9.2.2009

Vaatimukset

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin ensisijaisesti

• vahvistaa suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 11 §:n oikeaksi tulkinnaksi, ettei Etteplan Oyj:llä ole mainitun määräyksen perusteella oikeutta määrätä yksipuolisesti A:ta matkustamaan vapaa-aikana rajoituksetta ilman hänen suostumustaan.

Siinä tapauksessa, ettei työtuomioistuin ota tutkittavakseen edellä esitettyä vahvistusvaatimusta, YTN ry on vaatinut toissijaisesti, että työtuomioistuin

• vahvistaa Etteplan Oyj:n rikkoneen tietensä työehtosopimusta (11 §, 23 §) velvoittaessaan sen perusteella A:n matkustamaan hänen vapaa-aikanaan

• tuomitsee Etteplan Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen määräyksen tietensä rikkomisesta

• vahvistaa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n menettelyn Etteplan Oyj:lle suunnatun ohjeen antamisessa työehtosopimuksen 11 ja 23 §:ien vastaiseksi siltä osin kuin kyseisessä ohjeessa perustetaan vapaa-aikana matkustamisen velvollisuus työehtosopimuksen 11 §:ään ja

• tuomitsee Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen ja työehtosopimuksen 23 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta sanotun lain 9 §:n mukaiseen hyvityssakkoon.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on lisäksi vaatinut Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n ja Etteplan Oyj:n velvoittamista korvaamaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A on toiminut 1.11.2006 alkaen Etteplan Oyj:ssä suunnittelijan tehtävissä Vantaan toimipisteessä, joka on merkitty hänen työsopimukseensa työntekopaikaksi. Hänet on lähetetty komennukselle työnantajan asiakasyritykseen Kone Oyj:n Hyvinkään toimipisteeseen 27.11.2007. Noin kahta viikkoa ennen komennuksen alkamista A ilmoitti esimiehelleen ja asiakasyrityksen edustajalle, ettei hän suostu matkustamaan vapaa-ajalla työntekopaikalle Hyvinkäälle ilman korvausta.

Asian paikallisissa neuvotteluissa Etteplan Oyj on työnantajaliiton ohjeistuksen mukaisesti katsonut, että työsopimus, alan työehtosopimus sekä noudatettu käytäntö velvoittavat matkustamaan työn vuoksi tarvittaessa myös vapaa-aikana ilman erikseen annettua suostumusta. Työnantaja on siten asian paikallisissa neuvotteluissa katsonut, että velvollisuus matkustaa vapaa-aikana voi perustua työehtosopimukseen.

Työnantajaliiton edustaja on jäsenyritykselle 12.12.2007 antamissaan ohjeissa katsonut työehtosopimuksen 11 §:stä käyvän ilmi, että vapaa-aikana matkustaminen voi olla työntekijän velvollisuus ja ilman eri korvausta. Edelleen työnantajaliitto on katsonut työsopimusosapuolten tekemästä työsopimuksesta, jonka mukaan työ edellyttää matkustamista ja työskentelyä muuallakin kuin vakituisella työntekopaikalla, seuraavan, että työntekijä on velvollinen tekemään normaalin työpäivän eli säännöllisen työajan asiakkaan luona ja matkustamaan vapaa-aikanaan.

YTN ry:n kannan mukaan työehtosopimuksen 11 §:ssä on sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta silloin kun siitä ei ole paikallisesti sovittu. Sen sijaan kyseisestä määräyksestä ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että ylemmällä toimihenkilöllä olisi velvollisuus matkustaa vapaa-aikana ilman suostumustaan. Asianosaisliittojen kesken on siis tulkintaerimielisyys siitä, sisältääkö työehtosopimuksen 11 § matkustamisvelvollisuuden. Tällaisen erimielisyyden ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan kyseisen sopimuskohdan oikeata tulkintaa koskevana asiana työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla.

Työntekijä ei voi pätevästi sitoutua matkustamaan vapaa-aikanaan ennalta määräämättömäksi ajaksi rajoituksetta. Työnantaja ei voi siten velvoittaa A:ta heidän välillään solmitun sopimuksen perusteella matkustamaan muualle kuin varsinaiselle työntekopaikalle työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan ilman A:n suostumusta. Tällaista suostumusta ei sisälly A:n ja työnantajan kanssa tehtyyn työsopimukseen, eikä A ole tarkoittanut sitoutua matkustamaan vapaa-aikanaan sillä perusteella, että työ edellyttää työskentelyä muualla kuin varsinaisella työntekopaikalla.

