24.11.2009

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 118

KUULTAVAT

Metallityöväen Liitto ry
Teknologiateollisuus ry

ASIA

Joensuun käräjäoikeuden lausuntopyyntö koskien työehtosopimuksen tulkintaa ynnä muuta
(HR-Apu Oy/Jormet Oy ja Jormet Oy/HR-Apu Oy)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä 30.6.2007 solmitussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen työaikamääräykset sisältävässä IV luvussa on muun ohella seuraavat määräykset:

13 § Säännöllisen työajan pituus

Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mom. 2. Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, laitteiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toiveiden toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla.

Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.

Paikallisesti voidaan sopia:
1 säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavastikin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mom. 4. Ellei paikallisesti ole 2 momentin mukaisesti sovittu työajan järjestämisestä, on työaika järjestettävä seuraavasti:

1. Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauksen) laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
14 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ

Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin rajoituksin

Ylityökorvaus, jota seuraavassa kutsutaan ylityölisäksi, maksetaan tämän pykälän momenttien 2 ja 3 mukaisesti, ellei paikallisesti ole sovittu momentin 5 mukaisesta ylityölisän määräytymistavasta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä (13 § 1 momentti 1 kappale tai 13 § 2 momentti).

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan (13 § 1 momentti 1 kappale)

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mom. 5. Paikallisesti voidaan 2 ja 3 momenteista poiketen sopia siitä, että ylityölisä määräytyy tämän momentin mukaisesti. = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

1 Rajoittaako työaikalainsäädäntö tai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus HR-Apu Oy:n mahdollisuutta sopia työntekijöidensä kanssa työaikapankista, jossa työntekijöillä "on vain yksinkertaisia tunteja" eli ylitöistä normaalisti kertyviä lisiä ei huomioida työaikapankkiin kertyvien säästövapaiden lisäyksinä eikä korvata muutoinkaan?

2 Rajoittaako työaikalainsäädäntö tai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus Jormet Oy:n mahdollisuutta sopia HR-Apu Oy:n kanssa sellaisesta vuokratyöjärjestelystä, jossa Jormet Oy:n käytössä olevilla vuokratyöntekijöillä "on vain yksinkertaisia tunteja" eli HR-Apu Oy ei huomioisi työntekijöidensä ylitöistä normaalisti kertyviä lisiä työaikapankkiin kertyvien säästövapaiden lisäyksinä eikä korvaisi niitä muutoinkaan?

3 Täyttääkö kirjallisena todisteena olevaan 8.8.2007 päivättyyn muistioon kirjattu Jormet Oy:n esittämä työaikapankkimalli muilta osin työaikasäädännön ja Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen vaatimukset?

4 Rajoittavatko työelämän tasa-arvoa koskevat määräykset tai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus Jormet Oy:n mahdollisuutta sopia HR-Apu Oy:n kanssa sellaisesta vuokratyöjärjestelystä, jossa Jormet Oy:n käytössä olevilla slovakialaisilla vuokratyöntekijöillä "on vain yksinkertaisia tunteja" ilman ylityölisiä, vaikka vastaavaa käytäntöä ei ole sovellettu Jormet Oy:n palveluksessa olleisiin muihin (suomalaisiin) työntekijöihin?

5 Rajoittavatko työelämän lait, työehtosopimuksen määräykset tai Suomea sitovat kansainväliset sopimukset yritysten mahdollisuutta keskenään sopia työntekijöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavista sopimusehdoista (rekrytointipalkkio) keskinäisissä sopimuksissaan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metallityöväen Liitto ry:lle ja Teknologiateollisuus ry:lle tilaisuuden kuulluiksi asiassa.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N JA METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LAUSUNTO

Liittojen kanta

Liitot ottavat asiassa kantaa työehtosopimuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin työehtosopimuksen sopijaosapuolina.

Sen sijaan lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten tulkintaan tai paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin työehtosopimusten yleissitovuuden perusteella eivät liitot katso voivansa ottaa kantaa.

Esillä olevaan asiaan liitot toteavat seuraavaa:

Paikallisen sopimisen sopijaosapuolet, muoto ja oikeusvaikutukset

Osapuolten solmimassa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa vuosille 2007 - 2010 on määritelty paikallisen sopimuksen menettelytavat ja oikeusvaikutukset sopimuksen 30 §:ssä.

Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty työsopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

Sopijaosapuolena työehtosopimuksen mahdollistamissa paikallisissa sopimuksissa on siten Teknologiateollisuus ry:n järjestäytynyt yritys työnantajana ja asian laajuudesta riippuen joko yrityksen yksittäinen työntekijä tai luottamusmies. Työehtosopimus ei tunne sen sijaan sitä mahdollisuutta, että paikallinen sopimus voitaisiin solmia kahden yrityksen välillä.

Vuokratyöntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta on säädetty työsopimuslain 2 luvun 9 §:ssä. Jos henkilöstöpalveluyritys ei ole normaali- tai yleissitovuuden perusteella velvollinen noudattamaan oman alansa (henkilöstöpalvelualan tms.) työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteessa noudattava vähintään käyttäjäyritystä velvoittavan työehtosopimuksen määräyksiä. Käyttäjäyrityksen toimiessa teknologiateollisuuden alalla määräytyvät vuokratyöntekijöiden vähimmäisehdot Teknologiateollisuus ry:n solmimien työehtosopimusten mukaan (poikkeuksena tietyt toimihenkilötehtävät, joiden osalta on olemassa yleissitova henkilöstöpalvelualan työehtosopimus).

Tilanteessa, jossa henkilöstöpalveluyrityksen on noudatettava käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta, on sillä velvollisuus noudattaa myös käyttäjäyrityksen tekemiä työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia.

Työehtosopimuksen mahdollistama paikallinen sopiminen ns. säännöllisen työajan keskimääräistämisestä

Työehtosopimuksen 13 §:n 2 momentin 1) kohta mahdollistaa paikallisen sopimisen säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta. Työaikalain 9 § oikeuttaa siihen, että työehtosopimuksin voidaan poiketa työaikalain yleissäännön mukaisesta työajasta.

Työehtosopimuksen mahdollisuus poiketa työajan enimmäispituudesta tarkoittaa sitä, että säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla pidempi kuin 8 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika pidempi kuin 40 tuntia, mikäli paikallisesti on näin sovittu. Viikkotyöajan tulee kuitenkin tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään vuoden tasoittumisjaksolla. Säännöllisen työajan pidentäminen edellyttää, että siitä nimenomaisesti sovitaan paikallisesti, se ei ole mahdollista työnantajan direktio-oikeuden nojalla. Edellä mainittua ns. säännöllisen työajan keskimääräistämistä koskevaa paikallisesti sovittua työaikajärjestelyä kutsutaan teknologiateollisuuden toimialalla työaikapankiksi.

Työehtosopimuksen 14 §:n 2 ja 3 momentista löytyvät ylitöiden määräytymistä koskevat kirjaukset keskimääräistä säännöllistä työaikaa käytettäessä.

Vuorotyölisät

Vuorotyölisiä koskevat määräykset löytyvät työehtosopimuksen 10 §:n C kohdan 3 momentista.

Työehtosopimus ei mahdollista sitä, että paikallisesti sopien voidaan luopua vuorotyölisän maksamisesta työntekijän säännöllisen vuorokautisen työajan tunneilta, jos työtä tehdään vuorotyölisiin oikeuttavana kellon aikana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeuden esittämien kysymysten johdosta työtuomioistuin esittää lausuntonaan seuraavaa:

1. Käräjäoikeus on ensiksi tiedustellut, rajoittaako työaikalainsäädäntö tai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus HR-Apu Oy:n mahdollisuutta sopia työntekijöidensä kanssa työaikapankista, jossa työntekijöillä "on vain yksinkertaisia tunteja" eli ylitöistä normaalisti kertyviä lisiä ei huomioida työaikapankkiin kertyvien säästövapaiden lisäyksinä eikä korvata muutoinkaan.

