TT:2007-8
- Asiasanat
- Lausuntoasia, Sovellettava työehtosopimus
- Tapausvuosi
- 2007
- Antopäivä
- Diaarinumero
- L 9/06
Kysymys siitä, oliko grilli- ja kioskitoimintaa harjoittavan yrityksen palveluksessa olevan työntekijän työsuhteeseen sovellettava majoitus- ja ravitsemisalan vai kaupan työehtosopimusta.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 8
KUULTAVAT
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry
Suomen Kaupan Liitto SK ry
ASIA
Äänekosken käräjäoikeuden lausuntopyyntö sovellettavaa työehtosopimusta koskevassa asiassa (A / B)
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 13.12.2006
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Kaupan Liitto SK:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 solmitussa kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on
a. vähittäiskauppa
b. tukkukauppa
c. kioskikauppa
d. huolto- ja jakeluasematoiminta
e. kaupan palvelu- ja tukitoiminta
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n ja Palvelualojen ammattiliiton PAM:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Sopimusta noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verrattavassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa.
Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
A on vaatinut, että B on velvoitettava suorittamaan hänelle saamatta jäänyttä palkkaa vuodelta 2005 yhteensä 342,78 euroa, saamatta jäänyttä lomakorvausta ajalta 1.5.2004 - 12.7.2005 yhteensä 205,94 euroa ja irtisanomisajan palkkaa 195,76 euroa, kaikki korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.7.2005 lukien sekä odotusajan palkkaa kuudelta päivältä yhteensä 146,82 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien.
A on lisäksi vaatinut B:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.
Perusteet
A oli työskennellyt 15.5.2004 alkaen muun muassa myyntityössä Pihtiputaan Grilli-Keitaalla, jonka haltija oli B. A:lle oli maksettu palkkaa 6,75 euroa tunnilta, mikä alitti alalla sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisen palkan. Alan yleissitovan majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka oli ollut 28.2.2005 saakka 8,01 euroa tunnilta ja 1.3.2005 lukien 8,23 euroa tunnilta. Liian pienen perustuntipalkan lisäksi myös sunnuntaityökorvaus oli ollut virheellinen samoin kuin ilta- ja yötyölisät sekä lomakorvaus.
A oli irtisanoutunut 28.6.2005. Työsuhteessa noudatettava irtisanomisaika oli 14 päivää, joten A:n työsuhde oli päättynyt 12.7.2005. A:n sairausloma oli päättynyt 4.7., eikä työnantaja ollut tarjonnut hänelle työtä irtisanomisajaksi. Irtisanomisajan palkka kahdeksalta päivältä oli edelleen maksamatta.
Työnantajan mukaan työsuhteeseen tuli soveltaa kaupan työehtosopimusta, koska kysymyksessä oli kioskikauppa. Työehtosopimus ei sen liitteenä olevan pöytäkirjan mukaan kuitenkaan koskenut esimerkiksi niin sanottujen katukeittiöiden työntekijöitä. Pihtiputaan Grilli-Keidasta oli pidettävä ravintolayrityksenä, koska sillä oli keskiolutoikeudet ja liiketiloissa oli istumapaikkoja asiakkaille. Kysymyksessä oli pizzeriatyyppinen ravintola, jossa tarjoiltiin lämmintä ruokaa muun muassa lounastarjoilun muodossa. Yritystietojärjestelmän perustietojen mukaan yrityksen päätoimiala oli " kahvila-ravintolat".
Työtuomioistuimen lausunnossa TT 2004-129 oli otettu kantaa vastaavanlaiseen työehtosopimuksen soveltamiskysymykseen. Lausunnossa tarkoitetussa tapauksessa työnantajana toiminut Muumimaailma Oy oli päätoimintaansa tukevana aputoimintona harjoittanut myös ruoka-annosten valmistamista ja myyntiä erillisessä toimipaikassa. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen osalliset liitot olivat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa todenneet, että kysymyksessä olleessa toimipaikassa tehtävä työ kuului lähinnä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Työtuomioistuin ei ollut lausunnossaan poikennut tästä liittojen näkemyksestä.
Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen 1 §:n 2 kohdan mukaan asetusta sovellettiin ansiotarkoituksessa tapahtuvaan ruuan tai virvokkeiden tarjoamiseen asiakkaille sitä varten varatussa huoneistossa tai paikassa (ravitsemisliike). Pihtiputaan Grilli-Keidas oli tällainen ravitsemisliike.
A oli aloittanut Grilli-Keitaalla työskentelyn toukokuussa 2004 kesätyöntekijänä. Tuolloin oli laadittu määräaikainen työsopimus, jonka työnantajan puolesta oli allekirjoittanut C. Työsopimuksen mukaan A:n työtehtäviä olivat " grilli-, kioskin ruuanvalmistus, myynti- ja siivous". Palkka oli sovittu työehtosopimuksen mukaiseksi. A:n allekirjoittaessa sopimuslomakkeen se oli ollut vielä tyhjä ja työnantaja oli täyttänyt sen myöhemmin.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
B on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
B on lisäksi vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
A:n työsuhteeseen oli oikein ja perustellusti sovellettu kaupan työehtosopimusta. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän eli yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Kaupan työehtosopimuksen 1 §:n 1 kohdan mukaan sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on vähittäis-, tukku- tai kioskikauppa, huolto- ja jakeluasematoiminta sekä kaupan palvelu- ja tukitoiminta. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta sovelletaan sen 1 §:n mukaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verrattavassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa. Kahden päällekkäisen työehtosopimuksen soveltuessa samaan työsuhteeseen noudatetaan työoikeudessa vakiintuneen käytännön mukaan pääasiallisen työn periaatetta. Työsuhteessa on siten yleissitovana sovellettava sitä työehtosopimusta, jonka soveltamisalaan enin osa työntekijän töistä kuuluu.
Kanteessa tarkoitettu grillikioski-kahvila ei ole pizzeria- tai muunkaan tyyppinen ravintola eikä muukaan ravitsemisliike. Mainitun yrityksen myynnistä vähintään noin 90 % on kioskista tapahtuvaa ulosmyyntiä. Harva grillituotteiden ostaja käyttää kioskin yhteydessä olevia 14 istumapaikkaa ostamiensa tuotteiden nauttimiseen, eikä näillekään asiakkaille tarjoilla pöytiin, vaan he saavat ruoka-annoksensa kioskin myyntiluukulta. Lounasruokamyynti, joka oli pääosin grillituotteista valmistettua, muodosti liikevaihdosta noin 2-3 %. Kioskilla saatavilla oleva ruokatarjonta ei edellyttänyt sen paremmin varsinaista ruuanlaittoa kuin ruuan tarjoilemistakaan. Yrityksessä ei myyty keskiolutta eikä sitä anniskeltu muille kuin ruokailijoille. Keskioluen myynti muodosti vain 1 % yrityksen liikevaihdosta. Yrityksen toimialatiedoissa oli oluen myyntiluvan myöntävän tuotevalvontakeskuksen edellytyksestä käytetty myös sanaa ravintola. Tämä oli oluen myyntioikeuden omaavissa kioskeissa yleinen käytäntö riippumatta siitä, oliko myyntitilassa yhtään ainoaa asiakaspaikkaa.
A:n työtehtäviin oli kuulunut yrityksen toimialan mukaisesti grilliannosten sekä muiden kioskilla myytävänä olevien tuotteiden myyminen, kuivatuotteiden esillepano sekä toimitilan puhtaudesta ja siisteydestä huolehtiminen. Työn luonne sekä pääasiallisen työn periaate huomioon ottaen sovellettava työehtosopimus oli selkeästi kaupan työehtosopimus.
A oli itse allekirjoittanut työsopimuksen, jossa oli todettu työsuhteeseen sovellettavan kioskimyyjä-alan työehtosopimusta. A oli myös pitkään hyväksynyt kaupan työehtosopimuksen kioskimyyjiä koskevien määräysten mukaan hänelle maksetun palkan. A oli siten itsekin mieltänyt, että hänen työsuhteeseensa sovellettava työehtosopimus oli kaupan työehtosopimus.