Työehtosopimuksen 11 §:ssä on sovittu ainoastaan vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta ja siitä, että vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti. Työehtosopimuksen 11 § ei sanamuotonsa mukaisesti sisällä velvoitetta matkustaa vapaa-aikana, eikä tällaista ole työehtosopimusosapuolten kesken yhteisesti tarkoitettu. Koko asiasta ei ole työehtosopimusmääräyksestä neuvoteltaessa ollut edes puhetta. Mikäli työnantajaliitto olisi tarkoittanut antaa määräykselle sellaisen sanamuodosta poikkeavan sisällön, että se velvoittaa ylemmät toimihenkilöt matkustamaan vapaa-aikana ilman eri suostumusta, olisi sen tullut ilmoittaa asiasta työehtosopimusneuvotteluissa.

Koska työehtosopimuksen 11 §:ssä ei ole sovittu vapaa-aikana matkustamisen velvollisuudesta, on työnantajaliiton 12.12.2007 Etteplan Oyj:lle antama ohje, jonka mukaan vapaa-aikana matkustaminen voi olla työehtosopimuksen mainitun pykälän perusteella työntekijän velvollisuus ja ilman eri korvausta, työehtosopimuksen 11 §:n vastainen. SKOL ry:n olisi tullut havaita jäsenyritykselleen antamansa ohjeen työehtosopimuksen vastaisuus ottaen erityisesti huomioon työehtosopimuksen määräyksen selkeä sanamuoto tältä osin. Näin ollen SKOL ry on antamalla kyseisen ohjeen ja laiminlyömällä ryhtyä toimiin työehtosopimuksen noudattamiseksi näiltä osin jäsenyrityksessään toiminut työehtosopimuslain 8 §:n valvontavelvollisuuden ja työehtosopimuksen 23 §:n vastaisesti ja se on tuomittava mainitun lain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

Etteplan Oyj on rikkonut tietensä työehtosopimusta velvoittaessaan A:n matkustamaan työehtosopimuksen perusteella vapaa-aikanaan, vaikka sen olisi tullut havaita työehtosopimuksen 11 §:n selvä sanamuoto huomioon ottaen, että työntekijää ei voi velvoittaa työehtosopimuksen perusteella matkustamaan. Etteplan Oyj on siten rikkonut työehtosopimuksen 11 ja 23 §:ää ja se on tuomittava työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on vastauksessaan, johon Etteplan Oyj on osaltaan yhtynyt, vaatinut ensisijaisesti, että kanne jätetään tutkimatta, koska kyseessä ei ole työehtosopimusta koskeva riita-asia.

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on vaatinut toissijaisesti, että kanne hylätään.

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on lisäksi vaatinut Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n velvoittamista korvaamaan SKOL ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 11 § ei koske vapaa-aikana matkustamiseen määräämistä tai siihen suostumista. Kyseinen 11 § ainoastaan määrittelee korvaukset vapaa-aikana matkustamiselle, mikäli siitä ei ole muuta sovittu. Mainitun työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ei työehtosopimusosapuolten välillä vallitse epäselvyyttä eikä erimielisyyttä.

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus ei miltään osin käsittele vapaa-aikana matkustamiseen määräämistä. Kyseessä ei siis ole työehtosopimusasia.

Koska työehtosopimuksen 11 § koskee vain korvauksen määrittelemistä vapaa-aikana matkustamiselle eikä velvollisuutta matkustaa vapaa-aikana, Etteplan Oyj ei ole rikkonut työehtosopimusta.

SKOL ry:n edustaja on Etteplan Oyj:n edustajalle lähettämässään sähköpostiviestissä todennut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 11 §:stä käyvän ilmi, että matkustaminen vapaa-aikana voi olla työntekijän velvollisuus ja ilman eri korvausta. Tämä lause kuvastaa vain silloisen tulkinnan epäselvyyttä. Tulkinnan epäselvyyttä osoittaa sekin, että liittojen välillä asiasta käytiin useita neuvotteluja. Viimeisimmässä neuvotteluissa kummankin liiton lakimiehet totesivat, että erimielisyys kuuluu työsopimusasiana käräjäoikeuden ratkaistavaksi, koska mitään yhtymäkohtaa työehtosopimukseen tai työtuomioistuimeen ei ole. Näin ollen yhtiö tai SKOL ry ei ole rikkonut työehtosopimusta eikä SKOL ry ole myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Käsittelyratkaisu

