edustaja on vielä tämän jälkeen ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatinut tehostamaan toimenpiteitä. Pääluottamusmies on todennut, että kaikki voitava asiassa on tehty.

Työtaistelutoimenpiteiden uusiutumisen ja niiden keston huomioon ottaen Metallityöväen Liitto ry:n olisi tullut ryhtyä huomattavasti edellä esitettyjä toimenpiteitä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Jättäessään ryhtymättä tällaisiin toimenpiteisiin Metallityöväen Liitto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrässä on otettu huomioon työehtosopimuslain 10 § :n 1 momentin mukaan kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten työtaistelutoimenpiteiden uusiutuminen ja kesto, niiden laajuus, aiheutuneen vahingon määrä ja ammattiosaston koko.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Vanajan Metallityöväen ammattiosasto ry ja Metallityöväen Liitto ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Teknologiateollisuus ry on esittänyt oikeudenkäyntikuluja koskevan laskun, jonka mukaan Metallityöväen Liitto ry:ltä ja edellä mainitulta ammattiosastolta vaadittavien kulujen määrä on yhteensä 2.173 euroa. Metallityöväen Liitto ry on kiistänyt kulujen määrän siltä osin kuin kanteiden laatimisen osalta palkkiota vaaditaan 1.500 euroa ja myöntänyt oikeaksi tältä osin 750 euroa. Kun laskun mukaista määrää on pidettävä kohtuullisena, työtuomioistuin velvoittaa Metallityöväen Liitto ry:n ja sen edellä mainitun ammattiosaston korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut vaaditulla 2.173 eurolla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §.n nojalla Vanajan Metallityöväen ammattiosasto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle, Vanajan Metallityöväen ammattiosasto ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 7.000 euroa ja Metallityöväen Liitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5.000 euroa.

Vanajan Metallityöväen ammattiosasto ry ja Metallityöväen liitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.173 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Virtanen, Niittylä, Reinamo ja Päivi Ahonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.