B oli toiminut 17 vuotta kioskiyrittäjänä ja hänen palveluksessaan oli ollut useita työntekijöitä. Työntekijöillä eikä myöskään heidän ammattiliitoillaan ollut ollut koskaan huomauttamista siihen, että työsuhteisiin oli sovellettu kaupan työehtosopimusta.
Kanteessa viitatussa työtuomioistuimen lausunnossa oli ollut selkeästi kysymys yksinomaan katukeittiöstä tapahtuneesta ruuan valmistuksesta ja myyntityöstä. C:n yrityksen liikevaihdosta vain korkeintaan noin 10 % tuli lausunnossa tarkoitetun kaltaisesta myynnistä. Koska loppuosa tuli tavanomaisesta grilli- ja muiden kioskituotteiden ulosmyynnistä, oli A:n pääasiallinen työ ollut kiistatta kaupan työehtosopimuksen mukaista kioskimyyntiä. Lausuntoon sisältyi lainaus majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisohjeesta, jonka mukaan esimerkiksi terveyslautakunnan hyväksymät niin sanotut katukeittiöt olivat sopimuksen piirissä, mutta kioskiasetuksen piiriin kuuluvat liikkeet jäivät sopimuksen ulkopuolelle. Näin ollen myös työtuomioistuimen lausunto tuki sitä, että A:n työsuhteeseen ei tullut soveltaa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Äänekosken käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, sovelletaanko A:n Pihtiputaan Grilli-Keitaalla tekemään työhön majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimusta vai kaupan työehtosopimusta.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on tuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Palvelualojen ammattiliitto PAM:lle, Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:lle ja Suomen Kaupan Liitto SK:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Palvelualojen ammattiliitto PAM on todennut lausunnossaan muun muassa seuraavaa:
Pihtiputaan Grilli-Keidas Oy:n toiminnan luonne ja A:n työtehtävät
Lausuntopyynnöstä ilmenee, että työnantajayrityksen päätoimialaksi on merkitty kahvila-ravintola. Asiakirjojen ja A:n oman kertoman mukaan Pihtiputaan Grilli-Keidas on pääasiassa grilli-ravintola, jossa on mietojen alkoholijuomien anniskeluoikeus. Yrityksen omassa keittiössä valmistetaan pizzaa alusta (pizzapohjasta) lähtien sekä muun muassa lounastarjoilua varten ruokaa. Pizzan menekki erityisesti viikonloppuisin on huomattava. Ulkoisesti Grilli-Keidas muistuttaa enemmän ravintolaa kuin grillikioskia, koska sisätiloissa on pöytiä, istumapaikkoja ja asiakkaat myös ruokailevat siellä. Työntekijät useimmiten myös tarjoilevat ruuan pöytään. Anniskelua on toisinaan - tosin vähäisemmässä määrin - ollut myös muille kuin ruokaileville asiakkaille.
Kioskimyynti on erittäin vähäistä ja tavaravalikoima rajoitettu. Kioskilta saatetaan ostaa alkoholittomia virvoitusjuomia, makeisia, tupakkaa ja satunnaisesti esimerkiksi makkarapaketti. Viikonloppuisin ravintolapuolen sulkeutumisen jälkeen kioskilta myydään jossain määrin grilliruokaa.
A:n pääasiallisena työtehtävänä on ollut ruuanvalmistus. Hän on myös hoitanut tarjoilua. Kioskimyynti on muodostanut tehtävistä vain vähäisen osan.
Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltuminen lausuntopyynnössä tarkoitettuun työhön
Lähtökohtana majoitus- ja ravitsemisalalla on ollut, että yritys, jonka päätoimialana on majoitus- ja ravitsemisala, kuuluu majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Yrityksen toimialan lisäksi on kiinnitetty huomiota muun muassa työntekijän tekemään työhön.