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Etteplan Oyj ovat vaatineet sekä ensisijaisen että toissijaisten kannevaatimusten jättämistä tutkimatta, koska työehtosopimuksen 11 § ei koske vapaa-aikana matkustamiseen määräämistä eikä kysymys siten ole työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvasta riita-asiasta. Vastaajien mukaan osapuolten välillä ei vallitse erimielisyyttä työehtosopimuksen 11 §:n tulkinnasta.

Mitä ensisijaiseen kannevaatimukseen tulee, niin työtuomioistuin toteaa, että A:n kieltäydyttyä matkustamasta vapaa-aikanaan ilman eri korvausta Etteplan Oyj:n edustaja on ollut yhteydessä SKOL ry:n edustajaan, joka on työnantajalle 12.12.2007 lähettämässään sähköpostiviestissä matkustusvelvollisuuden osalta viitannut työnantajan ja A:n väliseen työsopimukseen ja työnantajan työnjohto-oikeuteen, jonka perusteella työnantajalla on oikeus määrätä työ tehtäväksi muualla, mistä seuraa, että matkat on tehtävä vapaa-aikana. Sähköpostiviestissä todetun mukaan matka-ajan korvaaminen on siten työsopimus/työehtosopimusasia. Edelleen viestissä on todettu ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 11 §:stä käyvän ilmi, että matkustaminen vapaa-aikana voi olla työntekijän velvollisuus ja ilman eri korvausta.

YTN ry:n mukaan Etteplan Oyj on paikallisissa erimielisyysneuvotteluissa vedonnut siihen, että matkustusvelvollisuus perustuu työehtosopimukseen. Myöskään liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa ei YTN ry:n mukaan ole päästy yksimielisyyteen siitä, mihin ylemmän toimihenkilön matkustusvelvollisuus perustuu eikä SKOL ry ole myöskään tältä osin irtisanoutunut 12.12.2007 lähetetyssä sähköpostiviestissä esitetystä kannasta.

Työehtosopimusosapuolten välillä 30.1.2008 käydyistä erimielisyysneuvotteluista laadittuun pöytäkirjaan on SKOL ry:n kannanottona kirjattu, että työnantajalla on direktio-oikeus työaikaan ja työntekopaikkaan. Velvollisuus matkustaa tarvittaessa myös työajan ulkopuolella voi perustua sopimukseen, vakiintuneeseen käytäntöön tai näiden yhteisvaikutukseen. Asia on ollut esillä myös työehtosopimusosapuolten tämänkin jälkeen käymissä neuvotteluissa. SKOL ry on 22.2.2008 pidetyssä neuvottelussa todennut, että sillä ei ole ainakaan tässä vaiheessa tarvetta täsmentää 30.1.2008 neuvottelussa esittämäänsä kantaa.

Vaikka SKOL ry ei ole edellä mainituissa erimielisyysneuvotteluissa nimenomaisesti todennut sitä, että ylemmän toimihenkilön velvollisuus matkustaa vapaa-aikana ei perustu työehtosopimukseen, on SKOL ry:n kannan täytynyt tulla selväksi YTN ry:n neuvotteluedustajille viimeistään 30.1.2008 käydyssä erimielisyysneuvottelussa. Haastehakemuksen johdosta antamassaan vastauksessa SKOL ry on myös todennut, että suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 11 § ei koske vapaa-aikana matkustamiseen määräämistä tai siihen suostumista, vaan mainittu pykälä ainoastaan määrittelee korvauksen vapaa-aikana matkustamiselle, mikäli siitä ei ole muuta sovittu. Tässä kannassa SKOL ry on pysynyt myös oikeudenkäynnin aikana.

Kun osapuolten välillä siten vallitsee yksimielisyys siitä, että työehtosopimuksen 11 §:ssä ei ole sovittu ylemmän toimihenkilön matkustusvelvollisuudesta vapaa-aikana, ei YTN ry:llä ole oikeudellista tarvetta saada vahvistetuksi, ettei Etteplan Oyj:llä ole mainitun määräyksen perusteella oikeutta velvoittaa A:ta matkustamaan vapaa-aikana rajoituksetta ilman hänen suostumusta. Koska vahvistuskanteen ajaminen edellyttää jo olemassa olevaa vahvistusintressiä, ei YTN ry:llä ole oikeudellista tarvetta saada vahvistustuomiota siltä varalta, että SKOL ry mahdollisesti tulevaisuudessa muuttaa kantaansa työehtosopimuksen tulkintaan.