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella työtuomioistuin on lähtenyt siitä, että HR-Apu Oy ei ole työehtosopimuslain nojalla sidottu edellä mainittuun työehtosopimukseen eikä muuhunkaan sellaiseen työehtosopimukseen, joka voisi tulla sovellettavaksi lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteisiin. Sen sijaan Jormet Oy on työtuomioistuimen tiedon mukaan ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen ja siten työehtosopimuslain mukaan sidottu edellä mainittuun työehtosopimukseen. HR-Apu Oy on siten ollut työsopimuslain 2 luvun 9 §:n mukaan velvollinen noudattamaan Jormet Oy:lle vuokraamiensa työntekijöiden työsuhteissa kysymyksessä olevaa työehtosopimusta ja myös Jormet Oy:n tekemiä työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia.

Työehtosopimukseen osalliset ovat yhteisessä lausunnossaan selvittäneet työehtosopimuksen mahdollistamaa paikallista sopimista säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta. Tämä mahdollisuus poiketa vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan pituudesta edellyttää viikkotyöajan tasoittumista 40 tuntiin enintään vuoden tasoittumisjaksolla. Tätä säännöllisen työajan keskimääräistämistä koskevaa paikallisesti sovittua työaikajärjestelyä kutsutaan teknologiateollisuuden toimialalla työaikapankiksi. Työehtosopimuksen 14 §:n 2 ja 3 momentissa on määräykset ylitöiden korvaamisesta tilanteessa, jossa on edellä todetuin tavoin sovittu paikallisesti säännöllisestä työajasta. Työehtosopimuksen mukaan ei ole mahdollista sopia siitä, että ylityöt jäisivät kokonaan korvaamatta siten kuin käräjäoikeuden kysymyksessä on todettu.

Myöskään työaikalain säännösten mukaan HR-Apu Oy:llä ei ole voinut sopia siitä, että ylityökorvaukset jäävät suorittamatta.

2. Käräjäoikeus on toiseksi tiedustellut, rajoittaako työaikalainsäädäntö tai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus Jormet Oy:n mahdollisuutta sopia HR-Apu Oy:n kanssa sellaisesta vuokratyöjärjestelystä, jossa Jormet Oy:n käytössä olevilla vuokratyöntekijöillä "on vain yksinkertaisia tunteja" eli HR-Apu Oy ei huomioisi työntekijöidensä ylitöistä normaalisti kertyviä lisiä työaikapankkiin kertyvien säästövapaiden lisäyksinä eikä korvaisi niitä muutoinkaan?

Työaikalainsäädännössä tai kysymyksessä mainitussa työehtosopimuksessa ei ole sinänsä säädetty tai sovittu siitä, minkä sisältöisiä sopimuksia vuokratyöjärjestelyistä tehdään. Sopimukset eivät voi kuitenkaan olla sen sisältöisiä, että työntekijä jäisi ilman niitä etuuksia ja oikeuksia, jotka heille kuuluvat noudatettavan työehtosopimuksen ja lainsäädännön mukaan. Edelliseen kysymykseen annettuun vastaukseen viitaten työtuomioistuin toteaa, että Jormet Oy ja HR-Apu Oy eivät ole voineet sopia siitä, että HR-Apu Oy jättää huomioon ottamatta työntekijöidensä ylityöt joko työaikapankkiin kertyvien säästövapaiden lisäyksinä tai jättäisi ne muutoin korvaamatta.

3. Kolmanneksi käräjäoikeus on tiedustellut, täyttääkö kirjallisena todisteena olevaan 8.8.2007 päivättyyn muistioon kirjattu Jormet Oy:n esittämä työaikapankkimalli muilta osin työaikalainsäädännön ja Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen vaatimukset.

Tältä osin työtuomioistuimen toteaa, että kysymyksessä olevassa työaikapankkimallissa on todettu muun muassa seuraavaa:

"- iltavuorolisä? Jos iltavuoroon/yövuoroon tulee töihin, maksetaan kyseinen lisä

• jos päivä- tai iltavuoro tehdään työntekijän toivomuksesta pidemmäksi, vuorolisiä ei makseta."