Majoitus- ja ravitsemisalan soveltamisalaan on perinteisesti katsottu kuuluvaksi sellainen toiminta, jossa ruuan tai virvokkeiden nauttimista varten on varattu asiakaspaikkoja. Mietojen alkoholijuomien anniskelu merkitsee jo sellaisenaan yrityksen kuulumista majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piiriin. Myös itsepalveluperiaatteella toimivissa ravintoloissa on noudatettu majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimusta. Toisin sanoen sillä seikalla, tarjoillaanko tuotteet pöytiin vai noudetaanko tiskiltä ei ole merkitystä työehtosopimuksen soveltamisen kannalta.
Lausuntopyynnöstä ilmenevien tietojen ja A:n oman kertoman perusteella kyseessä on anniskeluoikeudet omaava grilli-ravintola, jossa on vähäistä kioskimyyntiä. Työntekijän pääasiallisena työtehtävänä on ollut ruuanvalmistus, -myynti ja -tarjoilu sekä vähäisessä määrin kioskimyynti.
A on siis työskennellyt majoitus- ja ravitsemisalan yrityksessä pääasiallisena työtehtävänään majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työtehtävät. Näin ollen on katsottava, että A:n Pihtiputaan Grilli-Keitaassa tekemä työ on kuulunut majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on todennut lausunnossaan seuraavaa:
Majoitus- ja ravitsemisalan voimassaolevan työehtosopimuksen (16.2.2005 - 30.9.2007) soveltamisalaa koskevan pykälän mukaan sopimusta noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verrattavassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa. Sopimusta sovelletaan työaikalain alaisiin työntekijöihin. Myös A:n työsuhteen alkaessa voimassa olleessa työehtosopimuksessa (1.2.2003 - 15.2.2005) oli samansisältöinen soveltamisalamääräys.
Ennen 1.2.2003 voimassa olleeseen työehtosopimukseen soveltamisala oli kirjattu toisella tavalla. Tuolloin soveltamisalaa koskevassa pykälässä todettiin, että yritys kuuluu sopimuksen soveltamisalan piiriin, mikäli se harjoittaa majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa asetuksessa mainittua toimintaa, ellei se kuulu muun työ- tai virkaehtosopimuksen piiriin. Edelleen siinä todettiin, että terveyslautakunnan hyväksymät ns. katukeittiöt ovat sopimuksen piirissä, mutta kioskiasetuksen piiriin kuuluvat liikkeet jäävät sopimuksen ulkopuolelle. Voimassaolevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevalla kirjauksella on haluttu lähinnä ilmaisullisesti selventää vakiintunutta tulkintaa soveltamisalasta.
Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että kaikki työ, jota tehdään sellaisessa yrityksessä, jonka päätoimiala on majoitus- ja ravitsemisala, kuuluu majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Tätä ns. toimialaperiaatetta ei voida kuitenkaan soveltaa aivan poikkeuksetta. Yrityksen toimialan lisäksi täytyy kiinnittää myös huomiota mm. työntekijän tekemään työhön.
Majoitus- ja ravitsemisalan soveltamisalaan on perinteisesti katsottu kuuluvaksi sellainen toiminta, jossa ruuan tai virvokkeiden nauttimista varten on varattu asiakaspaikkoja. Soveltamisalan ulkopuolelle ei ole jäänyt toiminta esimerkiksi sen perusteella, että tarjotut tuotteet haetaan tiskiltä.
Lausuntopyynnöstä ilmenevien tietojen mukaan työnantajayrityksen paätoimialaksi on merkitty kahvila-ravintola. Kyseisessä paikassa on myös anniskeluoikeudet ja asiakaspaikkoja ruokailua varten. Lisäksi asiakirjoista ilmenee, että työntekijän työtehtäviksi oli sovittu grillikioskin ruuanvalmistus, myynti ja siivous. Grilliruuan valmistaminen ja myynti ovat tyypillisiä majoitus- ja ravitsemisalan töitä. Nämä seikat puhuvat sen puolesta, että kyseessä on majoitus- ja ravitsemisalan toiminta. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry katsoo tällä perusteella, että A:n Pihtiputaan Grilli-Keitaassa tekemä työ kuuluisi lähinnä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan.