Esitetyillä perusteilla työtuomioistuin jättää YTN ry:n ensisijaisen vahvistusvaatimuksen tutkimatta.

Kantajan toissijaisissa vaatimuksissa on kysymys siitä, onko Etteplan Oyj tietensä rikkonut työehtosopimuksen 11 ja 23 §:ää määrätessään A:n matkustamaan vapaa-aikanaan ja onko SKOL ry menetellyt valvontavelvollisuutensa vastaisesti perustaessaan työnantajalle antamassaan ohjeessa velvollisuuden matkustaa vapaa-aikana työehtosopimuksen 11 §:ään. Kanteen tutkimista vastaan tältä osin esitetyn väitteen osalta työtuomioistuin toteaa, että kysymys ei ole oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevasta väitteestä vaan asiaväitteestä, joka hyväksyttynä ei johtaisi kanteen jättämiseen tutkimatta vaan sen hylkäämiseen. Näin ollen työtuomioistuin hylkää vaatimuksen kanteen toissijaisten vaatimusten tutkimatta jättämisestä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Työehtosopimuksen 11 § sisältää määräykset siitä, miten vapaa-aikana matkustaminen korvataan ylemmille toimihenkilöille ja miten asiasta mahdollisesti sovitaan. Edellä todetun mukaisesti työehtosopimukseen osalliset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että määräyksessä ei ole sovittu ylemmän toimihenkilön velvollisuudesta matkustaa vapaa-aikana.

Työnantajan voidaan katsoa rikkovan työehtosopimusta, jos työnantaja menettelee työehtosopimuksessa sovitun velvoitteen vastaisesti. Mikäli työehtosopimusmääräys ei velvoita työnantajaa johonkin taikka rajoita tai kiellä työnantajaa toimimasta tietyin tavoin, ei työnantaja riko työehtosopimusta, vaikka työnantaja pyrkisi antamaan työehtosopimukselle sellaisen merkityksen, jota sillä ei ole. Etteplan Oyj on tosin viitannut paitsi työsopimukseen myös työehtosopimukseen perustellessaan A:n velvollisuutta matkustaa vapaa-aikanaan komennuspaikalle. Kysymyksessä oleva matkustusvelvollisuus on sinänsä asia, josta voitaisiin sopia myös työehtosopimuksella. Kun nyt sovellettava työehtosopimus ei kuitenkaan sisällä määräyksiä, jotka koskevat ylemmän toimihenkilön velvollisuutta matkustaa vapaa-aikana, ei Etteplan Oyj ole rikkonut työehtosopimusta määrätessään A:n matkustamaan vapaa-aikanaan.

Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon. Valvontavelvollisuuden laiminlyönti siten edellyttää, että työehtosopimusta on käytännössä sovellettu virheellisesti. Vastaajien todistajana kuuleman B:n mukaan työnantajaliiton Etteplan Oyj:lle 12.12.2007 lähettämästä ohjeesta työnantaja on saattanut virheellisesti saada sen käsityksen, että ylemmän toimihenkilön vapaa-aikana matkustusvelvollisuus perustuu myös työehtosopimukseen. SKOL ry onkin tältä osin pian ohjeen lähettämisen jälkeen täsmentänyt kantansa. Kun Etteplan Oyj ei ole kuitenkaan rikkonut työehtosopimusta, ei myöskään SKOL ry:n voida katsoa menetelleen työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa vastaisesti antaessaan Etteplan Oyj:lle edellä mainitun vapaa-ajan matkustamisvelvollisuutta koskevan ohjeen.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että YTN ry:n toissijaiset vaatimukset ovat perusteettomia.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a§:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 6.800 euroa. Määrä on riitautettu 3.000 euron ylittävältä osalta. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen korvauksen määräksi 4.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään siltä osin kuin sitä ei ole jätetty tutkimatta eli kantajan toissijaiset vaatimukset hylätään.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Lindahl, Rekola, Kauppala ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.