Liittojen lausunnosta ilmenevin tavoin vuorotyölisistä on sovittu työehtosopimuksen 10 §:n C kohdan 3. momentissa. Liittojen lausunnon mukaan työehtosopimus ei mahdollista sitä, että paikallisesti sopien voitaisiin luopua vuorotyölisän maksamisesta työntekijän säännöllisen vuorokautisen työajan tunneilta, jos työtä tehdään vuorotyölisiin oikeuttavana aikana. Tältä osin työtuomioistuin yhtyy liittojen esittämään.

Edellä olevan työpankkimallin lauseen, " jos päivä- tai iltavuoro tehdään työntekijän toivomuksesta pidemmäksi, vuorolisiä ei makseta ", työtuomioistuin on käsittänyt siten, että siinä on kysymys tilanteista, joissa päivävuoron työntekijä tekee työtä enemmän kuin hänen säännöllisen vuorokautisen työaikansa tunnit ovat jatkaen työtä iltavuoron aikana tai iltavuoron työntekijä vastaavasti ylittää säännöllisen vuorokautisen työajan jatkaen työtä yövuoron aikana. Näissä tilanteissa työnantajalla on velvollisuus maksaa vuorotyölisä vain työntekijän säännöllisen vuorokautisen työajan työtunneilta.

Sunnuntaina tehdyn työn osalta työaikapankkimallissa on esitetty, että sunnuntaita ei voida tehdä pankkiin ilman sunnuntaikorvausta. Koska edellä olevasta lauseesta ei ilmene, mitä siinä mainitulla sunnuntaikorvauksella tarkoitetaan, ei työtuomioistuin voi ottaa kantaa siihen, täyttääkö työpaikkamalli työaikalainsäädännön ja työehtosopimuksen vaatimukset. Muilta osin työaikapankkimallissa esitetyt seikat ovat sellaisia, joissa on kysymys muusta kuin työehtosopimusolojen erityistä tuntemusta edellyttävästä seikasta, eikä työtuomioistuin näin ollen ota kantaa asiaan enemmälti.

4. Käräjäoikeus on neljänneksi tiedustellut, rajoittavatko työelämän tasa-arvoa koskevat määräykset tai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus Jormet Oy:n mahdollisuutta sopia HR-Apu Oy:n kanssa sellaisesta vuokratyöjärjestelystä, jossa Jormet Oy:n käytössä olevilla slovakialaisilla vuokratyöntekijöillä "on vain yksinkertaisia tunteja" ilman ylityölisiä, vaikka vastaavaa käytäntöä ei ole sovellettu Jormet Oy:n palveluksessa olleisiin muihin (suomalaisiin) työntekijöihin?

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä on säädetty syrjintäkiellosta ja tasapuolisesta kohtelusta. Säännöksen mukaa työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan muun muassa kansallisen tai etnisen alkuperän tai kansalaisuuden perusteella.

Työtuomioistuin viittaa myös siihen, mitä se on edellä esittänyt vastauksenaan käräjäoikeuden 2. kysymykseen. Tähän nähden ei työtuomioistuimella ole tämän asian yhteydessä enää tarpeen ottaa kantaa enemmälti.

5. Käräjäoikeus on viimeisessä kysymyksessään tiedustellut, rajoittavatko työelämän lait, työehtosopimuksen määräykset tai Suomea sitovat kansainväliset sopimukset yritysten mahdollisuutta keskenään sopia työntekijöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavista sopimusehdoista (rekrytointipalkkio) keskinäisissä sopimuksissaan.

Työehtosopimuksessa on sovittu työnantajan ja työntekijän välisessä työsuhteessa noudatettavista työsuhteen ehdoista. Työehtosopimuksella on myös ulkopuolisen työvoiman käyttämistä koskevassa määräyksessä sovittu siitä, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin on otettava ehto, joka koskee sovellettavaa työehtosopimusta ja työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. Muunlaisia määräyksiä yritysten välisten sopimusten sisällöstä ei työehtosopimukseen sisälly.

Kysymys siitä, rajoittavatko työelämän lait ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset yritysten mahdollisuutta keskenään sopia työntekijöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavista sopimusehdoista (rekrytointipalkkio), ei ole sellainen työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ssä tarkoitettu erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävä asia, josta työtuomioistuin voi antaa lausunnon.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Äimälä, K. Rautiainen, Vuorio ja Forsén jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.