Suomen Kaupan Liitto SK on todennut lausunnossaan seuraavaa:
Jäljempänä esitetyillä perusteilla A:n tekemää työtä Pihtiputaan Grilli-Keidas -nimisessä toimipisteessä on pidettävä kioskimyyjän työnä. Grilli-Keidas on esitetyn kuvauksen perusteella verrattavissa grillikioskiin, jossa tehtävään työhön sovelletaan kaupan alan työehtosopimusta.
Grillikioskissa noudatetaan kaupan alan työehtosopimusta, jos tarjoiltavat annokset valmistetaan valtaosin puolivalmiista tai valmiista ainesosista: raakapakasteista, sämpylöistä tai niiden aihioista jne. Tällöin annoksen valmistelu on pitkälle pihvien ja muiden raakapakasteiden sulattamista, makkaroiden ja sämpylöiden sekä pizzojen tekemistä valmispohjia hyväksikäyttäen. Vastaavasti kaupan alan sopimus ei sovellu työhön, jossa annokset valmistetaan raaka-aineista alusta alkaen, kuten perinteisissä ravintoloissa on tapana tehdä.
Varsin tavallista on, että ravintolassa majoitus- ja ravitsemisalan sopimuksen tarkoittama työ (tarjoilua lukuun ottamatta) tapahtuu keittiönomaisessa tilassa asiakaskunnan näkymättömissä. Esitetyn kuvauksen perusteella Pihtiputaan Grilli-Keitaassa työtä on tehty asiakkaiden näkyvillä kuten missä hyvänsä makkara- tai jäätelökioskissa. Annosvaihtoehdot ovat perinteisiä grilliruokia. Pihvit on valmistettu pientä marginaalista osaa lukuun ottamatta raakapakasteista. Annokset on täytynyt tilata luukun kautta ja ne on myös ojennettu asiakkaille luukun kautta. Annoksia ei ole tarjoiltu ravintolamaisesti pöytiin. Grilli-Keitaassa on käytetty liki yksinomaan kertakäyttöastioita.
Grilli-Keidas myös rakennuksena täyttää kioskin määritelmän, myyntipinta-ala jää selvästi alle 100 neliömetrin. Myytävien tuotteiden joukossa ei ole sellaisia, joiden luonne tai myyntihinta olisi kioskikaupalle sopimaton. Päinvastoin Pihtiputaan Grilli-Keitaassa myytävät artikkelit ovat kioskikaupalle luonteenomaisia kuten jäätelöt, makeiset, perunalastut, popcornit, tupakat ja iltapäivälehdet. Grilli-Keitaassa on myytävänä myös päivittäistavaroiksi luettavia kuivatuotteita kuten kahvi-, sokeri- ja jauhopakkauksia. Näiden myytävien tuotteiden osuus liikevaihdosta on ollut noin kolmasosa. Tuotteiden ulosmyynti kuuluukin kaupan alan yritykselle, ei ravintolalle. Lisä Grilli-Keidas toimii Makuuni-ketjuun kuuluvana videovuokrauspisteenä, mikä sekin puoltaa Grilli-Keitaan pitämistä kioskina. Pihtiputaan Grilli-Keidasta on kaiken jälkeen pidettävä kioskina.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
A on työskennellyt Pihtiputaan Grilli-Keidas Ky:n palveluksessa 1.5.2004 ja 12.7.2005 välisenä aikana kahdessa määräaikaiseksi sovitussa työsuhteessa kesätyöntekijänä. A:n työtehtäviin on kuulunut grilliannosten valmistaminen ja niiden sekä muiden myytävänä olevien tuotteiden myyminen asiakkaille, kuivatuotteiden esillepano sekä toimitilan puhtaudesta ja siisteydestä huolehtiminen.
Työnantaja on katsonut, että A:n tekemä työ on ollut kaupan työehtosopimuksen mukaista kioskimyyjän työtä ja soveltanut A:n työsuhteeseen mainittua työehtosopimusta. A on käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa katsonut, että hänen työsuhteeseensa olisi tullut soveltaa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Lausuntopyynnössä on kysymys siitä, kumpaa edellä mainittua työehtosopimusta A:n työsuhteeseen tulisi soveltaa.
Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimusta noudatetaan muun muassa yrityksessä, jonka toimialana on kioskikauppa. Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan 1.2.2001 - 31.1.2003 voimassa olleen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä tekevien työntekijöiden työehdot. Soveltamisohjeen mukaan liikkeen harjoittaessa majoitus- ja ravitsemisliikkeestä annetussa asetuksessa mainittua toimintaa liike kuuluu sopimuksen piiriin, ellei se kuulu muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen piiriin. Edelleen esimerkiksi terveyslautakunnan hyväksymät niin sanotut katukeittiöt ovat sopimuksen piirissä, mutta kioskiasetuksen piiriin kuuluvat liikkeet jäävät sopimuksen ulkopuolelle. Mainittujen liittojen välillä ajaksi 1.2.2003 - 30.9.2007 solmittujen majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevien työehtosopimusten soveltamisalamääräyksen mukaan sopimusta noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verrattavassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä. Sopimukseen osallisen Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevalla muuttuneella kirjauksella on haluttu lähinnä ilmaisullisesti selventää vakiintunutta tulkintaa soveltamisalasta.
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan yritystietojärjestelmän perustietoihin sisältyvän merkinnän mukaan Pihtiputaan Grilli-Keitaan päätoimiala on kahvila-ravintola. Pihtiputaan Grilli-Keitaassa on asiakkaiden ostettavana ollut toimipisteessä nautittavaksi valmistettuja grilliannoksia ja pizzoja. Asiakkaat ovat vieneet ostamansa tuotteet joko mukanaan tai heillä on ollut mahdollisuus nauttia ne yrityksen tiloissa, joissa on ollut tätä varten varattuna 14 asiakaspaikkaa. Pihtipuhtaan Grilli-Keitaasta on ollut mahdollista myös ostaa valikoimassa olevia kuivatuotteita ja vuokrata videoita. Pihtiputaan Grilli-Keidas Ky:llä on myös mietojen alkoholijuomien anniskeluoikeus ja asiakkailla on mahdollisuus nauttia ostamiaan alkoholijuomia grillikahvilan tiloissa.
Suomen Kaupan Liitto SK:n mukaan A:n tekemä työ on ollut lähinnä grilli-kioskissa tehtävää työtä, johon sovelletaan kaupan työehtosopimusta. Suomen Kaupan Liitto SK on myös katsonut, että koska yrityksen liikevaihdosta noin kolmasosa muodostuu muiden kuin grillituotteiden myynnistä, on Pihtiputaan Grilli-Keidasta pidettävä kaupan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvana kioskina.
Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen osalliset Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ja Palvelualojen ammattiliitto PAM, joka on osallinen myös kaupan työehtosopimukseen, ovat kantanaan todenneet, että grilliruokien valmistus ja myynti on majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työtä. Liittojen mukaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaksi on perinteisesti katsottu sellainen toiminta, jossa ruuan ja virvokkeiden nauttimista varten on varattu asiakaspaikkoja.
Työtuomioistuimessa kuultavina olleet liitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että anniskeluoikeuksien olemassaolo tukee sitä, että kysymys on majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta toiminnasta.
Työtuomioistuimen saaman selvityksen mukaan Pihtiputaan Grilli-Keidas Ky:n päätoimintana on ollut grillituotteiden valmistus ja myynti. Sellaisena kuin tätä toimintaa on harjoitettu kysymyksessä olevassa yrityksessä, sitä on pidettävä Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n kannan mukaisesti majoi-tus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisena ravitsemisliiketoimintana. Kun A:n työtehtävistä pääosa on liittynyt grillituotteiden valmistamiseen ja myyntiin, on A:n työsuhteeseen sovellettavana työehtosopimuksena pidettävä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Niskanen, Vertanen ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Lausunto on yksimielinen.